HENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja Orimattilan kaupunki. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys. Päivämäärä 9.10.

Transkriptio

1 Vstnottj Orimttiln kupunki Asikirjtyyi Hulevesiselvitys Päivämäärä Viite HENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESISELVITYS

2 ORIMATTILAN KAUPUNKI, 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA- ALUE, HULEVESISELVITYS Päivämäärä , täydennetty Ltij Ilkk Tiple, Pekk Onnil (pohjvedet) Hyväksyjä Kri Mönkäre Hulevesiselvitys Kuvus Viite Rmboll Niemenktu LAHTI T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelulueen yleiskuvus Hydrogeologiset olosuhteet Hulevesiviemäriverkko Vlum-luejko 4 3. HULEVESIEN HALLINTA Mnkäyttö Hulevesimäärien muutokset Hulevesien hllint semkv-lueell Pohjvesivikutusten rviointi Tulvreitit Asemkvmerkinnät Alueen hulevesijärjestelmän mitoitus Mitoitussde Pohjoispuolisten osyleiskv-lueiden huomioiminen 10 LTTEET Liite 1. Vlum-luekrtt Liite 2. Suunnitelmkrtt

4 1 1. JOHDANTO Tämä hulevesitrkstelu on tehty Orimttiln kupungin tiluksest j liittyy käynnissä olevn Hennn lueen 1. viheen semkvn ltimistyöhön, jonk trkoitus on mhdollist uuden suntolueen rkentminen plveluineen Iso-Hennn lueelle Orimttiln. Alueen hulevesiä j pohjvesiä on trksteltu iemmin yleiskvn ltimisen yhteydessä. Hulevedet ovt kduilt, pihoilt, ktoilt j muilt rkennetuilt pinnoilt vluvi sde- j sulmisvesiä. Vlumkerroin on hulevesiselvityksissä keskeinen termi. Se on pinnlt vlumn lähtevän veden osuus pinnlle stvst vedestä. Vlumkerroin riiuu pinnn ldust j vedenläpäisevyydestä. Esimerkiksi kttopinnn vlumkerroin on lähellä yhtä j rehevän tsisen metsän lähellä noll. Kuv 1. Mnkäytön tehostumisen vikutus hulevesien määrään

5 2 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelulueen yleiskuvus Suunnittelulue sijitsee Orimttiln kupungin länsiosss Iso-Hennn lueell, päärdn j Vnhn Helsingintien rjmll lueell. Alue on pääsiss rkentmtont pelto- j metsäluett j lueell on muutmi mtiloj. Kuv 2. Suunnittelukohteen sijinti krtll [Orimttiln kupunki]

6 3 Kuv 3. Suunnittelulueen ilmkuv [Orimttiln kupunki] 2.2 Hydrogeologiset olosuhteet Alueen mperässä vihtelevt hiekk, sor, moreeni j siltti. Tutkimuslue koostuu kumpuilevist peltolueist j kumpreisist j metsäisistä hiekk- j moreenimist. Alueen korkein koht on pohjoispuolell sijitsev Hrjunmäki, jok nousee noin 125 metrin korkeuteen meren pinnst. Alvimmt kohdt ovt lueen läpi virtvn puron lksoss tsoll Alueen mperä on pääsiss suotuis pohjvesien imeyttämistä vrten. Kv-lueen pohjoisos kuuluu Hrjumäen -luokn pohjvesilueeseen ( ) j osittin myös muodostumislueeseen. Kv-lueell pohjvesi virt Hrjumäeltä etelään purkutuen lueen läpi virtvn puroon. Hennn osyleiskvtyön yhteydessä lueell tehtiin vuonn 2010 pohjvesiselvitys, joss selvitettiin lueen merkitystä vedenhnkinnn knnlt sekä rvioitiin suunnitellun mnkäytön pohjvesivikutuksi (Hennn osyleiskv, Pohjvesiselvitys, Rmboll Finlnd Oy, 2010). Tutkimusten perusteell Hrjunmäen lueell muodostuvt pohjvesimäärät ovt riittämättömiä kunnllisen vedenhnkinnn knnlt. Tämän vuoksi Hennn lueelle johdetn tlousvesi muill pohjvesilueill sijitsevilt vedenottmoilt. 2.3 Hulevesiviemäriverkko Alueell ei ole nykyistä hulevesiviemäri verkko. Hulevedet virtvt ojiss puroon. Puro litt Huhdnojntien 800B rummull j Vnhn Helsingintien 1400T rummull.

7 4 Kuv 4. Huhdnojntien littv rumpu 800B. Vierellä on lisäksi rumpu 400M Kuv 5. Vnhn Helsingintien littv rumpu 1400T 2.4 Vlum-luejko Suunnittelulue kuuluu vlum-lueeseen, jok voidn muodost Vnhn - Helsingintien littvn rummun toimiess purkupisteenä. Näin muodostetun vlum-lueen pint-l on noin 446 h. Syntynyt vlum-lue voidn jk pienempiin osvlum-lueisiin. Vlum-lueet on esitetty liitteenä olevss krtss sekä kuvss 6.

8 5 Suuremmss mittkvss lue kuuluu Porvoonjoen vlum-lueeseen. Vedet virtvt Suomenlhteen reittiä Helsingintien littv puro Möllinoj Avijoki Luhtjoki Porvoonjoki. Kuv 6. Hennn läpi virtvien purojen vlum-lueet, kun purkupisteenä on Vnhn Helsingintien littv rumpu Kuv 7. Puro virt Vnhn Helsingintien li länteen j liittyy pohjoiseen virtvn Möllinojn

9 6 3. HULEVESIEN HALLINTA 3.1 Mnkäyttö Suunnittelulueelle on trkoitus kvoitt tonttej sumist j plveluit vrten. All on esitetty ote päivätystä kvehdotuksest. D C B A Kuv 8. Ote päivätystä Hennn 1.viheen semkvn kvehdotuksest [Orimttiln kupunki] 3.2 Hulevesimäärien muutokset Alueen rkentminen lisää lueelt virtvien hulevesien määrää. Rkentmttomien metsälueiden vlumkertoimet ovt luokk 0,05 0,20 j peltolueiden luokk 0,1 0,3. Rkennettujen lueen vlumkertoimet ovt lueen rkentmisen tehokkuudest riiuen luokk 0,25 0,70. Väljillä omkotitlolueill vlumkerroin on noin 0,25 j tiiviillä kerrostlolueill noin 0,70. Alueen rkentminen lisää syntyvien hulevesien määrää j vrsinkin huiuvirtmi. Nykyisin pljon lueen hulevesiä imeytyy suorn hiekkiseen mperään j ne purkutuvt puroon viiveellä. Tämä on pitänyt puron virtmn tsisen. Alueen hulevesien määrällisiä muutoksi on käsitelty yleiskvn yhteydessä ldituss selvityksessä. (Hennn osyleiskv, Pintvesiselvitys, Rmboll Finlnd Oy, 2010).

10 7 Kuv 9. Puro virt suunnittelulueen hlki 3.3 Hulevesien hllint semkv-lueell Hulevesien hllinnn tvoitteen on viivyttää, imeyttää j prnt hulevesien ltu ennen niiden johtmist puroon, jok toimii lueen päävirtusreittinä j tulvreittinä. Hulevesien hllint vikeuttvt kerrostlolueiden tiivis rkentminen sekä rkentminen lähelle puro. Hulevesien hllint suunnitelm on esitetty liitteenä olevss suunnitelmkrtss. Asemkv-lue on jettu tässä selvityksessä neljään os-lueeseen A, B, C j D, joihin viittn ll oleviss kleiss. Alue A rkennetn tiiviisti, eikä mnpäällisille hulevesien hllintrtkisuille ole til. Hulevesien ljmittinen imeyttäminen tiiviisti rkennettvll lueell ei myöskään ole suotv. Ktulueille j kerrostlojen pihoille voidn sijoitt vettäläpäiseviä päällysteitä, esimerkiksi nurmikiveä. Alueen hulevedet johdetn viemäreissä pohjoispuolelle rkennettvn hulevesiltseen, joss hulevesiä viivytetään j lskeutetn. Altst hulevedet puretn puroon. Rkennusten kttovesiä voitisiin viivyttää tehokksti myös rkentmll viherkttoj. Alue B on tiivis kerrostlokortteli puron j Huhdnojntien välissä. Alue on liin lähellä puro, jott hulevesiä olisi mhdollist viivyttää viivytysltiss ennen johtmist puroon. Rkennusten kttovesiä viivytetään j imeytetään hulevesikseteiss ennen johtmist puroon. Pih-lueill suositelln käytettäväksi vettäläpäiseviä päällysteitä. Rkennukset suositelln sijoitettvksi suojetäisyyden päähän purost sekä riittävälle korkeudelle puroon nähden. Suositeltv suojetäisyys on esitetty liitteenä olevss suunnitelmkrtss. Alue C on hiemn väljempi lue j sinne on trkoitus sijoitt muun muss koulu. Alueen hulevesiä viivytetään hulevesiltiss j pinnteiss ennen puroon johtmist. Koululueen kttovesiä voidn imeyttää mhn lrinteen puolell. Kerrostlokorttelin pihoill j pysäköintilueell suositelln käytettäväksi vettäläpäiseviä päällysteitä. Alue D on tiivis kerrostlolue lueen pohjoisreunss. Alueen hulevedet johdetn eteläpuolell sijitsevlle VL-lueelle sijoitettvlle imeytyslueelle, esimerkiksi hulevesiksettipesään, joss hulevesiä imeytetään mhn. Kerrostlokorttelin pihoill j pysäköintilueell suositelln käytettäväksi vettäläpäiseviä päällysteitä.

11 8 Ktulueill hulevesiä voidn imeyttää rkentmll ktulueen hulevesiä vrten imeytyskivoj ritiläkivojen yhteyteen. Järjestelmä pitää kuitenkin suunnitell toimimn myös ilmn imeytystä. Imeytettäessä hulevesiä on huomioitv riittävä etäisyys j syvyys rkennuksiin nähden sekä mperän ltu imeytyssyvyydessä. 3.4 Pohjvesivikutusten rviointi Pohjveden määrällisen pysyvyyden turvmiseksi hulevesiä ei tule trpeettomsti joht pohjvesilueen ulkopuolelle. Tämän vuoksi lueen hulevesien hllinnss on käytetty hulevesien imeytykseen perustuvi rtkisuj. Kv-lueelle ei ole sijoitettu pohjveden ldun knnlt vrllisi toimintoj, minkä vuoksi hulevesien poisjohtminen pohjvesilueelt olisi välttämätöntä. Asuinlueill muodostuvien hulevesien imeytyksestä ei rvioid iheutuvn hitllisi vikutuksi pohjveden ltuun. 3.5 Tulvreitit Alueen tärkeimmän tulvreitin muodost lueen läpivirtv puro. Purouom on syytä pitää voimen eikä pdottmll syntyviä hulevesiltit ole syytä toteutt. Jos purouomn hlutn llsmisi vesiiheit, ne voidn toteutt leventämällä uom j nostmll veden pint pikllisesti mtlill pohjpdoill. Läheiset AK-tontit on siirrettävä suojetäisyyden päähän purouomst. Huhdnojntien rummut pitää mitoitt riittävän suuriksi, jott siihen ei muodostuisi tulvtilnteess pdottv koht. Tiiviisti rkennettvill lueill runkohulevesiviemärit pitää mitoitt niin, että ne vetävät myös tulvtilnteiss. Lisäksi rkennettvlle lueelle sijoitetn mnpäälliset tulvreitit, jott tulvtilnteess vesi virt rkennetult lueelt pois. Tulvreitteinä toimivt esimerkiksi ktutil sekä eriliset hulevesipinnteet. Kuv 10. Puro virt Huhdnojntien li 3.6 Asemkvmerkinnät Hulevesiä pitää viivyttää pääsääntöisesti tonttikohtisesti siten, että jokist päällystettyä j vettä läpäisemätöntä st pint-lneliötä (100m 2 ) kohti on yksi kuutiometri (1m 3 ) viivytystilvuutt. Viivytysrkenteen pitää oll tehokkss käytössä mitoitussteell 160 l/s/h. Viivytysr-

12 9 kenteiden pitää tyhjentyä 12 tunnin kuluess täyttymisestään. Lisäksi viivytysrkenteet pitää vrust ylivuotojärjestelmällä. Viivytystilvuus voidn myös kompensoid rkentmll vstvn viivytyksen toteuttv viherktto ti toteuttmll viivytys yhteisissä rkenteiss ennen hulevesien päätymistä purkuvesistöön. Tonttien sisäiset tulvreitit pitää suunnitell j toteutt siten, että tulviv hulevesi ei iheut vhinko rkennuksille. Alueelle suunnitellut hulevesipinnteet, uomt j ltt merkitään kvn hule-merkinnällä ohjeellisell rjuksell. Ohjeelliset sijinnit on esitetty liitteenä olevss suunnitelmkrtss. Ohjeellinen rjus mhdollist optimlisen toteutuspikn j ljuuden määrittämisen trkemmn suunnittelun yhteydessä. Alueen hulevesijärjestelmät olisi hyvä toteutt lueen mnrkennustöiden luss j viimeistellä sekä puhdist lueen vlmistuttu. 3.7 Alueen hulevesijärjestelmän mitoitus Kuntliiton Hulevesiops suosittelee korttelikohtisten hjutettujen hulevesien hllintjärjestelmien mitoitukseen kerrn viidessä vuodess toistuv 10 minuutti kestävää rnkksdett. Lisäksi Hulevesiops esittää ilmstonmuutoksen tki 20 % vrmuuslisäystä mitoitussteeseen. Tulvreitit pitää mitoitt tätäkin hrvemmin toistuville sdetphtumille. Runkohulevesiviemärien j vouomien mitoituksess pitää huomioid virtmtsot esimerkiksi kerrn vuodess toistuvn sdetphtumn mukn. Hulevesijärjestelmän mitoitus suositelln tehtäväksi mllinnusohjelmll, joll svutetn pljon suurempi trkkuus kuin lskennllisill menetelmillä. Mllinnuksell voidn määritellä hulevesiltiden tilvuudet sekä verkoston putkikoot. Mllinnuksell voidn myös huomioid tonteill tphtuv hulevesien viivyttäminen j välttää hulevesiviemäreiden ylimitoittmist. 3.8 Mitoitussde Steen intensiteetti eli voimkkuus on vlittu trkstelulueen pint-ln j steen toistumisiktulukon mukisesti. Sdett voisi kuvill rnkksi kuurosteeksi. Steen lskennllinen toistumisik on viisi vuott. Tätä mitoitussdett käytetään yleisesti tonttikohtisten hulevesijärjestelmien mitoittmiseen j siitä voidn joht kvmääräyksissä esitetty viivytysvelvoite 1 m 3 viivytystilvuutt st vettä läpäisemätöntä pint-lneliötä kohti. Tulukko. Hulevesijärjestelmän suositeltv mitoitussde Mitoitussteen kestoik Mitoitussteen toistumisik Steen voimkkuus Sdemäärä (kertymä) 10 min 5 vuott 160 l/s/h 58 mm/h 10 mm

13 10 Kuv 11. Näkymä purolksost Hrjumäen suuntn 3.9 Pohjoispuolisten osyleiskv-lueiden huomioiminen Suunnittelulueen pohjoispuolelle on osyleiskvss sijoitettu ljoj teollisuuslueit. Os teollisuuslueiden hulevesistä suuntutuu etelään j kuuluu smn osvlum-lueeseen kuin suunnittelulue j hulevesien virtusreittinä toimii suunnittelulueen läpi virtv puro. Suurin os osyleiskvn pohjoisosien lueist kuuluu kuitenkin eri osvlum-lueisiin, joiden vedet virtvt länteen. Suunnittelulueen läpi virtv puro toimii ljn lueen virtusreittinä j tulvreittinä. Purouom on pidettävä voimen eikä virtust rjoittmll syntyviä hulevesiltit ole syytä toteutt. Läheiset AK-tontit on sijoitettv suojetäisyyden j korkeuden päähän purouomst. Huhdnojntien j muiden puron ylittävien väylien rummut pitää mitoitt riittävän suuriksi, jott niihin ei muodostuisi tulvtilnteess pdottvi kohti. Kuv 12. Ote osyleiskvst [Orimttiln kupunki]

14 11 Pohjoispuolisten osyleiskv-lueiden semkvoituksess hulevedet on huomioitv, siten että lueelle sijoitetn pikkoj hulevesien viivytystä vrten sekä nnetn määräyksiä hulevesien viivytyksestä. Tvoitteen on, että hulevesien huiuvirtmien ksvu ei tphdu vn hulevesiä viivytetään j imeytetään tehokksti. Lhdess 9. päivänä lokkuut 2014 RAMBOLL FINLAND OY

15 W:\1366\Orimttil\ _Hennn_1vih_k_hulevedet\Piirustukset\vlum-lue.dwg Tunn. Lukum. Muutos Nimim. Päiväys Rkennuskohteen nimi j osoite Piirustuksen sisältö Mittkv Orimttiln kupunki Vlum-luekrtt 1:5000 Hennn lue 1. viheen semkv Hulevesiselvitys Rmboll Niemenktu LAHTI puh hyv. Työnro Suunn.l TKA Tiedosto Piirustusnro Muutos Liite 1 piir. suunn. pvm I. Tiple

16 SELITTEET Kv-lueen rj Vlum-lueen rj (ennen rkentmist) Nykyinen oj HENNA N BULE Hulevesien virtussuunt VARDI Hulevesien päävirtusreitti Tulvreitit I AL HAR JULA NKA T U Suunniteltu hulevesiviemäri HENNA N RDI BULE VA JA IKU VEL R I K Suunniteltu hulevesills (ohjeellinen) 800 Suunniteltu hulevesiksettipesä (ohjeellinen) ÄKI K OULUM KOULUMÄKI KATU MAUST E I /t LPA 2 3 /t IKATU S AHRAM I VP I (½) I (½) I VP I VP AK 4 (½) I 1450 AKR ik KESKUSTORI HE NN 5 ep AN BU L EV AR DI 1 RAITT HENNA N ep KIRJASTOAUKIO ( ) C I 300 V ERON ANKAT 1 U VP le 2005 et OLIN NAP 2 U KAT ( ) et AK 3 7 I et / t 4 V I ATU ANK SIEN W:\1366\Orimttil\ _Hennn_1vih_k_hulevedet\Piirustukset\suunnitelmkrtt.dwg I I ep PIS UJA TUK MINT V (2006) 2 AN KA TU 1950 ep et 2007 AK /h 800 e V 3 VP I hu H EN NA N /h RAUTATIENTORI AN RIN NE EM AS A KUJ ER I T N A ORI I VP K le A KUJA RAKUUN AKR VL I et db A IKUJA MEIRAM Suunniteltu vettä läpäisevä päällyste (ohjeellinen) jk 1 E BU L 1000 e e DI VAR ET LR LT Tunn. Lukum. Muutos Nimim. Päiväys Rkennuskohteen nimi j osoite Piirustuksen sisältö Mittkv Orimttiln kupunki Suunnitelmkrtt 1:1500 Hennn lue 1. viheen semkv Hulevesiselvitys Rmboll Niemenktu LAHTI puh hyv. Työnro Suunn.l TKA Tiedosto Piirustusnro Muutos Liite 2 piir. suunn. pvm I. Tiple