1 250 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin lukien

Transkriptio

1 KTPO/Ammtillisen koulutuksen yksikkö PM opiskelijpikn lisääminen mmtillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin lukien Tust Aikisemmt opiskelijmäärälisäykset Hllitusohjelmn j vltiontlouden kehyspäätöksiin perustuen mmtillisen peruskoulutuksen opiskelijmäärää on lisätty vuoden 28 lust noin 2 2 opiskelijll j vuoden 29 lust noin 4 2 opiskelijll. Lisäksi vuoden 29 I lisätlousrvioss hyväksyttiin 75 opiskelijn lisäys syksyllä lkneeseen koulutukseen. Koulutuksen järjestäjille tähän mennessä kohdennettu opiskelijmäärän lisäys on näin ollen yhteensä 7 15 opiskelijpikk. Hllitusohjelmn mukisesti lisäykset on kohdennettu lueellisen työvoimtrpeen mukisesti j ksvukeskuksiin. Järjestämislupien täyttöste Ammtillisen peruskoulutuksen järjestämislupien täyttöste on vuonn 29 vltkunnllisesti 1 %. Opiskelupikkojen rvioidn myös ensi vuonn olevn vltkunnllisesti täysimääräisesti käytössä. Käytännössä tämä trkoitt sitä, että uusi opiskelijoit voidn ott koulutukseen vin vlmistuvien opiskelijoiden määrää vstvsti. Täyttösteet vihtelevt kuitenkin jossin määrin mkunnittin j koulutuksen järjestäjittäin. Perusopetuksen päättäneiden koulutukseen sijoittuminen vuonn 27 j rvio tämänhetkisestä tilnteest Perusopetuksen päättävä ikäluokk on ksvnut viime vuosin j oli suurimmilln vuonn 28. Ikäluokk on keskimäärin 65 henkilön tuntumss in vuoteen 211 sti, jonk jälkeen se lähtee lskuun. Smnikisesti ikäluokn ksvun myötä mmtillisen koulutuksen vetovoimisuus on lisääntynyt j lukion suosio vähentynyt. Vuonn 27 perusopetuksen päättäneistä 4,7 % sijoittui mmtilliseen perustutkintoon johtvn koulutukseen j 2,2 % mmtillisen koulutuksen yhteydessä järjestettäviin vlmistviin koulutuksiin. Lukiokoulutukseen sijoittui 5,8 % j peruskoulujen j knsnopistojen järjestämään lisäopetukseen noin 2,5 %. Koulutuksen ulkopuolelle jäi näin ollen 3,8 % perusopetuksen päättäneistä. Noin viiden vuoden jn lukiokoulutukseen sijoittuneiden osuus on lskenut keskimäärin prosenttiyksikön vuosivuhti j mmtilliseen koulutukseen sijoittuneiden osuus vstvsti ksvnut. Ammtillisen koulutuksen puolell ksvu olisi ollut suuremp, mikäli opiskelupikkoj olisi voitu lisätä jo ikisemmin. Opetusministeriön tekemän yhteishkuineistoihin perustuvn rvion mukn mmtilliseen koulutukseen sijoittuminen onkin ksvnut vuosin 28 j 29, kun opiskelupikkoj on lisätty, yhteensä lähes 3,5 prosenttiyksikköä. Vstvn ikn lukiokoulutukseen sijoittuminen on vähentynyt vin liki 1,5 prosenttiyksikköä. Näyttääkin siltä, että mmtillisen koulutuksen opiskelupikkojen lisäämisellä on kyetty merkittävästi lisäämään suorn perusopetuksest toisen steen koulutukseen jtkneiden osuutt (kuvio seurvll sivull).

2 2 Perusopetuksen 9. lk:n päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (rvio) Lukiokoulutukseen (49,5 %) Ammtilliseen perustutkintoon johtvn koulutukseen (43,5 %) Ammtilliseen vlmistviin koulutuksiin (2,8 %) Perusopetuksen lisäopetukseen (1. lk) (2,3 %) Ilmn opiskelupikk jääneet (1,9 %) Kevään 29 yhteishku j koulutuksen ulkopuolelle jääneet syksyllä 29 Kevään 29 yhteishuss mmtilliseen peruskoulutukseen hki noin 62 ensisijist hkij j lukiokoulutukseen noin ensisijist hkij. Keväällä perusopetuksen päättäneitä hkijoit oli kikkin noin 63 3 j heistä 51 % hki lukioon j 49 % mmtilliseen koulutukseen. Ammtillisen j lukiokoulutuksen suosio vihtelee kuitenkin merkittävästi mkunnittin (kuvio ll). Noin 2 5 perusopetuksen keväällä päättänyttä ei hkenut kevään yhteishuss linkn. Suurin os heistä on kuitenkin hkenut johonkin muuhun yhteishun ulkopuoliseen koulutukseen. Perusopetuksen 9. lk keväällä 29 päättäneiden yhteishuss hkeminen j pääsy mmtilliseen koulutukseen j lukiokoulutukseen Uusim Itä- Uusim Vrsi Stk nisunt Suomi Knt- Pirkn Häme m Päijät- Häme Kyme nlks o Et elä- Et elä- Krjl Svo Lukioon 1.sij.hkijt Lukioon vlitut Ammtilliseen 1.sij.hkijt Ammt illiseen vlit ut o is- Svo o Keskiis- Suomi Krjl nm nm Keski- nm o Kinu isu Lppi

3 3 Yhteishuss ilmn hkemns koulutuspikk jäi noin 14 mmtillisen koulutuksen hkij j 1 7 lukiokoulutukseen hkenutt. Perusopetuksen keväällä päättäneistä ilmn hkemns opiskelupikk jäi noin 4. Os kevään yhteishuss vlitsemtt jääneistä on kuitenkin tullut vlituksi vrsijlt koulutukseen, kesän täydennyshuss ti lisähull suorn oppilitokseen. Lisäksi os on voinut hke j päästä smnikisesti yhteishun ulkopuoliseen koulutukseen, joit ovt muun muss mmtillisen koulutuksen yhteydessä järjestettävät vlmistvt koulutukset, perusopetuksen lisäopetus, vierskielinen koulutus, erityisoppilitosten järjestämä koulutus j oppisopimuskoulutus. Kevään yhteishuss ensi viheess täyttämättä jäi noin 9 lukion j 4 mmtillisen koulutuksen opiskelijpikk. Ammtillisen koulutuksen vpt pikt olivt pääsääntöisesti loill, joiden vetovoim ei ole työvoimtrpeeseen nähden riittävä, sijitsivt lueill, joille nuoret eivät olleet kiinnostuneit hkeutumn ti olivt sellisi, joille hkeneet eivät täyttäneet pääsyvtimuksi (kuvio ll). Täydennyshuss j oppilitoskohtisiss lisähuiss on voitu kohdent vpksi jääneitä pikkoj uudelleen. Yhteishku 29, kesäkuun tilnne mmtillinen koulutus koulutusloittin 25 2 lkm Humnistinen j ksvtusl Kulttuuril Yhteiskuntt., liiketl. j hllinnon l Luonnontieteid en l Tekniikn j liikenteen l Luonnonv rj y mpäristöl Sosili-, terv ey s- j liikunt-l Mtkilu-, rv itsemis- j tlousl Trjont, opisk.pikt sij. hkijt y hteensä kesäkuu Vlitut kesäkuu Ammtilliseen peruskoulutukseen vlmistviss koulutuksiss loitti tänä syksynä yhteensä 4 75 opiskelij, joist perusopetuksen keväällä päättäneitä oli 1 8. Perusopetuksen lisäopetuksess loitti rviolt noin 1 5 oppilst, joist suurin os smn vuoden perusopetuksen päättäneitä. Nämä koulutukset eivät kuulu yhteishkuun, mutt os näihin vlituist on sttnut hke smnikisesti myös yhteishuss mukn olevn koulutukseen. Opetusministeriön tämän hetkisen rvion mukn toisen steen koulutuksen ulkopuolelle on tänä syksynä jäänyt kikkin noin 9 hkij. Perusopetuksen keväällä päättäneistä ilmn koulutuspikk näyttäisi jääneen noin 1 hkij. Tmmikuuss 21 lkvn koulutukseen hkijoit oli kikkin 3 4, mikä on 1 2 enemmän kuin edellisenä syksynä. Os tänä syksynä koulutuksen ulkopuolelle jääneistä s tätä kutt opiskelupikn vuoden luss.

4 4 Päätösesitys j sen perustelut Vuoden 21 tlousrvioesityksessä päätetty lisäys j koulutuksen järjestäjien hkemt lisäykset Hllituksen vuoden 21 tlousrvioesitykseen sisältyy, osn hllituksen elvytyspketti, yhteensä noin 1 25 opiskelijpikn lisäys mmtilliseen peruskoulutukseen. Lisäys kohdistetn erityisesti nuorisotyöttömyyden lentmiseen j nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen sekä ikuisten koulutusmhdollisuuksien lisäämiseen. Tvoitteen on smll mmttititoisen työvoimn stvuuden turvminen tlousksvun käynnistyessä. Koulutuksen järjestäjäkohtiset päätökset opiskelijpikkojen kohdentmisest tehdään koulutuksen järjestäjien hkemusten perusteell. Päätökset tulevt voimn vuoden 21 lust. Koulutuksen järjestäjien hkemukset pyydettiin toimittmn ministeriön kirjmoon mennessä. Hkemuksiss (sekä iemmin tulleiss hkemuksiss) esitettyjen opiskelijpikkojen yhteismäärä oli 5 765, joist määrällisesti suurimmt esitykset olivt pikk Uudellemlle, 584 Pirknmlle, 499 Vrsinis-Suomeen, 28 Knt-Hämeeseen, 28 ois-nmlle, 272 Keski-Suomeen, 27 Päijät-Hämeeseen, 235 nmlle, 14 Svoon j 124 Keski- nmlle. Lisäksi nmlle, Stkuntn, Itä-Uudellemlle, Lppiin j ois- Svoon esitettiin yhteensä 258 pikn lisäystrpeit. Neljään mkuntn (Kymenlksoon, Krjln, ois-krjln j Kinuuseen) ei tehty opiskelijmäärän lisäysesityksiä. Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin hkemuksissn kuvmn omn lueens/lns koulutus- j työvoimtrve sekä esittämään, mille loille j trvittess mihin koulutukseen hettu lisäys on trkoitus kohdent. Lisäksi hkemuksess tuli esittää rvio siitä, mistä lukien lisäys voidn ott käyttöön otten huomioon käytettävissä olevt tilt, opettjisto ym. resurssit sekä lueen työssäoppimispikt. Perustelut opiskelupikkojen lisäyksen kohdentmiselle mkuntiin j koulutuksen järjestäjille Esitys opiskelijpikkojen vltkunnllisest kohdentmisest mkuntiin perustuu ensisijisesti kevään 29 yhteishun tilstoihin ensisijisist hkijoist, pikn vstnottneist j koulutuksen ulkopuolelle jääneistä. Toiseksi mkuntkohtiseen jkoesitykseen vikuttvt vill perussteen jälkeistä tutkinto olevien vuotiiden nuorten määrät mkunniss sekä lle 25 -vuotiiden työttömien määrät mkunniss/te-keskuksiss. Lisäysesityksiä pinotettiin ksvukeskusmkuntiin. Niin ikään osittin jo mkuntkohtisess trksteluss, mutt erityisesti järjestäjäkohtist jkoesitystä vlmisteltess huomioon otettiin mkunnist tulleiden hkemusten lisäysesitykset j niiden perustelut, opetusministeriön koulutuksen järjestäjille iemmin tekemät opiskelijmäärälisäykset sekä mkunnn lupien täyttöste j järjestäjäkohtiset enimmäisopiskelijmäärien ylitykset/litukset vuonn 29. Järjestämisluvn enimmäismäärä on myös koulutuksen järjestäjän smn rhoituksen enimmäismäärä. Kevään 29 yhteishkuineiston perusteell on trksteltu, kuink pljon mkunniss oli mmtilliseen koulutukseen ensisijisi hkijoit enemmän kuin opiskelupikn vstnottneit j kuink pljon tällä perusteell hkijoist jäi ilmn opiskelupikk (kuvio seurvll sivull). Suurimmt lisäystrpeet kohdistuvt tällä perusteell Uudellemlle, Pirknmlle, ois-nmlle, Päijät-Hämeeseen j Vrsinis-Suomeen. Jonkin verrn lisäystrvett näyttäisi olevn myös Keski- Suomeen, ois-krjln, ois-svoon j Lppiin. Muiden mkuntien oslt lisäystrve ei tällä perusteell ole merkittävä. Itä-Uudellmll - inon mkuntn - pikn vstnottneiden määrä ylittää ensisijisten hkijoiden määrän.

5 5 Ammtilliseen koulutukseen hkeneet j ilmn opiskelupikk jääneet mkunnittin Lähde: Yhteishku kevät 29, OPH / WERA Uusi m Uusi m Vr sin i s- Suomi St ku nt Itä- Knt- Pir kn Päijät- Kymenl Häme m Häme kso Kr jl Etel ä- Svo oi oi s- s-svo Kr jl Keski- Suomi Etel ä- n n m m Keski- n m oi s- Ki nuu n Lppi 1.sij.hkijt mmtilliseen Ilmn opiskelupikk Mkunnn 2-24 vuotit nuoret, joill ei ole perussteen jälkeistä tutkinto v. 27 (% osuus ko. ikäluokst, koko m 19,2 %) Lähde: Tilstokeskus 25, 2, % 15, 1, 5,, Perussteen jälkeisen tutkinnon suorittmttomien osuus 2-24 vuotiiden ikäluokst % Uusi m Itä- Uusi m Vrs St inis- kunt Suo Knt - Häm Pirk nm Päijät- Häm e Kym enl kso Krj Svo l ois- Svo ois- Krj 23,6 21,4 17,7 19,9 23,4 16,2 23,5 21,3 15,8 19,6 17,2 13,7 15,9 14,4 15,9 14,2 16,7 15,9 18,5 Kesk i- Suo nm nm Kesk i- ois- Kin uu Lpp i

6 6 Ilmn perussteen jälkeistä tutkinto olevi vuotiit nuori on bsoluuttisesti eniten Uudellmll, Pirknmll, Vrsinis-Suomess j ois-nmll. Prosentulisesti trksteltun heikoin tilnne on Uudellmll, Päijät-Hämeessä, Knt-Hämeessä, Itä-Uudellmll j Kymenlksoss. Näissä mkunniss yli 2 % vuotiist oli ilmn perussteen jälkeistä tutkinto (kuvio edellisellä sivull). Trksteluss on niin ikään otettu huomioon erityisesti pääkupunkiseudun j muiden suurten kupunkikeskusten merkittävät osuudet vltkunnllisest nuorten työttömien määrästä. Alle 25 - vuotiit työttömiä on bsoluuttisesti eniten Uudenmn j Itä-Uudenmn mkuntien muodostmll TE-keskuslueell sekä Pirknmll j ois-nmll (kuvio ll). Ksvukeskusten pinottminen opiskelijmäärälisäyksen kohdentmisess helpott kuutisti nuorten koulutukseen pääsyä, mutt vhvist jtkoss myös ikuisväestön koulutusmhdollisuuksi. Tällä perusteell lisäystä on pinotettu seurviin ksvukeskusmkuntiin: Uudellemlle, Vrsinis-Suomeen, Pirknmlle, Päijät-Hämeeseen, Keski-Suomeen j ois-nmlle. Alle 25 v. työttömien lukumäärä j osuus mkunnn työttömistä elokuuss 29 Lähde:TEM Vrsini St kun s-suomi t Uusim j Itä- Uusim Knt - Häme j Päijät- Kymenl Pirknm kso j Svo ois- ois- Keski- Svo Krjl Suomi n m j Keski- ois- n m Kinuu Lppi Alle 25-v. työttömät elokuu Alle 25-v. työttömien osuus mkunnn kikist 12,5 15, 15,2 15, 15,9 15,6 14,5 16,3 15,9 16,2 17,6 18,6 14,5 16,9 työttömistä % Järjestäjäkohtisi opiskelijmäärälisäyksiä vlmisteltess otettiin lisäksi huomioon hllitusohjelmss j vltioneuvoston vuosille hyväksymässä koulutuksen j tutkimuksen kehittämissuunnitelmss setetut lkohtiset pinotukset sekä niihin perustuvt koulutustrjonnn mitoituksen loittjtvoitteet. Kehittämissuunnitelmss koulutustrjonnn tvoitteiden settminen perustuu tlous- j työvoimkehityksen oslt Työvoim 225 -projektin rvioon työllisyyden kehityksestä vuoteen 225. Sen mukn työllisyyden ksvu on merkittävää vin plvelusektorill. Jlostussektorin työllisyys säilyy prhimmillnkin vin nykytsoll j lkutuotnnon työllisyys supistuu huomttvsti. Plvelusektorin työllisyys ksv etenkin yhteiskunnllisten j kotitlousplvelujen, liike-elämän j kiinteistöplvelujen sekä kupn toimiloill.

7 7 Mkunnist tulleit lisäysesityksiä rvioitiin edellä esitettyjen lskennllisten j ldullisten tekijöiden sekä opetusministeriön iemmin mkuntiin (kuvio ll) j koulutuksen järjestäjille kohdentmien opiskelijmäärälisäysten vloss. Mkunnn lupien täyttöste j hkeneiden järjestäjien enimmäisopiskelijmäärien ylitykset/litukset vuonn 29 vikuttivt myös osltn mkuntien j koulutuksen järjestäjien välisiin kohdentmisesityksiin. 34 Ammtillisen peruskoulutuksen opiskelijpikklisäykset vuosille j esitys lisäykseksi vuodelle Päätösesitys lisäpikoiksi 21 Lisäykset 29 Lisäykset Uusim Itä-Uusim Vrsinis-Suomi Stkunt Knt-Häme Pirknm Päijät-Häme Kymenlkso Krjl Svo ois-svo ois-krjl Keski-Suomi nm nm Keski-nm ois-nm Kinuu Lppi

8 8 Päätösesitys Opiskelijmäärän lisäyshkemuksi tuli yhteensä 57 koulutuksen järjestäjältä 15 eri mkunnst. Opiskelijmäärää esitetään lisättäväksi 41 koulutuksen järjestäjälle, jotk sijitsevt 13 eri mkunnn lueell. Päätösesityksen mukinen opiskelijpikkojen lisäys kohdennettisiin mkuntiin j koulutuksen järjestäjille seurvn tulukon mukisesti: Mkunt j koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän hkem lisäys Päätösesitys Mkuntn esitettävän lisäyksen osuus koko mn lisäyksestä KOKO MAA YHTEENSÄ Uusim ,5 % Ami-säätiö Espoon seudun koulutuskuntyhtymä Omni 2 8 Helsingin Dikonisslitoksen säätiö 9 15 Helsingin kupunki 9 95 Hengitysliitto Heli ry 4 Hyri koulutus Oy 15 3 Invlidisäätiö 5 2 Kuppiitten Kuppoppilitos Oy 5 Keski-Uudenmn koulutuskuntyhtymä Länsi-Uudenmn mmttikoulutuskuntyhtymä 2 3 Solvll Utbildning Ab 1 1 Suomen Kirkon Seurkuntopiston Säätiö 55 2 Svensk frmtidsskoln i Helsingforsregionen Ab 1 3 Työtehoseur ry 13 2 Vntn kupunki 22 6 Itä-Uusim 5 % Smkommunen för yrkesutbildning i Östr Nylnd 5 Vrsinis-Suomi ,2 % Loimn koulutuskuntyhtymä 8 15 Rision seudun koulutuskuntyhtymä Slon seudun koulutuskuntyhtymä 1 3 Turun ikuiskoulutussäätiö 6 15 Turun kupunki 84 3 Turun konservtorion knntusyhdistys r.y. 4 1 Stkunt , % Kokemäenjokilkson kuntyhtymä ois-stkunnn knsnopiston knn.yhdistys ry 4 Porin kupunki 16 Knt-Häme ,2 % Hevosopisto Oy 15 2 Hämeenlinnn seudun koulutuskuntyhtymä 6 2 Kiipulsäätiö 2 Pirknm , % Ahlmnin koulun säätiö 45 Aitoon Emäntäkoulu Oy 2 Länsi-Pirknmn koulutuskuntyhtymä 3 Pirknmn koulutuskonserni-kuntyhtymä 14 7 Sstmln koulutuskuntyhtymä 2 15

9 9 Tmpereen Aikuiskoulutussäätiö Tmpereen kupunki 16 5 Tmpereen Tlouskouluyhdistys ry 3 Vlkekosken seudun koulutuskuntyhtymä 44 Päijät-Häme ,2 % Lhden Dikonisäätiö 7 1 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 2 8 Kymenlkso % Krjl % Svo ,2 % Itä-Svon koulutuskuntyhtymä 4 15 S. j A. Bovlliuksen säätiö 1 ois-svo 2 % Svon koulutuskuntyhtymä 3 ois-krjl % Keski-Suomi , % Jyväskylän koulutuskuntyhtymä 2 8 Keski-Suomen knsnopiston knntusyhdistys ry 12 Äänekoski mmtillisen koulutuksen kuntyhtymä 6 2 nm ,2 % Seinäjoen koulutuskuntyhtymä nm ,2 % Optim smkommun 4 1 Svensk Österbottens förbund för utbildning och kultur 75 1 Vsn kupunki 12 2 Keski-nm ,8 % Kustisen evnk.knsnopiston knntusyhdistys ry 5 5 Keski-nmn konservtorion knntusyhdistys ry 5 5 Keski-nmn koulutuskuntyhtymä ois-nm , % Oulun dikonisslitoksen säätiö 6 1 Oulun seudun koulutuskuntyhtymä 1 9 ois-suomen Koulutuskeskussäätiö 2 Rhen koulutuskuntyhtymä 1 Kinuu % Lppi ,6 % Rovniemen koulutuskuntyhtymä 22 2