1 Logiikan ja joukko-opin alkeet
|
|
- Riitta-Liisa Niemelä
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Logiikan ja joukko-opin alkeet. Logiikkaa. [AG//] Osoita totuusarvotauluja käyttäen, että implikaatio p q voidaan kirjoittaa muotoon p q, ts. että propositio (p q) ( p q) on identtisesti tosi. 2. [AG//2] Todista totuusarvotauluja käyttäen loogiset de Morganin lait: a) (p q) ( p q), b) (p q) ( p q). 3. [AG//3] Todista totuusarvotaulua käyttäen konjunktiivinen distributiivisuus: [p (q r)] [(p q) (p r)]. 4. [AG//4] Lausu propositiot p q ja p q käyttäen yksinomaan negaatiota ja implikaatiota (mutta ei konjunktiota tai disjunktiota). (p q) (p q); (p q) ( p q). 5. [AG//5] Looginen NAND-operaatio p q määritellään totuusarvotaululla p q p q Osoita: a) p p p, b) (p p) (q q) p q, c) (p q) (p q) p q. 6. [HRI//abc] Mitkä seuraavista reaalilukua x koskevista väittämistä ovat tosia, mitkä eivät? a) 2x > 3 x > 2, b) 3x < 4 x < 2x < 3, c) (x > x > 0 x > ). a) Epätosi; b) tosi; c) epätosi. 7. [HRI//de] Olkoot x ja y reaalilukuja, x > 0, y > 0. Ovatko seuraavat väittämät tosia? a) x y (y < x), b) x y (y x). a) Kyllä; b) ei.
2 8. [AG//6] Olkoot x ja ɛ reaalilukuja. Ovatko seuraavat propositiot tosia: a) (ɛ > 0) (x ) ( x < ɛ), b) (x ) (ɛ > 0) ( x < ɛ)? a) Tosi; b) epätosi. 9. [AG//7] Funktion f : R R (R = reaaliluvut) jatkuvuus määritellään ehdolla (ɛ > 0) (x R) (δ > 0) (y R) ( y x < δ = f(y) f(x) < ɛ). Ns. tasainen jatkuvuus taas määritellään ehdolla (ɛ > 0) (δ > 0) (x R) (y R) ( y x < δ = f(y) f(x) < ɛ). Selosta, mikä ero näillä käsitteillä on..2 Matemaattisesta todistamisesta 0. [AG//8] Osoita totuusarvotauluja käyttäen propositiot [p (p q)] q ja [p ( q p)] q tautologioiksi. Millaisia matemaattisia todistustapoja nämä säännöt vastaavat?. [AG//9] Olkoon n luonnollinen luku. Todista: n on parillinen, jos ja vain jos n 2 on parillinen. Selosta todistuksen looginen rakenne. 2. [AG//0] Tarkoittakoon a jotakuta teekkaria ja olkoon p propositio a ( on tyhjä joukko). Olkoon q propositio a on vihreäsilmäinen leijona. Onko propositio p q tosi vai epätosi? Jos propositio on tosi, niin seuraako tästä, että kaikki teekkarit ovat leijonia?.3 Joukko-oppia 3. [HRII//2] Olkoon A = { n N 280/n N }, B = { 2n + n N }, C = { x R 0 < x < 0 } = ]0, 0[. Määritä a) A B, b) A C, c) B C, d) A C, e) (A B) C, f) (B C) A. a) {5, 7, 35}; b) {, 2, 4, 5, 7, 8}; c) {3, 5, 7, 9}; d) ]0, 0] {4, 20, 28, 35, 40, 56, 70, 40, 280}; e) {, 2, 3, 4, 5, 7, 8, 9}; f) {, 2, 4, 5, 7, 8, 35}.
3 4. [HRII//3] Todista: a) A B A B = B A B = A, b) A B A C A B C, c) A C B C A B C, d) A B A C B C C. 5. [AG//] Todista joukko-opilliset de Morganin lait. Piirrä kuviot. 6. [HRII//0] Olkoot A ja B joukkoja. Todista: (A B) B = (A B) B B =. 7. [HRII//9] Olkoot A, B ja C saman perusjoukon osajoukkoja. Todista identiteetit a) (A B) C = A (B C), b) A (B C) = (A B) (A C), c) (A B) (A C) = A (B C), d) (A B) (A C) = A (B C) tutkimalla mielivaltaisen alkion x kuulumista oikean ja vasemman puolen joukkoihin, 2 soveltamalla joukkoalgebran laskusääntöjä. Piirrä kuviot joukoista. 8. [HRII//4] Olkoon Z kaikkien kokonaislukujen joukko. Todista: a) { 3n + 2 n Z } = { 3n 7 n Z }, b) { 7n + 3 n Z } = { 7n 32 n Z }. 9. [AG//2] Sievennä joukko-opilliset lausekkeet a) [ + k, k ], b) ] k, k [. k= k=
4 20. [AG//3] Olkoon A ϕ = { (x, y) (x cos ϕ) 2 + (y sin ϕ) 2 < 4 } xy-tason joukko. Millainen joukko on A ϕ? ϕ [0,2π] {(x, y) x 2 + y 2 < }. 2. [HRII/2/3] Olkoot A, B ja C saman perusjoukon joukkoja. Todista, että (A B) C = (A C) (B C). 22. [AG//4] Olkoot reaaliluku x relaatiossa R reaalilukuun y, jos x < /y. Millainen karteesisen tulon R R osajoukko relaatio R on? 23. [AG//5] Olkoot luonnolliset luvut n ja m relaatiossa P toisiinsa, jos n 2 + m 2 on luonnollisen luvun neliö. Piirrä kuva relaatiosta P karteesisen tulon N N osajoukkona; tarkastele arvoja n, m Kuvaus 24. [HRII/8/] Etsi mahdollisimman laaja lähtöjoukko reaalimuuttujan x reaaliarvoiselle funktiolle f(x) = x(x 2 )(x 2 4). { x 2 x tai 0 x tai 2 x }. 25. [HRII/8/2] Määritä mahdollisimman laaja lähtöjoukko ja vastaava arvojoukko reaalimuuttujan x reaaliarvoiselle funktiolle x f(x) = x. Lähtöjoukko { x x < 0 tai x }, arvojoukko { x 0 x < tai x > }. 26. [HRII/8/5] Määritellään funktio f : R R asettamalla f(x) = (x + )(x 3). Laske välin [, 4] kuva ja välin [, 4] alkukuva. [0, 5]; [ 2 2, 5] [ 3, + 3] [ + 5, + 2 2].
5 27. [AG//6] Funktio f : N N määritellään ehdoilla { f(n) = n 0, kun n > 00, Millainen funktio on kyseessä? f(n) = f(f(n + )), kun n [AG//7] Miten reaalimuuttujan x funktion f(x) = 3x + 5 x 7 (mahdollisimman laajat) lähtö- ja maalijoukko on valittava, jotta funktio olisi bijektio? Määritä käänteisfunktion lauseke. Piirrä sekä funktion että sen käänteisfunktion kuvaaja samaan koordinaatistoon. 29. [AG//8] Reaalimuuttujan reaaliarvoinen funktio f määritellään lausekkeella f(x) = ( x 3 )/(x 2 ). Määritä funktiolle mahdollisimman laaja lähtöjoukko ja tätä vastaava arvojoukko. Piirrä funktion kuvaaja. Rajoita lähtöjoukkoa siten, että funktiolle saadaan käänteisfunktio. Mikä on vastaava arvojoukko? Määritä käänteisfunktion lauseke ja piirrä kuvaaja. 30. [AG//9] Muodosta reaalimuuttujan reaaliarvoisista funktioista f(x) = sin x, g(x) = x 2 + ja h(x) = x 2 yhdistetyt kuvaukset h g f, g h f ja h f g. 3. [AG//20] Olkoot f(x) = x 2, g(x) = 2x + 3 ja h(x) = x 2 + x. Muodosta yhdistetyt funktiot f g h ja h g f. 32. [AG//2] Olkoot f : R R ja g : R R reaalimuuttujan reaaliarvoisia funktioita, f(x) = x2 +, g(x) = x 2 +. Muodosta yhdistetyt funktiot f f, f g, g f, g g..5 Luonnolliset luvut 33. [HRII/2/2] Olkoon A = {, 2, 3}. Tutki, mitkä Peanon aksioomat A toteuttaa, kun seuraajafunktio s määritellään seuraavasti: a) s() = 2, s(2) = 3; b) s() = 2, s(2) = 3, s(3) = ; c) s() = 2, s(2) = 3, s(3) = 2. a) P, P3, P4, P5; b) P, P2, P4, P5; c) P, P2, P3, P [HRII/3/] Mitkä Peanon aksioomat tyhjä joukko toteuttaa?
6 35. [HRII/7/9] Todista matemaattisen induktion periaatteella a) b) n k 3 = 4 n2 (n + ) 2, n N, k= n k 2 2 k = (n 2 2n + 3) 2 n+ 6, n N, k= c) (2n )(2n + ) = n 3 (4n2 + 6n ), n N, d) (n )n = n, n = 2, 3,..., n e) ( + ) ( + 2 )2... ( + (n + n )n )n =, n N. n! 36. [AG//22] Luvut x n, n N, määritellään siten, että x = ja x n+ = x n + 2 x n +, n =, 2, 3,.... Osoita induktiota käyttäen, että kaikki luvut x n ovat kokonaislukuja. 37. [AG//37] Olkoon x ±. Todista induktiolla n k=0 2 k + x 2k = x + 2n+ x 2n+, n = 0,, 2, [AG//23] Laske seuraavat summat ja tulot: a) 5 k 2 k, b) k=0 3 k= j=0 4 jk, c) 0<k<0 k parillinen 3 k. a) 258; b) 60; c) 3 20 = [HRI//2] Tutki, montako a ijk -termiä on kolminkertaisessa summassa ja laske summa, kun a ijk = ijk. 20 termiä, summa = i j i= j= k= a ijk.6 Lukumäärän laskemisesta 40. [AG//38] Muodosta joukkojen a) {a, b}, b) {a, b, c} kaikki osajoukot. Montako näitä on?
7 4. [AG//24] Montako erilaista viiden kortin sarjaa voidaan korttipakasta vetää, kun a) kiinnitetään, b) ei kiinnitetä huomiota korttien järjestykseen? 42. [AG//25] Neljä punaista, kolme vihreää ja kaksi sinistä palloa asetetaan jonoon. Kuinka monta erinäköistä jonoa saadaan, kun samanväriset pallot ovat keskenään identtisiä? 43. [AG//26] Kuinka monta erilaista henkilötunnusta on (Suomessa) periaatteessa olemassa? Tunnuksen muoto on ppkkvv-nnnr, missä on aluksi syntymäpäivä (ppkkvv), sitten juokseva numero (nnn) ja lopuksi tarkistusmerkki (r). Tarkistusmerkki määräytyy jakolaskun ppkkvvnnn/3 jakojäännöksestä. Rajoitutaan tarkastelemaan sadan vuoden jaksoa ja oletetaan, että karkausvuosia tähän jaksoon mahtuu [AG//27] Olkoon joukon A alkioiden lukumäärä #A = m <. Kuinka monta erilaista p (p m) alkion osajoukkoa joukon A alkioista voidaan muodostaa? Entä osajonoa? (Joukon alkiot ovat aina keskenään eri suuria, ts. jokainen alkio mainitaan vain kerran; jonossa sama alkio voi esiintyä useita kertoja.) 45. [AG//28] Olkoon joukon A alkioiden lukumäärä #A = m < ja joukon B alkioiden lukumäärä #B = n <. Osoita, että erilaisia funktioita A B on n m kappaletta. 46. [AG//29] Olkoot A ja B äärellisiä joukkoja, #A = m, #B = n. Olkoon S(m, n) surjektioiden A B lukumäärä. Osoita, että tälle pätee S(m, ) =, n ( ) n S(m, n) = n m S(m, k), n = 2, 3,.... k k= 47. [AG//30] Laske edellisessä tehtävässä esitettyjen kaavojen avulla surjektioiden määrä S(m, n), kun m 4, n 4. Mieti, voidaanko tulos saada jollakin muulla tavalla, kun a) m = n, b) m < n.
8 48. [AG//3] Teekkari saattoi 970-luvun puolivälissä suorittaa jopa kuusi matematiikan kurssia kutsuttakoon näitä seuraavassa nimillä A, B, C, D, E, F joissa oli yhteisiä osia. Kullakin kurssilla oli suorituspistearvonsa (vastaa nykyisiä opintoviikkoja) ja kurssien yhteislaajuuden selvittämiseksi määriteltiin myös kurssien kaksittaisille, kolmittaisille jne. leikkauksille suorituspistearvot. Nämä olivat seuraavat: A: 3.5, B: 2, C: 3, D: 3.5, E: 7.5, F: 5.5, A C:.5, A D:, B D: 0.5, C D:, A C D:. Muiden kombinaatioiden leikkaukset olivat tyhjiä. Montako suorituspistettä sai teekkari, joka oli suorittanut kaikki kuusi kurssia? 49. [AG//32] Laitumella on lauma nautakarjaa. Laumassa on 83 täysin ruskeata eläintä, 77 sarvipäätä, 36 sukupuoleltaan sonnia, 22 ruskeata sarvipäätä, 5 ruskeata sonnia, 25 sarvipäistä sonnia ja 7 ruskeata sarvipäistä sonnia. Muunlaisia eläimiä ei laumassa ole. Kuinka monta eläintä laumassa on kaikkiaan? [AG//33] Osoita, että rationaalilukuja on yhtä paljon kuin luonnollisia lukuja, ts. että rationaalilukujen ja luonnollisten lukujen joukot ovat yhtä mahtavia. 5. [AG//34] Osoita, että avoimella välillä ]0, [ on reaalilukuja yhtä paljon kuin koko reaalilukujoukossa, ts. että väli ]0, [ ja reaalilukujoukko R ovat yhtä mahtavia. 2 Reaaliluvut 2. Aksioomat 52. [AG/2/] Määritä seuraavien joukkojen supremum, infimum, maksimi ja minimi, mikäli nämä ovat olemassa: a) { x R (x + )(x 2)(x + 4) > 0 }, b) { x R x + x + 2 < 5 }, c) { x R x x + 2 < 5 }, d) { 2 n n N }, e) { n 3n 2 n N }, f) { n + 5 n n N }. a) sup =, inf = 4, max, min; b) sup = 3 2, inf = 7, max, min; 2 c) sup = + 6, inf = 6, max, min; d) sup = 2, inf =, max, min = ; e) sup =, inf = 2, max, min = 2 ; f) sup = 6, inf = 3, max = 6, min.
9 53. [AG/2/2] Piirrä reaalimuuttujan reaaliarvoisen funktion a) f(x) = x + x + 2, b) f(x) = x x+2 kuvaaja. Päättele tästä joukon a) { x R x + x+2 < 5 }, b) { x R x x+2 < 5 } supremum ja infimum. 54. [HRII/6/3] Olkoot A ja B kaksi ei-tyhjää reaalilukujoukkoa, joiden alkioille pätee a < b kaikilla a A, b B. Todista, että sup A inf B. 55. [HRII/6/4] Olkoon S R ylhäältä rajoitettu joukko, G = sup S ja ɛ > 0. Todista, että on olemassa x S, jolle pätee x > G ɛ. 56. [HRII/6/2] Olkoon S R ei-tyhjä rajoitettu joukko. Todista: Jos inf S = sup S, niin joukossa S on täsmälleen yksi alkio. 57. [HRII/6/5] Olkoon S R rajoitettu joukko ja T = { x R x S }. Osoita, että inf T = sup S. 58. [HRII/6/6] Todista reaalilukujen aksioomiin perustuen Arkhimedeen lause (aksiooma): Jos a ja b ovat kaksi positiivista reaalilukua, niin on olemassa luonnollinen luku n siten, että na > b. 59. [AG/2/3] Todista reaalilukujen aksioomien pohjalta: Jos x > 0 ja y < 0, niin xy < Reaalilukujen osajoukot 60. [AG/2/3] Olkoot a ja b kaksi reaalilukua, a < b. Todista, että on olemassa rationaaliluku r, jolle pätee a < r < b. 6. [AG/2/4] Olkoot a ja b kaksi reaalilukua, a < b. Todista, että on olemassa irrationaaliluku r, jolle pätee a < r < b. 62. [HRII/5/4] Todista, että jos x on irrationaalikuku, niin myös 3 + x x 2 on irrationaalinen. 63. [AG/2/5] Todista, että 3 ei voi olla rationaaliluku.
10 2.3 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 64. [HRII/7/4] Osoita: a) max{a, b} = 2 (a + b + a b ), b) min{a, b} = 2 (a + b a b ). 65. [HRII/7/2] Ratkaise epäyhtälöt a) 4x 2 3x + 4 <, b) d) 5x 4 x x > + x, c) 2x3 > x 2 +, a) < x < 3; b) x < 0 tai 0 < x < ; c) x > ; d) 5 x tai 4 x [HRII/7/5] Ratkaise epäyhtälöt a) 2 x 2 < x + 2, b) x > 2, c) 7x x 2. a) 2 < x < 6; b) x < 3 tai x > 3; c) x 4 tai x = 3 tai x [HRII/7/7] Olkoon x R. Todista: x < 2 = x x <. 68. [HRII/7/a] Osoita algebraa käyttäen: a < b = a 3 < b [HRII/7/b] Olkoot a ja b positiivisia. Osoita: a2 b + b2 a a + b. 70. [HRII/7/c] Osoita algebraa käyttäen: a > 0 = a + a [AG/2/6] Todista kaava n ( ) n ( ) k = 0, n N. k k=0 72. [AG/2/2] Laske binomikertoimien summa n k=0 ( n k). 2 n. 73. [HRII/8/6] Näytä oikeaksi kaava ( ) ( ) ( ) n 2 n 2 n = k 2 k k ( ) n, k missä on oletettava n 4, 2 k n 2. Mikä on kaavan tulkinta Pascalin kolmion avulla?
11 74. [AG/2/7] Laske summien a + b + c, a + b + c + d ja a + b + c + d + e potensseja, ja tutki, millaisia kertoimia lausekkeissa esiintyy. Miten binomikertoimet mahtavat yleistyä multinomikertoimiksi? 75. [AG/2/8] Teekkari Sini Silmäinen on opintojensa alussa tehnyt Luotto-Tappio-Pankin kanssa lainasopimuksen, jonka mukaan hän nostaa jokaisen opiskeluvuoden alussa opintolainaa mk. Vuotuinen lainakorko on 5 %, mutta opiskeluaikana ei korkoa tarvitse maksaa, vaan kertynyt korko liitetään jokaisen vuoden lopussa lainapääomaan. Paljonko teekkarilla on velkaa, kun hän 2 vuoden opintojen jälkeen lopulta valmistuu? 2.4 Liukuluvut 76. [AG/2/9] Oktaalijärjestelmän kantaluku on 8 ja sen numeroita merkitään 0,, 2, 3, 4, 5, 6, 7. Lausu kymmenjärjestelmän luvut a) 000, b) 5432, c) 0. ja d) oktaalijärjestelmässä. 77. [AG/2/0] Heksadesimaalijärjestelmän kantaluku on 6 ja sen numerot ovat 0,, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, A, B, C, D, E, F. Lausu luvut 23, ABC ja A2B a) kymmenjärjestelmässä, b) oktaalijärjestelmässä, c) binäärijärjestelmässä. a) 29, 2748, 6699; b) 443, 5274, 5053; c) 00000, 00000, [SKK/.6/] Kirjoita luku 0.28 liukulukuna a) kymmenjärjestelmässä, kun mantissan pituus on 4, b) binäärijärjestelmässä, kun mantissan pituus on 8. a) ; b) [SKK/.6/2cd] Liukulukujärjestelmän kantalukuna on 0 ja mantissan pituutena 3. Laske tulot ( ) 379 ja 234 ( ) , [SKK/.6/4] Ratkaise yhtälöpari { 0.005x + y = 0.5 x + y = käyttäen kymmenjärjestelmän liukulukuja, joilla mantissan pituus on 2. Riippuuko tulos laskujärjestyksestä? Laskujärjestyksestä riippuen esimerkiksi x = 0.00, y = 0.50 tai x = y = Kompleksiluvut 3. Kompleksitaso 8. [AG/3/] Todista kompleksilukujen yhteen- ja kertolaskun (lukuparien avulla annettuihin) määritelmiin perustuen osittelulaki: z (z 2 + z 3 ) = z z 2 + z z 3.
12 82. [AG/3/2] Todista kompleksilukujen yhteen- ja kertolaskun (lukuparien avulla annettuihin) määritelmiin perustuen ns. tulon nollasääntö: z z 2 = 0 = z = 0 z 2 = [AG/3/3] Saata kompleksiluvut a) ( + i)( i) 5, b) muotoon x + iy. Laske lukujen moduuli ja argumentti. i + i [AG/3/5] Olkoon u = cos i sin 0.5 ja z 0 = + i. Laske kompleksiluvut w k = u k z 0, k =, 2, 3,..., ja piirrä pisteiden sijainti kompleksitasossa. Miten pisteet muuttuvat, jos valitaan u = 0.9(cos i sin 0.5)? Millainen vaikutus luvun u potensseilla kertomisella on? 85. [HRII/32/6] Todista, että kaikilla z, z 2 C pätee ( + z 2 )( + z 2 2 ) + z z [HRII/32/5] Olkoon Re z = Im z = a. Millä arvoilla a pätee z i < z 3? Piirrä kuvio. a < [HRII/32/4] Tutki, mitkä kompleksitason pisteet toteuttavat seuraavat ehdot: Piirrä kuviot. a) z + z + i = 4, b) z + z i =, c) z + i = 2 z i, d) arg z z i = π 4, e) arg z 3 z = π 4. a) Ellipsi 5x 2 + 5y 2 2xy 6x + 6y 48 = 0; b) hyperbelin toinen haara y = 4x + 3 8x + 4, x > 2 ; c) ympyrä 3x 2 + 3y 2 0y + 3 = 0; d) ympyränkaari x 2 + y 2 2x 2y + = 0, x + y > ; e) ympyränkaari x 2 + y 2 3x + 3y = 0, y > [HRII/32/5] Piirrä se kompleksitason alue, jossa a) { < z i < 2 π 4 < arg z < π 2, b) { z + z i < 2 0 < arg(z + + i) < π 4. a) Alueessa on kaksi osaa; edellisen reuna muodostuu janasta AB, kaaresta BC ja janasta CA, jälkimmäisen kaaresta CD, janasta DE, kaaresta EF ja janasta F C; pisteet ovat A = 0, B = 2 ( + i), C = i, 2 D = 2+ ( + i), E = ( 2 + )( + i), F = ( 3 + )i; b) puolet ellipsin sisäosasta: 3x 2 + 3y 2 + 2xy 4x 4y < 2 0, y < x.
13 89. [HRII/32/6] Määritä sup{ arg z z 3 4i 3, arg z [0, 2π[ }. Onko kyseessä myös maksimi? π [AG/3/6] Etsi kahden desimaalin tarkkuudella sup S ja inf S, kun S = { arg z z + 5i 2 < 3 }. Tässä arg z valitaan väliltä [0, 2π[. Piirrä kuvio. 9. [HRII/32/7] Minkä käyrän piirtää a) z 2, kun z piirtää käyrän arg(z i) = π 4 ; b) z z+2z+ z+, kun z piirtää ympyrän z = ; c) z + + i, kun z piirtää käyrän z + i =? Piirrä kuviot. Merkitään u = Re f(z), v = Im f(z). a) Paraabelin kaari v = 2 (u2 ), u < ; b) ellipsi (u 2) 2 + 9v 2 = 9; c) ympyrä (u ) 2 + (v 2) 2 =. 92. [HRII/32/8] Millä kompleksitason käyrällä z i z + i Ympyrällä z =, z i. on puhtaasti imaginaarinen? 3.2 Kompleksilukujen potenssit ja juuret 93. [HRII/32/7] Laske seuraavien kompleksilukujen moduuli ja argumentti saattamatta lukuja muotoon x + iy: a) ( + i) 6, b) ( i 3)( i) 2 2 2i, c) ( 3 + i). 2 a) 8, 3π 2 ; b) 4, 5π 6 ; c) 2, 7π [HRII/32/8] Kehitä de Moivren kaavan avulla a) sin 5ϕ polynomiksi, jonka muuttujana on sin ϕ, b) tan 3ϕ rationaalilausekkeeksi muuttujasta tan ϕ. a) 5 sin ϕ 20 sin 3 ϕ + 6 sin 5 ϕ; b) 3 tan ϕ tan3 ϕ 3 tan 2 ϕ. 95. [HRII/32/9] Lausu a) cos 4 ϕ funktioiden cos 2ϕ ja cos 4ϕ avulla, b) sin 5 ϕ funktioiden sin ϕ, sin 3ϕ ja sin 5ϕ avulla. a) (3 + 4 cos 2ϕ + cos 4ϕ); 8 b) (0 sin ϕ 5 sin 3ϕ + sin 5ϕ) [AG/3/7] Laske (cos t + i sin t) 5 a) de Moivren kaavan avulla, b) binomikaavan avulla. Minkälaiset trigonometrian kaavat tästä saadaan?
14 97. [AG/3/8] Laske geometrinen summa n (cos t + i sin t) k. k=0 Millaiset trigonometrisia funktioita koskevat kaavat saadaan tuloksen reaali- ja imaginaariosasta? Piirrä summafunktion reaaliosan ja imaginaariosan kuvaajat tapauksissa n = 5, 25, [HRII/32/0] Määritä seuraavien juurien kaikki arvot: a) 4 4, b) 6 64, c) 3 i, d) 3 + 4i, e) i. a) + i, + i, i, i; b) 3 + i, 2i, 3 + i, 3 i, 2i, 3 i; c) 3 ( + i), [( 3 ) + ( 3 )i], [( 3 ) + ( 3 )i]; 2 d) ±(2 + i); e) ±(3 + 4i). 99. [AG/3/9] Määritä viiden desimaalin tarkkuudella kaikki ne kompleksiluvut, joiden viides potenssi =. Piirrä kuvio lukujen sijainnista kompleksitasossa. 00. [AG/3/] Juuren i likiarvo on i. Piirrä kuva, jossa juuren kaikki arvot on sijoitettu kompleksitasoon (laskematta juurten likiarvoja). 0. [AG/3/2] Olkoon z = 2 ( + i 3). Tutki, millä kokonaisluvuilla n pätee z n = z. 02. [HRII/32/3] Olkoon ω = cos 2π 3 + i sin 2π 3. Laske a) (aω + bω2 )(aω 2 + bω), b) (a + b + c)(a + bω + cω 2 )(a + bω 2 + cω). a) a 2 + b 2 ab; b) a 3 + b 3 + c 3 3abc. 03. [AG/3/3] Olkoon f(t) = cos t + i sin t reaalimuuttujan t kompleksiarvoinen funktio ja g(z) = Im z 2 kompleksimuuttujan z reaaliarvoinen funktio. Piirrä reaalimuuttujan reaaliarvoisen funktion g f kuvaaja. Valitse riittävän pitkä tarkasteluväli. Vertaa kuvaajaa tapaukseen g(z) = Im z. Miksi kuvaaja näyttää sellaiselta kuin näyttää? 04. [AG/3/4] Laske numeerisesti jollakin tietokoneohjelmalla ( ) π. Yritä selittää saamasi tulos. Mikä mahtaa olla tarkka arvo? 05. [AG/3/5] Laske numeerisesti jollakin tietokoneohjelmalla i i. Yritä selittää saamasi tulos.
15 3.3 Polynomeista 06. [HRII/32/ym] Ratkaise seuraavat yhtälöt käyttäen toisen asteen yhtälön ratkaisukaavoja; saata juuret muotoon x + iy. a) z 2 + 2iz i = 0, b) z 2 4iz 4 + i = 0, c) z 2 (3 + 5i)z + ( 4 + 7i) = 0, d) z 4 2z = 0, e) z 4 + ( 2i 3)z 2 3 i 3 = 0. a) i, ±( i ( )i, ( + )i; b) + ( ; e) ± ( + i), ±( i). 2 )i, 2 + (2 2 )i; c)?; d) ±( [HRII/32/2] Määritä α C siten, että z = + i on yhtälön z 3 = α + i juuri. Esitä muut juuret napakoordinaattimuodossa. α = 2 3i; muut juuret 2(cos π 2 π + i sin 2 ), 2(cos 9π 9π + i sin 2 2 ). 08. [AG/3/6] Ratkaise toisen asteen yhtälön ratkaisukaavoilla yhtälö z 2 (3 2i)z + (5 i) = [HRII/32/9ym] Jaa polynomit a) x 4, b) x 4 +, c) x 6 + korkeintaan toista astetta oleviin reaalikertoimisiin tekijöihin. a) (x + )(x )(x 2 + ); b) (x 2 2x + )(x 2 + 2x + ); c) (x 2 + )(x 2 + 3x + )(x 2 3x + ). 4 Matriisit ja vektorit 4. Matriisin käsite 4.2 Matriisialgebra 0. [AG/4/5] Olkoon A = Laske A + B, 2 A + 3B, AB ja BA. A + B = , 3 3 AB = , BA = A + 3 B = , B = ,.. [SKK/.2/2] Olkoon A = ( ) ja B = ( ) T. Laske AB ja BA. 26,
16 2. [AG/4/6] Olkoon A = , x = 3. 3 Minkä kokoisia matriiseja ovat x T x, xx T, Ax, x T Ax ja xx T A? Laske ne. 3. [AG/4/7] Olkoon A matriisi, jonka kaikki alkiot ovat =, ja olkoon Λ lävistäjämatriisi, jonka lävistäjäalkiot ovat, 2 ja 3. Laske AΛ ja ΛA. 4. [AG/4/8] Olkoon 2 3 x A = 4 5 6, u = y ; z laske u T Au, u T u, uu T. u T Au = x 2 + 5y 2 + 9z 2 + 6xy + 4yz + 0zx, u T u = x 2 + y 2 + z 2, uu T = x2 xy zx xy y 2 yz. zx yz z 2 5. [AG/4/9] Olkoon 0 0 A = Laske potenssit A k, k =, 2, 3,..., [HRI//8] Millä tyyppiä koskevilla oletuksilla matriisit AB ja BA ovat a) molemmat määriteltyjä, b) samaa tyyppiä? a) A, p n B ; b) A, n p n n B. n n 7. [HRI//0] Onko matriiseille voimassa a) (A + B) 2 = A 2 + B 2 + 2AB, b) (A + B)(A B) = A 2 B 2? Yleisesti a) ei, b) ei. 8. [AG/4/0] Todista matriisialgebran osittelulaki A(B + C) = AB + AC. 9. [HRI/3/2] Olkoon A neliömatriisi ja olkoot B ja C samantyyppisiä matriiseja. Todista: Jos A on säännöllinen, niin AB = AC = B = C.
17 20. [AG/4/2] Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan ns. Markovin prosesseja, jotka kuvaavat systeemiä, joka voi olla äärellisen monessa eri tilassa. Siirtymistodennäköisyydet tilasta toiseen muodostavat neliömatriisin A, jonka kaikki alkiot ovat 0 ja jossa vaakariveittäin lasketut summat ovat =. Muodosta tällaisia matriiseja ja tutki matriisin A n alkioiden raja-arvoja, kun n. Esitä hypoteesi alkioiden käyttäytymisestä. 2. [AG/4/3] Matriisin A alkiot ovat α ij = i j. Kirjoita matriisi A ja laske matriisitulo AA T n n tapauksessa n = 3. Laske yleisessä tapauksessa (arvolla n) tulomatriisin AA T kohdassa (i, j) oleva alkio indeksien i ja j funktiona. 22. [AG/4/4] Olkoot A ja B kokoa 0 0 olevia matriiseja, joiden alkiot ovat α ij = i+j, β ij = i j. Laske tulomatriisin C = AB alkio γ ij indeksien i, j funktiona. γ ij = (i j) 0ij. 23. [AG/4/5] Laske (AB) k, k N, kun A = 2, B = [AG/4/6] Muodosta jokin pystyvektori x. Laske r = x T x ja u = x/ r. Mitä r kertoo vektorin x alkioista? Mikä ominaisuus on vektorin u alkioilla? Muodosta matriisi H = I 2uu T ja sen käänteismatriisi H. Miten nämä suhtautuvat toisiinsa? Onko H symmetrinen tai ortogonaalinen? 25. [AG/4/7] Osoita, että edellisen tehtävän matriisi H on involutorinen, ts. HH = I riippumatta vektorista x. Mitä tämä tulos sanoo käänteismatriisista? 26. [HRI//9] Hae kaikki matriisit B, jotka kommutoivat matriisin ( ) 0 A = 0 kanssa, ts. joille pätee AB = BA. ( ) α β, α, β R. 0 α β 27. [HRI/8/3] Osoita, että jos A ja B ortogonaalimatriiseja, niin myös AB ja A ovat ortogonaalisia.
18 28. [HRI/8/4] Olkoon A kokoa 3 3 oleva ortogonaalimatriisi, jonka alkioista tiedetään seuraavaa: α = 3 7, α 2 = 2 7, α 3 > 0, α 2 < 0, α 22 = 6 7. Määritä A ja A. 29. [HRI/8/5] Todista, että jos matriisille A pätee A T + A = O ja käänteismatriisi (I + A) on olemassa, niin matriisi B = (I + A) (I A) on ortogonaalinen. 30. [HRI/8/2] Todista, että jokainen ortogonaalinen 2 2-matriisi voidaan kirjoittaa jompaankumpaan seuraavista muodoista: ( ) ( ) cos ϕ sin ϕ cos ϕ sin ϕ tai. sin ϕ cos ϕ sin ϕ cos ϕ 4.3 Lineaarinen yhtälöryhmä 3. [SKK/.5/] Totea, että yhtälöryhmän 2 3 ξ + 2 ξ 2 2 ξ 3 3 = 3 ξ 2 ξ ξ 3 = 2 2 ξ ξ 3 = 3 kerroinmatriisi on ortogonaalinen ja käytä tätä tietoa hyväksi yhtälöryhmän ratkaisemisessa. ( x = A T b = ) 2 T [AG/4/8] Olkoon a) A = b) A = , C = ( , C = 0 ( ), b = ), b = Laske tulo CA. Tutki, voidaanko lineaarinen yhtälöryhmä Ax = b ratkaista kertomalla se vasemmalta matriisilla C. Mitä tällöin saadaan ratkaisuvektoriksi x? Onko kyseessä matriisiyhtälön ratkaisu? 3 5,.
19 33. [AG/4/9] Ratkaise Gaussin algoritmilla lineaariset yhtälöryhmät a) c) ξ + 3ξ 2 ξ 3 = 4 2ξ + 6ξ 2 + 2ξ 3 = 20 ξ + ξ 2 + 2ξ 3 = 7 ξ + 2ξ 2 + 3ξ 3 = ξ + ξ 2 ξ 3 = 2 ξ 5ξ 3 = 4, b), d) ξ ξ 2 + 4ξ 3 = 8 7ξ 2ξ 2 3ξ 3 = 32 ξ + ξ 2 + 4ξ 3 = 7 2ξ + 8ξ 2 5ξ 3 = 8 ξ + ξ 2 + 2ξ 3 = ξ + ξ 2 = 3ξ ξ 2 + 2ξ 3 = 3., 34. [AG/4/20] Ratkaise Gaussin algoritmilla yhtälöryhmä Ax = b, kun a) A = 2 2 6, b =, b) A = c) A = , b = 0 3, d) A = , b =, b = ,. a) Ei ratkaisua, b) ( 2 ) T, c) ei ratkaisua, d) ( 3 4 α β α + 4 β + 2 α β) T. 35. [AG/4/2] Olkoon A = α 3 2 4, b = 7 8 β. Tutki yhtälöryhmän Ax = b ratkaisujen lukumäärää lukujen α, β eri arvoilla. Yksi ratkaisu, jos β = 6, α 6; äärettömän monta ratkaisua, jos α = β = 6; muulloin ratkaisuja ei ole. 36. [AG/4/23] Ratkaise yhtälöryhmä Ax = b, kun A = , b =
20 37. [AG/4/24] Olkoon A = 2 2 3, b = Osoita, että yhtälöryhmällä Ax = b ei ole ratkaisua. Tietyssä mielessä (pienimmän neliösumman mielessä) mahdollisimman hyvä ratkaisu (joka ei kuitenkaan tietenkään toteuta yhtälöryhmää) saadaan ratkaisemalla matriisiyhtälö A T Ax = A T b. Muodosta tämä yhtälöryhmä ja ratkaise se. Piirrä ryhmän yhtälöiden kuvaajat sekä saatu pienimmän neliösumman periaatteen mukainen ratkaisu tasoon R Vektoriavaruus R n 38. [AG/4/25] Tutki avaruuden R 4 vektoreiden ( ) T 7 5 lineaarista riippumattomuutta. ( ) T, ( 2 ) T, Lineaarisesti riippumattomat. 39. [SKK/2.3/2] Tutki, ovatko vektorit ( ) T, ( ) T, ( ) T lineaarisesti riippumattomia. Voidaanko vektori ( ) T lausua näiden lineaariyhdistelynä? Jos voidaan, niin onko esitys yksikäsitteinen? Lineaarisesti riippuvat; voidaan; esitys ei ole yksikäsitteinen. 40. [AG/4/26] Osoita, että vektorit ( 2 3 ) T, ( 2 3 ) T ja ( 3 2 ) T muodostavat avaruuden R 3 kannan. Laske vektorin ( 3 2 ) T koordinaatit tässä kannassa. 4. [AG/4/27] Osoita, että vektorit a = ( 0 ) T, a2 = ( 0 ) T, a3 = ( 0 ) T muodostavat avaruuden R 3 kannan. Mitkä ovat vektorin x = ( 2 3 ) T koordinaatit tässä kannassa? 0, 2,. 42. [AG/4/28] Tutki, muodostavatko vektorit a = ( 0 0 ) T, a2 = ( 0 0 ) T, a3 = ( 0 0 ) T, a4 = ( 0 0 ) T avaruuden R 4 kannan. Voidaanko vektori x = ( ) T lausua näiden lineaariyhdistelynä? 43. [HRI/3/4] Millä lukuja α, β, γ, δ koskevalla ehdolla vektorit αx + βy ja γx + δy ovat lineaarisesti riippumattomia, jos vektorit x ja y a) ovat, b) eivät ole lineaarisesti riippumattomia? a) Jos αδ βγ 0; b) ei millään. 44. [HRI/3/5] Todista, että jos vektorit a,..., a p ovat lineaarisesti riippuvia, niin myös vektorit λ a,..., λ p a p ovat. Todista, että jos a,..., a p ovat lineaarisesti riippumattomia, niin vektorit λ a,..., λ p a p ovat lineaarisesti riippumattomia, jos ja vain jos tulo λ... λ p on 0.
21 45. [HRI/3/6] Olkoot vektorit a,..., a p lineaarisesti riippumattomia. Tutki, ovatko seuraavat vektorisysteemit lineaarisesti riippumattomia: a) a, a 2 + a, a 3 + a 2,..., a p + a p, b) a a p, a 2 a, a 3 a 2,..., a p a p, c) a,..., a j, a j + λa k, a j+,..., a p, missä k j. a) Riippumaton; b) riippuva, c) riippumaton. 4.5 Determinantti 46. [AG/4/29] Laske Gaussin algoritmilla, alideterminanttikehitelmää käyttäen ja Sarrus n säännöllä seuraavat determinantit: 2 3 a) , b) , c) Tarkista tulokset jollakin tietokoneohjelmalla. a) 27; b) 0; c) [AG/4/30] Laske sekä Gaussin algoritmilla että alideterminanttikehitelmää käyttäen seuraavat determinantit: a) , b) , c) Tarkista tulokset jollakin tietokoneohjelmalla. a) 2; b) 38; c)?. 48. [AG/4/3] Laske determinantti α α 2 β β 2 γ γ [HRI/2/8] Laske seuraavat determinantit sopivia determinantin laskusääntöjä käyttäen: α β + γ a) β γ + α γ α + β, b) + α α 4 + α α 5 + α α 6 + α 2 α 4 + α 2 α 5 + α 2 α 6 + α 3 α 4 + α 3 α 5 + α 3 α 6. a) 0; b) 0.
22 50. [HRI/2/7ca] Millä lukuja α ja β koskevilla ehdoilla seuraavat determinantit ovat = 0? α + β α + 2β α + 3β a) α + 3β α + β α + 2β α + 2β α + 3β α + β, b) 2 α 2 α 2 α α α 3. a) β = 0 tai α + 2β = 0; b) α =, 0, 2,. 5. [SKK/6.3/2] Olkoon A = Laske det(( 5AA T ) 7 ) käyttämällä determinantin laskusääntöjä = [HRI/2/9] Matriisista A 3 3 tiedetään, että se ei ole symmetrinen ja että sillä on ominaisuus A T = λa eräällä skalaarilla λ. Mitä tämän perusteella voidaan päätellä matriisista A ja skalaarista λ? λ =, det(a) = 0, matriisin A lävistäjäalkiot ovat = [AG/4/33] Tutki, millä luvun α arvoilla avaruuden R 4 vektorit (α,,, ), (, α,, ), (,, α, ), (,,, α) ovat lineaarisesti riippuvia. Millä luvun α arvoilla vektori (,, 3, 3) voidaan lausua em. vektoreiden lineaariyhdistelynä? Vektorit lineaarisesti riippuvia, jos α = tai = 3; voidaan lausua lineaariyhdistelynä, jos α. 54. [AG/4/34] Muodosta jokin pystyvektori x, jolle pätee x T x =, ja tämän avulla matriisi H = I 2xx T. Laske matriisin H determinantti. Kokeile erilaisia vektoreita x ja esitä hypoteesi determinantista. 55. [AG/4/35] Eräs tietokone suorittaa keskimäärin miljardi liukulukulaskutoimitusta (yhteen-, vähennys-, kerto- tai jakolaskua) sekunnissa. Kauanko koneella kestää laskea a) 0-rivinen, b) 00-rivinen determinantti ) suoraan permutaatioihin perustuvan määritelmän avulla, 2) Gaussin algoritmilla?
23 4.6 Käänteismatriisi 56. [AG/4/36] Määritä Gaussin algoritmilla ja alideterminanttien avulla A, kun ( ) ( ) 2 3 a) A =, b) A =, c) A = 0, d) A = 2 0 2, e) A = Tarkista tulokset jollakin tietokoneohjelmalla. a) e) 2 ( ) ( ; b) 0 ; f) 2, f) A = ) ; c) ; d) ; 57. [AG/4/37] Laske käänteismatriisi matriisille ( cos ϕ sin ϕ sin ϕ cos ϕ ). ( cos ϕ sin ϕ sin ϕ cos ϕ ). 58. [HRI/3/4] Olkoon x 2 3 A = x x 6 x 3 Tutki, millä muuttujan x arvoilla a) matriisilla ei ole käänteismatriisia, b) sen pystyvektorit ovat lineaarisesti riippumattomia. x = 0 tai x = [AG/4/38] Tutki, millä ehdolla matriisin α α2 β β 2 γ γ 2 a) pysty-, b) vaakavektorit ovat lineaarisesti riippumattomia.
24 60. [AG/4/39] Olkoon Ratkaise yhtälöryhmä Ax = b A = 4 5 6, b = [AG/4/40] Kuten edellinen tehtävä, mutta matriisin oikean alanurkan alkio onkin 9. Analysoi tilannetta muodostamalla matriisin determinantti ja määrittämällä matriisin lineaarisesti riippumattomien pystyvektoreiden lukumäärä. 4.7 Lineaarikuvaus 62. [HRI/2/] Lineaarikuvaus F : R n R 3 kuvaa avaruuden R n vektorit x, x 2 ja x 3 vektoreille (0, 2, ), (, 2, 3) ja (,, 0). Laske vektorin 3x 2x 2 + x 3 kuva. (,, 9). 63. [HRI/2/2] Voiko kuvaus F : R 3 R 3 olla lineaarinen, jos F ((0,, )) = (, 0, 0), F ((, 0, )) = (,, 0), F ((,, 0)) = (,, )? Ei. 64. [HRI/2/3] Lineaarikuvauksella F : R 2 R 2 on ominaisuudet F ((, )) = (3, ) ja F ((2, )) = (, 2). Laske kuvauksen matriisi (luonnolllisten kantojen suhteen) ja määritä tämän avulla vektorin (, ) kuva. 3 ( ) ; (, 5) [HRI/2/4] Olkoot F ja G lineaarikuvauksia. Todista, että yhdistetty kuvaus F G on myös lineaarikuvaus. 66. [HRI/2/5] Todista, että lineaarikuvaus F on injektio, jos ja vain jos F (x) = o = x = o. 67. [HRI/2/6] Olkoon F lineaarikuvaus ja vektorit a,..., a m lineaarisesti riippuvia. Todista, että myös vektorit F (a ),..., F (a m ) ovat lineaarisesti riippuvia. 68. [HRI/2/7] Olkoon F injektiivinen lineaarikuvaus ja vektorit a,..., a m lineaarisesti riippumattomia. Todista, että tällöin myös vektorit F (a ),..., F (a m ) ovat lineaarisesti riippumattomia. Päteekö tulos, jos F ei ole injektio?
25 5 Geometriset avaruudet 5. Pisteavaruus, vektoriavaruus ja koordinaattiavaruus 69. [HRI/6/2] Olkoon {b, b 2 } tason E 2 kanta ja olkoon u = 2b + 3b 2, v = 3b + 2b 2, w = b 2b 2. Määritä vektoreiden 2u v + w ja u + v w koordinaattivektorit. Piirrä kuvio vektoreista tapauksessa a) b = i, b 2 = j, b) b = i, b 2 = i j. ( ) T, ( ) T [HRI/6/3] Määritä α siten, että vektori a = ( α α ) T on vektorin b = ( 3 2 ) T suuntainen. Ovatko vektorit saman- vai vastakkaissuuntaiset? α = [HRI/6/9] Osoita, että kolmiulotteisen avaruuden E 3 vektorit b = 2i+7j+5k, b 2 = i 8j+3k, b 3 = i + j 5k muodostavat kannan ja laske vektorin 6i + 3j + 37k koordinaatit tässä kannassa. ( ) T [HRI/6/5] Olkoon {b, b 2, b 3 } avaruuden E 3 kanta ja olkoot u = ( ) T, v = ( 3 2 ) T, w = ( ) T kolme tässä kannassa esitettyä vektoria. Osoita, että u, v ja w ovat saman tason suuntaisia ja lausu u vektoreiden v ja w lineaariyhdistelynä. u = 4 3 v + 3 w. 73. [HRI/2/3] Tutki, millä ehdolla seuraavat tason E 2 kannassa {b, b 2 } annetut vektoriparit ovat lineaarisesti riippuvia: a) ( α β ) T, ( τβ τα ) T, b) ( α β ) T, ( σα + τβ τα + σβ ) T. a) α = β = 0 tai τ = 0; b) α = β tai τ = [AG/5/] Olkoon annettuna kolme vektoria eräässä avaruuden E 3 kannassa: u = ( 2 8 ) T, v = ( 0 2 ) T, w = ( ) T. Määritä vektoreiden u + 7v 2w, u + 5v w 7u v + 0w koordinaattivektorit samassa kannassa. Ovatko viimeksi mainitut vektorit lineaarisesti riippumattomia?
26 75. [HRI/6/8] Tutki seuraavien vektorisysteemien lineaarista riippuvuutta, kun kantana on b = i + 3j + 5k, b 2 = 7i + j + 3k, b 3 = 7i + 9j + 23k: a) { ( 2 0 ) T, ( ) T, ( ) T}, b) { ( 3 ) T, ( 4 2 ) T, ( 3 5 ) T}, c) { ( ) T, ( 2 3 ) T, ( ) T}, d) { ( 2 ) T, ( 2 0 ) T, ( 3 ) T, ( ) T}. a) On, b) ei, c) on, d) ei. 76. [AG/5/28] Olkoot vektorit OA, OB ja OC lineaarisesti riippumattomia. Todista, että myös vektorit AB ja AC ovat (keskenään) lineaarisesti riippumattomia. 77. [HRI/7/] Kolmion ABC keskiö olkoon M. Koordinaatiston origona olkoon M ja kantavektoreina MA ja M B. Laske kolmion kärkipisteiden ja sivujen keskipisteiden koordinaatit. Kärkipisteet: (, 0), (0, ), (, ); sivujen keskipisteet: ( 2, 0), (0, 2 ), ( 2, 2 ). 78. [HRI/7/2] Kolmiossa ABC piste O puolittaa sivun AB, piste E jakaa sivun BC suhteessa : 2 ja piste E 2 sivun CA suhteessa : 3. Määritä kolmion kärkipisteiden koordinaatit siinä koordinaatistossa, jonka origona on piste O ja kantavektoreina OE ja OE 2. ( 9 7, 4 7 ), ( 9 7, 4 7 ), ( 3 7, 8 7 ). 79. [HRI/7/3] Annettu tetraedri määrää avaruuden koordinaatiston siten, että yksi kärki on origona ja muut määrittävät kantavektoreiden loppupisteet. Määritä särmien keskipisteiden, tahkojen keskiöiden ja tetraedrin keskiön koordinaatit. Särmien keskipisteet: ( 2, 0, 0), (0, 2, 0), (0, 0, 2 ), (0, 2, 2 ), ( 2, 0, 2 ), ( 2, 2, 0); tahkojen keskiöt: ( 3, 3, 3 ), (0, 3, 3 ), ( 3, 0, 3 ), ( 3, 3, 0); tetraedrin keskiö: ( 4, 4, 4 ). 80. [HRI/2/3] Olkoot vektorit a ja b erisuuntaisia, ts. a b. Määritä vektori c siten, että a + b, b + c ja c + a muodostavat kolmion. c = o tai c = a b. 8. [HRI/2/4] Olkoon piste M kolmion ABC keskiö (keskijanojen leikkauspiste). Osoita, että MA + MB + MC = o. 82. [HRI/2/5] Olkoot pisteet M ja N kolmioiden ABC ja DEF keskiöt. Osoita, että AD+ BE+ CF = 3 MN.
27 83. [HRI/2/6] Kolmion ABC sivut BC, CA ja AB jakautuvat pisteissä A, B ja C suhteessa m : n. Todista, että kolmioiden ABC ja A B C keskiöt yhtyvät. 84. [HRI/2/7] Kolmiossa ABC piste D jakaa sivun BC suhteessa p : q ja piste E sivun AB suhteessa r : s. Missä suhteessa janojen AD ja CE leikkauspiste X jakaa janan AD? (pr + qr) : (qs). 85. [HRI/2/8] Kolmion ABC kärjestä A sivulle BC piirretty jana AD puolittaa kulman BAC. Lausu vektori AD vektorien u = AB ja v = AC avulla, kun tiedetään, että AB = 3 ja AC = u v. 86. [HRI/2/9] Kolmion ABC sivuja merkitään u = AB, v = AC. Kärjestä A piirretyn kulmanpuolittajan ja kärjestä C piirretyn keskijanan leikkauspiste olkoon K. Määritä u, kun tiedetään, että v = ja AK = 5 u v. u = [HRI/2/0] Suunnikkaassa ABCD kärki A yhdistetään sivun DC keskipisteeseen P ja kärki B sivun AD keskipisteeseen R. Yhdysjanat leikatkoot pisteessä X. Lausu vektori AX vektoreiden u = AB ja v = AD avulla. 5 u v. 88. [HRI/2/] Olkoot E, F, G ja H suunnikkaan ABCD sivujen AB, BC, CD ja DA keskipisteet. Piste X olkoon janojen BG ja EF leikkauspiste. Lausu vektori HX vektorien u = AB ja v = AD avulla. 5 6 u 6 v. 89. [HRI/2/2] Puolisuunnikkaassa ABCD, missä AB DC ja AB : DC = m >, merkitään u = AD ja v = BC. Lausu näiden avulla vektorit AB ja AM, missä M on puolisuunnikkaan lävistäjien leikkauspiste. AB = m (u v), m AM = m m 2 (mu v). 90. [HRI/2/3] Osoita vektoreita käyttäen, että tetraedrin kahden vastakkaisen särmän keskipisteiden yhdysjanoilla on yksi yhteinen piste. 9. [HRI/2/4] Tetraedrin keskijana on kärjen ja vastakkaisen sivutahkon keskiön yhdysjana. Piste X jakakoon tetraedrin erään keskijanan kärjestä lähdettäessä suhteessa 3 :. Osoita, että X yhtyy edellisessä tehtävässä mainittujen yhdysjanojen leikkauspisteeseen. Miten tetraedrin neljä keskijanaa suhtautuvat toisiinsa?
28 5.2 Käyräviivaisia koordinaatistoja 92. [AG/5/2] Pisteen P suorakulmaiset avaruuskoordinaatit ovat ( 2, 3, ). Laske lieriö- ja pallokoordinaatit (tarkat arvot ja likiarvot). 93. [AG/5/3] Laske kolmiulotteisen avaruuden (kannassa {i, j, k} annettujen) pisteiden (,, ) ja (, 3, 5) pallokoordinaatit (likiarvot). r.732, ϕ , ϑ ; r 5.96, ϕ , ϑ [AG/5/4] Origokeskisellä pallopinnalla sijaitseva käyrä toteuttaa pallokoordinaattiyhtälön ϕ = ϑ. Millainen käyrä on kysymyksessä? 95. [AG/5/5] Lieriön akselina on z-akseli. Lieriöpinnalla sijaitsee käyrä, jonka yhtälö lieriökoordinaateissa on z = ϕ. Millainen käyrä on kyseessä? 5.3 Skalaaritulo 96. [AG/5/6] Vektoreille a ja b pätee a + 3b = 6, a 3b = Laske vektoreiden sisätulo a b. 97. [HRI/5/2] Vektoreiden a ja b välinen kulma on 20 ja a = 3 b. Määritä skalaari λ siten, että a + b ja a λb ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. λ = [HRI/5/] Suorakulmaisessa kolmiossa ABC on suoran kulman kärjestä lähtevä korkeusjana AD. Sivujen AB ja AC pituudet ovat 5 ja 2. Laske skalaaritulot AB DC, BD CA, AC CD. AB DC = BD CA = , AC CD = [HRI/5/3] Säännöllisen tetraedrin kärjestä lähtevät särmävektorit ovat a, b ja c. Laske vektoreiden a + b + 2c ja 2a b välisen kulman kosini [HRI/5/4] Avaruuden E 3 kantavektoreista tiedetään seuraavaa: b = b 2 =, b 3 = 2, b b 2, (b 3, b ) = (b 3, b 2 ) = 60. Määritä α siten, että vektoreille u = 2b + αb 3 ja v = b + 3b 2 on voimassa comp(u, v) = comp(v, u). α = 2 ( ± 7), [HRI/5/5] Koordinaatiston {O, b, b 2, b 3 } kantavektorit muodostavat pareittain 60 kulman ja niiden pituudet ovat b = 3, b 2 = 2, b 3 =. Muodosta vektoreiden määräämän tetraedrin pisteestä O lähtevän mediaanivektorin vektorikomponentti vektorille b. 2 b.
29 202. [HRI/5/6] Osoita skalaarituloa käyttäen, että kolmion korkeusjanat kulkevat saman pisteen kautta [AG/5/7] Olkoon a o vakiovektori ja olkoon r pisteen P paikkavektori. Millaisen joukon muodostavat ne pisteet P, joille pätee a) (r a) a = 0, b) (r a) r = 0? Tarkastele erikseen tasoja avaruustapausta [AG/5/8] Kolmiulotteisessa avaruudessa pisteen P ja origon yhdysjanan pituus on 5. Se muodostaa positiivisen x-akselin kanssa kulman α = 32 ja positiivisen y-akselin kanssa kulman β = 73. Laske pisteen P koordinaatit [HRI/7/] Olkoon a = 3i 4j + 2k ja b = i + j 3k. Laske kummankin vektorin skalaari- ja vektorikomponentti toisen vektorin suunnalle. comp(a, b) = 7, comp(a, b)b = 7 (i + j 3k), comp(b, a) = 7, 29 comp(b, a)a = 7 (3i 4j + 2k) [HRI/7/2] Määritä vektori, joka muodostaa yhtä suuret kulmat vektoreiden k, j + k ja i + j + k kanssa. α[( 3 2)i + ( 2 )j + k, α R. 5.4 Vektoritulo 207. [HRI/9/] Määritä yksikkövektori, joka on kohtisuorassa vektoreita 2i + 3j k ja i j + 3k vastaan. ± 38 (8i 7j 5k) [AG/5/9] Muodosta ortonormeerattu oikeakätinen avaruuden E 3 kanta {b, b 2, b 3 }, jonka vektori b on vektorin i + j + k suuntainen ja vektori b 2 on vaakasuora, ts. xy-tason suuntainen. Määräytyykö kanta yksikäsitteisesti näistä ehdoista? 209. [HRI/20/2] Jaa vektori u = i 7j k kolmeen komponenttiin, joista yksi on vektorin a = 2i 3j+k suuntainen, toinen vektorin b = i 2j+4k suuntainen ja kolmas kohtisuorassa vektoreita a ja b vastaan. Miten pitkä on vektorin kohtisuora projektio tasolla, joka on vektoreiden a ja b suuntainen? 6(2i 3j + k) 3 3 (i 2j + 4k) + 3 (0i + 7j + k); [HRI/9/3] Osoita: a + b + c = o = a b = b c = c a.
30 2. [AG/5/0] Kheopsin pyramidin alkuperäinen korkeus oli 47 m ja neliönmuotoisen pohjan sivun pituus 230 m. Sijoita pyramidi sopivasti koordinaatistoon, laske pyramidin kahden vierekkäisen sivun normaalivektorit ja näiden avulla sivujen välinen (diedri)kulma. 22. [AG/5/] Sijoita säännöllinen oktaedri sopivaan asentoon koordinaatistoon siten, että yksi kärki on origossa. Laske tästä kärjestä alkavien särmien vektoriesitykset ja näiden avulla tässä kärjessä kohtaavien sivutahkojen normaalivektorit. Laske näiden avulla sivutahkojen välinen diedrikulma. π arccos [AG/5/2] Helsingistä lennetään lyhintä tietä Tokioon. Miten pitkä on matka ja mihin ilmansuuntaan Helsingistä on lähdettävä? Maapallon säde on 6370 km ja kaupunkien maantieteelliset koordinaatit seuraavat: Helsinki: 60 N, 25 E ; Tokio: 36 N, 40 E. (Muodosta aluksi paikkakuntien paikkavektorit maantieteellisten pallokoordinaattien avulla ja käytä sitten skalaari- ja vektorituloja.) Etäisyys n km, suunta 5.8 pohjoisesta itäänpäin. 24. [AG/5/3] Laske vektoreiden a = 2i + 3j + 4k ja b = 2i 3j + 4k ristitulo. Laske myös vektoria a vastaava ristitulomatriisi A ja em. ristitulo matriisitulona A b. 5.5 Vektorialgebraa 25. [AG/5/4] Olkoot a, b ja x avaruuden E 3 vektoreita. Johda vektorikolmitulon a (b x) kehityskaava muodostamalla vektoreita a ja b vastaavat ristitulomatriisit A, B ja laskemalla A B. Tulkitse A B x, missä x = x, kehityskaavan oikeaksi puoleksi. 26. [HRI/9/5] Laske a (b c) sekä kahdella ristitulon muodostamisella että vektorikolmitulon kehityskaavalla, kun a = 2i + 3j 4k, b = 3i + j + 5k, c = 2i 2j + 3k. 20i 68j 4k. 27. [HRI/9/0] Laske (a b) c, kun a j = b j = 0, c = 2i j + 3k ja [a, b, c] = 4. 2i 8k. 28. [HRI/9/6] Tutki, millä ehdoilla a (b c) = (a b) c. a c tai (b a ja b c).
31 29. [AG/5/5] Olkoot a, b ja c avaruuden E 3 vektoreita. Todista: [a b, b c, c a] = [a, b, c] [HRI/20/] Vektorit a, b, c ovat lineaarisesti riippumattomia. Sievennä lauseke [(a b) (b c)] (c a). Millä ehdolla lauseke on = o? [a, b, c]b (c a) = [a, b, c][(a b)c (b c)a; = o, jos b a ja b c. 22. [HRI/9/7] Osoita: a (a b) 2 = a 4 b 2 a 2 (a b) [HRI/9/8] Määritä vektorin (a (a (a (a (a (a b)))))) pituus, kun tiedetään, että a = 3, b = ja a b = [HRI/9/] Määritä vektori r, joka toteuttaa yhtälöparin { r (k r) = k. r j = 0 r = ±i [HRI/9/2] Laske sen kolmion ala, jonka kahtena sivuna ovat vektorit i + 5j 2k ja 3i 2j k [HRI/9/4] Tetraedrin kärjet ovat (, 2, 4), (5,, 0), (2, 3, 6), (,, ). Laske tetraedrin tilavuus [AG/5/6] Tutki, muodostavatko a) tason E 2 vektorit {2i j, i j}, b) avaruuden E 3 vektorit {i j + k, 3i + 2j + k, i + j 5k} kannan. Onko (myönteisessä tapauksessa) kanta positiivisesti vai negatiivisesti suunnistettu? 227. [HRI/2/4] Tason E 2 koordinaatistossa {O, b, b 2 } on annettuna pisteet A = ( ξ ξ 2 ) T, B = ( η ) T. η 2 Osoita, että kolmion OAB pinta-ala on ( ) 2 b b 2 sin (b, b 2 ) det ξ η. ξ 2 η 2
32 228. [AG/5/7] Avaruuden E 3 kolmen pisteen paikkavektorit ovat a, b ja c. Esitä menettely, jolla voidaan määrittää pisteiden kautta kulkevan ympyrän keskipisteen paikkavektori [AG/5/8] Kolmiulotteisen avaruuden ympyrä kulkee pisteiden (, 2, 3), (2, 5, 3) ja (, 3, 6) kautta. Määritä ympyrän keskipiste, säde ja ympyrän tason normaalin suunta. 5.6 Koordinaatiston vaihto 230. [HRI/0/] Tason E 2 kahden kannan välillä vallitsee yhteys { b = b + 9b 2 b 2 = 6b + 8b 2. Muodosta koordinaatistonmuunnoskaavat pilkutettujen koordinaattien suhteen ratkaistuina. ξ = 23 ( 4ξ + 3ξ 2 ), ξ 2 = 46 (9ξ ξ 2 ). 23. [AG/5/9] Tasossa E 2 siirrytään vanhasta koordinaatistosta {O, i, j} uuteen koordinaatistoon {O, b, b 2 }, missä O = 2i + j, b = i + j, b 2 = j. Esitä koordinaatistonmuunnos sekä uusien että vanhojen koordinaattien suhteen ratkaistuna [AG/5/20] Avaruuden E 3 vanha kanta muodostuu vektoreista ja uusi kanta vektoreista b = i + j + k, b 2 = i + 2j + 3k, b 3 = i + 4j + 9k b = i + 2j, b 2 = 3j + 4k, b 3 = 6i + 5k. Origojen paikkavektorit ovat b 0 = i + j ja b 0 = 2j + k. Muodosta yhtälöryhmät, joista kannanvaihtomatriisi ja origonsiirtovektori voidaan ratkaista [AG/5/2] Muodosta edellisen tehtävän kannanvaihtokaavat ja muunna vanhan kannan koordinaatit ( 2 3 ) T uuteen kantaan ja takaisin [HRI/0/2] Avaruuden E 3 kahden kannan välillä vallitsee yhteys b = 2b + 2b 2 + 7b 3 b 2 = b 2 + 9b 3. b 3 = 6b + 8b 2 Määritä luvut α ja β siten, että vektorin αb + βb 2 + b 3 koordinaatit kannassa {b, b 2, b 3 } ovat keskenään yhtä suuret. α = 24 5, β = 2.
33 235. [AG/5/22] Avaruuteen sijoitetaan suuntaissärmiö, jonka yhtenä kärkenä on piste P = (, 2, 3) ja jonka tästä kärjestä lähtevät särmät ovat b = i + j + k, b 2 = i + 2j + 3k, b 3 = i + 4j + 9k. Laske särmiön sivutahkojen keskipisteiden koordinaatit särmäkoordinaatistossa {P, b, b 2, b 3 }. Muodosta koordinaatistomuunnos, jolla nämä koordinaatit saadaan lasketuiksi {O, i, j, k} -koordinaatistossa ja laske koordinaatit [HRI/0/4] Tason koordinaatistossa {O, b, b 2 } on koordinaatiston {O, b, b 2} ξ -akselin yhtälö 2ξ + ξ 2 = 2 ja ξ 2-akselin yhtälö ξ ξ = 0. Eräällä pisteellä on koordinaatit ξ =, ξ 2 = 2 ja ξ = 2, ξ 2 = 2. Millä pisteellä on samat koordinaatit (ξ = ξ, ξ 2 = ξ 2) kummassakin koordinaatistossa? (, 5) [HRI/0/5] Tason kahden koordinaatiston väliset muunnoskaavat ovat { ξ = αξ + 2ξ 2 ξ 2. = ξ + βξ Yhtälöt ξ + 3ξ 2 + = 0 ja 2ξ ξ = 0 esittävät samaa suoraa. Määritä α ja β. α = 0, β = [HRI/0/6] Kolmiossa ABC piste D puolittaa sivun BC, piste E sivun AC ja piste M on kolmion keskiö. Tarkastellaan koordinaatistoja {A, AM, AC} ja {B, BD, BE}. Erään suoran yhtälö edellisessä koordinaatistossa on 2ξ 2ξ 2 =. Määritä sen yhtälö jälkimmäisessä koordinaatistossa. Piirrä kuvio. 5ξ + 9ξ 2 = [HRI/0/7] Suunnikas ABCD ( AB DC), jonka keskipiste on M, määrää kaksi tason koordinaatistoa: {A, AM, AD} ja {B, BC, BM}. Muodosta koordinaatistonmuunnoskaavat. Minkä pisteen koordinaatit säilyvät muuttumattomina siirryttäessä koordinaatistosta toiseen? Piirrä kuvio. ξ = ξ 2 + 2, ξ 2 = ξ + ξ 2 ; (, ) [HRI/0/3] Osoita, että vektorit b = i 2k, b 2 = 2i j + 3k, b = i + j 9k ja b 2 = 5i 2j + 4k ovat saman tason suuntaiset. Osoita, että sekä {O, b, b 2, b b 2 } että {O, b, b 2, b b 2} voidaan valita avaruuden E 3 koordinaatistoiksi; tässä on O = o on koordinaatistojen yhteinen origo. Määritä koordinaattimuunnoskaavojen matriisi T [HRI/8/] Tason E 2 koordinaatisto {O, i, j} on siirretty ja kierretty uuteen asentoon {O, i, j }; x -akselin yhtälö pilkuttomissa koordinaateissa on x+3y 6 = 0, y -akselin vastaavasti 3x y 4 = 0. Esitä koordinaattimuunnoskaavat kumpaankin suuntaan, kun lisäksi tiedetään, että i - ja j- vektoreiden välinen kulma on terävä. x = 0 ( 3x + y + 4), y = 0 ( x 3y + 6), x = 0 ( 3x y ) + 9 5, y = 0 (x 3y )
34 242. [HRI/8/6] Koordinaatistoista {O, i, j, k} ja {O, i, j, k } tiedetään seuraavaa: ) Molemmat ovat ortonormeerattuja ja oikeakätisiä. 2) i ja i + 2j + 2k ovat samansuuntaiset. 3) k on xy-tason suuntainen siten, että kulma (k, i) on terävä. Lausu koordinaatistonmuunnoskaava pilkuttomien koordinaattien suhteen ratkaistuna. S = , x 0 = o [HRI/8/8] Totea, että matriisi T = on ortogonaalinen. Määritä pisteet, joiden koordinaatit säilyvät ennallaan koordinaatistomuunnoksessa x = T x. α ( 4 2 ) T, α R. 5.7 Avaruuden R n geometriaa 244. [HRI/5/2] Osoita, että avaruuden R n vektorit b =., b. 2 =., b. 3 =,..., b. n =. 0 muodostavat avaruuden kannan [AG/5/23] Olkoon x,..., x n, y,..., y n R. Osoita: ( n ) 2 ( n x k y k ) ( n x 2 k yk 2 k= k= k= ) [HRI/6/2] Todista: x + y = x + y, jos ja vain jos y = o tai x = αy, missä α [AG/5/24] Todista Pythagoraan lause avaruudessa R n : Jos x y, niin x y 2 = x 2 + y [AG/5/25] Todista suunnikaslause avaruudessa R n : x y 2 + x + y 2 = 2 x y 2. Miksi lausetta sanotaan suunnikaslauseeksi?
35 249. [HRI/6/3] Todista: x = y x + y x y [HRI/44/] Laske avaruuden R 4 vektoreiden x = ( ) T ( ja y = ) T 3 välisen kulman kosini. Mikä on kulman suuruus? ; [HRI/44/2] Laske avaruuden R 5 pisteiden P = Q = ( ) T välinen etäisyys. ( ) T ja [AG/5/26] Valitse jokin avaruuden R 5 yksikkövektori x ja muodosta tämän avulla matriisi H = I 2xx T. Tutki, ovatko matriisin H pystyvektorit ortonormeeratut. Laske vektorin x ja matriisin H pystyvektoreiden välisten kulmien kosinit ja itse kulmat [AG/5/27] Vektorit V b = i + 2j + 3k, b 2 = i + 2j, b 3 = i muodostavat avaruuden E 3 kannan. Avaruus E 3 varustetaan sisätulolla siten, että tämä kanta on ortonormeerattu, ts. sisätulolla on lauseke (u v) = ξ η + ξ 2 η 2 + ξ 3 η 3, missä luvut ξ, ξ 2, ξ 3 ja η, η 2, η 3 ovat vektoreiden u ja v koordinaatit em. kannassa. Esitä sisätulon lauseke kantaan {i, j, k} liittyvien koordinaattien avulla. Totea, että lauseke voidaan kirjoittaa muotoon x T A T Ay, missä A on sopiva matriisi. Laske vektoreiden j ja k täten määritelty sisätulo [HRI/2/8] Olkoon F : R n R n lineaarikuvaus. Osoita: (F (x) F (y)) = 2 ( F (x + y) 2 F (x) 2 F (y) 2). Päättele tämän avulla, että jos lineaarikuvaus säilyttää vektorien pituuudet (ts. F (x) = x x), niin se säilyttää myös vektorien väliset kulmat (ts. (F (x), F (y)) = (x, y) x, y). 6 Suorien ja tasojen geometriaa 6. Suorien ja tasojen yhtälöt 255. [HRI/8/] Osoita, että yhtälöt { x = 3 + 2τ esittävät samaa tason suoraa. y = 3τ Yhteinen piste (, 5) ja suunta 2i 3j. ja { x = 6τ y = 5 + 9τ
36 256. [HRI/8/3] Määritä suoran x = 3 + τ y = 2 z = 4 2τ ja koordinaattitasojen leikkauspisteet. (0, 2, 0), zx-tasolla ei ole, (5, 2, 0) [HRI/8/5] Määritä suorien { x = 3 + 2τ y = 3τ ja { x = σ y = 2( + σ) leikkauspiste. (, 2) [HRI/8/6] Millä luvun α arvoilla suorat { x = + ατ y = τ ja x 2y + 5 = 0 ovat yhdensuuntaiset? α = [HRI/8/0] Määritä luku α siten, että suorat 2(x ) = y = 2z 3 ja x = 7 y = 7 + 3τ z = 2τ ja vektori i + 2j + αk ovat saman tason suuntaiset. α = [HRI/8/] Olkoon s xy-tason suora, jonka yhtälö on x + y = 0 ja olkoon s 2 suora x = y = z = τ. Määritä pisteet P s ja P 2 s 2 siten, että vektori P P 2 on yhdensuuntainen vektorin i j + k kanssa. P = (0,, 0), P 2 = ( 2, 2, 2 ). 26. [HRI/8/2] Kolmion kaksi kärkeä ovat origo ja piste (2, 2, ). Yksi sivu on suoralla x = 2y = z. Määritä kolmas kärki, kun kolmannen sivun tiedetään olevan vektorin i j + αk suuntaisen, missä α on eräs luku. Mikä luku α on? ( 8 3, 4 3, 8 3 ), α = [HRI/8/3] Suora s kulkee pisteen (,, 3) ja sen janan keskipisteen kautta, jonka zx- ja xy-tasot leikkaavat suorasta x = 2(y + ) = z + 3. Määritä suoran s suuntavektori. 8i 3j 4k.
1. Logiikan ja joukko-opin alkeet
1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1.1. Logiikkaa 1. Osoita totuusarvotauluja käyttäen, että implikaatio p q voidaan kirjoittaa muotoon p q, ts. että propositio (p q) ( p q) on identtisesti tosi. 2. Todista
Lisätiedot169. 170. 171. 172. 173. 174. 5. Geometriset avaruudet. 5.1. Pisteavaruus, vektoriavaruus ja koordinaattiavaruus
5. Geometriset avaruudet 5.. Pisteavaruus, vektoriavaruus ja koordinaattiavaruus 69. Olkoon {b,b 2 } tason E 2 kanta ja olkoon u = 2b + 3b 2, v = 3b + 2b 2, w = b 2b 2. Määritä vektoreiden 2u v + w ja
LisätiedotKompleksiluvut Kompleksitaso
. Kompleksiluvut.. Kompleksitaso 8. Todista kompleksilukujen yhteen- ja kertolaskun (lukuparien avulla annettuihin) määritelmiin perustuen osittelulaki: z (z + z ) = z z + z z. 8. Todista kompleksilukujen
Lisätiedot110. 111. 112. 113. 114. 4. Matriisit ja vektorit. 4.1. Matriisin käsite. 4.2. Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, 5 14 9, 1 3 3
4 Matriisit ja vektorit 4 Matriisin käsite 42 Matriisialgebra 0 2 2 0, B = 2 2 4 6 2 Laske A + B, 2 A + B, AB ja BA A + B = 2 4 6 5, 2 A + B = 5 9 6 5 4 9, 4 7 6 AB = 0 0 0 6 0 0 0, B 22 2 2 0 0 0 6 5
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5
Tekijä Pitkä matematiikka 6..06 8 On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 5 sivun AB pituudesta. Pitää siis osoittaa, että DE = AB. 5 Muodostetaan vektori DE. DE =
LisätiedotSuorien ja tasojen geometriaa Suorien ja tasojen yhtälöt
6. Suorien tasojen geometriaa 6.1. Suorien tasojen yhtälöt 55. Osoita, että yhtälöt x = 3 + τ y = 1 3τ esittävät samaa tason suoraa. Yhteinen piste 1,5) suunta i 3j. x = 1 6τ y = 5 + 9τ 56. Määritä suoran
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta.
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 79 a) Kuvasta nähdään, että a = 3i + j. b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta. 5a b = 5(3i + j) ( i 4 j)
LisätiedotMAA15 Vektorilaskennan jatkokurssi, tehtävämoniste
MAA15 Vektorilaskennan jatkokurssi, tehtävämoniste Tason ja avaruuden vektorit 1. Olkoon A(, -, 4) ja B(5, -1, -3). a) Muodosta pisteen A paikkavektori. b) Muodosta vektori AB. c) Laske vektorin AB pituus.
Lisätiedot1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.
ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut 1.1 MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta 1. ja kompleksiluvut Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 8.9.015 Reaalinen
LisätiedotHARJOITUSTEHTÄVIÄ. Millä vektorin c arvoilla voidaan vektoreita a + b, a + c ja b +2 c siirtelemällä muodostaa kolmio?
Pitkäranta: Calculus Fennicus II.2. Tason vektorit Koska ilmeisesti pätee v 1, v 2 W v 1 + v 2 W, v W λ v W λ R, on W itsekin vektoriavaruus. Sen kantaan tarvitaan vain yksi vektori, esim a, joten dim
LisätiedotVektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori
Vektorialgebra 1/5 Sisältö Skalaaritulo Vektoreiden yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen lisäksi vektoreiden välille voidaan määritellä myös kertolasku. Itse asiassa näitä on kaksi erilaista. Seurauksena
LisätiedotOsoita, että kaikki paraabelit ovat yhdenmuotoisia etsimällä skaalauskuvaus, joka vie paraabelin y = ax 2 paraabelille y = bx 2. VASTAUS: , b = 2 2
8. Geometriset kuvaukset 8.1. Euklidiset kuvaukset 344. Esitä muodossa x = Ax + b se avaruuden E 3 peilauskuvaus, jonka symmetriatasona on x 1 3x + x 3 = 6. A = 1 3 6 6 3, b = 1 1 18. 3 6 6 345. Tason
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka Poistetaan yhtälöparista muuttuja s ja ratkaistaan muuttuja r.
Tekijä Pitkä matematiikka 4 16.12.2016 K1 Poistetaan yhtälöparista muuttuja s ja ratkaistaan muuttuja r. 3 r s = 0 4 r+ 4s = 2 12r 4s = 0 + r+ 4s = 2 13 r = 2 r = 2 13 2 Sijoitetaan r = esimerkiksi yhtälöparin
Lisätiedot3 Yhtälöryhmä ja pistetulo
Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5..06 Yhtälöryhmä ja pistetulo Ennakkotehtävät. z = x y, x y + z = 6 ja 4x + y + z = Sijoitetaan z = x y muihin yhtälöihin. x y + x y =
LisätiedotMatriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain
Matriisilaskenta LH4 24 ratkaisut 1 Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot jotka sisältävät vain a) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit joilla d a + b b) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit
LisätiedotMS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko 5 Tehtävä 1 (L): Hahmottele kompleksitasoon ne pisteet, jotka toteuttavat a) z 3 =, b) z + 3 i < 3, c) 1/z >. Yleisesti: ehto z = R, z C muodostaa kompleksitasoon
Lisätiedota) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:
6. Käänteiskuvaukset ja implisiittifunktiot 6.1. Käänteisfunktion olemassaolo 165. Määritä jokin piste, jonka ympäristössä funktiolla f : R 2 R 2, f (x,y) = (ysinx, x + y + 1) a) on lokaali käänteisfunktio,
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka
K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π
LisätiedotRatkaisut vuosien tehtäviin
Ratkaisut vuosien 1978 1987 tehtäviin Kaikki tehtävät ovat pitkän matematiikan kokeista. Eräissä tehtävissä on kaksi alakohtaa; ne olivat kokelaalle vaihtoehtoisia. 1978 Osoita, ettei mikään käyrän y 2
Lisätiedot1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Sisältö 1 Kompleksiluvut 1 1.1 Määritelmä............................ 1 1. Kertolasku suorakulmaisissa koordinaateissa.......... 4 1.3 Käänteisluku ja jakolasku..................... 9 1.4 Esimerkkejä.............................
LisätiedotRATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu.
RATKAISUT 198 197 198. Olkoon suorakulmion erisuuntaisten sivujen pituudet a ja b sekä neliön sivun pituus c. Tehtävä on mielekäs vain, jos suorakulmio ei ole neliö, joten oletetaan, että a b. Suorakulmion
Lisätiedot0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.1.016 168 a) Lasketaan vektorien a ja b pistetulo. a b = (3i + 5 j) (7i 3 j) = 3 7 + 5 ( 3) = 1 15 = 6 Koska pistetulo a b 0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan
LisätiedotKompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57
Kompleksiluvut, 15. kesäkuuta 2017 1/57 Miksi kompleksilukuja? Reaaliluvut lukusuoran pisteet: Tiedetään, että 7 1 0 x 2 = 0 x = 0 1 7 x 2 = 1 x = 1 x = 1 x 2 = 7 x = 7 x = 7 x 2 = 1 ei ratkaisua reaalilukujen
Lisätiedot1. Olkoot vektorit a, b ja c seuraavasti määritelty: a) Määritä vektori. sekä laske sen pituus.
Matematiikan kurssikoe, Maa4 Vektorit RATKAISUT Sievin lukio Keskiviikko 12.4.2017 VASTAA YHTEENSÄ VIITEEN TEHTÄVÄÄN! MAOL JA LASKIN/LAS- KINOHJELMAT OVAT SALLITTUJA! 1. Olkoot vektorit a, b ja c seuraavasti
LisätiedotLaudatur 4 MAA4 ratkaisut kertausharjoituksiin
Laudatur MAA ratkaisut kertausharjoituksiin Yhtälöparit ja yhtälöryhmät 6. a) x y = 7 eli,y+, sijoitetaan alempaan yhtälöön x+ 7y = (, y+, ) + 7y =,y =, y = Sijoitetaan y = yhtälöparin ylempään yhtälöön.,
LisätiedotToisen asteen käyrien ja pintojen geometriaa Ympyrän ja pallon ominaisuuksia
10. Toisen asteen käyrien ja pintojen geometriaa 10.1. Ympyrän ja pallon ominaisuuksia 446. Minkä käyrän muodostavat ne tason E 2 pisteet, joista pisteitä ( a,0) ja (a,0) yhdistävä jana (a > 0) näkyy 45
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
LisätiedotVektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on
13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011
PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +
LisätiedotOrtogonaalinen ja ortonormaali kanta
Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta Määritelmä Kantaa ( w 1,..., w k ) kutsutaan ortogonaaliseksi, jos sen vektorit ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan eli w i w j = 0 kaikilla i, j {1, 2,..., k}, missä
LisätiedotInsinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
LisätiedotMatikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81
Matikkapaja keskiviikkoisin klo 14-16 Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81 Lineaarialgebra (muut ko) p. 2/81 Operaatiot Vektoreille u = (u 1,u 2 ) ja v = (v 1,v 2 ) Yhteenlasku: u+v = (u 1 +v 1,u 2 +v 2 )
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.12.2016 212 Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Vastaus esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4) 213 Merkitään pistettä
LisätiedotKertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,
Kertausosa. a),6 60 576 Peruuttaessa pyörähdyssuunta on vastapäivään. Kulma on siis,4 60 864 a) 576 864 0,88m. a) α b 0,6769... 0,68 (rad) r,m 8cm β,90...,9 (rad) 4cm a) α 0,68 (rad) β,9 (rad). a) 5,0
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +
Lisätiedoty z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Kompleksiluvut. Määritelmä Tarkastellaan euklidista tasoa R = {(, y), y R}. y y z = (, y) R Kuva : Euklidinen taso R Suorakulmaisessa koordinaatistossa on -akseli ja y-akseli. Luvut ja y ovat pisteen z
LisätiedotVektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus
8. Vektoriarvoiset funktiot 8.1. Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus 320. Olkoon u reaalimuuttujan vektoriarvoinen funktio R R n ja lim t a u(t) = b. Todista: lim t a u(t) = b. 321. Olkoon
LisätiedotAx, y = x, A y. A = A A hermiittinen. Jokainen reaalinen ja symmetrinen matriisi on määritelmän mukaan myös hermiittinen. A =, HARJOITUSTEHTÄVIÄ
X.. Matriisialgebra Esimerkki 4 Jos niin x =[i, +i, 2 i ] T C 3, y =[ 2i, 2i, i ] T C 3, x, x = x 2 =+(+)+(4+)=8, y, y =(+4)+4+(+)=, x, y = i( + 2i)+(+i)( 2i)+(2 i)( +i) = +3i. Matriisia A = ĀT sanotaan
LisätiedotPäähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. Vastaus: a) 90 b) 60 c) 216 d) 1260 e) 974,03 f) ,48
Trigonometriset funktiot 169. Muutetaan asteet radiaaneiksi. 180 astetta on radiaaneina π eli 180 = π rad Tällöin 1 rad. 180 45 1 a) 45 180 4 4 65 1 b) 65 180 6 10 c) 10 180 5 5 d) 5 180 4 40 7 e) 40 180
Lisätiedot5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit
5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit Olkoon A = [a jk ] n n matriisi. Tarkastellaan vektoriyhtälöä Ax = λx, (1) missä λ on luku. Sellaista λ:n arvoa, jolla yhtälöllä on ratkaisu x 0, kutsutaan matriisin A
LisätiedotNeliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja
7 NELIÖMATRIISIN DIAGONALISOINTI. Ortogonaaliset matriisit Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja A - = A T () Muistutus: Kokoa n olevien vektorien
LisätiedotVille Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007
Ville Turunen: Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007 Materiaali: kirjat [Adams R. A. Adams: Calculus, a complete course (6th edition), [Lay D. C. Lay: Linear
Lisätiedot9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa
9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.
LisätiedotTäydellisyysaksiooman kertaus
Täydellisyysaksiooman kertaus Luku M R on joukon A R yläraja, jos a M kaikille a A. Luku M R on joukon A R alaraja, jos a M kaikille a A. A on ylhäältä (vast. alhaalta) rajoitettu, jos sillä on jokin yläraja
Lisätiedot6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI
6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI Ortogonaaliset matriisit Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja A - = A T Muistutus: vektorien a ja b pistetulo (skalaaritulo,
LisätiedotOsoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.
LINEAARIALGEBRA Harjoituksia 2016 1. Olkoon V = R 2 varustettuna tavallisella yhteenlaskulla. Määritellään reaaliluvulla kertominen seuraavasti: λ (x 1, x 2 ) = (λx 1, 0) (x 1, x 2 ) R 2 ja λ R. Osoita,
LisätiedotFunktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot
3. Funktion raja-arvo ja jatkuvuus 3.1. Reaali- ja kompleksifunktiot 43. Olkoon f monotoninen ja rajoitettu välillä ]a,b[. Todista, että raja-arvot lim + f (x) ja lim x b f (x) ovat olemassa. Todista myös,
LisätiedotLineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44
Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44 Tehtävät 1-3 lasketaan alkuviikon harjoituksissa, verkkotehtävien dl on lauantaina aamuyöllä. Tehtävät 4 ja 5 lasketaan loppuviikon harjoituksissa.
LisätiedotLineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus
Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus 1 / 51 Lineaarikombinaatio Johdattelua seuraavaan asiaan (ei tarkkoja määritelmiä): Millaisen kuvan muodostaa joukko {λv λ R, v R 3 }? Millaisen
LisätiedotMS-C1340 Lineaarialgebra ja
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Vektoriavaruudet Riikka Kangaslampi kevät 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Idea Lineaarisen systeemin ratkaiseminen Olkoon
LisätiedotLineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141
Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II LM2, Kesä 2012 1/141 Kertausta: avaruuden R n vektorit Määritelmä Oletetaan, että n {1, 2, 3,...}. Avaruuden R n alkiot ovat jonoja, joissa on n kappaletta reaalilukuja.
Lisätiedot1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus
1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus 1.1 Määritelmä ja esimerkkejä Olkoon K kunta, jonka nolla-alkio on 0 ja ykkösalkio on 1 sekä V epätyhjä joukko. Oletetaan, että joukossa V on määritelty laskutoimitus
Lisätiedot2 Pistejoukko koordinaatistossa
Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia
LisätiedotMatikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/210
Matikkapaja keskiviikkoisin klo 14-16 Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/210 Lineaarialgebra (muut ko) p. 2/210 Operaatiot Vektoreille u = (u 1,u 2 ) ja v = (v 1,v 2 ) Yhteenlasku: u+v = (u 1 +v 1,u 2 +v 2
LisätiedotMatematiikan olympiavalmennus 2015 helmikuun helpommat
Matematiikan olympiavalmennus 05 helmikuun helpommat tehtävät Ratkaisuja. Määritä kolmiot, joiden kulmille α, β, γ pätee cos α cos β +sinαsin β sin γ =. Ratkaisu. Koska 0 < sin γ, täytyy olla cos(α β)
Lisätiedot1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit
1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit Olkoon A = [a jk ] n n matriisi. Tarkastellaan vektoriyhtälöä Ax = λx, (1) 1 missä λ on luku. Sellaista λ:n arvoa, jolla yhtälöllä on ratkaisu x 0, kutsutaan matriisin
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Demonstraatiot III, 4.5..06. Mikä on funktion f suurin mahdollinen määrittelyjoukko, kun f(x) x? Mikä on silloin f:n arvojoukko? Etsi f:n käänteisfunktio f ja tarkista, että löytämäsi
LisätiedotHavainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.
Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin w = w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5 v = v v = ( 3) 2 + 2 2 = 13. w =5 3 2 v = 13 4 3 LM1, Kesä 2014 76/102 Normin ominaisuuksia I Lause
LisätiedotJuuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1)
Kertaus K1. a) OA i k b) B = (, 0, 5) K. K. a) AB (6 ( )) i () ( ( 7)) k 8i 4k AB 8 ( 1) 4 64116 819 b) 1 1 AB( ( 1)) i 1 i 4 AB ( ) ( 4) 416 0 45 5 K4. a) AB AO OB OA OB ( i ) i i i 5i b) Pisteen A paikkavektori
LisätiedotRatkaisut vuosien tehtäviin
Ratkaisut vuosien 1958 1967 tehtäviin 1958 Pyörähtäessään korkeusjanansa ympäri tasakylkinen kolmio muodostaa kartion, jonka tilavuus on A, ja pyörähtäessään kylkensä ympäri kappaleen, jonka tilavuus on
LisätiedotLineaarikuvauksen R n R m matriisi
Lineaarikuvauksen R n R m matriisi Lauseessa 21 osoitettiin, että jokaista m n -matriisia A vastaa lineaarikuvaus L A : R n R m, jolla L A ( v) = A v kaikilla v R n. Osoitetaan seuraavaksi käänteinen tulos:
LisätiedotMS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko Tehtävä (L): Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske
Lisätiedot1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut
ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut 1.1 MS-A0007 Matriisilaskenta 1. ja kompleksiluvut Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 26.10.2015 Reaalinen
Lisätiedot1. a. Ratkaise yhtälö 8 x 5 4 x + 2 x+2 = 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on 2 x 1.
ABIKertaus.. a. Ratkaise yhtälö 8 5 4 + + 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on. 4. Jaa polynomi 8 0 5 ensimmäisen asteen tekijöihin ja ratkaise tämän avulla 4 epäyhtälö 8 0 5 0.
LisätiedotSekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä
Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja
Lisätiedot(1.1) Ae j = a k,j e k.
Lineaarikuvauksen determinantti ja jälki 1. Lineaarikuvauksen matriisi. Palautetaan mieleen, mikä lineaarikuvauksen matriisi annetun kannan suhteen on. Olkoot V äärellisulotteinen vektoriavaruus, n = dim
LisätiedotSuora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste
Suora 1/5 Sisältö KATSO MYÖS:, vektorialgebra, geometriset probleemat, taso Suora geometrisena peruskäsitteenä Pisteen ohella suora on geometrinen peruskäsite, jota varsinaisesti ei määritellä. Alkeisgeometriassa
LisätiedotKuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160
Kuvaus Määritelmä Oletetaan, että X ja Y ovat joukkoja. Kuvaus eli funktio joukosta X joukkoon Y on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon X alkioon täsmälleen yhden alkion, joka kuuluu joukkoon Y. Merkintä
LisätiedotRistitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti
14 Ristitulo Avaruuden R 3 vektoreille voidaan määritellä pistetulon lisäksi niin kutsuttu ristitulo. Pistetulosta poiketen ristitulon tulos ei ole reaaliluku vaan avaruuden R 3 vektori. Ristitulosta on
Lisätiedot3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h
HARJOITUSTEHTÄVIÄ 1. Anna seuraavien yhtälöryhmien kerroinmatriisit ja täydennetyt kerroinmatriisit sekä ratkaise yhtälöryhmät Gaussin eliminointimenetelmällä. { 2x + y = 11 2x y = 5 2x y + z = 2 a) b)
Lisätiedotyleisessä muodossa x y ax by c 0. 6p
MAA..0 Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin nimesi! Tee vastauspaperin yläreunaan pisteytysruudukko! Valitse kuusi tehtävää! Perustele vastauksesi välivaiheilla! Jussi Tyni Ratkaise: a) x x b) xy x 6y
LisätiedotAlkeismuunnokset matriisille, sivu 57
Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/88 Alkeismuunnokset matriisille, sivu 57 AM1: Kahden vaakarivin vaihto AM2: Vaakarivin kertominen skalaarilla c 0 AM3: Vaakarivin lisääminen toiseen skalaarilla c kerrottuna
Lisätiedot3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset
31 MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta 3 Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2292015 Lineaariset yhtälöt ovat vektoreille luonnollisia yhtälöitä, joita
LisätiedotOlkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:
4 Reaalifunktiot 4. Funktion monotonisuus Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x ja x on voimassa ehto: "jos x < x, niin f (x
LisätiedotVanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016
Vanhoja koetehtäviä Analyyttinen geometria 016 1. Määritä luvun a arvo, kun piste (,3) on käyrällä a(3x + a) = (y - 1). Suora L kulkee pisteen (5,1) kautta ja on kohtisuorassa suoraa 6x + 7y - 19 = 0 vastaan.
Lisätiedot(a) Kyllä. Jokainen lähtöjoukon alkio kuvautuu täsmälleen yhteen maalijoukon alkioon.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 015 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kuvauksiin. 1. Merkitään X = {1,,, 4}. Ovatko seuraavat säännöt
LisätiedotLineaarialgebra (muut ko)
Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/103 Lineaarialgebra (muut ko) Tero Laihonen Lineaarialgebra (muut ko) p. 2/103 Operaatiot Vektoreille u = (u 1,u 2 ) ja v = (v 1,v 2 ) Yhteenlasku: u+v = (u 1 +v 1,u 2 +v
LisätiedotJuuri Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Vektorit. Vektori LUVUN. YDINTEHTÄVÄT 0. Piste P jakaa janan BC suhteessa : eli kahteen yhtä suureen osaan. Siten CP CB u ja DP DC CP DC CBv u u v. Vastaavasti DQ DA AQ DA ABu v. 7 7 0. a) Pisteen koordinaatit
LisätiedotInsinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi A. Lepistö alepisto@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2016 M. Hirvensalo V. Junnila A. Lepistö
LisätiedotLineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218
Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I LM1, Kesä 2012 1/218 Avaruuden R 2 vektorit Määritelmä (eli sopimus) Avaruus R 2 on kaikkien reaalilukuparien joukko; toisin sanottuna R 2 = { (a, b) a R ja b R }.
LisätiedotLuento 8: Epälineaarinen optimointi
Luento 8: Epälineaarinen optimointi Vektoriavaruus R n R n on kaikkien n-jonojen x := (x,..., x n ) joukko. Siis R n := Määritellään nollavektori 0 = (0,..., 0). Reaalisten m n-matriisien joukkoa merkitään
LisätiedotTehtävien ratkaisut
Tehtävien 1948 1957 ratkaisut 1948 Kun juna matkaa AB kulkiessaan pysähtyy väliasemilla, kuluu matkaan 10 % enemmän aikaa kuin jos se kulkisi pysähtymättä. Kuinka monta % olisi nopeutta lisättävä, jotta
LisätiedotMatriisilaskenta Luento 10: Polaarimuoto ja kompleksilukujen geometriaa
Matriisilaskenta Luento 10: Polaarimuoto ja kompleksilukujen geometriaa Antti Rasila 2016 Polaarimuoto Kuvasta nähdään: { x = r cos θ, y = r sin θ. Siis z = x + iy = r cos θ + ir sin θ. Saadaan kompleksiluvun
Lisätiedot! 7! = N! x 8. x x 4 x + 1 = 6.
9. 10. 2008 1. Pinnalta punaiseksi maalattu 3 3 3-kuutio jaetaan 27:ksi samankokoiseksi kuutioksi. Mikä osuus 27 pikkukuution kokonaispinta-alasta on punaiseksi maalattu? 2. Positiivisen kokonaisluvun
Lisätiedot802320A LINEAARIALGEBRA OSA I
802320A LINEAARIALGEBRA OSA I Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LINEAARIALGEBRA 1 / 72 Määritelmä ja esimerkkejä Olkoon K kunta, jonka nolla-alkio on 0 ja ykkösalkio on 1 sekä
LisätiedotHY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan väitteiden todistamista tai kumoamista vastaesimerkin
Lisätiedot6. OMINAISARVOT JA DIAGONALISOINTI
0 6 OMINAISARVOT JA DIAGONALISOINTI 6 Ominaisarvot ja ominaisvektorit Olkoon V äärellisulotteinen vektoriavaruus, dim(v ) = n ja L : V V lineaarikuvaus Määritelmä 6 Skalaari λ R on L:n ominaisarvo, jos
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi
Talousmatematiikan perusteet: Luento 10 Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi Lineaarikuvaus Esim. Yritys tekee elintarviketeollisuuden käyttämää puolivalmistetta, jossa käytetään
LisätiedotPreliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009
Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka..9 x x a) Ratkaise yhtälö =. 4 b) Ratkaise epäyhtälö x > x. c) Sievennä lauseke ( a b) (a b)(a+ b).. a) Osakkeen kurssi laski aamupäivällä,4 % ja keskipäivällä 5,6 %.
Lisätiedot3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä
1 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a
LisätiedotMatematiikka B2 - Avoin yliopisto
6. elokuuta 2012 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Kurssin sisältö (1/2) Matriisit Laskutoimitukset Lineaariset yhtälöryhmät Gaussin eliminointi Lineaarinen riippumattomuus
LisätiedotMS-A0004/A0006 Matriisilaskenta
4. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 4. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto..25 Tarkastellaan neliömatriiseja. Kun matriisilla kerrotaan vektoria, vektorin
LisätiedotDeterminantti 1 / 30
1 / 30 on reaaliluku, joka on määritelty neliömatriiseille Determinantin avulla voidaan esimerkiksi selvittää, onko matriisi kääntyvä a voidaan käyttää käänteismatriisin määräämisessä ja siten lineaarisen
LisätiedotRatkaisuja, Tehtävät
ja, Tehtävät 988-97 988 a) Osoita, että lausekkeiden x 2 + + x 4 + 2x 2 ja x 2 + - x 4 + 2x 2 arvot ovat toistensa käänteislukuja kaikilla x:n arvoilla. b) Auton jarrutusmatka on verrannollinen nopeuden
Lisätiedot3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. Olkoot A 2 := AA =
3 3 Olkoot 9 8 B 7 6 ja A 5 4 [ 3 4 Nyt A + B, AB ja BB eivät ole mielekkäitä (vastaavilla lineaarikuvauksilla menisivät dimensiot solmuun tällaisista yhdistelmistä) Kuitenkin voidaan laskea BA ja 9( )
Lisätiedot