PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa XI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 271 Jukka Häikiö PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa XI Abstract : The mires and peat reserves in the municipality of Pudasjärvi. Part XI Kuopio 1993

Jukka Häikiö, 1993. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XI. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 271, 27 sivua, 3 kuvaa, 2 liitettä. Pudasjärven kunnan alueella tutkittiin vuonna 1991 25, suota yhteispinta-alaltaan 6 865 ha. Soiden keskisyvyys on 1,1 m ja turvemäärä 72,8 milj. suo-m3. Yli 1,5 m' syvien alueiden pinta-ala on 1 517 ha, keskisyvyys 2,1 m ja turvemäärä 32,6 milj. suo-m3. Yli 1,5 m syvien alueiden turpeista on saravaltaisia 54 % ja rahkavaltaisia 43 %. Keskimaatuneisuus on 4,4. Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 4,8 % kuivapainosta, kuivatilavuuspaino 97 kg/suo-m 3, rikkipitoisuus 0,15 % kuivapainosta. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 21,0 MJ/kg. Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita löydettiin 19 suolta yhteensä 974 ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 15,5 milj. suo-m'. Sen energiasisältö on noin 8,0 milj. MWh 50 % kostealle turpeelle laskettuna. Avainsanat : suo, energiaturve, Pudasjärvi Jukka Häikiö Geologian tutkimuskeskus PL 1237 SF-70211 KUOPIO FINLAND

,Iukka Häikiö, 1993. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XI - The mires and peat reserves in the municipality of Pudasjärvi. Part XI. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkiniukset - Geological Survey of Finland, Peat Researches, Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 271. 27 pages, 3 figures, 2 appendices. In the year 1991 twenty five mires covering 6 865 hectares were studied in the municipality of Pudasjärvi. The average depth of the mires is 1.1 meters. They contain about 73 million cubic meters of peat "in situ". Of the peat in the areas deeper than 1.5 m 54 % is sedge and 46 % Sphagnum peat. The average degree of humification is 4.4. On an average the ash content of peat is 4.8 % of dry weight, dry matter content 97 kg/cubic meter of peat in situ, sulphur content 0.15 % of dry weight and net heating value of dry peat 21.0 MJ/kg. Altogether 974 hectares of peatland were evaluated to he suitable for energy peat production. The amount of recoverable energy peat is about 15.5 million cubic meters of peat "in situ". The energy content equals to 8.0 million MWh as calculated for 50 % moisture content. Key words : mire, energy peat, Pudasjärvi Jukka Häikiö Geological Survey of Finland P.O.Box 1237 SF-70211 KUOPIO FINLAND

SISALLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 7. 2 ][ 0~~~8~~0~~K~]~8~8]~U~~~~~8 7 2.1 Kenttiitutki mm uksek 7 2.2 Laboratoriotutkimukset 9 3 AINEISTON KÄSITTELY 9 3.1 Laskelmat `a arviointiperusteet ~,..` " g 3.2 Tulosteet 10 ~ : 4 TUTKITUT SUOT ' ' l2 4.1 ~ ~ax~mma~~~s _ ~~~S uo / 12 4.2 Suoapajansuo 12 4.3 Anttilansuo :..>.` 13 4.4 Piikkisuo ~ 13 4.5 Isonlahdenrämiä 13 4.6 Per 0S uo 14 4.7 Kapulasuo 14 4.8 Isonperänsuo 15 4.9 Heiniojansuo 15 4.10 Hautasuo 16 4.11 Lakisuo ~ 16 4. 12 B~ tm lä 8uo 16 4.13 Käärmesuo 17 114 Kääpäsuo, ` 17 115 Pyöriäsuo 18 4.16 Li von 8aari ~"~.~.( ~..'."`.... 18 4.17 Nikusuo 18 4.18 Pauvansuo 19 4.19 Kynkäänsuo ` ' 19 4.20 Kar Sikko S uo -Öuu Son m u w 20 4.21 Teerisuo 20 4.22 Pieni Karsikkosuo ^ ~ 21 4.23 Karhusuo 2 21 4.24 Kotainsuo 22 4.25 Kolmikannansuo 22 5 TULOSTEN TARKASTELU 23 5.1 Suot ja niiden t m rvek mrr 0k8et 23 5.2 Soveltuvuus t m rv m t m otant Mom 23 KIRJALLISUUS 26 LIITTEET

7 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus on suorittanut turvetutkimuksia Pudasjärven kunnan alueella vuosina 1974, 1978-1991. Tutkimukset liittyvät valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin. Pudasjärvellä tavoitteena on selvittää kunnan energiaturpeen määrä, laatu ja riittävyys 150 MW :n lauhdevoimalaitoksen käyttöön vähintään 30 vuoden ajalle. Vuosien 1974, 1978-1990 tutkimusten tulokset on julkaistu aiemmin (Hänninen, P., 1983 a ja b, 1984, 1985, 1986, 1988, Hänninen, P. ja Hyvönen, A., 1989, 1990, 1991, Hänninen, P. ja Jokinen, S., 1992) (liite 2). Tässä raportissa käsitellään vuonna 1991 tutkittuja soita. Kunnassa on luetteloitu kaikkiaan 947 yli 20 hain kokoista suota, joiden yhteispintaala on 220 490 ha (Lappalainen, Häikiö, Heiskanen 1980). Vuonna 1991 tutkittiin yhteensä 25 suota yhteispinta-alaltaan 6 865 ha (kuva 1). Vuoden 1991 loppuun mennessä on tutkittu 347 suota yhteispinta-alaltaan 125 160 ha eli noin 57 % kunnan suoalasta. Liitteessä 1 on Pudasjärvellä vuoteen 1991 mennessä tutkitut suot aakkosjärjestyksessä. Tutkimukset jatkuvat edelleen. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Kenttätutkimukset Kenttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen "Turvetutkimusten maasto-oppaassa" (Lappalainen, Sten ja Häikiö, 1984) kuvattuja menetelmiä. Suot on tutkittu käyttäen linjatutkimusmenetelmää, jossa suon hallitsevan osan halki vedetään selkälinja ja tälle poikkilinjoja 200 metrin välein. Varsinaisten tutkimuslinjojen väliin on tehty syvyystutkimuslinjoja, joilta on kairaamalla tutkittu turvekerroksen paksuus. Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (5-asteikolla) sekä mättäisyys. Edelleen huomioitiin puuston puulajisuhteet, tiheysluokka, kehitysluokka ja hakkuut. Turvekerrostumien kairauksissa tutkittin pääturvelaji sekä mahdollisten lisätekijöiden määrä (6-asteikolla). Turpeen maatuneisuus määritettiin maastotöihin soveltuvalla von Postin menetelmällä (10-asteikko). Lisäksi määritettiin kosteus (5-asteikolla) ja kuituisuus sekä mahdolliset liejukerrokset ja pohjamaan laatu.

8 TURVEI'UTRIMU6S[~ Kuva 1. Pudasjärvellä 1991 tutkitut suot. 1. Sammakkosuo 9. Heiniojansuo 17. Nikusuo 2. Suoapajansuo 10. Hautasuo 18. Pauvansuo 3. Anttilansuo 11. Lakisuo 19. Kynkäänsuo 4. Piikkisuo 12. Eteläsuo 20. Karsikkosuo-Juusonsuo 5. Isonlahdenrämiä 13. Käärmesuo 21. Teerisuo 6. Peräsuo 14. Kääpäsuo 22. Pieni Karsikkosuo 7. Kapulasuo 15. Pyöriäsuo 23. Karhusuo 2 8. Isonperänsuo 16. Livonsaari 24. Kotainsuo 25. Kolmikannansuo

9 Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen (liekojen) määrän arvioimiseksi luodattiin kahden metrin tangolla kymmenen kertaa kunkin tutkimuspisteen ympärillä. Joillakin soilla mitattiin turpeen kosteutta suosondilla 200 m :n välein syvyyssuunnassa 10 cm kerrallaan (ks. Hänninen, P. ja Lappalainen, E., 1987). 2.2 Laboratoriotutkimukset Laboratoriomäärityksiä varten otettiin 20 suolta yhteensä 361 tilavuustarkkaa näytettä. Näytteistä määritettiin maastossa turvelajit ja maatuneisuus sekä laboratoriossa happamuus, vesipitoisuus, tuhkapitoisuus, kuiva-ainemäärä ja lämpöarvo. Lisäksi määritettiin rikkipitoisuus 125 :sta ja hivenaineet (Cu, Mn, Ni, Pb, Zn, Fe, Cd, P, As) näytteestä. 3 AINEISTON KÄSITTELY 3.1 Laskelmat ja arviointiperusteet Turvemäärät, maatuneisuudet ja turvelajien osuudet on laskettu ns. vyöhykelaskutapaa käyttäen (Hänninen, Toivonen, Grundström 1983). Siinä syvyyskäyrien väliset alueet käsitetään omina syvyysvyöhykkeinään (0,3-1,0 m, 1,0-1,5 m jne), joilta lasketaan erikseen turvemäärät. Nämä yhdistämällä saadaan suon kokonaisturvemäärä. Tuotantokelpoisena alueena pidettiin soiden yli 1,5 m syviä osia. Turvemääristä on vähennetty laadullisesti kelpaamattomat alueet ja suon pohjalle jäävä keskimäärin 50 cm paksu runsastuhkainen kerros. Kuivatuksen on oletettu tapahtuvan ilman pumppaustoimenpiteitä. Mikäli tuotantokelpoisen alueen pinta-ala ylittää 10 ha, on se ilmoitettu, ja sen energiasisältö laskettu. Arvioitaessa turpeen soveltuvuutta energiaturpeeksi nojauduttiin Turveteollisuusliiton antamiin ohjeisiin turpeen laatuvaatimuksista (liite 2). Turvekerrostuman käyttökelpoisuuden määrää heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintaturpeen alla olevan pohjaturpeen laatu ja määrä. Energiaturvetuotantoon soveltuvina pidetään yleensä saravaltaisia turpeita ja H5-10 maatuneita rahkavaltaisia turpeita. Tuotantokelpoisten soiden heikosti maatunut rahkavaltainen pintaturve on laskettu mukaan energiaturvemäärään, mikäli sitä ei erikseen ole suositeltu kasvuturpeeksi.

10 3.2 Tulosteet Jokaisesta suosta on tehty suoselostus, jossa käsitellään mm. suon sijaintia, kulkuyhteyksiä, sekä suon ympäristöä, laskusuhteita ja ojitusta. Lisäksi esitetään yleisimmät suotyypit, turvelajit, liekoisuus, pohjamaalajit ja liejut. Pinta-alat, keskisyvyydet (H1-4, H5-10) ja turvemäärät on taulukoitu syvyysalueittain (koko suo, yli 1, yli 1,5 ja yli 2 m). Lopuksi on arvioitu suon soveltuvuutta turvetuotantoon. Jokaisen turvetuotantoon soveltuvan suon tuotantopinta-alasta on laskettu soveltuvan turpeen määrä, kuiva-ainemäärä ja energiasisältö. Soiden turvekerroksia havainnollistetaan karttojen ja profiilien avulla. Suokohtaisista kartoista ilmenevät linjaverkosto ja tutkimuspisteittäin heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintaturpeen ja koko kerrostuman paksuus sekä keskimääräinen maatuneisuus. Suokarttoihin on piirretty myös turvekerroksen paksuutta osoittavat syvyyskäyrät (kuva 2). Maatuneisuusprofiileissa on von Postin 10-asteikko jaettu neljään osaan : heikosti (H1-3) maatunut, vähän (H4) maatunut, kohtalaisesti (H5-6) maatunut ja hyvin maatunut (H7-10). Turvelajiprofiileissa on kunkin kairauspisteen yläpuolella suotyyppi ja liekoisuus. Turvelajit ja pohjamaalajit on esitetty symbolein (liite 3). Laboratoriomääritysten tulokset on taulukoitu näyte- ja pistekohtaisesti. Laskelmat soiden energiasisällöstä perustuvat näytteistä tehtyihin kuiva-aine- ja lämpöarvomäärityksiin. Joistakin soista on tehty kosteusmittauksia myös suosondilla. Mitatuista linjoista on saatavissa profiilit kuiva-aineesta tai esimerkiksi energiasisällöstä. Edellä mainittujen lisäksi on GTK :n turvetutkimuksista laadittu ATK-ohjelmia, joilla saadaan monipuolinen kuva suosta. Tällaisia ovat esimerkiksi tasokartat, joilla esitetään tutkimuspisteittäin mm. turpeen paksuus, suotyyppi, liekoisuus, suon pinnan korkeus, puusto, liejukerrokset tai pohjamaalajit. Yhdelle tutkimuspisteelle voidaan tulostaa kerralla kaksi edellä mainittua tietoa. Tarpeen mukaan voidaan profiilein tai kartoin esittää suon maatuneisuus, syvyys tai esimerkiksi energiasisältö. Tulostuksia voi tilata Geologian tutkimuskekuksesta : PL 1237, 70211 Kuopio. Puh : 971-205310

1 1 SAMMAKKOSUO Pudasjärvi kl. 3514 01 YLI - 111 PUDASJÄRVI AO -230m /4O 0 k~: 3s as /0 11m 1(4116 51 (0112 S0 z\ \ om 1,5 ; 1d / 7/23' ~`14 1000m\ -320m GG 1m (N 4 15 00S z -1150M71 016 /Ga 0/IG. 47 0116 45 ~-17 51 \ 0115/14 0122 GG 3i19 \ 00 8/ / 2mL 0125 ~3 16 1 53 Q~0) 711`20 56.0125 40 5115 4001 0%22 41 ' ( 015 \\%25 r 5 50H6 47 G6~ ~17 56 ~5- ~ ~9 Öltt 511 LIG\1SG9~ - 24 1 1 5 \23 d22 5 1m sin q ~a; \00~ 1`z1 ~ i 6. 5 ao~ o; oa140ö* 200m 6na A1200+600m G25, 2T6 7+m 0001000 0 32 s00.m6 *t00m \ 0 Soom 3,5 A1820m '6 /'-?\ 2 ~ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimuksct 1991 M MPY 11s MRRTUNEISUUS M MPY 113 112.. 112 110-109 - ji~illlna -m~ Mo lmnn IIIIIIiIIIoff'p'!f e, i---='" " Ill, `r ' ~ r11u.iiu 11 ''/ '~glllllllll~~~~llllllll~'. 111 110 109 108 M MPY 113 - SUOTYYPIT.LIEKO-OSUMRT.TURVELAJIT JA POHJRMRRLRJIT 1oe M MPY _113 112 112 110 - _110 109 _ -109 Sob - _108 00 200 400 soo eoo 1000 1200 01350m 0E0L00IRN TUTKIMU8KESKU9 TUKY6TUTKIMUKSET Kuva 2. Esimerkki suokartasta sekä maatuneisuus- ja turvelajiprofiilista.

1 2 4 TUTKITUT SUOT 4.1 Sammakkosuo Sammakkosuo (kl. 3514 01) sijaitsee 38 km länteen Pudasjärven keskustasta. Lähimmälle autotielle on matkaa n. 700 m. Suon pinta on 94-105 m mpy. Vedet laskevat Isterinojaan ja Iso Isterinjärveen. Isterinoja laskee Siuruanjokeen. Pinta-ala on 240 ha ja siitä on yli metrin syvyistä aluetta 126 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 76 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat karhusammal- ja rimpinevamuuttuma. Suoalasta on n. 10 % avosuota ja 90 % rämeitä, muuttumia, turvekankaita tai korpia. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara- ja sararahkaturve. Keskimaatuneisuus on 4,7. Pohjamaalajeina ovat moreeni, hiekka ja hieta. Energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta on 67 haja käyttökelpoista turvetta 1,2 milj. suo-m3. 4.2 Suoapajansuo Suoapajansuo (kl. 3514 07) sijaitsee 16 km Pudasjärven keskustasta länteen. Lähimmälle tielle on suon pohjoisosasta n. 600 m. Suon pinta on 109-112 m mpy. Vedet laskevat Etelälammen ja Aittojärven kautta Livojokeen. Pinta-ala on 110 ha ja siitä on yli metrin syvyistä aluetta 39 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 22 ha. Suoalasta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararäme ja sen ojikko sekä lyhytkortinen nevarämemuuttuma. Avosuoalueella on yleisimmin ruohoista saranevaa. Yleisimmät turvelajit ovat sararahka- ja rahkasaraturve. Turpeiden keskimaatuneisuus on 4,5. Suon pohja on moreenia ja hiekkaa. Etelälammen pohjoispuolella on paksuimmillaan 2,4 m liejua. Energiaturvetuotantoon varauksin soveltuvalla 12 ha :n alueella on käyttökelpoista turvetta 0,20 milj. suo-m3.

13 4.3 Anttilansuo Anttilansuo (kl. 3514 07) sijaitsee 12 km Pudasjärven keskustasta länteen. Suon luoteispuolella kulkee yksityistie. Suon pinta on 107-112 m mpy. Vedet laskevat Ypykkäjärveen ja sieltä Salmenojaa myöten Isojärveen ja edelleen Livojokeen. Pinta-ala on 145 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 101 haja yli 1,5 m syvää 74 ha. Suoalasta on ojitettu n. kolmasosa. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva, rimpineva ja varsinainen sararäme. Turpeet ovat pääasiassa heikosti tai keskinkertaisesti maatuneita sararahka- ja suoleväkkörahkaturpeita. Pohjamaalajit ovat hiekka, sora ja moreeni. Suon pohjalla on paikoin paksuhko liejukerros. Heikosti maatuneiden rahkavaltaisten turpeiden ja pohjan liejukerrosten vuoksi suo ei sovi turvetuotantoon. 4.4 Piikkisuo Piikkisuo (kl. 3523 04) sijaitsee 36 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Maantie kulkee suon länsilaitaa. Pinta on 111-136 m mpy. Vedet laskevat kuivatusojia ja Syrjäojaa pitkin Asmuntinjokeen ja edelleen Siuruanjokeen. Pinta-ala on 354 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 203 ha ja yli 1,5 m syvää 116 ha. Suo on kokonaan ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevaräme- ja tupasvillarämeojikko sekä rimpineva- ja karhunsammalmuuttuma. Turpeet ovat enimmäkseen heikosti tai keskinkertaisesti maatuneita rahkasara- ja sararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hieta. Energiaturvetuotantoon sopivalla 82 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 1,4 milj. suo-m 3. 4.5 Isonlahdenrämiä Isonlahdenrämiä (kl. 3514 07) sijaitsee 14 km länteen Pudasjärven keskustasta. Tutkittu alue muodostuu 3 erillisestä altaasta.

14 Pinta on 109-112 m mpy. Läntisen osan vedet laskevat Aittojärveen ja itäosan Ypykkäjärveen. Suoalue on lähes kokonaan ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevarämeojikko ja -muuttuma. Itäosan altaasta (Kotisuo) on n. 1/3 raivattu pelloksi. Turpeet ovat pääasiassa keskinkertaisesti ja heikosti maatuneita tupasvillasararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja savi. Tuusanlampeen rajoittuvalla alueella on vajaan metrin kerros liejua. Suoalueen itäosassa (Kotisuo) on energiaturvetuotantoon sopivalla 15 ha :n alueella käyttökelpoista turvetta 0,2 milj. suo-m 3. 4.6 Peräsuo Peräsuo (kl. 3514 07) sijaitsee 14 km länteen Pudasjärven keskustasta. Pohjoisosassa suota kulkee metsäautotie. Pinta on 108-112 m mpy. Vedet laskevat Isojärveen ja siitä lähtevään Kumpuojaa pitkin edelleen lijokeen. Pinta-ala on 390 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 107 ha ja yli 1,5 m syvää 49 ha. Suo on ojitettu lähes kokonaan. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevarämeja lyhytkorsinevaojikko. Turpeet ovat keskinkertaisesti maatuneita sararahka- ja kortesararahkaturpeita. Tuotantoon sopivalla yhteensä 27 ha :n alueella on käyttökelpoista turvetta 0,3 milj. suo-m 3. 4.7 Kapulasuo Kapulasuo (kl. 3513 11) sijaitsee 14 km etelään Pudasjärven keskustasta. Suolla on 82 ha :n turvetuotantoalue. Tähän tutkimukseen sisältyvät tuotantoalueen ulkopuolella olevat suon osat. Pinta-ala on 1 175 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 194 ha ja yli 1,5 m syvää 66 ha. Suoalasta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva sekä näiden ojikot ja muuttumat.

1 5 Turpeet ovat pääasiassa heikosti ja keskinkertaisesti maatuneita rahkasara-, sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeita. Kapulasuossa on vielä energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta 23 ha, jossa on käyttökelpoista turvetta 0,3 milj. suo-m 3. 4.8 Isonperänsuo Isonperänsuo (kl. 3514 11) sijaitsee 12 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Suon koilliskulmalle on tieyhteys. Pinta-ala on 113-117 m mpy. Vedet laskevat Livojokeen. Pinta-ala on 280 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 62 ha ja yli 1,5 m syvää 12 ha. Suoalasta on ojitettu puolet. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämeojikko ja - muuttuma. Turpeet ovat pääasiassa heikosti ja keskinkertaisesti maatuneita sararahka-, tupasvillasararahka-ja rahkasaraturpeita. suo ei sovi energiaturvetuotantoon. Heikosti maatuneitten rahkavaltaisten turpeitten takia 4.9 Heiniojansuo Heiniojansuo (kl. 3514 09) sijaitsee 24 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Suon pohjois- ja itäpuolella kulkevat metsäautotie. Pinta-ala on 108-131 m mpy. Vedet laskevat kuivatus- ja luonnon ojia myöten Heiniojaan ja edelleen Siuruanjokeen. Pinta-ala on 200 ha, josta on yli 1 m syvää 53 ha ja yli 1,5 m syvää 25 ha. Suosta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen sararäme sekä lyhytkortinen nevarämeojikko. saraneva ja Yleisin turvelaji on keskinkertaisesti maatunut rahkasaraturve. Pohjamaalajeina ovat moreeni ja hiekka. Energiaturvetuotantoon sopivalla 22 ha :n alueella on käyttökelpoista turvetta 0,2 milj. suo-m3.

1 6 4.10 Hautasuo Hautasuo (kl. 3514 08) sijaitsee 18 km luoteeseen Pudasjärven keskusta. Suon koillisosassa kulkee Pudasjärvi-Rovaniemi tie ja Palovaaran kautta suolle tulee metsäautotie. Pinta on 115-132 m mpy. Vedet laskevat Koivu- ja Kaukaojaa pitkin Aintiojaan ja edelleen Livojokeen. Suo on ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevaräme- ja tupasvillarämeojikko. Avosuota on vajaat 20 % pinta-alasta. Turpeet ovat keskinkertaisesti tai hyvin maatuneita sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Energiaturvetuotantoon sopivalla 108 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 1,6 milj. suo-m 3. 4.11 Lakisuo Lakisuo (kl. 353106) sijaitsee Pudasjärvellä 20 km itään. Suon länsipuolella kulkee metsäautotie. Pinta on 190-199 m mpy. Vedet laskevat lijokeen. Tutkittu alue käsittää Lakisuon ja neljä sen läheisyydessä olevaa pientä suota. Yhteisala on 60 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 14 haja yli 1,5 m syvää 7 ha. Suoala on luonnontilainen. Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva, lyhytkorsineva ja varsinainen saraneva sekä lyhytkortinen nevaräme ja korpiräme. Turpeet ovat enimmäkseen heikosti maatuneita maatuneita sararahkaturpeita. rahkasara- ja keskinkertaisesti Suoalue ei sovi turvetuotantoon. 4.12 Eteläsuo Eteläsuo (kl. 3514 07) sijaitsee 16 km länteen Pudasjärveltä. metsäautotie. Suon poikki kulkee Pinta on 103 edelleen lijokeen. - 112 m mpy. Vedet laskevat Kääpäojaa pitkin Mertajärveen ja

1 7 Suon reunaosat on ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva ja lyhytkortinen neva. Turpeet ovat pääasiassa heikosti maatuneita rahkasara-, sararahka- ja korterahkasaraturpeita. Pohjamaana on moreeni ja hiekka. Suossa on tietyin varauksin energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta 32 ha. 4.13 Käärmesuo Käärmesuo (kl. 3514 07) sijaitsee 20 km länteen Pudasjärven keskustasta. eteläpuolella kulkee metsäautotie. Suon Pinta on 106-114 m mpy. Vedet laskevat Nahkiaisojaan ja sitä myöten lijokeen. Pinta-ala on 370 ha, josta on yli 1 m syvää aluetta 234 ha ja yli 1,5 m syvää... Yleisimmät suotyypit ovat rimpineva ja lyhytkortinen neva. Ojitusta on vain luodeja kaakkoisreunalla. Turpeet ovat pääasiassa heikosti maatuneita suoleväkkörahkasara- ja rahkasaraturpeita. Yleisin pohjamaalaji on moreeni. Liejua on syvänteissä paikoin yli 2 metriä. Energiaturvetuotantoon sopivalla 62 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 1,0 milj. suo-m 3. 4.14 Kääpäsuo Kääpäsuo (kl. 3514 07) sijaitsee 16 km länteen Pudasjärven keskustasta. Tutkimuslinjat ja erilliset tutkimuspisteet sijaitsevat turvetuotantoalueen ulkopuolisilla suonosilla. Pinta on 104-107 m mpy. Vedet laskevat Kääpäojaa kuivatusojia myöten Kääpälampeen, josta edelleen Mertajärveen ja Mertajokea pitkin Siuruanjokeen. Pinta-ala on 505 ha, josta on tuotannossa 140 ha. yli 1,5 metriä syviä alueita 47 ha. Tuotantoalueitten ulkopuolella on Yleisimmät suotyypit ovat varsinainen saraneva, lyhytkortinen neva ja niiden ojikot sekä kalvakkaneva. Tutkitusta suoalasta on ojitettu noin puolet. Turpeet ovat enimmäkseen heikosti maatuneita sararahka- ja sararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Nykyisiin tuotantoalueisiin rajoittuvaa energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta 37 ha. Käyttökelpoista turvetta on noin 0,5 milj. suo-m 3.

1 8 4.15 Pyöriäsuo Pyöriäsuo (kl. 3514 07) sijaitsee 19 km länteen Pudasjärven keskustasta. Suon pohjoispäästä on matkaa metsäautotielle n. kilometri. Pinta on 107-111 m mpy. Vedet laskevat Paha Mertaseen ja Mertajokea pitkin Siuruanjokeen. Pinta-ala on 75 ha, josta on yli 1 metrin syvyistä aluetta 41 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 26 ha. Suosta on ojitettu noin viidesosa. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva, lyhytkortinen nevarämeojikko ja varsinainen saraneva. Turpeet ovat pääasiassa heikosti maatuneita sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeita. Pohjamaalajeina ovat moreeni ja hiekka. Suo ei sovi energiaturvetuotantoon. Yli 1,5 m syvällä alueella on tuotantokelpoista heikosti maatunutta rahkaturvetta 0,6 milj. suo-m 3. 4.16 Livonsaari Livonsaari (kl. 3514 10) sijaitsee 8 km länteen Pudasjärven keskustasta. Pinta on noin 109 m mpy. Vedet laskevat viereiseen Livojokeen. Pinta-ala on 80 ha, josta on yli 1 metrin syvyistä aluetta 31 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 7 ha. Suo on kokonaan ojitettu Vallitsevina suotyyppeinä ovat ruohoinen sararäme- ja ruoho- ja heinäkorpiojikko. Turpeet ovat heikosti ja keskinkertaisesti maatuneita rahkasara- ja sararahkaturpeita. Livonsaari ei sovi energiaturvetuotantoon. 4.17 Nikusuo Nikusuo (kl. 3532 07) sijaitsee 22 km itään Pudasjärven keskustasta. Tutkittu alue muodostuu Nikusuon, Nallisuon ja Järventaussuon muodostamasta suokompleksista. Suoalueen itäpuolella on metsäautotie ja pohjoispuolella Oulu-Kuusamo tie.

1 9 Pinta on 134-151 m mpy. Vedet laskevat Nikuojaa ja Ollinojaa pitkin Korentojärveen. Pinta-ala on 510 ha, josta on yli 1 metrin syvyistä aluetta 209 haja yli 1,5 metrin syvyistä 141 ha. Avosuotyypeistä yleisimpiä ovat lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva. Rämeistä yleisimmin edustettuina ovat lyhytkorsinevarämeojikko ja -muuttuma. Turpeet ovat enimmäkseen heikosti maatuneita rahkasara- ja sararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja hieta. Poijulanjärven ja Pikku Nikujärven läheisillä alueilla on runsaasti liejua. Nikusuolla on energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta kuudessa eri osassa yhteensä n. 90 ha. Käyttökelpoista turvetta on n. 1,3 milj. suo-m3. 4.18 Pauvansuo Pauvansuo (ki. 3523 07) sijaitsee 34 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. eteläosassa on hyvä tieyhteys. Suon Pinta on 124-131 m mpy. Vedet laskevat Siuruanjokeen. Pinta-ala on 135 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 92 ha ja yli 1,5 metrin 66 ha. Suosta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkorsineva ja korpiräme sekä karhunsammalmuuttuma ja lyhytkorsinevaojikko. Turpeet ovat enimmäkseen heikosti maatuneita rahkasara- ja suoleväkkörahkasaraturpeita. Yleisin pohjamaalaji on moreeni. Energiaturvetuotantoon sopivalla 62 ha :n alueella on käyttökelpoista turvetta noin 1,0 milj. suo-m 3. 4.19 Kynkäänsuo Kynkäänsuo (kl. 3523 07) sijaitsee 33 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Suon keskiosan poikki kulkee tie. Pinta on 100-126 m mpy. Pohjoisosan vedet laskevat Asmuntinjokeen ja edelleen Siuruanjokeen. Suon eteläosan vedet laskevat suoraan Siuruanjokeen.

20 Pinta-ala on 275 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 143 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 102 ha. Suo on kokonaan ojitettu ja osin raivattu pelloksi. Yleisimmät suotyypit ovat korpiräme- ja varsinainen saranevamuuttuma. Turpeet ovat pääasiassa heikosti maatuneita rahkasara- ja suoleväkkörahkasaraturpeita. Yleisin pohjamaalaji on moreeni. Energiaturvetuotantoon sopivalla noin 90 hain alueella käyttökelpoista turvetta 1,4 milj. suo-m 3. 4.20 Karsikkosuo-Juusonsuo Karsikkosuo-Juusonsuo (kl. 3523 07) sijaitsee 36 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Suon eteläosaan tulee metsäautotie. Pinta on 115-134 m mpy. Vedet laskevat pohjoisosasta Karhuojaan ja sitä tietä Siuruanjokeen. Keski- ja eteläosan vedet laskevat kuivatusojia myöten suoraan Siuruanjokeen. Pinta-ala on 305 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 154 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 107 ha. Suosta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevarämeojikko, lyhytkortinen neva ja sen ojikko sekä pallosararämeojikko. Turvekerrostuman muodostavat maatuneisuudeltaan vaihtelevat sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeet. Pohjamaana ovat hiekka ja moreeni. Energiaturvetuotantoon sopivalla 72 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 1,3 milj. suo-m 3. 4.21 Teerisuo Teerisuo (kl. 3523 07) sijaitsee 37 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. länsipuolella kulkee tie. Suon Pinta on 121-131 m mpy. Vedet laskevat Asmuntinjokeen ja sitä myöten Siuruanjokeen. Pinta-ala on 170 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 46 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 22 ha.

2 1 Suosta on ojitettu yli puolet. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen nevarämeojikko, pallosararäme ja sen ojikko. Turpeet ovat enimmäkseen keskinkertaisesti tai hyvin maatuneita sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka. Energiaturvetuotantoon sopivalla 16 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 0,3 milj. suo-m3. 4.22 Pieni Karsikkosuo Pieni Karsikkosuo (kl. 3523 07) sijaitsee 38 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta Siuruanjoen länsipuolella. Pinta on 114-125 m mpy. Vedet laskevat luonnon- ja kuivatusojia myöten Siuruanjokeen. Pinta-ala on 155 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 51 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 28 ha. Koko suo on ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat pallosararäme- ja nevarämeojikko. lyhytkortinen Turpeet ovat keskinkertaisesti maatuneita sararahka- ja tupasvillasararahkaturpeita. Energiaturvetuotantoon sopivalla 22 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 0,4 milj. suo-m 3. 4.23 Karhusuo 2 Karhusuo 2 (kl. 3523 07) sijaitsee 38 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Kulkuyhteydet ovat hyvät. Pinta on 121-129 m mpy. Suon itäosan vedet laskevat Karhuojaan ja länsiosan Asmuntinjokeen. Molemmat laskevat Siuruanjokeen. Pinta-ala on 310 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 186 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 133 ha. Puolet suosta on ojitettu ja osin raivattu pelloksi. Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillarämeojikko, lyhytkortinen neva ja varsinainen saraneva. Turpeet ovat heikosti maatuneita rahkasara-, sararahka- ja sararuohosammalturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja hieta.

22 suo-m3. Turvetuotantoon sopivalla 122 ha :n alueella on käyttökelpoista turvetta 2,4 milj. 4.24 Kotainsuo Kotainsuo (kl. 3523 07) sijaitsee 34 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Lähin metsäautotie on kilometrin päässä suon länsipuolella. Pinta on 113-121 m mpy. Vedet laskevat luonnon- ja kuivatusojia myöten Siuruanjokeen. Pinta-ala on 96 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 38 ha ja yli 1,5 metrin aluetta 20 ha. Pohjoispäätä lukuunottamatta koko suo on ojitettu. lyhytkortinen nevarämeenojikko ja varsinainen saraneva. Yleisimmät suotyypit ovat Turvekerros on pintaosasta keskinkertaisesti ja pohjaosasta hyvin maatunutta sararahka- ja tupasvillasararahkaturvetta. Pohjamaalajeina ovat hiesu, hiekka ja moreeni. suo-m 3. Turvetuotantoon sopivalla 18 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 0,3 milj. 4.25 Kolmikannansuo Kolmikannansuo (kl. 3523 07) sijaitsee 35 km luoteeseen Pudasjärven keskustasta. Suon poikki kulkee maantie. Pinta on 114-118 m mpy. Pohjoisosan vedet laskevat Asmuntinjokeen, josta edelleen Siuruanjokeen. Eteläosan vedet laskevat suoraan Siuruanjokeen. Pinta-ala on 85 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 30 ha ja yli 1,5 metrin syvyistä 20 ha. Suon pohjois- ja eteläpää on ojitettu. Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva, ruohoinen saraneva ja sen ojikko. Turpeetovatpääasiassaheikosti jakeskinkertaisesti maatuneitasararahka-, rahkasaraja kortesararahkaturpeita. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni. Energiaturvetuotantoon sopivalla 18 hain alueella on käyttökelpoista turvetta 0,2 milj. suo-m 3.

23 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Suot ja niiden turvekerrokset Tähän tutkimukseen sisältyvät suot sijaitsevat paria poikkeusta lukuun ottamatta Pudasjärven keskustasta länteen Aittojärvi - lijoki välisellä alueella ja kunnan pohjoisosassa Asmunti - Yli-Siurua välisellä alueella. Soista sijaitsee 8 kpl Iijoen, 14 kpl Siuruanjoen ja 3 kpl Livojoen valuma-alueella. Soiden keskikoko on melko suuri, 275 ha. Neljä suota on alle 100 ha :n ja yksi yli 1 000 hain. Yhteenlaskettu pinta-ala on 6 865 ha, josta on yli 1 m syviä alueita 2 603 ha (38 %) ja yli 1,5 m syviä 1 517 ha (22 %). Keskimääräinen syvyys on koko suoalalla vain 1,1 m ja yli 1,5 m syvillä osilla 2,1 m. Heikosti maatunutta rahkavaltaista pintakerrosta on yli 1,5 syvillä alueilla keskimäärin 0,5 m. Pyöriäsuo, Sammakkosuo ja Pauvansuo (taulukko 1). Syvimpiä soita ovat Karhusuo, Suoalasta on avosuota 39 %, josta on luonnontilaisena 67 %. Rämeiden osuus on 52 % ja niistä on luonnontilaisena kolmannes (33 %). Korpien osuus on 3 % ja niistä on luonnontilaisena samoin kolmannes. Peltoja ja turvekankaita on loput 6 %. Turpeista on rahkavaltaisia 56 %, saravaltaisia 43 % ja ruskosammalvaltaisia 1 %. Keskimääräinen maatuneisuus on 4,4 ja energiaturpeeksi sopivien 4,7. Liekoja on yleensä hyvin vähän. Turpeen keskimääräinen tuhkapitoisuus on 4,8 % kuivapainosta, kuivatilavuuspaino on 97 kg/suo-m 3, rikkipitoisuus on 0,15 % kuivapainosta. Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 21 MJ/kg. 5.2 Soveltuvuus turvetuotantoon Energiaturvetuotantoon sopivia alueita on 19 suolla yhteensä 974 14 % tutkitusta suoalasta (taulukko 2). ha, mikä on noin Tuotantokelpoisista soista on Siuruanjoen valuma-alueella 13, Iijoen valuma-alueella 4 ja Livojoen valuma-alueella 2. Tuotantokelpoisesta alasta sijaitsee Siuruanjoen valumaalueella 663 ha, Iijoen 189 ha ja Livojoen 122 ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä 15,46 milj. suo-m 3. Sen energiasisältö on 50 % käyttökosteudessa 28,95 milj. GJ eli 8,01 milj. MWh.

M H x MNNMtD 00.1tD U) fn.-4ncr1l 0 0 0 o) Ln U0.-I -i z 1-4.-i "It r- 0 a.-1 N I I. Ln N 0-4 Cl) 1 n (n U 14. 1I E.-1.1 U) O) U) dv) U)r) co Ln * 00000 r-i r- lfl 00 td M0.1tDM MO)N -4U) d'mu1000) NU)ONNt0 Nt 0 0r-4 M Ln Ln N M td OLNO)Mt0 r-1r-io01-1 24 r- N r- O 00 LO 0)MN0 OriLn-4, 1 0)O)MwN d' ";Pd O)(1) 0.1MN0 O Ln 0) UO O omnat D 001-100 NMM.-id l- l-.-1 d' Q) 0LnNMM td en Lnmm J, r- 00.1m, OM.-1M N O)MU)001i Nm 14NLn 01.4001-1 oooa0tn 0 d' d' O) 0 00 00 1-1.1d H0 N N co wnu)u) O N0000tDt0 0 00(n 0 0 r-1 U) Od'OLn0 U) NUIa'mN ri 00000 Co 1i R. scti N M M.IMMO NO)UON.-1 OUOm),D00 00-I 10 OONOO 00t0NO w ' 1 OONOO OLn.100 04 14 00000 00000 00000 00000 D E-I OONOO OONOO L - LO 00000 (M 0 0 NUl000O) O 000)0M V 0Dtri'O 0000rlN MNmLn -i d d'd en U) :i' U)d Md Ln d MV' (1 cr)-l' 4'Ln LnU)MU)Ln ~r ta 0 Ei0 H00 0.- i00v U) ON MU).-1N Lnd NU)M,r.1.-1rlN N1-1r1tOtD 00.1r ta p4 1-1. i 11) V) I I Ln U) V' Ln Ln U) d' cr ;zr td d' a d d' cr cr c)' cr [P td t0 to d' td Ln cr q W Ln 1i O D40 U «I LCtf EI MOU)f")O 00000000.-1 00)U)O V' 0)r1WNM O) (3 )%D00 r-1 >4 rir1r-4.114 00001I r-101-10h 0.1r-1Hri 00.--1r-111 H vi q ti E00-1.-i r-inohn U)tDMtoN a)r-ou) ' U)NcrrlU U)U)N to co r I I. (D 0 100 0. En Ln -1 ri00r-1o 00000 00,100 OOr-1r40 DV) U I~ D N V) NMtDNM M11MN l:r ri (N MNON d rn1-1r1u) V V Mc)'N M A4 v 0 0 0 0 0 00000 0 0 0 0 0 00000 0 0 0 0 0 0 å `n a.+ H h D4 M 001100 01i1100 00N.-111 011-100 00,100-1 O a~ V) I.. i.i W ri 00000 00000 00000 00000 00000 0 G) ~4 V) 1) 9 s., H ooix r0 0Ln000 o110mln oouilnln 0U)0IDLn td Z 4 fd v'.-1 V'LntO O)NcwOr- 'D1-1r0l - co 11Mr-0 r-ln.--1o)0o t0 H :j [ Nl-1r-1M11 1f -lnnd N(`')U) U)1-1NM.1.1M 00 a H t0 1 r-1r-n 14:rN N.i1-i0)0) I'D r- l- r- r- 0NNNl - Nr-NNN II 00000 OrIrloo 00000 110000 OOOOO E' crd'd'md' -:rm *-*-' r-1cr V'd'd' d'n1'm1)1') 1 ) fmmmr') E-4 H r1r-114n1l r-l1111h -4 C') 11111 r-1mnnn NNNNN x Ln Ln Ln Lo Lo Lfl Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln Lo Ln Ln Ln Ln Ln Ln Ln In Ln MM(I)MM MMMMM MMMMM MMr'M.MM MMMMM å z 0 0 0.n w :D L-1 0 O O O O O r l t0 D w0 z (0 (n H 00 V)N 0:4 E H M ~O4 ~ z ~ q 0 H 0U)) :~h 0 0DO~UO) I0UO)zx D Du)r~ H O z AC, rc ~7 H D flc W A ah,y, fj O V) 0 V) W U) :rz; V) 0 z.44 V) V) z Y, V)L-a1Hr~ U) :< :dh 7V)< : H HHOHH ~chxz Haaaa 0D> azxfc h OE-iH0 :~DZZH a0ho a4w :0 >a4gz wwc4e-i 0 zh V) W V) Wr.C 0 (ov)4 P..H aa~hxx rth : >4 HHAr>i W H,~ OO rlw L-7zcaA4 E-404 4 4~4 4 V) z O O.1NM4 Lflt0N000l 0.-IN1;4 U)'.Oh000) 0.1NMd' 00000 00000 r-i 1-4 1.1 1-4 1-1 11 11 11 r-1.-i N N N N N c 0 00000 00000 00000 00000 00000 q 00000 00000 00000 00000 00000 H U U N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N

25 Taulukko 2. Yhteenveto tuotantokelpoisista alueista. Suon nimi pintaala (ha) Tuotantokelpoinen turvem. (milj. suo-m 3 ) alue kuivaainesis. 1000 tn milj- GJ Energiasisältö Kuivana 50 % kost. milj. MWh milj. GJ milj. MWh 1. Sammakkosuo 67 1,20 124 2,64 0,73 2,33 0,65 2. Suoapajansuo 14 0,20 18 0,38 0,11 0,34 0,09 4. Piikkisuo 82 1,40 155 3,25 0,90 2,88 0,80 5. Isonlahdenrämiä 15 0,18 22 0,50 0,14 0,45 0,12 7. Kapulasuo 23 0,28 25 0,54 0,15 0,48 0,13 9. Heiniojansuo 22 0,24 24 0,48 0,15 0,48 0,13 10. Hautasuo 108 1,62 160 3,49 0,97 3,10 0,86 12. Eteläsuo 32 0,35 34 0,72 0,20 0,64 0,18 13. Käärmesuo 62 0,99 90 1,94 0,54 1,73 0,48 14. Kääpäsuo 37 0,48 51 1,08 0,30 0,95 0,26 17. Nikusuo 89 1,30 120 2,59 0,72 2,30 0,64 18. Pauvansuo 62 1,00 113 2,56 0,71 2,28 0,63 19. Kynkäänsuo 93 1,40 145 3,13 0,87 2,78 0,77 20. Karsikkosuo-Juusonsuo 72 1,30 110 2,38 0,66 2,11 0,59 21. Teerisuo 16 0,27 27 0,59 0,16 0,52 0,14 22. Pieni Karsikkosuo 22 0,35 33 0,71 0,20 0,63 0,17 23. Karhusuo 2 122 2,40 199 4,32 1,20 3,86 1,07 24. Kotainsuo 18 0,30 34 0,76 0,21 0,68 0,19 25. Kolmikannansuo 18 0,20 22 0,47 0,13 0,41 0,11 Yhteensä 974 15,46 1506 32,53 9,05 28,95 8,01

26 KIRJALLISUUS Energiataloudellinen yhdistys, Lämpölaitosyhdistys ry ja Turveteollisuusliitto ry 1991. Polttoturpeen laatuohje. Häikiö, J. 1993. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa XI. Geologian tutkimuskeskus. Julkaisematon arkistoraportti. Hänninen, P. 1983 a. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa I. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti 13.4/83/118. Hänninen, P. 1983 b. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa II. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti 13.4/84/136. Hänninen, P. 1984. Pudasjärven inventoidut turvevarat ja niiden soveltuvuus polttoturvetuotantoon. Osa III. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, raportti 13.4/84/156. Hänninen, P. 1985. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IV. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, raportti P 13.4/85/174. Hänninen, P. 1986. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa V. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, turveraportti 192. Hänninen, P. ja Lappalainen, E. 1987. Maatutkan ja suosondin soveltuvuus turvevarojen määrän ja laadun selvittämiseen. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, turveraportti 202. Hänninen, P. 1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VI. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto, turveraportti 212. Hänninen, P. ja Hyvönen, A. 1989. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, turveraportti 227.

27 Hänninen, P. ja Hyvönen, A. 1990. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa VIII. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, turveraportti 240. Hänninen, P. ja Hyvönen, A. 1991. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa IX. Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimus, turveraportti 246. Hänninen, P. ja Jokinen, S. 1992. X. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 252. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa Lappalainen, E., Häikiö, J. ja Heiskanen, O. 1980. Oulun läänin suoinventointi. Yhdistelmä pinta-alamittausten tuloksista. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto, raportti P 13.4/80/24. Lappalainen, E., Sten, C-G. ja Häikiö, J. 1984. Turvetutkimusten maasto-opas. Geologinen tutkimuslaitos. Opas nro 12.

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT LIITE 1 (1) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT AHMASUO 3532 02 II / 31-37 AHOSUO 3532 03 II / 84-88 AHVENSUO 3513 09 V /69-76 AIROKASSUO 3531 06 VII /226-230 ALAKOIRASUO 3532 02 VIII /160-167 ANTTILANSUO 3514 07 XI / 13 AROSUO 3513 05 V /17-21 EERANRANNANSUO 3532 06 VII /109-114 ELLINPERÄNSUO 3514 09 VII /296-301 EMÄNNÄNSUO 3514 11 1 /144-147 EPÄILYKSENSUO 3514 02 1 /162-167 EROSUO 3541 02 IX /114-121 ETELÄSUO 3514 07 XI / 16 HAAPASUO-MAIJANSUO 3513 06 VI /45-49 HAAPOSUO 3531 03 1 /122-127 HAARASUO 3532 03 II / 93-98 HAARASUO 3541 01 VIII / 386-391 HAASIOSUO 3531 09 VIII /125-130 HALMESUO 3514 09 VII /287-290 HANGANPOHJANSUO 3531 06 VIII /69-76 HANHIJÄRVENSUO 3532 04 VII /46-54 HAUKKASUO 3513 03, 06 VI /12-16 HAUTASUO 3514 09 VIII / 21-23 HAUTASUO 3514 08 XI / 16 HAUTASUO-TUPAKKISUO 3541 01 VII /187-192 HAVAHARJUNSUO 3513 06 VI /108-110 HEINIOJANSUO 3514 09 XI / 15 HELKALANSUO 3531 06 VII /223-226 HETESUO 3523 04 IV / 8-16 HETESUO 3541 01 VII /156-160 HIETAKAISTONSUO 3514 01 X / 12 HIIRISUO 3531 06 VIII /97-101 HIISISUO 3514 09 VIII /12-19 HIRVASKORPI 3532 04 VII /64-69 HIRVISUO 3513 02, 03 VI / 105-108 HOIKKASUO 3531 02 1 / 100 HOIKKASUO 3532 01 VIII /149-155 HOLLONSUO 3514 10 1 / 82-84 HONGIKONKANKAANSUO 3532 01 VIII / 53-58 HONGIKONSUO 3514 11 VIII /52-53 HONKASUO 3532 07 VIII /270-277 HONKISUO 3541 01 VII / 160-164 HONKISUO 3532 08 VIII / 332-337 HUTTUSUO 3513 08 V /46-50 HYRSYNSUO 3532 01 VII / 12-13 HÄRKÖSUO 3532 04 VIII /206-212 HÖRHILÄISSUO 3532 03 VII /104-109

LIITE 1 (2) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT ISOAHONTAUSSUO 3523 07 VII / 312-316 ISO AHMASUO 3532 01 II / 38-43 ISO JOUTENSUO 3531 05 I /29-33 ISO KALLIOSUO 3514 05 I /217-223 ISO KONTIOSUO 3532 02 II /47-52 ISO LEVÄSUO 3513 06 III / 32-39 ISONEVA 3532 04 VII / 59-64 ISONLAHDENRÄMIÄ 3514 07 XI / 13 ISONNIITYNSUO 3532 04 VIII /101-105 ISONPERÄNSUO 3514 11 XI / 15 ISO PASKO 3513 12 I /149-153 ISO PETÄJÄSUO 3532 09 VIII / 360-364 ISO PYLKÖNSUO 3514 02 X / 13 ISO PYÖRIÄSUO 3514 11 VI / 37-42 ISOSUO 3513 12 I / 76-78 ISOSUO E 3532 03 IV / 84-91 ISOSUO W 3514 07 I V /103-107 ISOSUO E 3514 07 V /99-105 ISOSUO 3523 10 VII /193-199 ISOSUO 3541 04 VII / 250-255 ISOSUO 3531 08 VIII / 105-112 ISOSUO-JÄNISSUO 3532 05 VII /98-103 ISO RAATESUO 3514 06 IX / 81-85 ISO TEERISUO 3514 06 VI / 85-89 JAALANGANSUO 3531 05 I / 64-69 JOKISUO 3513 06 VI /74-79 JOUSISUO 3514 08 VII /262-268 JOUSISUO-PALOSUO 3532 06 II / 27-31 JOUTENSUO 3514 04 IV /47-50 JOUTENSUO 3532 05 VIII /229-235 JOUTENSUO-VIHTAPUHO 3513 12 X / 17 JUHMUNSUO 3514 03 IX / 26-33 JUPUTINSUO 3532 06 VII /145-146 JUURIKKASUO 3513 05 V / 8-17 JUURIKKASUO 3532 01 VII / 14-18 JYSKYSUO 3514 04 VI / 120-124 KAAHAINSUO 3514 10 II /127-132 KAARTOSUO 3514 04 IV /57-60 KALETTOMANSUO 3531 03 I /141-144 KALETTOMANSUO 3531 06 VIII / 76-82 KALLASUO E 3513 07 I /208-210 KALLASUO W 3513 04 I /210-213 KALLIOSUO 3514 09 I / 195-199 KALLIOSUO-JOKISUO 3532 02 VIII / 167-177 KAPULASUO 3513 11 XI / 14 KAPUSTASUO 3514 09 VI / 89-94 KARHUSUO 3532 07 II / 116-121 KARHUSUO 3514 08 III / 70-86 KARHUSUO 3532 05 VII / 125-132

LIITE 1 (3) SUON NIMI KARTTA LEHTI RAPORTTI / SIVUT KARHUSUO 3514 06 IX / 69-81 KARHUSUO 2 3523 07 XI / 21 KARJOSUO 3514 12 I /147-149 KARKUSUO 3531 05 1 /50-52 KARSIKKOSUO-JUUSONSUO 3523 07 XI / 20 KATOSSUO 3513 07 III / 87-90 KATUSUO 3532 02 I /178-182 KELLOSUO 3532 07 VIII /139-144 KESKIJÄRVENSUO 3531 02, 03 I /18-22 KESKIJÄRVENSUO 3532 04 VII /33-40 KESKIJÄRVENSUO 3532 02 VIII /63-69 KETTUSUO 3531 05 I /40-43 KIISKISUO 3532 06 II / 11-13 KIISKISUO-MARJASUO 3532 05 VIII / 235-242 KIPINÄSUO 3541 01 VII /182-186 KIRKKOSUO 3514 10 VII / 231-235 KIRSISUO 3514 12 III / 27-32 KIVISUO 3514 11 I /172-176 KOIRAOJANLATVASUO 3532 03 VII / 307-312 KOIRASUO 3523 04 IX /106-114 KOIVULAMMINSUO 3531 05 1 / 55-58 KOIVUOJANLATVASUO 351405, 08 V /92-99 KOIVUSUO 3532 03 II / 79-84 KOIVUSUO 3513 08 III /45-51 KOIVUSUO 3513 11 V I /100-104 KOIVUSUO 3532 05 IX / 100-106 KOKKOSUO 3532 05 VIII / 212-220 KOLMIKANNANSUO 3523 07 XI / 22 KOLMIKOPRANSUO 3531 03 V I /64-69 KONNUNSUO 3532 08 VIII / 325-331 KONTTISUO 3514 10 I / 199-204 KONTTISUO 3514 11 III / 58-64 KOPPELOSUO 3532 08 VIII /242-249 KORPPISUO 3513 09 V /76-80 KORTESALMENSUO 3514 05 X / 15 KORTESUO 3513 08 I /189-195 KORTESUO 3532 01 VIII /37-47 KOTAINSUO 3523 07 XI / 22 KOTISUO 3514 12 III /20-27 KOTISUO 3513 08 V /40-46 KOTISUO 3513 07 VI /49-52 KOTISUO 3514 02 IX /12-17 KUIKKASUO 3514 02 I /153-157 KURKISUO 3531 09 VIII /130-132 KUUSIKKOMAANSUO 3532 01 VII /18-21 KUUSISUO 3513 05, 08 I / 204-208 KUVAJASUO 3541 01 VII /171-176 KYLMÄNPERÄNSUO 3513 09 IV / 30-36 KYNKÄÄNSUO 3523 07 XI / 19

LIITE 1 (4) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT KYRMINSUO 3532 04 VII / 69-74 KÄRPPÄSUO 3513 06 IV /40-47 KÄÄPÄSUO 3514 07 XI / 17 KÄÄRMESUO 3514 07 XI / 17 LAKISUO 3532 05 VIII /220-224 LAKISUO 3523 05 X / 15 LAKISUO 3531 06 XI / 16 LAKISUO B 3532 06 VIII / 253-256 LAKISUO C 3532 07 VIII / 277-284 LAKISUO D 3532 04 VIII /200-206 LAKKISUO 3532 05 VIII /224-229 LAMMASSUO 3514 05 IX / 38-40 LAMMINSUO 3531 05 I /53-55 LAMMINSUO 3514 12 VII / 235-240 LAMMINSUO 3532 02 VIII / 177-183 LAMMINTAKASUO 3523 04 X / 16 LAMPISUO 3513 06 IV / 51-57 LATVANSUO 3532 05 IV / 81-83 LATVASUO-HAUTASUO 3514 11 I / 139-140 LAULAJASUO 3531 02 1 /115-122 LAVASUO 3532 05 VII /138-144 LEHMISUO 3514 08 VII /277-281 LEHTIAHONSUO 3514 04 X / 15 LEHTOINSUO 3532 10 VIII / 374-380 LEHTOSUO 3531 05 I /61-64 LEHTOSUO 3513 05 IV / 68-71 LEPPISUO-KAUHASUO 3514 08 VII / 255-261 LIEJUSUO 3531 05 I /44-47 LIMASUO 3532 08 VIII /293-298 LINTUPERÄNSUO 3532 06 11 /18-22 LIVONSAARI 3514 10 XI / 18 LUHTARÄMIÄ 3531 06 I /69-72 LUODESUO 3532 04 VII / 74-79 LUSIKKASUO 3532 02 II /43-46 LÄHTEENSUO 3514 11 VIII / 58-63 LÄMPSÄNSUO 3532 01 I / 79-82 MARJASUO 3514 06 IX / 42-47 MATKALAMMINSUO 3514 08 I I / 107-112 MATKASUO-KOIRASUO 3514 10 X / 17 MATKASUO-KORPISUO 3514 06 III / 51-57 MATOSUO 3514 09 VII / 282-287 MERKKIPETÄJÄNSUO 3514 08 VII / 273-277 METSOSUO 3514 11 I /168-172 METSOSUO 3541 01 VII /150-155 MIKANSUO 3514 10 V /110-115 MURJOLANSUO 3523 04 II /113-116 MURTOSUO 3532 06 II /22-27 MURTOSUO 3532 02 III / 64-69 MURTOSUO 3513 07 VI / 22-30

LIITE 1 (5) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT MURTOSUO 3532 09 VIII / 337-343 MUSTASUO 3513 12 I /72-76 MUTKAVAULUNSUO 3532 06 II / 13-18 MÄNTYHARJUNSUO 3513 06 V / 36-40 MÄTÄSSUO 3532 10 VIII / 307-312 NAHKASUO-HALMESUO 3523 04 IV / 64-67 NAHKIAISSUO 3514 07 V / 105-109 NAVETTASUO 3513 05 IV /37-40 NIITTYSUO 3532 01 VII /27-32 NIITTYSUO 3514 09 VII / 291-293 NIKUOJANSUO 3532 04 VIII /189-196 NIKUSUO 3532 07 XI / 18 NIMETÖNSUO 3514 11 I /135-139 NISKASUO-HAUTASUO 3513 09 V / 57-63 NIVASUO 3532 04 II /70-74 NUTISUO 3532 04 VII / 80-84 NUUVINSUO 3531 03 I /25-29 NÄLKÄSUO 3532 04 II /65-70 NÄLKÄSUO 3532 01 VIII /155-160 NÄLKÄNIEMENSUO 3532 04 VIII / 187-189 NÄÄTÄSUO 3531 02 I / 8-12 OJASUO 3514 10 I / 84-88 OJASUO-KÄÄNNESUO 3541 01 VIII / 391-397 ORAVISUO 3514 09 VII / 302-307 PAATINSUO 3513 09 V /64-69 PAATINSUO 3513 12 VI / 52-57 PAHASUO 3531 05 I / 33-39 PAHKASUO-KÄÄNNESUO 3541 01 VII / 165-170 PAITASUO 3514 05 X / 14 PALOSUO 3532 02 II / 98-101 PALOSUO 3523 07 I V / 92-95 PALOSUO 3531 09 VIII / 119-125 PALOSUO 3514 02 X / 12 PARATIISINSUO 3514 02 I /160-162 PARKKOSENSUO 3514 04 VI /95-100 PASKONSUO 3532 04 VII /54-59 PATOSUO 3514 02 X / 12 PAUVANSUO 3523 07 XI / 19 PENIKKASUO 3514 12 1 /109-114 PENIKKASUO 3532 09 VIII / 331-332 PERÄSUO 3514 07 XI / 14 PERÄSUO 3523 10 II / 122-127 PEURASUO 3532 03 II / 88-93 PIENI KALLIOSUO 3514 05 X / 13 PIENI KARSIKKOSUO 3523 07 XI /21 PIENI PARATIISINSUO 3514 02 I /158-160 PIENI RAATESUO 3514 06 IX / 64-69 PIIKKISUO 3523 04 XI / 13 PIIPPUSUO 3541 02 VIII / 380-386

LIITE 1 (6) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT PIKKU KONTIOSUO 3532 02 II / 52-57 PIKKU-LAVASUO 3532 05 VII / 133-138 PIKKU PETÄJÄSUO 3532 09 VIII / 369-374 PIKKU RUOSUO 3514 04 VII / 241-245 PITÄMÄSUO 3532 01 II /57-61 PUNKINSUO 3532 08 VIII / 343-351 PUOLAKKASUO 3514 03 IX /17-25 PUOLAKKAVAARANSUO 3514 03 IX / 33-37 PUOLIVÄLINSUO 3514 06 IX / 52-63 PUUSUO 3532 04 VII /40-46 PYÖRIÄSUO 3513 11 VI / 80-84 PYÖRIÄSUO 3514 04 VI / 116-119 PYÖRIÄSUO 3514 07 XI / 18 PYÖRIÄSUO 3514 08 VII / 268-273 PÄRJÄNSUO 3532 03 1 / 128-135 PÄÄKALLORÄME 3514 05 IX /40-42 PÖKKIÖSUO 3532 03 II / 8-10 PÖKÖNSUO 3532 08 VIII / 319-325 RAISKIONSUO 3532 05 VIII /249-253 RAISKIOSUO 3532 03 VIII / 183-187 RAKANSUO 3514 09 VII / 293-295 RAPASUO 3514 04 V I / 110-112 RASVASUO 3532 06 VII /147-150 RASVASUO 3523 10 VII /205-214 RATTISUO 3514 04 X / 12 RAUDANSUO 3532 03 VII / 85-91 RAUMANSUO 3513 06 VI / 16-22 RAUTASUO 3531 06 VIII / 89-97 RIEPULEHDONSUO 3513 06 V / 29-35 RIKKISUO 3513 09 IV / 76-80 RISUSUO 3513 06 I V /96-102 RISUSUO 3513 12 VI / 57-64 RONISUO 3523 04 IX /92-99 RUONASUO 3523 04 X / 16 RUOSTESUO 3532 03 II /74-79 RUOSUO 3541 04 VII /246-250 RUUNASUO 3532 01 VII / 21-26 RUUNASUO 3514 02 X / 14 RYTILAMMENSUO 3514 10 VIII /28-37 RYTISUO 3514 10 III / 39-45 RÄPÄTTÄJÄNSUO 3531 03 VI /70-74 RÄSÄNIITYNSUO 3514 10 X / 16 SAARISUO 3514 05 1 / 213-214 SAARISUO 3514 09 VIII /23-28 SAARISUO B 3532 09 VIII / 351-360 SADINSELÄNSUO 3532 01 II / 61-65 SAMMAKKOSUO 3514 01 XI / 12 SAMMAKKOSUO 3531 02 1 / 106-109 SAMMALSUO 3513 06 V / 21-29

LIITE 1 (7) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT SARJOSUO 3514 10 I / 88-90 SARVISUO 3514 04 V / 85-92 SAVISUO 3531 05 1 / 58-61 SAVISUO 3514 11 I /90-94 SILIÄSUO 3514 04 IV / 60-64 SILIÄSUO 3523 04 IX / 85-92 SOIDINSUO 3532 09 VIII /364-369 SORSUANPERÄNSUO 3513 07 VI /42-44 SUMUSUO 3523 01 IV / 16-25 SUOAPAJANSUO 3514 07 XI / 12 SUSISUO 3523 11 VII / 214-222 SYRJÄNIEMENSUO 3532 01 VIII / 144-149 SYRJÄSUO 3532 01 1 /97-100 SYVÄNLAMMINSUO 3532 08 VIII / 312-319 SÄNGENSUO-VENEHEITON 3514 09 IX /48-52 TAKASUO 3531 03 1 / 13-18 TAKASUO 3513 09 V / 80-85 TALASSUO 3531 03 I / 22-25 TALJASUO 3513 08 V /54-57 TANELINSUO 3532 07 VIII /263-270 TANGONSUO 3514 02 X / 13 TEERISUO 3523 07 XI / 20 TEERISUO 3532 02 VI / 30-36 TIPPASUO 3541 01 VII /200-204 TOLPANSUO 3531 09 VIII /112-119 TURKKISUO-KAITASUO 3513 09 I /182-184 TYRÄSUO 3514 08 1 /214-217 TÖRMÄSENSUO 3514 11 I / 172 UKONSAARENSUO 3531 06 VIII 182-89 UKONSAARENSUO 3514 05 X / 14 UOLEVINSUO 3541 01 III / 14-19 VAARASUO 3532 04 VIII 1196-200 VAASSANSUO 3514 10 I /94-97 VALKIAISSUO 3513 08 V /50-54 VALKINSUO 3532 07 VIII /298-307 VARISSUO 3531 05 I /47-50 VASIKKASUO 3514 04 VI / 112-116 VASTASUO 3514 12 VII /91-98 VELLISUO 3541 01 VII / 177-181 VENYMÄNSUO 3531 09 VIII / 132-139 VERKONLAMMINSUO 3531 02 I / 100-106 VIHANTASUO 3532 06 VIII / 256-263 VIIDANMAANSUO 3531 05 11 1 / 8-13 VILMINSUO 3541 01 VII / 115-120 VIRSUSUO 3532 07 VIII /284-293 VIRTAANSUO 3514 09 VIII /19-21 VITIKKOSUO 3523 04 IV / 25-29 VITTASUO 3513 10 I /189 VOILAMMINSUO 3514 11 1 / 184-188

LIITE 1 (8) SUON NIMI KARTTALEHTI RAPORTTI / SIVUT VÄLIAHONSUO 3514 11 1 /114-115 VÄLISUO 3514 11 VIII / 47-52 VÄÄRÄJOENSUO 3514 10 X / 16 VÄÄRÄSUO 3514 11 1 /176-178 YLÄ-KOIRASUO 3532 03 VII / 120-125 ÄLLINSUO 3532 02 II /101-106 ÄMMÄNSUO 3532 02 IV / 71-76

POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE 2 (1) JYRSINPOLTTOTURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon koldisttnunen Yksikkö Ilmoitustarkkuus Raja-arvot l.aatuluokittain Toteamistapa - kattavuus ja Laajuus 16 18 Ilo l. KOSTEUS SAAPUMIS- TILASSA Toimituserä -vähintään -enintään Yksittäinen kuomua -vähintään -enintään p-% p-% p% p% 0,1 0,1 0,1 0,1 40,0 60,0 38,0 65,0 40,0 56,0 38,0 63,0 40,0 50,0 38,0 60,0 A, I/vrk A, I /vrk C 2. TEHOLLINEN LÄMPÖARVO SAAPUMIS- TILASSA 3. ENERGIA- TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA 4. TEHOLLINEN LÅMPÖARVO KUIVA- AINEESSA Toimituserä, vähintään MJ/kg 0,1 6,0 8,0 10,0 A, l/vrk Toimituserä, vähintään MWh/m' 0,01 0,50 0,70 0,80 A, I/vrk Kuukausierä, vähintään MJ/kg 0,01 18,00 18,00 19,00 B, I/vrk 5. TUHKA- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA Kuukausierä enintään Toimituserä ja kuukausierä yhdeltä toimituspaikalta enintään p-% p-% 0,1 0,1 10,0 15,0 10,0 15,0 10,0 15,0 B, 1 /kk C 6. TUHKAN SULAMIS- KÄYTTÄYTYM. 7. RIKKI- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA Kuukausierä, puolipallopiste vähintään 'C 10 +1120 Kuulmusierä, enintään p-% 0,01 0,30 +1120 ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 0,30 ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu I +1120 C 0,30 B, 1/kk 8. SUURET KAPPALEET Kuorma, silmiikooltaan 200x200 mm t'aryritilållc jäävi osuus enintään p% 0,2 1,0 1,0 0,5 C Yksittäisen kappaleen suurin sallittu ulottuvuus ja tilavuus m m' 0,1 1,0 0,2 1,0 0,2 1,0 0,2 C C ellei etukäteen toisin ole sovittu 9. KARKEA AINES Toimituserä, 200x200 mm tåryritilån läpåisevä, mutta 40x40 mm seulalle jäävä osuus enintään p-% I 6 6 ellei etukäteen toisin ole sovittu 6 C 10. IRTOTIHEYS Kuorma, -vähintään -enintään kg/m' kg/m' 10 10 200 450 220 450 240 450 C Raja-arvot Kattavuus Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudesta epäedulliseen suuntaan. A. Koko ttrvemäärän kattava säännöllinen ominaisuuden mååritys turpeen arvon määrittämistä varten, B. Koko turvemäärän kattava säännöllinen ominaisuuden mäåritys, ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus määritetään satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu taajuus on våhimmäistaajuus, jolla ominaisuus måäritetään.

POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991 LIITE 2 (2) PALATURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT Kohta Ominaisuus Raja-arvon kohdisttmtinen Yksikkö Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laatuluokiuain Toteamistapa - kotia~ ja laajuus P9 P11 P13 P15 ") 1. KOSTEUS SAAPUMIS- TILASSA Toimituserå -vähintään -eniniåån p% P-% 0,1 0,1 35,0 53,0 30,0 47,0 27,0 -) 400 20,0 -) 33,0 A, Ilvrk A, I/vrk 2. TEHOLLINEN LÅMPÖARVO SAAPUMIS- TILASSA ) Toimituserii, vähintään MI/kg 0,1 9,0 11,0 13,0 15,0 A, I/vrk 3. ENERGIA- TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA "') 4. TEHOLLINEN LAMPÖARVO KUIVA- AINEESSA Toimituaerä, vähintään MWh/mr 0,01 1,00 1.15 1,30 1,50 A, I/vrk Kuu ausierä, vähintään 0,01 18,00 19,00 19,00 20,00 B, 1/vrk 5. TUHKA- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA Kuukausierä enintöön Toimituserå ja kuukausierä yhdeltä toimituapaikalta enintään P-% p% 0,1 0,1 10,0 15,0 100 150 8,0 12,0 6,0 8,0 B, 1 /kk C 6. TUHKAN SULAMIS- KÅYTTÅYTYM. Kuukausierä, puolipallopiste vähintään 'C 10 +1120 +1120 +1120 +1120 C ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- PITOISUUS KUIVA- AINEESSA Kuukausierå, enintään p% 0,01 0,30 0,30 0,30 0,30 B, 1/kk I I ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu 8. SUURET KAPPALEET Kuorma, suurin ulottuvuus enintään mm 10 300 300 300 200 C osuus oninlåån P-% 0,1 1,0 1,0 1,0 1,0 olle etukäteen toisin ole sovittu 9. PALAKOKO Keskimääräiset mitat -halkaisija mm 10 20...80 ellei etukäteen toisin c -pituus mm 10 80...200 ole sovittu 10. HIENOAINEKSEN OSUUS Kuorma, ailmäkooltaan 20x20 mm verkkoseulan läpäisovi osuus enintään p% I 20 15 5') tai 10 5 "") C ellei etukatcen toisin ole ilmoni, 11. IRTOTIHEYS Kuorma -vähintään kg/m' 10 280 280 300 300 C -enintään kg/m' 10 550 550 520 500 HUOMAUTUKSET : Pienkåyttöluokla, jonka osalta toteamisapa (-katavuus ja Laajuus) sovitaan tapauskohtaisesti. Erityiarajoitus kohdassa 5.2 Sovitaan toimitussopimuksessa käytetäänkö MJ/kg vai MWh/n?, ei molempia samanaikaisesti. Lisähuomautus: MJ/kg- ja MWh/m'- arvoja ei ole tästä syystä aynkronoitu keskenään. Seulottu kuonrauavailteessa. Raja-arvot Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudesta epäedulliseen suuntaan. Kattavuus A. Koko turvemäärän kattava säännöllinen ominaisuuden määritys turpeen arvon määrittämistä varten. B. Koko turvemäärän kattava säännöllinen ominaisuuden määritys ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon. C. Ominaisuus määritetään satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa. Taajuus Ilmoitettu Laajuus on vähimmäisaajuus, jolla ominaisuus määritetään.