LEHTIMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 288 Riitta Korhonen LEHTIMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary : The mires and peat resources in Lehtimäki Espoo 1995

KorhonenRiitta 1995 Lehtimäellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 288, 34 sivua, 3 kuvaa, 3 liitettä Lehtimäen kunnan alueella tutkittiin vuosina 1988-1990 yhteensä 55 suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 8 174 ha, mikä on 92 % kunnan suoalasta Suurin osa soista tutkittiin linjatutkimusmenetelmällä Muutamat pienet, runsaspuustoiset sekä saarekkeiset suot tutkittiin hajapistein Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, pinnan vetisyys, mättäisyys, puuston tiheys, puulajisuhteet ja kehitysluokka sekä turvelajit, turpeen maatuneisuus, kosteus, kuituisuus sekä turvekerrostuman liekoisuus ja pohjamaalaji Tutkittujen soiden turvemäärä on 103,71 milj suo-d Soiden keskisyvyys on 1,3 m, josta heikosti maatuneen pintarahkaturpeen osuus on 0,2 m turpeen keskimaatuneisuus on 5,9 Yli kahden metrin syvyisten alueiden pinta-ala on 1 672 haja turvemäärä 47,04 milj suo-m' Turpeista on 51 % saravaltaisia ja 49 % rahkavaltaisia Suurin osa soista on ojitettu ja vallitsevia suotyyppejä ovat erilaiset rämeet Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 31 suolla yhteensä 2300 ha Turvenäytteiden keskimääräinen ph on 4,2, tuhkapitoisuus on 2,5 %, rikkipitoisuus 0,14 % kuivapainosta, vesipitoisuus 91 % märkäpainosta ja kuiva-ainesisältö 90 kg/suo-n0 Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 21,3 MJ/kg Tuotantokelpoista energiaturvetta on yhteensä 40,78 milj m3 Jyrsinturpeen energiasisältö on 19,87 milj MWh laskettuna 50 % :n käyttökosteuteen Avainsanat: suo, turve, turveinventointi, energiaturve, Lehtimäki Riitta Korhonen Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 11 Kenttätutkimukset 11 Laboratoriotutkimukset 11 AINEISTON KÄSITTELY, TULOSTEET JA ARVIOINTIPERUSTEET 11 Aineiston käsittely ja tulosteet 11 Arviointiperusteet 12 TUTKITUT SUOT 13 TULOSTEN TARKASTELU 31 Tutkitut suot ja turvemäärä 31 Suotyypit ja turvelajit 32 Keskimaatuneisuus, liekoisuus ja pohjamaalajit 32 Laboratoriotulokset 32 Turvetuotanto 33 Soidensuojelu 33 KIRJALLISUUS 34 LIITTEET

7 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus tutki Lehtimäellä vuosina 1988-1990 yhteensä 55 suota Tutkittujen soiden pinta-ala on 8 174 ha, mikä on 92 % kunnan suoalasta eli lähes kaikki yli 20 ha suuret suot Turvetuotannossa olevat alueet on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle ja selvästi yhteen kuuluvat suot on yhdistetty, vaikka suon eri osilla on eri nimet Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää soiden turvevarat ja niiden soveltuvuus kasvu- ja energiaturvetuotantoon Turvetuotannon suunnittelun lisäksi tutkimustulok- sia voidaan hyödyntää muun muassa maankäytön suunnittelussa j ametsänkasvatuksessa Tässä raportissa esitetään lyhyet suoselostukset tutkituista soista sekä yhteenveto Tarkemmat tutkimustulokset, suokartat, turvekerrostumien poikkileikkauskuvat ja laboratorioanalyysien tulokset ovat saatavissa GTK :n Etelä-Suomen aluetoimistosta, Espoosta Tutkittujen soiden sijainti on esitetty kuvassa 1, esimerkki suokartasta on kuvassa 2 ja poikkileikkauskuvasta kuvassa 3

8 44# 0 Kuva 1 Lehtimäellä tutkitut suot 1 Löytöneva 2 Isoneva (länt ) 3 Pienensaarenneva 4 Pihlajakytö 5 Kirvesneva 6 Kontovuorenneva 7 Verijärvi 8 Höykinneva 9 Pahanlamminneva 10 Saaripohjanneva 11 Löytöneva 12 Heinineva 13 Jäkäläneva-Varisneva 14 "Kuivattu lampi" 15 Harjulamminsuo 16 Kangaslamminsuo 17 Isoneva (etel ) 18 Hirvineva 19 Korteneva 20 Kukkolanneva 21 Isoneva (pohj ) 22 Kirsiäisneva 23 Multavaarunsuo 24 Multavaarunlamminsuo 25 Kuohunkonto 26 Kilpaneva 27 Kotisaarenneva-Sikoniemenneva 28 Myllypuronsuo 29 Kotaneva 30 Vääräpuronneva 31 Härkäneva 32 Ranta-ahonneva 33 Tirisevänneva 34 Kauniskankaanneva 35 Lakkoneva 36 Jäkäläneva 37 Kotineva-Räyringinneva 38 Pönkkäkorpi 39 Lohilamminneva-Valkeisneva 40 Kurunhetto 41 Korkeaneva 42 Rantakankaanneva 43 Kurikkaneva 44 Latojoenneva 45 Kapulasillanneva 46 "Hiekkatammenneva" 47 Kukkoräme 48 49 50 51 52 53 54 55 Salonneva-Järvineva Miilumäenneva Porrasneva Kalliolamminsuo Riihineva Peräneva Järvisenneva Kulonpalanteenneva

9 0 SOO M 1 A1600-280m o 79~8 1760 m 48 4'g1/3, 50 A 1600+130 m 0 19, i \% 015 lm 54 5/14 t 2 T 5 9-7/20 8 r 2/35 \/ 5 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS i moio2 1 15' N1-1 5 Ö/157 \ 0/38 ~;4 S4 5~,A 1200+150m 3 m 4 m 2/40 1/19 50 0/30 ~ ` `00 2147~ 57 1/_50y 5~ 52, 0 3/20 2/22 621 57 KESKIMAATUN 5058 3/ 0/28'4m - 2/13 48 5 7/48 5m\ 6 1/ 6 ` r ~~ 3m \51+` 5/35 \ 4 62 0L53 A800-130m i 2/26 0/0 5+0 r 55 10/52 4 9 1143 71495 m `54 P 2 *B mm ` O/35 12/63 \!~3 4 7 61\,10158 A400-140m - \\ 138 13/24 ;6 S H1-4 / KOKO PAKSUUS lm 2m 0/16 61 1 i i r, 101 6 73, 17 1 Kuva 2 Esimerkki suokartasta Tutkimuspisteen yläpuolella on turpeen keskimaatuneisuus von Postin asteikolla, alapuolella heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus/koko turvekerrotuman paksuus desimetreinä turvekerrostuman paksuutta osoittavat yhtenäiset käyrät on piirretty metrin välein, katkoviiva on 1,5 metrin käyrä

10 CL m C) a1 Co r f0 >->-O w= N N r N f0 (0 (a (0 Ln = I I I I I I I I z M N U Co r (O N r_ r_ o r_ t0 c0 CO (0 I I I I I I I 1 = O N `- o 0 W \ 0 0 Y O O M N 4 4 A R1 4 C) a 0 1 1 1 C) O O \ 1> C) C) CV C :, Y O \ i! z a cx 2 m 2 Ik I- J Q Q J u 0 Iffi a- = O Z d' \ W C) Y O C) c \ w O Y u-s `SS S IBM S S ~1 L 4 Ic - O OV O C) (0 a J U) å H (1- a Y 2 1 TE- I- MM ci 1- J W C:, o \ z w Cr ' z w x E PI w I- U) In c) : \ K ~" o -) O \ Z O 4 _o C) O S S In w z I- 1 0 I~ Y I- I 1-- 1_- LLI H J n a- -) O N\ W- M K c o \ Y -) N o \ o tw' s - c oo E 0 a) 1 w K F- a å cc 3 w z Q a- a G z CL 3 L i I 1 i I I M N O M O I r I (0 å z I I I I I I I I (n N O 0) O N f0 N r r r O O (0 19 Kuva 3 Esimerkki suoprofiileista Maatuneisuuden ja turvelajien lisäksi kuvassa on suotyypit, lieko-osumat ja pohjamaalajit

1 1 TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Suot tutkittiin yleensä linjastoittain Pienet ja saarekkeiset suot tutkittiin hajapistein (Lappalainen, Sten ja Häikiö 1984) Syvyystietojen tarkentamiseksi tehtiin tutkimuspisteiden välissä ja soiden reunoilla täydentäviä syvyysmittauksia Tutkimuslinjastot vaaittiin ja ne sidottiin korkeuspisteisiin Hajatutkimuspisteitä ei vaaittu Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys ja mättäiden korkeus sekä puustoisilla suotyypeillä puulajisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka sekä mahdolliset hakkuut Kairalla otettiin turvenäytteet pinnasta kovaan mineraalimaahan saakka ja näytteistä määritettiin turvelaji lisätekijöineen, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus Myös turvekerrostumien alla olevat liejut ja mineraalimaalajit määritettiin Maatumattoman puuaineksen, ns liekoisuuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma tutkimuspisteiden ympärillä kymmenestä kohdasta kahden metrin syvyyteen saakka Laboratoriotutkimukset Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitä 22 suolta Laboratoriossa näytteistä määritettiin happamuus märästä näytteestä, vesipitoisuus painoprosentteina kuivaamalla turve 105 C lämmössä vakiopainoon Turpeen kuiva-aineen määrä suokuutiometriä kohden laskettiin Kuivatuista näyt- teistämääritettiintuhkapitoisuushehkuttamalla näytteet 815 +/-25 C :ssa ja lämpöarvo Leco AC 300 kalorimetrillä (ASTM D 3286) Valikoiduista näytteistä määritettiin rikkipitoisuus prosentteina kuivapainosta Leco SC- 39 rikinmäärityslaitteella AINEISTON KÄSITTELY, TULOSTEET JA ARVIOINTIPERUSTEET Aineiston käsittely ja tulosteet Kaikki tutkimushavainnot on tallennettu tiedostoihin, joista saadaan useita erilaisia tulosteita Perustulosteena jokaisesta suosta on piirretty kartta, josta selviää turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus jaheikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus (kuva 2) Soiden turvekerrostumia on havainnollistettu tutkimuslinjoista piirretyllä turvelaji- ja maatuneisuusprofiililla (kuva 3) Kuvaan on piirretty myös suon pohjamaalajit ja turvekerrostuman alla mahdollisesti olevat liejukerrostumat Jokaisesta tutkitusta suosta on kirjoitettu tutkimusselostus, josta selviää suon sijainti, ympäristön topografia ja suon koko, suotyyppien jakauma, puusto- ja ojitustilanne sekä kuivatusmahdollisuudet Turvekerrostumasta kuvataan turvelajit, maatumisaste ja liekoisuus sekä turpeen määrä koko suon osalta jaettuna eri syvyysalueisiin (Hänninen ym 1983) Suon energiasisältö ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden turpeen määrä on laskettu niiltä soilta, joista on otettu näytteet labo-

1 2 ratoriomäärityksiä varten Sellaisilta soilta, joilta näytteitä ei ole otettu ja joilla on tuotantoon soveltuvia alueita, energiasisältö on laskettu turpeen vesipitoisuuden ja maatumisasteen perusteella (Mäkilä 1987) Tutkimustulokset kartta- ja kuvaliitteineen säilytetään GTK :n Etelä-Suomen aluetoimistossa Yllä mainittujen perustulostusten lisäksi GTK :n turvetutkimuksista on mahdollista saada erilaisia atk-tulosteita, jotka antavat varsin monipuolisen kuvan suosta tai halutusta suon osasta Tulosteet ovat tasokarttoja ja listauksia sekä näiden yhdistelmiä Tasokartoilla voidaan esittää mm suotyypit, liekoisuus, suon pinnan ja pohjankorkeus, pohjamaalaji, liejukerroksen paksuus, suon pinnan mättäisyys ja vetisyys sekä puustotietoja Yhdelle tutkimuspisteelle voidaan piirtää kaksi edellä mainittua tietoa kerrallaan Arviointiperusteet Turpeiden käyttökelpoisuutta arvioitaessa on perusteena käytetty Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjetta (liite 2) Mikäli turve täyttää nämä vaatimukset tuhka- ja rikkipitoisuuden sekä lämpöarvon suhteen, määritetään se energiaturpeeksi soveltuvaksi seuraavasti : -Saraturve (C) soveltuu myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi Palaturpeeksi se soveltuu, mikäli mukana on riittävästi maatunutta rahkaturvetta sidosaineeksi, jotta palat pysyvät koossa -Rahkaturve (S) ja ns sekaturve soveltuvat kohtalaisesti ja hyvin maatuneena (H5 - H10) sekä jyrsin- että palaturpeeksi -Soiden käyttökelpoisuutta arvioitaessa käytetään yleensä nelijakoa : Energiaturvesuo, kasvuturvesuo, suojelusuo ja muu käyttö, joista jälkimmäinen tarkoittaa lähinnä suon jättämistä luonnontilaan tai käyttämistä metsänkasvatukseen -Energiaturvetuotantoonsoveltuvienalueiden vähimmäissyvyytenä on pidetty 1,5 metriä -Jyrsinturvetuotantoon soveltuvan alueen vähimmäiskokona pidetään yleensä 20 ha Myös pienemmät alueet tulevat kysymykseen, jos lähistöllä on isompia tuotantoalueita -Palaturvetuotantoon soveltuvat myös pienet, muutaman hehtaarin alueet -Kasvuturvetuotantoon soveltuvalla suolla pitäisi olla noin 60 cm heikosti maatunutta (H1-3) rahkaturvetta vähintään 20 hehtaarin alueella Energiaturvetuotannossa olevilta soilta voidaan nostaa kasvuturvetta pienemmiltäkin alueilta

1 3 TUTKITUT SUOT 1 Löytöneva Löytöneva (kl 2224 08, 11) sijaitsee noin 8 km Lehtimäen taajamasta lounaaseen Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hankalat Pinta-ala on 72 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 21 ha Löytönevan korkeus merenpinnasta on 146-152 m ja viettosuunta on pääosin länteen Suon pohjoisosan vedet laskevat Löytöpuroon ja eteläosan Muilusenpuroon, joista edelleen Kätkänjokeen j a Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpurämemuuttuma ja tupasvillaräme Turvelajeista on 71 % rahkaja 29 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Löytöneva on ohutturpeinen suo, joka soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 2 Isoneva W Isoneva W (kl 2224 08) sijaitsee noin 11 km Lehtimäen taajamasta länteen Suo rajoittuu lännessä moreeniin ja muualla loivapiirteisiin hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 107 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 68 ha Isonevan pinnan korkeus merenpinnasta on 143-146 m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat kaakkoon Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 76 % rahka-, 21 % saraja 3 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Isonevassa on 40 ha turvetuotantoon soveltuvaa aluetta 3 Pienensaarenneva Pienensaarenneva (kl 2224 08, 09) sijaitsee noin 10 km Lehtimäen taajamasta länteen Suo rajoittuu loivapiirteisiin hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle eivät ole erityisen hyvät Pinta-ala on 104 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 43 ha Pienensaarennevan korkeus merenpinnasta on 142-147 m ja vietto suunta on kaakkoon Suon vedet laskevat eteläosasta Kätkänjokeen ja edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapu- järven ja Järviojan kautta Kätkänjokeen ja edelleen Lapuanjokeen Vallitseva suotyyppi on keidasräme Turvelajeista on 79 % rahkaja 21 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on turvekerrostuman alla suon keskiosassa 10 tutkimuspisteellä 20-75 cm kerroksena Pienensaarennevassa on noin 35 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta

14 4 Pihlajakytö Pihlajakytö (kl 2224 08, 09, 11) sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Lehtimäen taajamasta länteen Suo rajoittuu pääosin loivapiirteisiin hiekkamuodostumiin ja luoteiskulmastaan Kätkänjokeen Suolla on kolme peltoaluetta Kulkuyhteydet suolleovathyvät Pinta-ala on 97 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 73 ha Pihlajakytö on tutkittu hajapistein, joten sen pinnan korkeutta ei ole vaaittu Suon korkeus merenpinnasta on noin 133-135 m ja viettosuunta on länteen Suon vedet laskevat länsipuolella virtaavaan Kätkänjokeen ja siitä edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat korpirämemuuttuma ja varsinainen sararämemuuttuma Turvelajeista on 86 % saraja 14 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu, hieta ja hiekka Liejua on turpeen alla seitsemällä tutkimuspisteellä 10-40 cm kerroksena Pihlajakytö on osittain maatalouskäytössä Energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta on noin 50 ha 5 Kirvesneva Kirvesneva (ki 2224 09, 08) sijaitsee noin 13 km Lehtimäen taajamasta länteen Suo rajoittuuloivapiirteisiinhiekkamuodostumiin Osa suosta on raivattu pelloksi Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 191 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 168 ha 134-146 m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat suon halki virtaavaan Niskapuroon, josta edelleen Kaarankajärven kautta Kaarankajokea Kuortaneenjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat varsinainen sararäme-jatupasvillarämemuuttuma Turvelajeista on 88 % sara-, 11 % rahkaja 1 % ruskosammalvaltaista turvetta Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu ja hieta Liejua on 14 pisteellä turvekerrostuman alla 10-110 cm paksuisena kerroksena Kirvesnevassa on noin 150 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta Tuotantoa suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon Niskapuron vaikutus turvekerrostumien tuhkapitoisuuteen 6 Kontovuorenneva Kontovuorenneva (kl 2224 09) sijaitsee noin 14 km Lehtimäen keskustasta länteen Suon ympäristö on pääosin moreenia, myös kalliopaljastumia on erityisesti suon itä- ja eteläpuolella Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 118 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 69 ha Kontovuorennevan korkeus merenpinnasta on 149-15 m ja pinta viettää loivasti etelään ja kaakkoon Suon vedet laskevat Kaaranka- järven kautta Kuortaneenjärveen, josta edelleen Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkarämeojikko ja -muuttuma Turvelajeista on 87 % rahkaja 13 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on turvekerrostuman alla neljällä tutkimuspisteellä 20-40 cm kerroksena Kontovuorennevassa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 40 ha

1 5 7 Verijärvi Verijärvi (ki 2224 09) sijaitsee noin 10 km Lehtimäen keskustasta länteen Suo rajoittuu peltoihin ja loivapiirteisiin lajittuneen aineksen muodostumiin Kulkuyhteydet ovat hyvät Pinta-ala on 77 ha Verijärvi on umpeenkasvuallas, joka on pinnaltaan tasainen Pinnan korkeus merenpinnasta on 141 m Vedet laskevat Järviojaa Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevana suotyyppinä on luhtaneva Turvelajeista on 57 % saraja 43 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,0 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu ja hiekka Liejua on turpeen alla 40-110 cm kerroksena Verijärvi ei sovellu turvetuotantoon 8 Höykinneva Höykinneva (ki 2224 09) sijaitsee noin 12 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon ja peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 160 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 118 ha Höykinnevan korkeus merenpinnasta on 147-155 m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat Verijärven kautta Järviojaa Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillarämemuuttuma j a isovarpurämeoj ikko Turvelajeista on 69 % saraja 31 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja hieta Liejua on turvekerrostuman alla kahdeksalla tutkimuspisteellä 10-20 cm kerroksena Höykinnevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 90 ha 9 Pahanlamminneva Pahanlamminneva (kl 2224 09) sijaitsee noin 12 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon sekä etelässä ja idässä peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 152 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 55 ha Pahanlamminnevan korkeus merenpinnasta on 152-155 m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat Höykinnevan ja Verijärven kautta Järviojaa Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkaneva, rahkaräme ja isovarpurämeojikko Turvelajeista on 52 % saraja 48 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on kahdella tutkimuspisteellä 20 cm ja 80 cm Pahanlamminsuo on enimmäkseen matalaturpeinen Syvimmät turvekerrostumat ovat Pahanlammin ympäristössä Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on noin 25 ha

1 6 10 Saaripohjanneva Saaripohjanneva (kl 2224 09) sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu pohjoisessa Löytönevaan, lännessä ja idässä hiekkamuodostumiin sekä etelässä moreeniin ja peltoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 88 ha, josta 67 ha on yli metrin syvyistä aluetta Saaripohjannevan korkeus merenpinnasta on 137-139 m ja pinta viettää etelään Vedet laskevat Saukkopuron kautta Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme- ja tupasvillarämemuuttuma sekä ruoho- ja heinäkorpimuuttuma Turvelajeista on 68 % sara-, 28 % rahkaja 4 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat savi, hiesu ja hieta Liejua on turvekerrostuman alla 5-240 cm paksuisena kerroksena Saaripohjanneva on turvetuotantoa ajatellen hankalanmuotoinen Suon keskellä virtaa Saukkopuro, jonka läheisyydessä tuhkapitoisuus voi olla korkea mahdollisten tulvakerrosten takia Laboratoriotutkimuksia ei ole tehty Energiaturvetuotantoon soveltuvaa alaa on noin 30 ha 11 Löytöneva Löytöneva (kl 2224 09) sijaitsee noin 11 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu idässä Valkeiskankaan hiekkamuodostumaan, etelässä Saaripohjannevaan ja muualla kalliopaljastumiin ja lajittuneisiin maa-aineksiin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 105 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 18 ha Löytönevan pinnan korkeus merenpinnasta on 144-145 m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat Saukkopuroon, josta edelleen Kätkänjokea Rantatöysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkarämej a rahkanevaoj ikko sekä isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 87 % rahka ja 13 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5 Pohjamaalaji on hiekka Löytöneva on ohutturpeinen suo, joka soveltuu ensisijaisesti metsätalouskäyttöön 12 Heinineva Heinineva (kl 2224 08, 11) sijaitsee noin 8 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu kalliopaljastumiin ja moreeniin Suon poikki kulkee Soinin-Seinäjoen maantie Pinta-ala on 298 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 179 ha 156-163 m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat Pohjaispuroon, josta edelleen Kätkänjoen ja Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat lyhytkortinen neva, varsinainen saraneva ja rimpineva Turvelajeista on 74 % saraja 26 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Heinineva soveltuu suojelukohteeksi edustavien suotyyppien ja runsaan linnuston takia Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on noin 85 ha

1 7 13 Jäkäläneva-Varisneva Jäkäläneva-Varisneva (kl 2224 12) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu idässä ja lännessä suopeltoihin, muilta osin moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 202 ha, josta yli metrin syyvistä aluetta on 69 ha Jäkäläneva-Varisnevan korkeus merenpinnasta on 156-158 m ja eteläosa viettää länteen ja pohjoisosa pohjoiseen Vedet laskevat Jäkälänevalta Iso-Räyrinkiin ja Varisnevalta Latojokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat varsinainen sararämemuuttuma sekä rahkaräme- ja keidasrämeojikko Turvelajeista on 64 % saraja 36 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus 5,8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Jäkäläneva-Varisneva on suokuvioltaan epäyhtenäinen ja saarekkeinen Varisnevan alue on pääasiassa ohutturpeinen Jäkälänevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 30 ha 14 Kuivattulampi Kuivattulampi (kl 2224 11) sijaitsee noin 7 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu mataliinhiekkamuodostumiin Pintaala on 20 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 7 ha 182 m Suon vedet laskevat Kangaspuroa Löyänj ärveen Vallitseva suotyyppi on lyhytkortinen neva Turvelajeista on 69 % rahkaja 31 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 Pohjamaalaji on hiekka Suo on pieni ja pääosin ohutturpeinen, joten se soveltuu ensisijaisesti metsätalouskäyttöön 15 Harjulamminsuo Harjulamminsuo (kl 2224 11) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo sijaitsee hiekkamuodostumien välisessä painanteessa Pinta-ala on 26 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 19 ha Harjulamminsuon pinnan korkeus merenpinnasta on noin 181 m Suo on tutkittu hajapistein, joten pinnan korkeutta ei ole vaaittu Suon pinta viettää loivasti etelään ja vedet laskevat Kangaspuroa Löyänjärveen Vallitseva suotyyppi on tupasvillarämeojikko Turvelajeista on 72 % rahkaja 28 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,9 Pohjamaalaji on hiekka Liejua on tuvekerrostuman alla Kangaspuron läheisyydessä yhdellä tutkimuspisteellä 110- cm Harjulamminsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 10 ha

1 8 16 Kangaslamminsuo Kangaslamminsuo (kl 2224 11) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu pohjoisessa Kangaslampeen ja muilta osin loivapiirteisiin hiekkamuodostumiin sekä kallioihin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 45 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 17 ha Kangasl amminsuon pinnan korkeus merenpinnasta on noin 185-187 m Suo on tutkittu hajapistein, joten pinnan muotoja ei ole vaaittu Vedet laskevat Kangaslammin kautta Kangaspuroa Löyänjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat lyhytkortinen nevaräme-ja isovarpurämeojikko sekä isovarpurämemuuttuma Turvelajeistaon55 % rahkaja 45 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on 30 cm turvekerrostuman alla yhdellä tutkimuspisteellä Kangaslamminsuo on suokuvioltaan epäyhtenäinen ja saarekkeinen, joten se soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 17 Isoneva (etel ) Isoneva S (kl 2224 11) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta etelään Suo rajoittuu moreenimaastoon ja idässä peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pintaala on 45 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 32 ha Suon korkeus merenpinnasta on 189-191 m ja pinta viettää loivasti pohjoiseen, itään ja etelään Suon pohjoisosan vedet laskevat Suopuroa ja Vääräpuroa Kätkänjärveen, josta edelleenlapuanjokeen Eteläosas- ta vedet laskevat isoon Soukkajärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme- ja keidasrämemuuttuma Turvelaj eista on 59 % rahkaja 41 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5, 8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka Paikoin on liejua turvekerrostuman alla 10-20 cm Isonevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 20 ha 18 Hirvineva Hirvineva (ki 2224 11) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta etelään Suo rajoittuu moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 283 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 194 ha Hirvineva pinnan korkeus merenpinnasta on 174-181 m ja pinta viettää itään Suon vedet laskevat Rapakonpuroon ja edelleen Kusipuroa ja Maksajokea Ähtärinjärveen Suotyypit ovat muuttuma-asteella Vallitse- via suotyyppejä ovat isovarpuräme-, tupasvillaräme- ja varsinainen sararämemuuttuma Turvelajeista on 66 % saraja 34 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Hirvinevassa on 140 ha turvetuotantoon soveltuvaa aluetta Turvekerrostuman pintaosassa on melko runsaasti liekoja

1 9 19 Korteneva Korteneva (kl 2224 11) sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta kaakkoon Suo rajoittuu moreenimaastoon sekä pohjoisessa ja etelässä peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 57 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 31 ha Kortenevan pinnan korkeus merenpinnasta on 169-174 m ja pinta viettää koilliseen Vedet laskevat Liejupuroa pitkin Ähtärinjärveen Vallitsevin suotyyppi on varsinainen sararämemuuttuma Turvelajeista on 92 % saraja 8 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu ja hiekka Liejua on turvekerrostuman alla 10-80 cm kerroksena Kortenevassaon25 haenergiaturvetuotantoon sopivaa aluetta 20 Kukkolanneva Kukkolanneva (kl 2224 11) sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta etelään Suo rajoittuu kaakossa ja luoteessa peltoihin ja muualla moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 49 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 36 ha Kukkolannevan pinnan korkeus merenpinnasta on 183-187 m ja pinta viettää itään Suon vedet laskevat Kortenevan kautta Liejupuroa Ähtärinjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat korpirämeojikko ja korpirämemuuttuma Turvelajeista on 92 % saraja 8 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisimpiä pohjamaalajeja ovat hiekka, hiesu ja moreeni Liejua on yhdellä tutkimuspisteellä 20 cm Kukkolannevasssa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta 30 ha 21 Isoneva (pohj ) Isoneva N (kl 2224 11) sijaitsee noin 4 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu idässä peltoihin ja lännessä Kiviharjuun sekä muualla moreenimaastoon Suon läpi kulkee Soinin-Seinäjoen maantie Pintaala on 49 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 34 ha Isonevan pinnan korkeus merenpinnasta on 181-189 m ja pinta viettää pohjoiseen Vedet laskevat Suopuroon, josta edelleen Vääräpuroa Kätkänjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme-, tupasvillaräme- ja korpirämemuuttuma Turvelajeista on 60 % saraja 40 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Isonevassa on energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta 25 ha

20 22 Kirsiäisneva Kirsiäisneva (kl 224 11) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu hiekkamuodostumiin Suon pohjoisin halki kulkee Soinin-Seinäjoen maantie ja itäreunaa sivuaa metsäautotie Pinta-ala on 110 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 24 ha Kirsiäisnevan pinnan korkeus merenpinnasta on 185-189 m ja pinta viettää etelään Vedet laskevat Kangaspuroon, josta edelleen Kätkänjokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 85 % rahka-, 14 % saraja 1 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on turvekerrostuman alla Liko-Kirsiäisen rannalla 160 cm Kirsiäisneva on suokuvioltaan epäyhtenäinen ja saarekkeinen sekä pääosin ohutturpeinen, joten se ei sovi turvetuotantoon 23 Multavaarunsuo Multavaarunsuo (kl 2224 11) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu lännessä Multavaarunharjuun ja myös muilta osin hiekkamuodostumiin Suon halki kulkevat Soinin-Seinäjoen ja Lehtimäen-Alajärven maantiet Pinta-ala on 28 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 22 ha Suon korkeus merenpinnasta on noin 185 m Suo on pinnaltaan tasainen Suotyypit ovat pääasiassa silmäkenevaa ja lyhytkortista nevaa Turvelajeista 68 % on rahkaja 32 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5 Pohjamaalaji on hiekka Multavaarunsuo ei sovellu turvetuotantoon Suon itäreunalla on vedenottamo 24 Multavaarunlamminsuo Multavaarunlamminsuo (kl 2224 11) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo sijaitsee Multavaarunharjun selänteiden välisessä painanteessa Suon itäpuolella on Lehtimäen-Alajärven maantie Pinta-ala on 9 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 7 ha Suon korkeus merenpinnasta on noin 183 m Suon pinta on tasainen, jonkin verran suon vesistä laskee eteläpuolella olevalle Multavaarunsuolle Suotyypit ovat pääasiassa silmäkenevaa, myös varsinaista saranevaa on suon itäreunalla Turvelajeista on 58 % saraja 42 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 Pohjamaalaji on hiekka Multavaarunlamminsuo ei sovellu turvetuotantoon Suo on merkittävä'lintujen pesimäpaikka

25 Kuohunkonto 2 1 Kuohunkonto (kl 2224 11) sijaitsee noin 7 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu idässä Multavaarunharjuun ja lännessä moreenimaastoon Suon eteläosaa sivuaa Seinäjoen-Soinin maantie ja itäreunalla on paikallistie Pinta-ala on 102 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 58 ha Kuohunkonnon korkeus merenpinnasta on 173-181 m ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat Löytöpuroon, josta edelleen Muilusenpuroa Kätkänjokeen ja Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Yleisin suotyyppi on isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 86 % rahkaja 14 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Kuohunkonnossa on noin 30 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta Turvekerrostuman pintaosassa on kohtalaisesti liekoja 26 Kilpaneva Kilpaneva (ki 2224 11) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuulännessämultavaarunharjuun, idässä hiekkamuodostumaan ja muualla kallioiseen moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 123 ha, josta vain 3 ha on yli metrin syvyistä aluetta Kilpanevan pinnan korkeus merenpinnasta on 179-185 m ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat Kotanevan kautta Haisu- puroon, josta edelleen Kätkänjokeen ja Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma Turvelajit ovat kaikki rahkavaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 Pohjamaalaji on moreeni Kilpaneva on ohutturpeinen suo, joka soveltuu metsätalouskäyttöön 27 Kotisaarenneva-Sikoniemenneva Kotisaarenneva-Sikoniemenneva (ki 2224 11) sijaitsee noin 1 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu pohjoisessa ja etelässä peltoihin ja muualla moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pintaala on 353 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 285 ha 188-192 m, ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat Myllypuroa ja Suopuroa Vääräpuroon ja edelleen Kätkänjärven kautta Kätkänjokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkaräme-, keidasräme- ja isovarpurämeojikko Turvelajeista on 68 % saraja 32 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,5 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Liejua on turvekerrostuman alla seitsemällä tutkimuspisteellä 10-30 cm kerroksena Kotisaarenneva-Sikoniemennevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 160 ha

22 28 Myllypuronsuo Myllypuronsuo (ki 2224 11) sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu moreenimaastoon Myllypuro jakaa suon kahteen erilliseen alueeseen Suon pinta-ala on 62 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 25 ha Myllypuronsuon pinnan korkeus merenpinnasta on 175-181 m, ja pinta viettää luoteeseen Vedet laskevat Myllypuroa ja Vääräpuroa Kätkänjärveen, josta edelleen Kätkän- jokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttumat Turvelajeista on 92 % rahkaja 8 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5, 8 Pohjamaalaji on moreeni Myllypuronsuo on niin ohutturpeinen, että se ei sovellu turvetuotantoon 29 Kotaneva Kotaneva (kl 2224 11, 12) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta länteen Suo rajoittuu enimmäkseen kallioiseen moreenimaastoon, pohjoisessa peltoon ja Kätkänjärveen sekä etelässä hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pintaala on 524 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 177 ha Kotanevan pinnan korkeus merenpinnasta on 150-175 m Pohjoisosassa pinta viettää pohjoiseen Kätkänjärveen ja eteläosassa lounaaseen Pohjoisosan vedet laskevat Kät- känjärveen ja eteläosan Haisupuroon, josta edelleen Kätkänjokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 73 % rahkaja 27 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Kotaneva on pääosin ohutturpeinen Suolla on kuitenkin kaksi erillistä turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 90 ha 30 Vääräpuronneva Vääräpuronneva (kl 2224 11) sijaitsee noin 4 km länteen Lehtimäen keskustasta Suo rajoittuu loivapiirteiseen moreenimaastoon ja idässä Vääräpuroon Suolle ei johda tietä Pinta-ala on 74 ha ja koko suo on alle metrin syvyinen 165-170 m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat Vääräpuroa Kätkänjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma Turvelajit ovat rahkavaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Pohjamaalaji on moreeni Vääräpuronneva on ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon

31 Härkäneva 2 3 Härkäneva (kl 2224 11, 12) sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo on osittain raivattu pelloksi Suo rajoittuu kaakossa avokallioihin ja muualla lajittuneisiin maa-aineksiin Suon pohjoisosaa sivuaa Lehtimäeltä Länsikylään menevä tie Pintaala on 42 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 19 ha Suon korkeus merenpinnasta on 167-173 m ja pinta viettää loivasti etelään Vedet laskevat Vääräpuron kautta Kätkänjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat varsinainen saranevamuuttuma ja mustikkaturvekangas Turvelajeista on 86 % saraja 14 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,6 Pohjamaalaji on hiekka Härkäneva on ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon 32 Ranta-ahonneva Ranta-ahonneva (kl 2224 11, 12) sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta länteen Suo rajoittuu kallioseen hiekkamaastoon Osa suosta on raivattu pelloksi Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 134 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 74 ha 159-167 m ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat länsipuolella virtaavaan Vääräpuroon, josta edelleen Kätkänjärven, Kätkä- joen ja Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillarämeojikko sekä isovarpurämeojikko ja -muuttuma Turvelajeista on 74 % saraja 26 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4 Pohjamaalaji on hiekka Ranta-ahonneva on ohutturpeinen Suon eteläosassa on noin 20 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvyistä aluetta 33 Tirisevänneva Tirisevänneva (kl 2224 11, 12) sijaitsee noin 7 km Lehtimäen keskustasta länteen Suo rajoittuu lännessä hiekkaharjuun, jonka päällä kulkee Lehtimäen-Alajärven maantie ja muilta osin moreeniin Pinta-ala on 56 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 38 ha 132-142 m ja pinta viettää pohjoiseen Vedet laskevat Käkipuroa Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevat suotyypit ovat varsinainen sararäme-, isovarpuräme- ja tupasvillarämemuuttuma Turvelajeista on 77 % saraja 23 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Tirisevännevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvyistä aluetta 30 ha

2 4 34 Kauniskankaanneva Kauniskankaanneva (ki 2224 12) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu loivapiirteisiinhiekkamuodostumiin ja etelässä peltoihin Suon länsireunalla kulkee maantie Pinta-ala on 80 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 4 ha 154 m ja pinta viettä loivasti länteen Vedet laskevat länsipuolella olevaan Kätkänjärveen, josta edelleen Kätkänjokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat lyhytkortinen nevaräme ja puolukkaturvekangas Turvelajeista on 64 % rahkaja 36 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Pohjamaalaji on hiekka Kauniskankaanneva ei sovellu turvetuotantoon 35 Lakkoneva Lakkoneva (kl 2224 12) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Lakkonevan suoalueeseen kuuluu viisi erinimistä suota, Lakkoneva, Hosiaisneva, Tikapuuneva, Synkeäneva ja Harjunneva, jotka on tutkittu yhtenä suona Suoalue rajoittuu idässä peltoihin ja muualla hiekkamuodostumiin ja moreenimaastoon Kulkuyhteydet ovat hyvät Pinta-ala on 759 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 352 ha 155-165 m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat Kätkänjärveen, josta edelleen Kätkänjokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillarämeojikko ja varsinainen sararämemuuttuma Turvelajeista on 70 % rahkaja 30 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Lakkonevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 240 ha 36 Jäkäläneva Jäkäläneva (kl 2224 11) sijaitsee noin 8 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 279 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 181 ha 165-180 m ja pinta viettää pohjoisosassa lounaaseen ja eteläisimmässä osassa kaakkoon Suon pohjoisosan vedet laskevat Pajupuroa pitkin Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Eteläosan vedet laskevat Kangaspuroon, josta edelleen Löyänjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme-jatupasvillarämemuuttuma Turvelajeista on 62 % rahkaja 38 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Jäkälänevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 95 ha

2 5 37 Kolineva-Räyringinneva Kolineva-Räyringinneva (kl 2224 12, 2313 10) sijaitsee noin 10 km Lehtimäen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu hiekkakankaisiin ja lännessä Iso-Räyrinkiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 144 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 17 ha 145-151 m ja pinta viettää loivasti länteen Suon vedet laskevat Iso-Räyrinkiin ja siitä edelleen Alajärven kautta Lappajärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillarämeojikko ja -muuttuma Turvelajeista on 57 % rahkaja 43 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Kolineva-Räyringinneva on epäyhtenäinen ja ohutturpeinen, joten se ei sovellu turvetuotantoon 38 Pönkkäkorpi Pönkkäkorpi (kl 2224 12) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu hiekkakankaisiin ja kaakossa Palonevan suopeltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 59 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 21 ha Suon korkeus merenpinnasta on 155-158 m ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat Nevajokeen, josta edelleen Iso- Räyrikiin Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkarämeja tupasvillarämeojikko Turvelajeista on 44 % rahkaja 56 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,9 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Pönkkäkorpi on enimmäkseen ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon 39 Lohilamminneva-Valkeisneva Lohilamminneva-Valkeisneva (kl 2224 12) sijaitsee noin 10 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu pääasiassa kalliopaljastumiin jamoreeniin, lounaisosassa hiekkamuodostumaan Lohilamminnevan keskellä on Lohilampi ja Valkeisnevan lounaisreunalla Valkeisjärvi Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 410 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 355 ha 142-146 m ja pinta viettää loivasti pohjoiseen Suon vedet laskevat Lohijokeen, josta edelleen Kurenjokea Lappajärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkaräme ja keidasräme Turvelajeista on 38 % rahkaja 62 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on turvekerrostuman alla paksuimmillaan 40 cm Lohilammineva-Valkeisnevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 275 ha

26 40 Kurunhetto Kurunhetto (kl 2224 12) sijaitsee noin 9 km LehtimÄen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu pohjoisessa VÄhÄ-RÄyrinkiin, idässä hiekkakankaisiin ja etelässä suopeltoihin sekä Korkeanevaan Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 143 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 98 ha 145-148 m ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat VÄhÄ-RÄyrinkiin, josta edelleen VÄlijokea Iso-RÄyrinkiin Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkaräme sekä isovarpurämeojikko ja -muuttuma, suon keskiosassa varsinainen sararäme Turvelajeista on 59 % rahkaja 41 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on turvekerrostuman alla VÄhÄ-RÄyringin läheisyydessä 40-100 cm Kurunhetossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 85 ha 41 Korkeaneva Korkeaneva (kl 2224 12) sijaitsee noin 8 km LehtimÄen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu idässä suopeltoihin, koillisessa Kurunhettoon ja muualla hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 200 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 80 ha Suon korkeus merenpinnasta on 150-157 m ja pinta viettää luoteeseen Vedet laskevat itäosasta Nevajokeen, josta edelleen Iso-RÄyringin ja AlajÄrven kautta LappajÄr- veen LÄnsiosasta vedet laskevat Lohijokea LappajÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma sekä keidasrämeojikko Turvelajeista on 72 % rahkaja 28 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Korkeanevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 65 ha 42 Rantakankaanneva Rantakankaanneva (kl 2224 12) sijaitsee noin 7 km LehtimÄen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu pohjoisessa Iso-RÄyrinkiin, lännessä Kurunhettoon ja muualla suopeltoihin ja moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 215 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 129 ha 149-153 m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat Iso-RÄyrinkiin Vallitsevia suotyyppejä ovat ruohoturvekangas, isovarpurämeojikko ja varsinainen sararämemuuttuma Turvelajeista on 19 % rahkaja 81 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Liejua on turvekerrostuman alla paikoin 10-40 cm Rantakankaannevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 75 ha

2 7 43 Kurikkaneva Kurikkaneva (kl 2224 12) sijaitsee noin 8 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu pääasiassa moreeniin, paikoin hiekkaan Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pintaala on 252 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 53 ha 152-158 m ja pinta viettää sekä luoteeseen että kaakkoon Suon vedet laskevat Iso-RÄyrinkiin Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpurämeojikko ja -muuttuma sekä rahkaräme Turvelajeista on 65 % rahkaja 35 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Kurikkaneva on ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon 44 Latojoenneva Latojoenneva (kl 2224 12) sijaitsee noin 7 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 33 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 2 ha Suon korkeus merenpinnasta on 152 m ja pinta viettää loivasti länteen Suon vedet laskevat Latojokea pitkin LappajÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkaräme-, rahkaneva- ja tupasvillarämeoj ikko Turvelajeista on 76 % rahkaja 24 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5, 3 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Latojoenneva ei sovellu turvetuotantoon 45 Kapulasillanneva Kapulasillanneva (kl 2224 12) sijaitsee noin 10 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 73 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 17 ha Suon korkeus merenpinnasta on 147-149 m ja pinta viettää loivasti luoteeseen Suon vedet laskevat Latojokea pitkin LappajÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme- ja korpirämemuuttuma Turvelajeista on 15 % ranka- ja 85 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Kapulasillanneva on ohutturpeinen suo, joka soveltuu maa- ja metsätalouskäyttään

2 8 46 Hiekkatammenneva Hiekkatammenneva (kl 2224 12, 2242 03) sijaitsee noin 9 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 127 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 32 ha Suon korkeus merenpinnasta on 155-159 m ja pinta viettää etelään ja länteen Vedet laskevat Multipuroon, josta edelleen Latojoen kautta LappajÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkarämeja tupasvillarämeojikko Turvelajeista on 83 % rahkaja 17 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Hiekkatammenneva on ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon 47 KukkorÄme KukkorÄme (kl 2224 12) sijaitsee noin 9 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu moreeni- ja hiekkamaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 76 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 10 ha 151-156 m ja pinta viettää itään Suon vedet laskevat Latojokeen, josta edelleen Ala- järven, LappajÄrven ja EvijÄrven kautta öhtävänjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat pallosara- ja rahkaräme Turvelajeista on 85 % rahkaja 15 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7 Yleisin pohjamaalaji on hiekka KukkorÄme on ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon 48 Salonneva-JÄrvineva Salonneva-JÄrvineva (ki 2313 10, 2224 12) sijaitsee noin 11 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu kallioiseen hiekka- ja moreenimaastoon Salonneva rajoittuu etelässä VÄhÄ-RÄyrinkiin ja JÄrvineva Iso-RÄyrinkiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 358 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 177 ha Suon korkeus merenpinnasta on 144-151 m ja pinta viettää etelään Salonnevan vedet laskevat VÄhÄ-RÄyrinkiin, josta edelleen VÄlijokea Iso-RÄyrinkiin JÄrvinevan vedet laskevat Iso-RÄyrinkiin Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvilla-, rahkaja isovarpuräme Turvelajeista on 62 % rahkaja 38 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on suon keskiosassa 20-180 cm kerroksena Salonneva-JÄrvinevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 110 ha

2 9 49 MiilumÄenneva MiilumÄenneva (kl 2224 12) sijaitsee noin 12 km LehtimÄen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu hiekka-ja moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 96 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 44 ha 140-145 m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat luoteeseen Kurejokeen, josta edelleen LappajÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme-japallosararämemuuttuma Turvelajeista on 57 % rahka-, 30 % saraja 13 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Yleisin pohjamaalaji on hiekka MiilumÄenneva on ohutturpeinen suo, joka on otettu metsätalouskäyttään 50 Porrassuo Porrassuo (kl 2242 02) sijaitsee noin 6 km LehtimÄen keskustasta itään Suo rajoittuu moreeniin ja pohjoisosastaan LevÄsuohon Osa suosta on raivattu pelloksi Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 197 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 96 ha 168-175 m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat Karjupuroon, josta edelleen öhtärinj Ärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme-iatupasvillarämemuuttuma Turvelajeista on 37 % rahkaja 63 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiesu ja hiekka Porrassuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 65 ha 51 Kalliolamminsuo Kalliolamminsuo (ki 2242 02, 03) sijaitsee noin 9 km LehtimÄen keskustasta itään Suo rajoittuu pohjoisessa hiekkakankaaseen, koillisessa suopeltoon ja muualla kallioiseen moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 91 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 57 ha Suon korkeus merenpinnasta on 182-186 m ja pinta viettää lounaaseen Suon vedet laskevat TärisevÄnpuroon, josta edelleen LevÄjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat varsinainen sararäme- ja varsinainen saranevamuuttuma Turvelajeista on 19 % rahkaja 81 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja hiesu Liejua on turvekerrostuman alla paksuimmillaan 110 cm kerroksena Kalliolamminsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 30 ha

3 0 52 Riihineva Riihineva (ki 2242 03) sijaitsee noin 8 km LehtimÄen keskustasta koilliseen Suo rajoittuu pohjoisessa NaarasjÄrveen ja muilta osin hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 54 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 27 ha Suon korkeus merenpinnasta on 174-176 m ja pinta viettää loivasti sekä etelään että pohjoiseen Suon pohjoisosan vedet laskevat NaarasjÄrveen, joka laskee LevÄjÄrven kautta LevÄjokeen EtelÄosan vedet laskevat suoraan LevÄjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkarämeojikko sekä isovarpurämeojikko ja -muuttuma Turvelajeista on 39 % rahkaja 61 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 Yleisin pohjamaalaji on hiesu Liejua on NaarasjÄrven läheisyydessä paksuimmillaan 125 cm kerroksena Riihineva on ohutturpeinen suo, joka on otettu metsätalouskäyttään 53 PerÄneva PerÄneva (kl 2242 02) sijaitsee noin 5 km LehtimÄen keskustasta itään Suo rajoittuu pohjoisessa JÄrvisennevaan ja muilta osin hiekkakankaisiin Osa suosta on raivattu pelloksi Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 90 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 25 ha Suon korkeus merenpinnasta on noin 180 m ja pinta viettää sekä pohjoiseen että etelään EtelÄosan vedet laskevat Valtarinlammen kautta öhtärinjärveen ja pohjoisosan vedet laskevat JÄrvisennevan kautta Myllypuroon ja edelleen Ruokoseen Vallitsevia suotyyppejä ovat lyhytkorsineva- ja tupasvillarämeojikko Turvelajeista on 60 % rahkaja 40 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,3 Yleisin pohjamaalaji on hiekka PerÄneva on saarekkeinen ja pääosin ohutturpeinen suo, joka on otettu metsätalouskäyttään 54 JÄrvisenneva JÄrvisenneva (kl 2242 02, 03) sijaitsee noin 6 km LehtimÄen keskustasta koilliseen Suo rajoittuu kallioisiin moreenimäkiin ja koillisessa Naarasnevaan Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 364 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 141 ha Suon korkeus merenpinnasta on 170-178 m ja pinta viettää itään Vedet laskevat suon länsiosasta Myllypuroa myäten Ruokoseen Suon itäosan vedet laskevat LevÄjÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat lyhytkortinen nevaräme, isovarpurämemuuttuma ja tupasvillarämeojikko Turvelajeista on 52 % rahkaja 48 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiesu, hiekka ja moreeni Liejua on umpeenkasvaneen HeinÄjÄrven alueella turvekerrostuman alla paksuimmillaan 100 cm kerroksena JÄrvisennevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 100 ha Suon keskiosassa on jo ennestään turvetuotantokenttä