KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2"

Transkriptio

1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 357 Timo Suomi ja Riitta Korhonen KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karvia Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004

2

3 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 357 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 357 Timo Suomi ja Riitta Korhonen KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karvia Part 2 Espoo

4 Timo Suomi ja Riitta Korhonen Suomi, Timo ja Korhonen, Riitta 2004 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Geologian tutkimuskeskus Turvetutkimusraportti 357, 42 sivua, 5 kuvaa, 2 taulukkoa ja 4 liitettä Karviassa tutkittiin vuosina suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 8559 ha, mikä on 65 % kunnan suoalasta Tutkittujen soiden kokonaisturvemäärä on 125,83 milj suo-m 3 Soiden keskisyvyys on 1,5 m, josta heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintaturpeen osuus on 0,2 m Turpeen keskimaatuneisuus on 5,7 Yli 1,5 m syvää aluetta on 3512 ha (41 %) ja sen turvemäärä 86,10 milj suo-m 3 Rahkavaltaisten turpeiden osuus on 67 % ja saravaltaisten 33 % Vallitsevia suotyyppejä ovat erilaiset rämeet Luonnontilaisten suotyyppien osuus on 17 % suotyyppihavainnoista Tilavuustarkkoja näytteitä otettiin laboratoriomäärityksiä varten yhteensä 646 kpl Turvenäytteiden keskimääräinen tuhkapitoisuus on 2,1 % ja rikkipitoisuus 0,15 % kuivapainosta Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on keskimäärin 20,6 MJ/kg ja kuiva-ainemäärä 88,2 kg/suo-m 3 Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 35 suolla Tuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 2795 ha ja sen käyttökelpoinen turvemäärä 55,35 milj suo-m 3 Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 5,0 milj tn ja energiasisältö 29,6 milj MWh kuivalle turpeelle laskettuna Avainsanat: suo, turve, energiaturve, kasvuturve, Karvia Timo Suomi Riitta Korhonen Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus PL 96 PL ESPOO ESPOO Sähköposti: timo suomi@gtk fi Sähköposti: riitta korhonen@gtk fi ISBN ISSN

5 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Suomi, Timo and Korhonen, Riitta 2004 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 The peatlands and peat reserves of Karvia Geologian tutkimuskeskus Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Peat Researches, Report of Peat Investigation 357, 42 pages, 5 figures, 2 tables and 4 appendices In the municipality of Karvia 67 mires covering 8559 hectares were surveyed in The mires studied contain a total of million m 3 of peat in situ The mean thickness of peat is 1 5 m, including the slightly humified Sphagnum predominant surface layer, which averages 0 2 m in thickness The mean humification degree (H) of peat is 5 7 The area deeper than 1 5 m covers 3512 hectares (41 %) and contains million m 3 peat in situ Sixty seven per cent of the peat is Sphagnum predominant and 33 % Carex predominant The most common site types are pine bogs Virgin peatland covers 17 % of the total peatland area Altogether 646 peatsamples were analysed in the laboratory The average ash content of peat is 2 1 % and the sulphur content 0 15 % of dry weight The average effective calorific value of the dry peat is 20 6 MJ/kg and the dry bulk density 88 2 kg per m 3 in situ Thirtyfive of the investigated mires are suitable for fuel peat production The total area suitable for fuel peat production is 2795 hectares The available amount of peat is million m 3 in situ and the energy content 29 6 million MWh as calculated for dry peat Key words: mire, peat, fuel peat, horticultural peat, Karvia Timo Suomi Riitta Korhonen Geological Survey of Finland Geological Survey of Finland P O Box 96 P O Box 96 FI ESPOO FI ESPOO FINLAND FINLAND timo suomi@gtk fi riitta korhonen@gtk fi 3

6 Timo Suomi ja Riitta Korhonen 4

7 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 7 Kenttätutkimukset 7 Laboratoriomääritykset 7 AINEISTON KÄSITTELY 10 ARVIOINTIPERUSTEET 10 TUTKIMUSAINEISTON TULOSTEET 10 TUTKITUT SUOT Letonkorpi Riitaneva Kaurakeidas Kavettaneva Seivässaarenneva Lautaneva Nivusluomanneva Suomikeidas Nauhaneva Korpisalonkeidas Jouhikeidas Kantinkankaansuo Marjokeidas Puistonneva Ylinenneva Kuloneva Auneskeidas Kortesneva Latikka Näätäkorpi Punttukeidas Kiikkuneva Heponeva-Kontoneva Vilkkisenneva Patamaneva Vuorela Pimiäkorpi Härkäneva Kotoneva Murhineva Nuottaneva Teerineva (etel ) Räpiänneva Havusela Rajaneva Rastiaisneva Mustakeidas Mustalamminneva Saunametsänneva Takaneva Jouppilankeidas Myllyneva 26 5

8 Timo Suomi ja Riitta Korhonen 61 Hosianräme-Jänisneva Alkkianneva Lylyneva Tunkiosalonneva Pettumetsänneva Isoneva Teerineva Malkaneva Pohjoisalkkian-Salojenneva Salmilamminkeidas Neva-Lyly Ullaanneva Konilakso Ilveslammensuo Takaneva (pohj ) Harjukeidas Isoneva (pohj ) Rummukkaneva Haapakeidas Köykkäneva Huhtaneva Jäkäläkeidas Konineva Prunnirämäkkä Majaneva 34 TULOSTEN TARKASTELU 35 Tutkitut suot ja niiden turvekerrostumat 35 Suojelualueet 35 Laboratoriomääritysten tulokset 35 Soiden soveltuvuus turvetuotantoon 38 KIRJALLISUUTTA 42 LIITTEET 6

9 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen toimesta tehtiin Karviassa turvetutkimuksia jo 1940 luvulla Vuonna 1942 tutkitulla Alkkiannevalla aloitettiin turvetuotanto 1946 Osia suosta otettiin viljelykseen 1950 luvulla ja myöhemmin Metsäntutkimuslaitos perusti laajoja koealueita Alkkiansuon luonnontilaisille alueille sekä suoviljelyksille (Kaunisto ym 1986) Maaperäkartoitukseen ja turvevarojen kokonaisinventointiin liittyvät turvetutkimukset aloitettiin Karvian kunnan alueella 1980-luvulla Vuosina 1983 ja 1989 tutkittiin yhteensä 15 suota, joiden yhteispinta-ala on 1450 ha Näiden soiden tutkimustulokset on julkaistu turvetutkimusraportissa 287 (Stén & Moisanen 1995) Myös Karvian soidensuojelualueilla on tehty joitakin erillistutkimuksia (Toivonen 1989 ja Stén 1999) Karvian ja ympäröivien kuntien rajoilla olevia soita on käsitelty Kauhajoen (Raikamo ja Silén 1982), Kankaanpään (Stén ja Svahnbäck 1985), Parkanon (Stén ja Svahnbäck 1989), Jalasjärven (Korhonen 1996) ja Honkajoen (Toivonen 2004) turvetutkimusraporteissa Vuosina tutkittiin 67 suota (8559 ha) Maastotutkimuksista vastasi geologi Riitta Korhonen Tässä raportissa on julkaistu lyhyet suoselostukset näistä soista Soiden yksityiskohtaiset suoselostukset, jotka sisältävät mm suokartan ja laboratorioanalyysien tulokset, ovat tilattavissa GTK:n Etelä-Suomen yksiköstä Tutkimuksen päätarkoituksena on osoittaa energia- ja kasvuturpeen tuotantoon soveltuvat suoalueet Tutkimustietoja voidaan käyttää myös turvetuotanto- tai suojelu- ja virkistysalueiden suunnittelussa, ojituksessa, metsänkasvatuksessa, maataloudessa ja rakentamisessa Tutkittujen soiden sijainti on esitetty kuvassa 1 Karttaan on merkitty turvetuotannossa olevat alueet ja suojelualueet Raportin lopussa on tulosten tarkasteluosa, jossa on yhteenveto mm tutkituista turvekerrostumista, suojelualueista, laboratoriomääritysten tuloksista ja turvetuotantoon soveltuvista soista (kuva 4) TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Suurimmat suot tutkittiin linjatutkimusmenetelmällä, jossa suon hallitsevan osan poikki vedettyä selkälinjaa vastaan on kohtisuoraan sijoittuvia poikkilinjoja (Lappalainen, Stén & Häikiö 1984) Tutkimuslinjat on vaaittu Tutkimuspisteet ovat linjoilla 100 metrin välein Pienet ja saarekkeiset suot sekä turvetuotantoalueiden ja suojelualueiden ympäristössä olevat pienialaiset lahdekkeet ja reuna-alueet tutkittiin hajapistein Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys ja mättäisyys Lisäksi määritettiin puuston puulajisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka Turvekerrostumien kairauksissa tutkittiin turvelajit lisätekijöineen, turpeen maatuneisuus (von Postin 10-asteikko), kosteus (5-asteikko) ja tupasvillan kuituisuus Myös liejukerrokset ja pohjamaalajit määritettiin Suossa olevan lahoamattoman puuaineksen (liekojen) määrää arvioitiin luotaamalla tutkimuspisteillä kymmenessä eri kohdassa kahden metrin syvyyteen Laboratoriomääritykset Laboratoriomäärityksiä varten otettiin 22 suolta yhteensä 646 tilavuustarkkaa turvenäytettä, joista tutkittiin maastossa turvelajit ja maatuneisuus Laboratoriossa määritettiin ph-arvo, vesipitoisuus painoprosentteina (105 C:ssa kuivaamalla), kuivaaineen määrä (kg/suo-m 3 ) ja tuhkapitoisuus prosentteina kuivapainosta (815 ± 25 C:ssa hehkutettuna) Lämpöarvo määritettiin Leco AC-300 kalorimetrillä (ASTM D 3286) Valikoiduista näytteistä määritettiin myös rikkipitoisuus prosentteina kuivapainosta Leco SC-132 rikkianalysaattorilla (taulukko 1) 7

10 Timo Suomi ja Riitta Korhonen Karvia Rastiaisjärvi Kirkkojärvi Karvianjärvi Matolammi km Tutkittu suo Natura-alue Suojelualue Turvetuotantoalue Peruskarttalehden numero Kuva 1 Karviassa tutkittujen soiden sijainti 8

11 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 TUTKITUT SUOT 19 Letonkorpi 20 Riitaneva 21 Kaurakeidas 22 Kavettaneva 23 Seivässaarenneva 24 Lautaneva 25 Nivusluomanneva 26 Suomikeidas 27 Nauhaneva 28 Korpisalonkeidas 29 Jouhikeidas 30 Kantinkankaansuo 31 Marjokeidas 32 Puistonneva 33 Ylinenneva 34 Kuloneva 35 Auneskeidas 36 Kortesneva 37 Latikka 38 Näätäkorpi 39 Punttukeidas 40 Kiikkuneva 41 Heponeva-Kontoneva 42 Vilkkisenneva 43 Patamaneva 44 Vuorela 45 Pimiäkorpi 46 Härkäneva 47 Kotoneva 48 Murhineva 49 Nuottaneva 50 Teerineva (etel ) 51 Räpiäneva 52 Havusela 53 Rajaneva 54 Rastiaisneva 55 Mustakeidas 56 Mustalamminneva 57 Saunametsänneva 58 Takaneva 59 Jouppilankeidas 60 Myllyneva 61 Hosianräme-Jänisneva 62 Alkkianneva 63 Lylyneva 64 Tunkiosalonneva 65 Pettumetsänneva 66 Isoneva 67 Teerineva 68 Malkaneva 69 Pohjoisalkkian-Salojenneva 70 Salmilamminkeidas 71 Neva-Lyly 72 Ullaanneva 73 Konilakso 74 Ilveslammensuo 75 Takaneva (pohj ) 76 Harjukeidas 77 Isoneva (pohj ) 78 Rummukkaneva 79 Haapakeidas 80 Köykkäneva 81 Huhtaneva 82 Jäkäläkeidas 83 Konineva 84 Prunnirämäkkä 85 Majaneva 9

12 Timo Suomi ja Riitta Korhonen AINEISTON KÄSITTELY Turvemäärät, maatuneisuudet ja turvetekijöiden osuudet on laskettu ns vyöhykelaskutapaa käyttäen (Hänninen, Toivonen ja Grundström 1983) Siinä syvyyskäyrien väliset alueet ovat vyöhykkeitä, joilta lasketaan erikseen turvemäärät Nämä yhdistämällä saadaan suon kokonaisturvemäärä Erikseen on laskettu H1 3 ja H4 maatuneen rahkavaltaisen pintaturpeen osuus kokonaisturvemäärästä (liite 1) Käyttökelpoisen turpeen energiasisältö on laskettu kuivalle turpeelle (taulukko 2) Mikäli tuotantoon soveltuvalta suolta ei ole otettu laboratorionäytteitä, on energiasisältöä ja kuiva-ainemäärää laskettaessa käytetty menetelmää, joka perustuu maastossa määritettyihin kosteus- ja maatuneisuusarvoihin (Mäkilä 1994) ARVIOINTIPERUSTEET Soiden käyttökelpoisuuden määräävät turpeen laatu ja määrä Tässä raportissa tuotantokelpoisena pidetään yleensä yli 1,5 m syvää, vähintään 10 ha:n suuruista aluetta Mikäli turvekerros on hyvin tiivistynyt (turvekankaat, pellot yms ) voidaan tuotantokelpoinen alue ulottaa metrin syvyyskäyrälle asti Käyttökelpoista turvemäärää laskettaessa on vähennetty suon pohjalle jääväksi oletettu, keskimäärin cm paksu, yleensä vaikeasti hyödynnettävä ja runsastuhkainen kerros Suon pohjalle jäävän kerroksen paksuus vaihtelee pohjan kivisyyden ja turpeen laadun mukaan Energiaturvetuotantoon hyvin soveltuvia ovat saravaltaiset turpeet ja H5 10 maatuneet rahkavaltaiset turpeet Mikäli heikosti maatunut (H1 4) rahkavaltainen pintaturvekerros on ohut, se on laskettu mukaan energiaturpeen kokonaismäärään Arvioitaessa turpeen kelpoisuutta energiaturpeena on nojauduttu polttoturpeen laatuohjeisiin (liite 2) Hyvälaatuisen kasvuturpeen eli viljelyturpeen laatuvaatimukset ovat erittäin tiukat, kun taas kasvu- ja maanparannusturpeen määritelmä on melko väljä (liite 3) Parhaiten kasvuturpeeksi soveltuu H1 3 maatunut Acutifolia-ryhmän rahkaturve Heikointa kasvuturvetta saadaan Cuspidata-ryhmän rahkasammalista muodostuneesta turpeesta Tässä raportissa ympäristöturpeella tarkoitetaan kaikkea heikosti maatunutta (H1 4) rahkavaltaista turvetta, joka soveltuu lähinnä karjanlannan ja jätevesien imeyttämiseen tai muihin ympäristönsuojelutarkoituksiin Suoselostuksissa on arvioitu kasvuturpeen laatua (kenttätutkimusten tarkkuudesta riippuen) ottamalla huomioon turpeen maatuneisuus, lisätekijöiden määrä ja rahkasammalryhmät (Acutifolia, Palustria, Cuspidata) TUTKIMUSAINEISTON TULOSTEET Tässä raportissa olevan suppean suoselostuksen lisäksi jokaisesta tutkitusta suosta on tehty laajempi tutkimusselostus, jossa on tarkat tiedot myös laboratoriomääritysten tuloksista ja soiden soveltuvuudesta turvetuotantoon Yksityiskohtaiseen tutkimusselostukseen liittyvässä suokartassa on tutkimuspisteittäin turvekerroksen keskimääräinen maatuneisuus sekä heikosti maatuneen (H1 4) rahkavaltaisen pintaturvekerroksen ja koko turvekerrostuman paksuus Suokartoissa on myös turvekerroksen paksuutta osoittavat syvyyskäyrät (kuva 2) Soiden turvekerrostumista voidaan laatia erilaisia poikkileikkauskuvia esim maatuneisuuksista ja turvelajeista (kuva 3) Näiden perustulostusten lisäksi voidaan tulostaa erilaisia tasokarttoja, joilla havainnollistetaan suon ominaisuuksia, kuten suotyyppejä, liekoisuutta, suon pinnan korkeutta, pohjamaalajeja, liejukerroksia sekä tietoja puustosta, mättäisyydestä ja vetisyydestä Samaan karttaan voidaan yhdelle tutkimuspisteelle merkitä kaksi edellä mainituista tiedoista kerrallaan 10

13 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 Kuva 2. Esimerkki turvekerroksen paksuutta osoittavasta suokartasta. Tutkimuspisteen yläpuolella on turpeen keskimaatuneisuus ja alapuolella heikosti maatuneen rahkavaltaisen pintakerroksen paksuus/koko turvekerrostuman paksuus desimetreinä. Merkkien tarkempi selitys on liitteessä 4. 11

14 Timo Suomi ja Riitta Korhonen Kuva 3 Esimerkki maatuneisuus- ja turvelajiprofiilista Merkkien tarkempi selitys on liitteessä 4 12

15 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 TUTKITUT SUOT 19 Letonkorpi Letonkorpi (kl , x = 6879,2, y = 1576,0) sijaitsee Karvian keskustasta noin 15 km etelälounaaseen Suo rajoittuu loivasti kumpuileviin hiekkaja moreeniselänteisiin ja niiden välisiin soistumiin Etelässä Letonkorpi jatkuu Kankaanpään kunnan alueelle Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää lounaaseen Vedet laskevat lounaaseen Letonluomaan, joka virtaa luoteeseen Saunaluomaan ja edelleen Ylijokeen Tutkitun alueen pinta-ala on 28 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 13 ha ja yli 1,5 m:n syvyistä 2 ha Tutkimuspisteitä on 3 (1,1 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 2 Vallitsevat suotyypit ovat sararäme- ja saranevamuuttuma Turpeesta on rahkavaltaista 87 % ja saravaltaista 13 % Yleisin turvelaji on rahkasaraturve Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 8 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 17 % ja varpuainesta sisältävien 24 % Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Letonkorpi ei sovellu turvetuotantoon ohuen turvekerroksen takia 20 Riitaneva Riitaneva (kl , x = 6880,4, y = 1576,2) sijaitsee noin 14 km Karvian keskustasta etelälounaaseen Idässä tutkimus on lopetettu armeijan harjoitusalueen rajaan, jonka takana Riitaneva jatkuu vielä noin 700 metrin levyisenä rajoittuen lopulta Kauraharjuun Pohjoisessa maantie ja ohutturpeiset pellot erottavat Riitanevan Polvenkeitaasta Luoteessa on pääasiassa suota ja peltoa, lounaassa moreenia ja hiekkaa Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää länteen Vedet laskevat ojia myöten länteen Saunaluomaan ja edelleen Ylijokeen Tutkitun alueen pinta-ala on 157 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 86 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 55 ha ja yli 2 m:n syvyistä 16 ha Tutkimuspisteitä on 30 (1,9 kpl/10 ha) Suo on tutkittu hajapistein Tutkittu alue on kokonaan ojitettu Vallitsevat suotyypit ovat keidasräme- ja rahkarämemuuttuma sekä tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma Paikoin on myös turvekankaita Turpeesta on rahkavaltaista 56 %, saravaltaista 43 % ja ruskosammalvaltaista 1 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaja rahkasaraturve Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 12 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 25 % Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,5 Liekoja on erittäin vähän (0,6 %) Yleisin pohjamaalaji on hiekka Energiaturvetuotantoon soveltuu yli 1,5 m syvä 55 ha:n alue Turvetuotantoa haittaa etenkin suon eteläosan keidasrämealueilla paksuhko (keskim 0,5 m) heikosti maatunut (H1 4) rahkavaltainen pintaturvekerros Pohjaturve on yleensä kohtalaisesti tai hyvin maatunutta saraturvetta Tuotantoon soveltuvan alueen puusto on kookasta ja melko tiheää Pintaturve on valtaosin H 4 maatunutta tupasvillarahkaturvetta, joka soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi 21 Kaurakeidas Kaurakeidas (kl , x = 6880,9, y = 2425,8) sijaitsee noin 13 km Karvian keskustasta etelään Kaurakeitaasta on tutkittu 4 erillistä aluetta suon reunaosista Suon keskiosan laajaa soidensuojelualuetta ei ole tutkittu Eteläisin tutkimusalue rajoittuu kalliomäkiin ja ympäröiviin soihin Muiden tutkimusalueiden ympäristö on pääasiassa suota ja loivapiirteistä hiekka- ja hietamaastoa Läntisin tutkimusalue rajoittuu etelässä ja pohjoisessa myös ohutturpeisiin peltoihin Tutkitut alueet ovat noin m meren pinnan yläpuolella Tutkittujen alueiden pinta-ala on yhteensä 333 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 228 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 123 ha ja yli 2 m:n syvyistä 53 ha Tutkimuspisteitä on 18 (0,5 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 8 Suo on tutkittu hajapistein Vallitsevat suotyypit ovat läntisellä tutkimusalueella keidasräme ja muualla lyhytkorsinevaojikko ja -muuttuma Eteläisimmillä alueilla on myös sararämemuuttumaa ja turvekankaita Turpeesta on rahkavaltaista 72 % ja saravaltaista 28 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve sekä rahkasara- ja sararahkaturve Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus 23 % ja varpuainesta sisältävien 7 % Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,0 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka Suon pohjalla on paikoin ohut liejukerros Itäisellä tutkimusalueella on 18 ha ja läntisellä 81 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta Kaurakeitaan läntinen osa kuuluu Natura 2000-alueeseen Energiaturvetuotantoon soveltuvan itäisen 18 ha:n alueen turve on valtaosin hyvin tai kohtalaisesti maatunutta rahka- ja sararahkaturvetta Pohjaturve on yleensä hyvin maatunutta rahkasaraturvetta 13

16 Timo Suomi ja Riitta Korhonen 22 Kavettaneva Kavettaneva (kl , x = 6878,1, y = 2423,5) sijaitsee noin 14 km Karvian keskustasta etelään Kavettanevasta on tutkittu 2 erillistä aluetta suon kaakkois- ja luoteisosasta Suon keskiosan laajaa suojelualuetta ei ole tutkittu Kaakkoisosan tutkimusalue rajoittuu etelässä Kivijokeen Muualla tutkimusalueiden ympäristö on pääasiassa suota ja loivapiirteistä hiekka- ja hietamaastoa Kavettanevan kaakkoisosa on Parkanon kunnan alueella Tutkitut alueet ovat noin m meren pinnan yläpuolella Vedet laskevat etelään Kivijokeen Tutkitun alueen pinta-ala on 48 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 31 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 12 ha ja yli 2 m:n syvyistä 5 ha Tutkimuspisteitä on 5 (1,0 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 1 Suo on tutkittu hajapistein Vallitsevat suotyypit ovat luoteisosan tutkimusalueella keidasräme ja kaakkoisosan ojitetulla alueella lyhytkorsinevamuuttuma ja turvekangas Turpeesta on rahkavaltaista 43 % ja saravaltaista 57 % Yleisimmät turvelajit ovat rahka- ja rahkasaraturve Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 4 % ja varpuainesta sisältävien 10 % Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,0 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta, hiesu ja hiekka Suon keskiosassa on pienellä alueella ohut liejukerros Kaakkoisosan tutkimusalueella turve on laadultaan energiaturpeeksi soveltuvaa Alue on kuitenkin liian ohutturpeinen turvetuotantoon Luoteisosassa on noin 8 ha yli 1,5 m syvää aluetta Tällä alueella turvetuotantoa haittaa paksu (noin 1,5 m) heikosti maatunut (H1 4) rahkavaltainen pintaturvekerros Pintaturvekerrokselle ovat tyypillisiä maatuneisuusvaihtelut (H3 6) ja se soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi 23 Seivässaarenneva Seivässaarenneva (kl , x = 6885,1, y = 2435,8) sijaitsee noin 14 km Karvian keskustasta kaakkoon Suo rajoittuu kallio- ja moreenimäkiin Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Vedet laskevat etelään Kovesjokeen Tutkitun alueen pinta-ala on 44 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 35 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 27 ha ja yli 2 m:n syvyistä 21 ha Tutkimuspisteitä on 5 (1,1 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 2 Suo on tutkittu hajapistein Vallitsevat suotyypit ovat suon pohjoisosassa sara- ja isovarpuräme Keski- ja eteläosat ovat pääosin lyhytkorsinevaa Turpeesta on rahkavaltaista 74 % ja saravaltaista 26 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve sekä sararahka- ja rahkasaraturve Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 34 % ja varpuainesta sisältävien 23 % Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,5 Liekoja on erittäin vähän (0,1 %) Yleisin pohjamaalaji on hiekka Suon keskiosassa on pienellä alueella ohut liejukerros Seivässaarennevalla on 27 ha yli 1,5 m syvää energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta Heikosti maatunut (H1 4) pintaturvekerros (keskim 0,3 m) koostuu usein Cuspidata-ryhmän rahkasammalista ja sisältää tupasvillaa yleisesti lisätekijänä, joten se on kasvuturpeena heikkolaatuista Pintaturve soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi Seivässaarenneva kuuluu Natura 2000-alueeseen 24 Lautaneva Lautaneva (kl , x = 6886,2, y = 2435,8) sijaitsee noin 14 km Karvian keskustasta kaakkoon Suo rajoittuu kallio- ja moreenimäkiin Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m Vedet laskevat ojaa myöten länteen Nivusluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 23 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 17 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 13 ha ja yli 2 m:n syvyistä 7 ha Tutkimuspisteitä on 3 (1,3 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 1 Vallitsevat suotyypit ovat pohjoisosassa rahkaräme ja eteläosassa lyhytkorsineva Turpeesta on rahkavaltaista 87 % ja saravaltaista 13 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (69 %) sekä sararahka- ja rahkasaraturve Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 51 % ja varpuainesta sisältävien 5 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,4 Liekoja on erittäin vähän (0,2 %) Yleisin pohjamaalaji on hiekka Suon eteläosassa on pienellä alueella ohut liejukerros Lautanevassa on 13 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta Energiaturvetuotantoa haittaa paksuhko (keskim 0,7 m) heikosti maatunut (H1 4) rahkavaltainen pintaturvekerros, joka sisältää paikoin myös Cuspidata-ryhmän rahkasammalia Tupasvilla on yleinen lisätekijä Pintaturve soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi Lautaneva kuuluu Natura 2000-alueeseen 25 Nivusluomanneva Nivusluomanneva (kl , x = 6885,0, y = 14

17 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa ,0) sijaitsee noin 12 km Karvian keskustasta kaakkoon Suo rajoittuu lännessä Nivuskankaan hiekkavaltaiseen rantakerrostumaan Idässä on kallioista moreenimaastoa ja paikoin myös pieniä kumpumaisia hiekkamuodostumia Etelässä suo rajoittuu Parkanon puolella olevaan Häädetkeitaan luonnonpuistoon Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Vedet laskevat Nivusluomaa myöten pohjoiseen Nivuslammiin Tutkitun alueen pinta-ala on 212 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 125 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 66 ha ja yli 2 m:n syvyistä 40 ha Tutkimuspisteitä on 71 (3,3 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 54 Vallitsevat suotyypit ovat pohjoisosassa rahkarämemuuttuma ja eteläosassa lyhytkorsineva Paikoin on myös isovarpurämemuuttumaa ja turvekankaita Suon eteläosa on pääosin luonnontilainen Turpeesta on rahkavaltaista 66 % ja saravaltaista 34 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (49 %) sekä rahkasara- ja sararahkaturve Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 41 % ja varpuainesta sisältävien 9 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,6 Liekoja on erittäin vähän (0,2%) Yleisin pohjamaalaji on hiekka Suon pohjoisosassa sekä pienellä alueella suon keskiosassa (B-linjastolla) on suon pohjalla liejua Nivusluomannevalla on 60 ha yli 1,5 m syvää energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta Energiaturvetuotantoa haittaa paksuhko (keskim 0,5 m) heikosti maatunut (H1-4) rahkavaltainen pintaturvekerros Tupasvilla on yleinen lisätekijä pintaturpeessa, joka soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi Nivusluomanneva kuuluu Natura 2000-alueeseen 26 Suomikeidas Suomikeidas (kl , x = 6888,9, y = 2433,9) sijaitsee noin 10 km Karvian keskustasta kaakkoon Suo rajoittuu matalapiirteiseen moreenimaastoon Hienoainesta runsaasti sisältävien moreenimäkien väliset painanteet ovat usein soistuneet Moreenin päälle on paikoin huuhtoutunut ohut kerros hiekkaa Pohjoisessa Suomikeidas rajoittuu umpeenkasvavaan Suomilammiin ja lännessä osittain myös peltoihin Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Vedet laskevat ojia myöten Nivusluomaan ja sitä myöten edelleen pohjoiseen Suomilammiin Suomikeitaan keskiosa on turvetuotannossa Tutkimushetkellä suon keskiosan noin 95 ha:n suuruinen alue on ollut valmisteltuna turvetuotantoon Myös tuotantoalue on tutkittu ja tutkimusaikainen tuotantoalueen turvemäärä sisältyy tässä ilmoitettuihin turvemääriin Tutkitun alueen kokonaispintaala on 408 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 167 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 127 ha ja yli 2 m:n syvyistä 98 ha Tutkimuspisteitä on 116 (2,8 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 79 Vallitsevat suotyypit ovat eteläosan ohutturpeisilla alueilla kangasräme, paikoin myös tupasvillaräme ja isovarpurämemuuttuma Keski- ja pohjoisosissa on puolukkaturvekangasta sekä isovarpuräme-, rahka- ja keidasrämemuuttumaa Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (60 %) sekä rahkasaraja sararahkaturve Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 39 % ja varpuainesta sisältävien 21 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,5 Liekoja on erittäin vähän (0,1 %) Yleisin pohjamaalaji on hiekka Suomikeitaan yli 1,5 m syvä 127 ha:n alue soveltuu energiaturvetuotantoon Energiaturvetuotantoa haittaa paikoin paksu (keskim 0,3 m) heikosti maatunut (H1 4) rahkavaltainen pintaturvekerros Turpeen laatua heikentää myös se, että heikosti maatunutta rahkaturvetta on usein linsseinä paremmin maatuneen pohjaturpeen seassa Suon pohjalla on yleensä kohtalaisen hyvin maatunutta saravaltaista turvetta Tupasvilla on yleinen lisätekijä pintaturpeessa, joka sisältää paikoin myös Cuspidataryhmän rahkasammalia Heikosti maatunut pintaturve soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi 27 Nauhaneva Nauhaneva (kl , x = 6885,3, y = 1578,4) sijaitsee noin 9 km Karvian keskustasta etelälounaaseen Suo rajoittuu etelässä ja lännessä hiekkavaltaiseen Kantinkankaaseen Pohjoisessa on turve- ja hietapeltoa ja idässä hietaa Suon itäreunaa sivuaa Karvian keskustaan johtava maantie Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää itään Vedet laskevat itään Riihiluomaan ja edelleen Suomijokeen Tutkitun alueen pinta-ala on 29 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 12 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 8 ha ja yli 2 m:n syvyistä 1 ha Tutkimuspisteitä on 27 (9,3 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 10 Vallitsevat suotyypit ovat länsiosassa tupasvillaja lyhytkorsinevaräme, keskiosassa rahkarämeojikko ja itäosassa varputurvekangas Turpeesta on rahkavaltaista 98 % ja saravaltaista 2 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (88 %) ja sararahkaturve Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus 15

18 Timo Suomi ja Riitta Korhonen on 1 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 17 % ja varpuainesta sisältävien 4 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,5 Liekoja on erittäin vähän Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Nauhaneva ei sovellu turvetuotantoon ohuen turvekerroksen takia 28 Korpisalonkeidas Korpisalonkeidas (kl , x = 6884,5, y = 1576,2) sijaitsee noin 10 km Karvian keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu idässä Kantinkankaan hiekkamuodostumaan ja etelässä Polvenkeitaan suohon (puolustusvoimien harjoitusalue) Pohjoisessa ja lännessä on turve- ja hietapeltoja Korpisalonkeitaan keskiosan läpi johtavan autotien eteläpuolella on raivattu noin 50 ha:n suuruinen ohutturpeinen suonosa pelloksi Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää luoteeseen Vedet laskevat suon pohjoispuolella virtaavaan Karvianjokeen Tutkitun alueen pinta-ala on 248 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 108 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 65 ha ja yli 2 m:n syvyistä 44 ha Tutkimuspisteitä on 85 (3,4 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 53 Vallitsevat suotyypit ovat pohjoisosassa isovarpu- ja rahkaräme Eteläosan ohutturpeiset alueet ovat pääosin turvekangasta ja kangasrämettä Korpisalonkeidas on kokonaan ojitettu Turpeesta on rahkavaltaista 49 % ja saravaltaista 51 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (41 %), rahkaturve (26 %) ja sararahkaturve (15 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 16 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 21 % ja varpuainesta sisältävien 36 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,5 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 7,0 Liekoja on erittäin vähän (0,4 %) Yleisin pohjamaalaji on hiekka Suon länsiosassa on suon pohjalla liejua vajaan metrin paksuinen kerros Korpisalonkeitaan pohjoisosan yli 1,5 m syvä 57 ha:n alue soveltuu energiaturvetuotantoon Heikosti maatuneen (H1 4) rahkavaltaisen pintaturvekerroksen paksuus on keskimäärin 0,3 m Pintaturve soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi 29 Jouhikeidas Jouhikeidas (kl , x = 6886,2, y = 1574,9) sijaitsee noin 10 km Karvian keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu lännessä hiekkavaltaiseen Jouhikankaaseen ja muualla turve- ja hietapeltoihin Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää itään Vedet laskevat eteläosasta etelään ja keskiosasta itään Karvianjokeen Pohjoisosan vedet laskevat itään Aunesluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 101 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 88 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 75 ha ja yli 2 m:n syvyistä 66 ha Tutkimuspisteitä on 41 (4,1 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 27 Vallitsevat suotyypit ovat eteläosassa keidas-, rahka- ja tupasvillaräme Pohjoisosassa ja reunoilla on turvekankaita Jouhikeidas on ojitettu lukuun ottamatta keskiosan pientä keidasrämealuetta Turpeesta on rahkavaltaista 68 % ja saravaltaista 32 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (46 %), rahkasaraturve (29 %) ja sararahkaturve (23 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 1 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 18 % ja varpuainesta sisältävien 18 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,3 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta, savi ja hiesu Liejua on lähes koko suon pohjalla noin 1 2 m paksu kerros Jouhikeitaan yli 1,5 m syvä 75 ha:n alue soveltuu energiaturvetuotantoon Energiaturpeen laatua heikentävät etelä- ja keskiosan rahka- ja keidasrämealueella maatuneemman turpeen seassa olevat heikosti maatuneet rahkaturvekerrokset Suon pohjalla on yleensä kohtalaisen hyvin maatunutta saravaltaista turvetta Pohjaturpeen tuhkapitoisuus on, etenkin näytepisteellä A300, korkeahko Tupasvilla on yleinen lisätekijä pintaturpeessa, joka sisältää runsaasti Cuspidata-ryhmän rahkasammalia Heikosti maatunut pintaturve soveltuukin lähinnä ympäristöturpeeksi Pohjaosan hyödyntämistä vaikeuttaa paksu liejukerros Liejua on muutamalla pisteellä suon pohjoisosassa myös turpeen seassa suon pohjakerrostumissa 30 Kantinkankaansuo Kantinkankaansuo (kl , x = 6887,2, y = 2422,0) sijaitsee noin 7 km Karvian keskustasta etelälounaaseen Suon läpi kulkee autotie Suo rajoittuu Kantinkankaan hiekkamuodostumaan Itäpuolella aines on valtaosin hietaa Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Vedet laskevat etelään Karvianjokeen Tutkitun alueen pinta-ala on 12 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 6 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 3 ha Tutkimuspisteitä on 3 (2,5 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 2 Vallitseva suotyyppi on varputurvekangas Turpeesta on rahkavaltaista 75 % ja saravaltaista 16

19 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 25 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (47 %), sararahkaturve (28 %) ja rahkasaraturve (25 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 12 % ja varpuainesta sisältävien 22 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,3 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Kantinkankaansuo ei sovellu turvetuotantoon ohuen turvekerroksen ja pienen pinta-alansa takia 31 Marjokeidas Marjokeidas (kl , x = 6888,3, y = 1578,0) sijaitsee noin 6 km Karvian keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu hiekkakankaisiin Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Vedet laskevat etelään Karvianjokeen Tutkitun alueen pinta-ala on 43 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 22 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 12 ha ja yli 2 m:n syvyistä 4 ha Tutkimuspisteitä on 25 (5,8 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 11 Vallitsevat suotyypit ovat rahka-, isovarpu-, tupasvilla- ja lyhytkorsinevaräme Suo on kokonaan ojitettu Turpeesta on rahkavaltaista 99 % ja saravaltaista 1 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (76 %) ja sararahkaturve Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 2 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 52 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,3 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,6 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Marjokeitaan yli 1,5 m syvä 12 ha:n alue soveltuu energiaturvetuotantoon Heikosti maatuneen (H1-4) rahkavaltaisen pintaturvekerroksen paksuus on keskimäärin 0,2 m Turpeen laatua energiaturpeena heikentävät maatuneemman rahkaturpeen seassa olevat heikosti maatuneet rahkaturvekerrokset Tupasvilla on yleinen lisätekijä pintaturpeessa, joka sisältää usein myös Cuspidata-ryhmän rahkasammalia Heikosti maatunut pintaturve soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi 32 Puistonneva Puistonneva ( kl , x = 6888,7, y = 1577,1) sijaitsee noin 7 km Karvian keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu idässä hiekkavaltaiseen Kauniskankaaseen Muualla on loivapiirteistä hiekka- ja hietamaastoa Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää lounaaseen Vedet laskevat länteen Lähdeluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 32 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 1 ha Tutkimuspisteitä on 7 (2,2 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 6 Suo on tutkittu hajapistein Vallitseva suotyyppi on varputurvekangas Turpeesta on rahkavaltaista 99 % ja saravaltaista 1 % Yleisin turvelaji on sararahkaturve (97 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 16 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 49 % ja varpuainesta sisältävien 2 % Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 7,7 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Puistonneva ei sovellu turvetuotantoon ohuen turvekerroksen takia 33 Ylinenneva Ylinenneva (kl , x = 6889,6, y = 1576,6) sijaitsee noin 6 km Karvian keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu pohjoisessa ohutturpeiseen peltoon ja muualla hiekkaan Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää länteen Vedet laskevat länteen Lähdetluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 29 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 1 ha Tutkimuspisteitä on 6 (2,1 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 1 Vallitsevat suotyypit ovat eteläosassa varputurvekangas ja pohjoisessa rahkaräme- ja lyhytkorsinevamuuttuma Turpeesta on rahkavaltaista 91 % ja saravaltaista 9 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (62 %) ja sararahkaturve (29 %) Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 17 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 7,2 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Ylinenneva ei sovellu turvetuotantoon ohuen turvekerroksen takia 34 Kuloneva Kuloneva (kl , x = 6892,5, y = 1575,5) sijaitsee noin 7 km Karvian keskustasta länteen Suo rajoittuu pohjoisessa Puolakeitaaseen Etelässä olevat suoalueet kuuluvat Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuistoon Idässä ja lännessä on soistunutta hieta- ja hiekkamaastoa Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Vedet laskevat etelään Lähdeluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 161 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 89 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 48 ha ja yli 2 m:n syvyistä 18 ha Tutkimuspisteitä on 22 (1,4 kpl/10 ha) Suo on tutkittu hajapistein Vallitsevat suotyypit ovat tupasvillaräme- ja rahkarämemuuttuma sekä varpu- ja puolukkaturvekangas Turpeesta on rahkavaltaista 39 % ja saravaltaista 61 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkasa- 17

20 Timo Suomi ja Riitta Korhonen raturve (53 %), rahkaturve (27 %) ja sararahkaturve (12 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 3 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 29 % ja varpuainesta sisältävien 1 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,4 Liekoja on erittäin vähän Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Kulonevassa yhteensä 48 ha yli 1,5 m syvää energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta Läntinen 14 ha:n alue kuuluu Natura 2000-verkoston piiriin Koillisosan 34 ha:n yli 1,5 m syvällä energiaturvetuotantoon soveltuvalla alueella on paikoitellen paksu heikosti maatunut (H1 4) rahkavaltainen pintaturvekerros Suon pohjalla on yleensä kohtalaisen hyvin maatunutta saravaltaista turvetta Tupasvilla on yleinen lisätekijä pintaturpeessa, joka soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi 35 Auneskeidas Auneskeidas (kl , x = 6890,1, y = 1573,3) sijaitsee noin 9 km Karvian keskustasta länsilounaaseen Suo rajoittuu loivapiirteiseen hiekka- ja hietamaastoon Suon pohjoisosa on raivattu pelloksi Auneskeitaan halkaisee pohjois-eteläsuunnassa Karvian ja Honkajoen kunnanraja Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää kaakkoon Vedet laskevat suon itäpuolella virtaavaan Aunesluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 29 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 4 ha Tutkimuspisteitä on 12 (4,1 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 9 Vallitsevat suotyypit ovat varpu- ja jäkäläturvekangas Paikoin on myös saraneva- ja lyhytkorsinevamuuttumaa Turpeesta on rahkavaltaista 96 % ja saravaltaista 4 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (53 %) ja sararahkaturve (43 %) Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 35 % ja varpuainesta sisältävien 12 % Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 7,3 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Auneskeidas ei sovellu turvetuotantoon ohuen turvekerroksen takia 36 Kortesneva Kortesneva (kl , x = 6894,0, y = 1573,3) sijaitsee noin 9 km Karvian keskustasta länteen Suo rajoittuu pohjoisessa loivapiirteiseen hiekka- ja hietamaastoon, etelässä myös moreenimäkiin Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää lounaaseen Vedet laskevat lounaaseen Aunesluomaan ja edelleen Karvianjokeen Tutkitun alueen pinta-ala on 196 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 121 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 75 ha ja yli 2 m:n syvyistä 35 ha Tutkimuspisteitä on 88 (4,5 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 60 Vallitsevat suotyypit ovat pohjoisosassa rahkarämemuuttuma ja eteläosassa puolukkaturvekangas Suon keskiosassa on tupasvillaräme- ja sararämemuuttumaa Turpeesta on rahkavaltaista 37 % ja saravaltaista 63 % Yleisimmät turvelajit ovat saraturve (32 %), rahkasaraturve (31 %) ja rahkaturve (30 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 10 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 18 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,2 Liekoja on erittäin vähän (0,5 %) Yleisin pohjamaalaji on hiekka Kortesnevan yli 1,5 m syvä 75 ha:n alue soveltuu energiaturvetuotantoon Heikosti maatuneen (H1 4) rahkavaltaisen pintaturvekerroksen paksuus vaihtelee suuresti (keskim 0,3 m) ollen paksuimmillaan suon pohjoisosassa Paikoitellen sararaturve alkaa lähes pinnasta Pintaosassa saraturve on yleensä heikosti maatunutta ja pohjaosassa hyvin tai kohtalaisesti maatunutta Tupasvilla on yleinen lisätekijä rahkavaltaisessa pintaturpeessa, joka soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi 37 Latikka Latikka (kl , x = 6896,0, y = 1574,3) sijaitsee noin 8 km Karvian keskustasta länsiluoteeseen Suo rajoittuu loivapiirteiseen hiekkkamaastoon Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää lounaaseen Vedet laskevat etelään ja lounaaseen Latikanojaan ja edelleen Aunesluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 181 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 20 ha Tutkimuspisteitä on 28 (1,5 kpl/10 ha) Suo on tutkittu hajapistein Vallitsevat suotyypit ovat puolukka- ja ruohoturvekangas Turpeesta on rahkavaltaista 22 %, saravaltaista 77 % ja ruskosammalvaltaista 1 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (47 %) sekä sara- ja rahkaturve Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 20 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältävien 12 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,9 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 5,3 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Latikka ei sovellu turvetuotantoon ohuen turvekerroksen takia 18

21 Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 38 Näätäkorpi Näätäkorpi (kl , x = 6896,5, y = 1575,5) sijaitsee noin 7 km Karvian keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu lännessä hiekkavaltaiseen Pohjankankaaseen Muualla on loivapiirteistä monin paikoin soistunutta hiekka- ja hietamaastoa Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää länteen Vedet laskevat Aunesluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 29 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 8 ha Tutkimuspisteitä on 7 (2,4 kpl/10 ha) Vallitsevat suotyypit ovat keidasräme- ja rahkarämemuuttuma Turpeet ovat rahkavaltaisia Yleisin turvelaji on rahkaturve Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 76 % Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,2 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Näätäkorpi ei sovellu turvetuotantoon ohuen turvekerroksen takia 39 Punttukeidas Punttukeidas (kl , x = 6898,0, y = 1575,0) sijaitsee noin 8 km Karvian keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu loivapiirteiseen hiekka- ja hietamaastoon Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Vedet laskevat etelään Latikanojaan ja edelleen Aunesluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 48 ha Tutkimuspisteitä on 5 (1,0 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 2 Vallitsevat suotyypit ovat pohjoisosassa puolukkaturvekangas, eteläosassa lyhytkorsineva ja itäosassa keidasräme Suon kaakkoisosa on luonnontilainen Turve ovat rahkavaltaista Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (71 %) ja sararahkaturve Tupasvillan jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 33 % ja varpuainesta sisältävien 33 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Punttukeidas ei sovellu turvetuotantoon ohuen turvekerroksen takia 40 Kiikkuneva Kiikkuneva (kl , x = 6898,4, y = 1576,5) sijaitsee noin 8 km Karvian keskustasta luoteeseen Suon etelä- ja pohjoisosan läpi kulkee autotie Kiikkuneva rajoittuu lännessä Pohjankankaan hiekkamuodostumaan ja idässä hiekkaisiin peltoihin Pohjoisessa suo jatkuu Kauhanevana Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää itään Vedet laskevat pohjoispäästä Kauhaluomaan, keskiosista Haaranojaan ja etelästä peltojen halki Kettuluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 112 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 48 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 17 ha ja yli 2 m:n syvyistä 2 ha Tutkimuspisteitä on 15 (1,3 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 4 Suo on tutkittu hajapistein Vallitsevat suotyypit ovat puolukka- ja varputurvekangas Turpeesta on rahkavaltaista 48 % ja saravaltaista 52 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve (49 %), rahkaturve (30) ja sararahkaturve (18 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 7 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 15 % ja varpuainesta sisältävien 42 % Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,8 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Kiikkunevan yli 1,0 m syvä 48 ha:n alue soveltuu energiaturvetuotantoon Koska turve on suon pinnasta asti hyvin tai kohtalaisesti maatunutta ja soveltuu kokonaisuudessaan energiaturpeeksi, on tuotantoon soveltuvaksi laskettu yli 1 m syvä alue 41 Heponeva-Kontoneva Heponeva-Kontoneva (kl , x = 6898,3, y = 2422,4) sijaitsee noin 6 km Karvian keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu lännessä ja etelässä hietapeltoihin ja idässä kumpuilevaan moreenimaastoon Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää loivasti kaakkoon Vedet laskevat etelään ja länteen Kettuluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 51 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 25 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 19 ha ja yli 2 m:n syvyistä 2 ha Tutkimuspisteitä on 9 (1,8 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 10 Vallitsevat suotyypit ovat eteläosassa tupasvillarämemuuttuma ja pohjoisosassa puolukkaturvekangas Itäinen lahdeke on lyhytkorsinevarämemuuttumaa Turpeesta on rahkavaltaista 81 % ja saravaltaista 19 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (52 %), sararahkaturve (28 %) ja rahkasaraturve (20 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 10 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 32 % ja varpuainesta sisältävien 9 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,7 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja hieta Heponeva-Kontonevaa ei suositella energiaturvetuotantoon turpeen heikon laadun vuoksi Heikosti maatunut (H1 4) rahkavaltainen pintaturvekerros on suon syvyyteen nähden liian paksu Lisäksi heikosti maatunutta rahkavaltaista turvetta on välikerroksina syvemmälläkin maatuneemman tur- 19

22 Timo Suomi ja Riitta Korhonen peen alla Heikosti maatunut rahkavaltainen turve soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi 42 Vilkkisenneva Vilkkisenneva (kl , x = 6896,0, y = 2422,0) sijaitsee noin 5 km Karvian keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu etelässä ja lännessä Pohjankankaan hiekkamuodostumaan Idässä on moreenimäkiä ja soistunnutta hietamaastoa Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää kaakkoon Vedet laskevat peltojen läpi itään Karvianjokeen Tutkitun alueen pinta-ala on 151 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 78 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 49 ha ja yli 2 m:n syvyistä 28 ha Tutkimuspisteitä on 71 (4,7 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 55 Vallitsevat suotyypit ovat pohjoisosassa tupasvillarämemuuttuma ja eteläosassa myös lyhytkorsinevamuuttuma Ohutturpeiset alueet suon etelä- ja pohjoispäässä sekä reunaosissa ovat pääosin kangasrämettä ja puolukkaturvekangasta Turpeesta on rahkavaltaista 85 % ja saravaltaista 15 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (57 %), sararahkaturve (28 %) ja rahkasaraturve (15 %) Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 6 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 22 % ja varpuainesta sisältävien 15 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,3 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 6,5 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Vilkkisennevan yli 1,5 m syvä 49 ha:n alue soveltuu energiaturvetuotantoon Heikosti maatuneen (H1 4) rahkavaltaisen pintaturvekerroksen paksuus on keskimäärin 0,2 m Turpeen laatua energiaturpeena heikentävät maatuneemman rahkaturpeen seassa olevat heikosti maatuneet rahkaturvekerrokset Suon pohjalla on yleensä hyvin maatunutta saravaltaista turvetta 43 Patamaneva Patamaneva (kl , x = 6894,5, y = 1578,0) sijaitsee noin 4 km Karvian keskustasta länsiluoteeseen Suo rajoittuu Pohjankankaan hiekkamuodostumaan Eteläosan Pohjankankaan kansallispuistoon kuuluvaa suojelualuetta ei ole tutkittu Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää kaakkoon Vedet laskevat etelään ja kaakkoon Hietaluomaan Tutkitun alueen pinta-ala on 115 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 52 ha, yli 1,5 m:n syvyistä 35 ha ja yli 2 m:n syvyistä 21 ha Tutkimuspisteitä on 60 (5,2 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 39 Vallitsevat suotyypit ovat eteläosassa tupasvillaräme ja pohjoisosassa keidasräme Suon keski- ja länsiosat ovat luonnontilaisia Turpeesta on rahkavaltaista 70 % ja saravaltaista 30 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (51 %) sekä rahkasaraja sararahkaturve Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 6 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 31 % ja varpuainesta sisältävien 20 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,6 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 7,1 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Patamanevassa on 35 ha yli 1,5 m syvää energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta Turpeen laatua energiaturpeena heikentää paksuhko (keskim 0,4 m) heikosti maatunut (H1 4) rahkavaltainen pintaturvekerros Heikosti maatunutta rahkaturvetta on paikoin myös syvemmällä maatuneemman turpeen seassa Suon pohjalla on yleensä hyvin maatunutta sararahka- tai rahkasaraturvetta Heikosti maatunut pintaturve soveltuu lähinnä ympäristöturpeeksi Patamaneva kuuluu Natura 2000-alueeseen 44 Vuorela Vuorela (kl , x = 6894,4, y = 2423,5) sijaitsee noin 3 km Karvian keskustasta länsiluoteeseen Suo rajoittuu lännessä Pohjankankaan hiekkamuodostumaan Muualla on hietapeltoja ja idässä myös moreenimäkiä Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää kaakkoon Vedet laskevat kaakkoon Kirkkojärveen Tutkitun alueen pinta-ala on 23 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 7 ha ja yli 1,5 m:n syvyistä 3 ha Tutkimuspisteitä on 4 (1,7 kpl/10 ha) ja syvyystutkimuspisteitä 3 Vallitsevat suotyypit ovat keskiosassa tupasvillarämemuuttuma ja muualla puolukkaturveturvekangas Turpeesta on rahkavaltaista 76 % ja saravaltaista 24 % Yleisimmät turvelajit ovat rahkaturve (45 %) sekä sararahka- ja rahkasaraturve Puun jäännöksiä sisältävien turpeiden osuus on 10 %, tupasvillan jäännöksiä sisältävien 36 % ja varpuainesta sisältävien 2 % Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4 ja polttoturpeeksi soveltuvan osan 7,2 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Vuorela ei sovellu turvetuotantoon ohuen turvekerroksen takia 45 Pimiäkorpi Pimiäkorpi (kl , x = 6892,5, y = 1577,6) sijaitsee noin 5 km Karvian keskustasta länsilounaaseen Suo rajoittuu idässä Pohjankankaan hiek- 20

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 434

Turvetutkimusraportti 434 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu Pajunen

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 343 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 343 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 278 Tapio Toivonen LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Lapua Kuopio 1994 Toivonen Tapio 1994 Lapualla tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 Summary : The Mires and Peat Reserves of Jalasjärvi, Western Finland Part 1 Espoo 1996 Korhonen,

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 390

Turvetutkimusraportti 390 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 390 2008 Limingassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Liminka, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 382

Turvetutkimusraportti 382 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 382 2008 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Karstula, part 2 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 397

Turvetutkimusraportti 397 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 397 2009 Muhoksella tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: Mires and peat reserves of Muhos, Central Finland. Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993 Korhonen Riitta

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland

ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 345 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 345 ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves in

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 267 Tapio Toivonen ja Pertti Sil6n KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kurikka Espoo 1993 Toivonen. Tapioja

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 435

Turvetutkimusraportti 435 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu

Lisätiedot

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 350 KAAVILLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Kaavi Part 2 Geologian tutkimuskeskus Espoo 2004 Kaavilla

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 412

Turvetutkimusraportti 412 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 412 2010 Hattulan tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat resources of Hattula, southern Finland. Timo Suomi, Kari Lehmuskoski

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 254 Markku Mäkilä ja Ale Grundström TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Tuulos and their usefulness Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 363 Tapio Toivonen SIIKAISISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Siikainen, western Finland Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 423

Turvetutkimusraportti 423 391. 392. 393. 394. 395. 396. 397. 398. 399. 400. 401. 402. 403. 404. 405. 406. 407. 408. 409. 410. 411. 412. 413. 414. 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. Teuvo Herranen (2009). Pyhännällä tutkitut

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 447

Turvetutkimusraportti 447 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 447 2013 Lopen tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The Peatlands and Peat Resources of Loppi, Southern Finland Part 1 Markku Moisanen GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 380

Turvetutkimusraportti 380 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 380 2007 Pomarkussa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Pomarkku, Southwest Finland Tapio Toivonen ja Samu Valpola

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 409

Turvetutkimusraportti 409 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 409 2010 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 1 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS. Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 309 Carl-Göran Sten HUITTISTEN TUTKITUT SUOT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Summary : The mires investigated and the usefulness of peat in southwestern Finland

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 392

Turvetutkimusraportti 392 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 392 2009 Tyrnävällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Tyrnävä, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 243 Timo Suomi ILOMANTSISSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON OSA II Abstract : The mires and their potentialities in peat production

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS

HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 274 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen HUMPPILAN JA JOKIOISTEN SUOT JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and the usefulness of the peat resources

Lisätiedot

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Lestijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 365 LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 381

Turvetutkimusraportti 381 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 381 2008 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, part 1, Northern Ostrobothnia Tapio Toivonen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 422

Turvetutkimusraportti 422 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 422 2011 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 2 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 10 Ylikiimingissä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 10 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 366 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 10 Abstract: The mires

Lisätiedot

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2

Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Potentiaaliset turvetuotantoalueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Suokohtainen aineisto 31.10.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Suokohtainen aineisto: Kartta- ja ilmakuvaotteet Geologian

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 436

Turvetutkimusraportti 436 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. 436. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 378

Turvetutkimusraportti 378 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 378 2007 Alahärmässä tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Alahärmä, Western Finland Tapio Toivonen ja Onerva Valo

Lisätiedot

HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves of Honkajoki

HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves of Honkajoki Honkajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 347 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 347 TapioToivonen HONKAJOELLA TUTKITUT SUOT JA

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 431

Turvetutkimusraportti 431 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu Pajunen (2011). Siikalatvan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 420

Turvetutkimusraportti 420 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 420 2011 Pedersöressä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pedersöre, Part 1 Abstrakt: Undersökta myrar

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 408

Turvetutkimusraportti 408 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 408 2010 Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Haapajärvi, western Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 416

Turvetutkimusraportti 416 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 416 2011 Siikalatvan turvevarat Osa 2 Abstract: Peat reserves in the district of Siikalatva, Central Finland. Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus

Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus TURVETUTKIMUSRAPORTTI REPORT OF PEAT INVESTIGATION 320 Carl-Göran Sten ja Markku Moisanen Forssan suot ja turpeen käyttökelpoisuus Summary : The mires and the usefulness of peat in Forssa, southern Finland

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 384

Turvetutkimusraportti 384 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 384 2008 Iisalmessa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Iisalmi, part 2 Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 388

Turvetutkimusraportti 388 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 388 2008 Kankaanpäässä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kankaanpää Part 3 Tapio Toivonen ja Onerva Valo

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 418

Turvetutkimusraportti 418 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 418 2011 Uudessakaarlepyyssä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Uusikaarlepyy, Part 2 Abstrakt: Undersökta

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 437

Turvetutkimusraportti 437 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. 436. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 401

Turvetutkimusraportti 401 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 401 2009 Reisjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Reisjärvi, western Finland Part 2 Jukka Turunen

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 396

Turvetutkimusraportti 396 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 396 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia, Finland. Part 3

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 5. Abstract: The mires and peat reserves of Kiuruvesi Part 5

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 5. Abstract: The mires and peat reserves of Kiuruvesi Part 5 Kiuruvedellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 5 GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 346 GEOLOGICAL SURVEY OF FILAD Report of Peat Investigation 346 KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT

Lisätiedot