Asemakaavan luontoselvitys Äänekosken kaupunki Onkelantien asemakaava 23.5.2016 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekoskella biotuotetehtaan eteläpuolella sijaitsevan Onkelan metsäalueen asemakaavaa varten. Kaava-alueen pinta-ala on noin 50 ha (kuva 1). Asemakaavaa laadittaessa luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Kaavan vaikutukset mm. kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen on arvioitava (MRA 1 ). Kaavan luontovaikutusten arviointi tehdään luontoselvityksen perusteella. Maastokartoituksen menetelmät Kaava-alueelle tehtiin kaksi maastokäyntiä 30.3. ja 17.5.2016. Alueelta tarkastettiin luontotyypit, kasvillisuus, pesimälinnusto sekä alueen sopivuus mahdollisille uhanalaisille lajeille (Rassi ym. 2010) tai luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeille (Sierla ym. 2004, www.ymparisto.fi > Luonnonsuojelu > Lajien suojelu > Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit). Liitteessä II lueteltujen lajien esiintymät tulee erityisesti huomioida erilaisissa hankkeissa. Liitteen IV(a) lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Niitten lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulain 49 nojalla. Direktiivilajeista asemakaava-alueella on potentiaalista elinympäristöä ainoastaan liito-oravalle. Tarkka liitooravakartoitus tehtiin maaliskuussa tarkastamalla suuri osa tai lähes kaikki metsäalueen uudistusikäisistä kuusista ja varttuneista haavoista. Liito-oravalle sopivia pesäkoloja etsittiin kaikenlaisista puista. Alueella aikaisemmin tehdyt liito-oravahavainnot on julkaistu biotuotetehtaan YVA -selostuksessa (SWECO Oy 2014). Luontotyypeistä etsittiin erityisesti uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008). Kahdella maastokäynnillä myös alueen pesimälinnustosta saatiin hyvä kuva. Alueen luonnonpiirteet ja luontotyypit Onkelantien asemakaava-alue rajautuu pohjoisessa biotuotetehtaan jätteenkäsittelykenttään, joka on kokonaan raivattu ja puuton kenttä. Kaava-alueen läpi menee tehdasalueelle raskaan liikenteen käyttämä Onkelantie. Onkelantien varressa entiset pellot ovat osittain nuorta koivua kasvavaa metsämaata, osittain pajua kasvavaa joutomaata. Muu osa kaava-alueesta on pienipiirteistä talousmetsää. Matalat mäet ovat tuoretta kangasta, muualla on enimmäkseen lehtomaista kangasta. Onkelan suon reunoilla sekä rautatien varressa on tuoreeksi käenkaalioravanmarjatyypin lehtometsäksi palautunutta entistä laidunta. Isoimman hakkuuaukon keskellä on säästetty pieni isovarpuräme metsälain 10 mukaisena elinympäristönä (vähäpuustoinen suo). Pienemmät suolaikut ovat ruohoisia korpia ja saranevoja. Jätealtaille menevän tien ja rannan välissä on kaksi allikkolähdettä, joiden alapuolella on laajahko tihkupinta ja joista virtaa järveen luonnontilainen noro (kuva 2). Lähteikkö ja puronvarsi ovat enimmäkseen kosteaa saniaislehtoa. Kohde on vesitaloudeltaan jokseenkin täysin luonnontilainen, vesilain 11 mukainen elinympäristö (noro, lähde). Puustoltaan kaava-alueen metsät ovat enimmäkseen kuusen ja koivun sekametsiä. Nuorta harmaaleppää kasvaa runsaasti kaikkialla. Varttuneita haapoja kasvaa vain yksittäin. Järvenrannassa on puhdasta koivikkoa ja pajuluhtaa. Uudistusikäistä puustoa, lähinnä kuusia, on vain pienillä alueilla kuvioiden reunoilla. Luonnontilaisinta vanhojen kuusten, varttuneiden koivujen ja harmaaleppien sekapuustoa on lähdepuron varressa.
Kasvilajisto Kaava-alueella ei havaittu erityisesti huomionarvoista kasvilajistoa. Lähteikkö ja lähdepuro ovat potentiaalinen kasvupaikka harvinaisille tai uhanalaisille kasvilajeille. Pesimälinnusto Kaava-alueen huomionarvoiset pesimälintulajit ovat pikkusieppo, idänuunilintu ja pyrstötiainen. Pikkusieppo ja idänuunilintu ovat koko maassa melko harvinaisia, enimmäkseen luonnontilaisten vanhojen metsien lajeja. Idänuunilinnun reviiri on puron varressa. Pikkusiepolla on epätyypillinen reviiri Onkelan suon reunalla varttuneessa sekametsässä. Pikkusieppo pesii puunkolossa tai onkalossa. Lajille potentiaalinen metsä on enimmäkseen Kuhnon ja Onkelan tilojen puolella. Pyrstötiaisen reviiri on Onkelantien koivikossa. Kaava-alueen muu pesimälinnusto muodostuu kaikkein tavallisimmista ja yleisimmistä metsälajeista. Direktiivilajit Jätealtaille menevän tien ja rannan välissä on kaksi melko selvärajaista liito-oravan reviiriä, joita voinee pitää LsL49 tarkoittamina lisääntymis- ja levähdyspaikkoina (kuva 2). Molemmilla paikoilla on yhteensä vajaan 20 uudistusikäisen kuusen juurella runsaasti (kasoittain) liito-oravan tämänkeväisiä jätöksiä. Mitään muita jälkiä liito-oravasta (pesäkolo tai pönttö, virtsajälkiä tai katkottuja norkkoja) ei etsinnästä huolimatta havaittu. Liitooravalle potentiaalisia risupesiä sen sijaan on kuusissa useita, samoin näitä pesiä rakentavan tavallisen oravan jälkiä. Pelkästään jätösten perusteella ei voi päätellä paikalla elävien yksilöitten määrää tai sukupuolta. Yksi naaras voi käyttää lähes kymmentä eri pesää kahdessa tai useammassa lähekkäin sijaitsevassa metsikössä. Puronvarressa kasvaa runsaasti harmaaleppää ja koivua ja alue on liito-oravan pysyväksi reviiriksi sopivaa. Liitooravasta on myös aikaisempia havaintoja tältä paikalta (SWECO Oy 2014). Aikaisempia papanahavaintoja on tehty myös asemakaava-alueen keskiosassa isoimman hakkuuaukon itäreunassa, missä kasvaa muutama varttunut haapa (SWECO Oy 2014). Nämä ovat tyypillisiä varsinaisen reviirin ulkopuolella sijaitsevia ruokailupuita. Muille direktiivilajeille ei ole asemakaava-alueella erityisen sopivaa elinympäristöä. Johtopäätökset Jätealtaille menevän tien ja rannan välinen alue on syytä jättää rakentamisen ulkopuolelle. Tällä alueella on vesilain 11 suojelema pienvesistö sekä LsL49 suojelemia direktiivilajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Viitteet Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. - Suomen ympäristö 8. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioonottaminen suunnittelussa. -Suomen ympäristö 742. Suomen ympäristökeskus.
Kuva 1. Luontoselvitysalue.
Kuva 2. Luontokohteet. Punainen rajaus on LsL49 mukainen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Sininen rajaus on vesilain 11 mukainen noro ja lähteikkö.
SELVITYSALUEET