MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

Transkriptio

1 MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo

2 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT SUUNNITTELUALUEEN LUONNONOLOT JAKSO METRIÄ JAKSO METRIÄ JAKSO METRIÄ JAKSO METRIÄ JAKSO METRIÄ JAKSO METRIÄ JAKSO METRIÄ JAKSO METRIÄ ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA SUOJELTAVIEN LAJIEN ESIINTYMÄT LÄHDEVIITTEET...7 Kansi: Suunniteltu kevyen liikenteen väylä sijoittuu maantien ja kuvassa näkyvän kookkaan kuusen väliin. Valokuva Pekka Routasuo 1

3 1 JOHDANTO Destia Oy tekee Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle tiesuunnitelmaa maantien 369 kevyen liikenteen väylästä välille Kääpälä - Tuohikotti. Suunnitelma sisältää kevyen liikenteen väylän maantien pohjoispuolelle ja maantien siirron muutamassa kohdassa. Lisäksi suunnitellaan linja-autopysäkkejä ja yksiteiden liittymien järjestelyjä maantien molemmin puolin. 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT Luontotietoja on selvitetty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Selvitysalueelta ei ollut tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä, luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja kohteita tai suojeluohjelmien kohteita. Maastotyöt tehtiin Suunnitellulta tiejaksolta inventoitiin kasvillisuutta ja luontotyyppejä. Maastotyöt tehtiin noin 30 metrin vyöhykkeellä nykyisen tien pohjoispuolella ja tien eteläpuolella suunnitelman muutoskohdilla. Luontoselvityksen yhteydessä selvitettiin alueet, joissa voisi olla vesilain 15a ja 17a :n tarkoittamia kohteita (suojeltavia pienvesiä), luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintymiä (mm. metsälaissa mainittuja erityisen tärkeitä elinympäristöjä). Erityistä huomiota kiinnitettiin EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, luonnonsuojelulain (LsL) 46 :n tarkoittamiin uhanalaisiin lajeihin, LsL 47 :n mukaisiin erityisesti suojeltaviin lajeihin sekä silmälläpidettäviin ja alueellisesti uhanalaisiin lajeihin tai näille merkittäviin elinympäristöihin. 3 SUUNNITTELUALUEEN LUONNONOLOT Seuraavissa alaluvuissa kuvataan suunnittelualueen luonnonolot jaksoittain. 3.1 JAKSO METRIÄ Jakso alkaa Tikkalantien risteyksestä. Ensimmäiset sata metriä on nuorta kuivahkon kankaan sekametsää, jonka kenttäkerroksessa vallitsevat kanerva ja sianpuolukka. Seuraavat 200 metriä on harvaa sekametsää ja piha-alueita. Kaupan kohdalla (noin 2460 metriä) on tien reunalla kaksi varttunutta kuusta ja vanha raita, jotka jäävät kevyen liikenteen väylälle. Kaupalta itään on joutomaata ja nuorta männikköä sekä varttuvaa lehtomaisen kankaan kuusikkoa ja harmaalepikkoa. Tien laidalla, noin 2660 metrin kohdalla on iso kuusi. Jakson loppu on varttuvaa mäntyvaltaista tuoreen kankaan sekametsää, jossa runsaasti vaahteran taimia. 3.2 JAKSO METRIÄ Jakson alussa on tiealueen reunassa iso säilytettäväksi suunnitelmakartassa merkitty kuusi (kuva 1 ja kansikuva). Pellon kohdalla on tavanomaista kuivah- 2

4 kon niityn kasvillisuutta, kuten mm. pujoa, punanataa ja pukinjuurta. Alassuontien risteyksestä itään on lehtipuuvaltaista sekametsää, koivuvesakkoa ja harvennettua varttuvaa koivikkoa. Tien eteläpuolelle suunnitellun näkemäraivauksen kohdalla ( metriä) on nuorta lehtipuustoa ja yksi, muuta puusto kookkaampi kuusi. Ennen Vekaranmäentietä on nuorta varttuvaa sekametsää ja nuorta koivikkoa, piennaralueella on mm. sanajalkaa ja pietaryrttiä. Vekaramäentieltä itään on noin sata metriä nuorta lehtipuustoa ja pensaikkoa. Jakson loppu on varttuvaa tuoreen kankaan männikköä, sekapuuna on muutama nuori haapa ja koivu. Noin 3600 metrin kohdalla on tiealueen reunalla iso kuusi. Kuva 1. Kuvan maisemallisesti näyttävä kuusi on merkitty suunnitelmakarttaan säilytettäväksi (2870 metrin kohdalla). Pekka Routasuo 3

5 3.3 JAKSO METRIÄ Jakson alussa on varttuvaa tuoreen kankaan männikköä. Noin 3780 metrin kohdalta alkaa varttuva varttunut kuusikko, piennaralueella kasvaa mm. kanervaa ja kissankelloa. Noin 3860 metrin kohdalta alkaa varttuva kuivahkon kankaan männikkö, jonka kenttäkerroksessa ja piennaralueella on mm. kanervaa ja sianpuolukkaa metrin välillä on varttuvaa tuoreen kankaan mäntyvaltaista sekametsää, sekapuuna haapaa ja lehtipuuvesakkoa. Piennaralueella on mm. punanataa, hietakastikkaa, sarjakeltanoa ja sanajalkaa. Jakson 4040 m kohdalla, noin 10 metrin matkalla kasvoi hiekkapintaisessa leikkauksessa kangasajuruohoa, joka on uuden uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji (Rassi ym 2010). Loppuosa jaksosta on nuorta varttunutta kuivahkon ja kuivan kankaan männikköä, pientareella on mm. kanervaa ja sianpuolukkaa. Tien eteläpuolella ( metriä) raivattavan näkemäalueen länsiosassa on varttuvaa männikköä ja nuorta kuusikkoa/koivikkoa. Alueella on useita ulkomaisia puulajeja, mm. noin 30 metriä korkea douglaskuusi. Tien vierellä on pajukkoa. Näkemäalueen itäosassa on varttuvaa varttunutta koivikkoa, jonka alla on tiheä kuusialikasvos. 3.4 JAKSO METRIÄ Jakso on nuorta varttunutta kuivahkon ja kuivan kankaan männikköä, sekapuuna on vähän koivua, pientareella kasvaa mm. kanervaa ja sianpuolukkaa. Tikkalantien liittymän oikaisukohdassa on nuorta kuivan kankaan männikköä, kenttäkerroksessa vallitsevat sianpuolukka ja kanerva. 3.5 JAKSO METRIÄ Jakson alussa on nuorta varttunutta kuivahkon ja kuivan kankaan männikköä, sekapuuna on vähän koivua, pientareella kasvaa mm. kanervaa ja sianpuolukkaa. Ennen metsätien risteystä (5060 metriä) on varttunutta koivikkoa ja männikköä. Sitten on nuorta varttuvaa kuusikkoa, tien lähellä on harmaalepikkoa ja vadelmaa ja pientareella mm. mustikkaa ja ojakärsämöä. Ennen peltojaksoa on varttunutta männikköä, pientareella kasvaa mm. sanajalkaa ja pietaryrttiä. Pellolta itään on vanhan sorakuopan ympäristössä nuorta sekametsää ja pientareella mm. kissankelloa ja pölkkyruohoa. Pyöriäläntien risteyksen kohdalla on piha-alueita ja sen jälkeen on entiselle pellolle noussutta nuorta varttuvaa koivikkoa, sekä harmaaleppää ja kiiltopajua. Pientareella kasvaa mm. huopaohdaketta, maitohorsmaa ja lupiinia. Seuraavan pellon kohdalla pientareella kasvaa mm. kissankelloa, siankärsämöä, sarjakeltanoa ja karhunputkea. 3.6 JAKSO METRIÄ Jakson alussa on peltoa ja varttunutta kuusikkoa. Pientareella kasvaa mm. nokkosta, koiranheinää ja pujoa. Ennen purettavaksi merkittyä rakennusta on villiintynyt pihapiiri. Talon jälkeen on varttunutta kuusikkoa ja männikköä. Tien piennaralueella kasvaa mm. puna-apilaa, pietaryrttiä, pukinjuurta ja siankärsämöä. Ennen Naarantietä on tuomea ja marjapensaita sekä piha-aluetta. Tien jälkeen on nuorta koivikkoa ja harmaalepikkoa sekä pientareella mm. maito- 4

6 horsmaa, lupiinia ja kultapiiskua. Seuraavaksi on varttunutta mäntyvaltaista sekametsää ja pientareella mm. lupiinia, kannusruohoa ja hietakastikkaa. Sitten on pieni sanajalkaa kasvava hakkuuaukko ja piha-alueita sekä koiranheinää, maitohorsmaa, pukinjuurta ym. kasvavaa niittyä. Jakson lopussa on nuorta varttuvaa kuivahkon ja kuivan kankaan männikköä, sekä pientareella mm. kanervaa ja lupiinia. 3.7 JAKSO METRIÄ Jakson alussa on tuoreen ja lehtomaisen kankaan varttunutta mäntyvaltaista sekametsää, jossa on tiheä alikasvos harmaalepikkoa. Osa männyistä ja kuusista on järeitä, rungon halkaisija on yli 50 cm (kuva 2). Pientareella kasvaa lillukkaa, sarjakeltanoa, kissankelloa ja hietakastikkaa. Metsän jälkeen on pihaalueita ja pientareella kasvaa mm. kissan- ja peurankelloa sekä ahomansikkaa. Ennen Lepotietä on nuorta sekametsää, jossa tien vierellä kasvaa melko kookas kampakuusi (7130 metrin kohdalla, kuva 3). Piennaralueella kasvaa mm. sarjakeltanoa, siankärsämöä ja koiranheinää. Lepotieltä itään jakson loppuun on piha-alueita, lähinnä nurmikoita. Koulun kohdalla kasvaa iso mänty. Kuva 2. Varttunutta metsää noin 6830 metrin kohdalta länteen. Pekka Routasuo Tien eteläpuolella ( metrin kohdalla) on tarkoitus siirtää maantietä, tällä kohdin on vesakkoa ja hakkuualuetta ja tavanomaista piennarkasvillisuutta. 5

7 Kuva 3. Kampakuusi tiejakson 7130 kohdalla. Pekka Routasuo 3.8 JAKSO METRIÄ Jakso koostuu erilaisista nurmikkoalueista ja niityistä joiden kasvillisuus on paikoin ketomaista, mm. isomaksaruohoa, huopakeltanoa ja ahomansikkaa metrin kohdalla on pieni metsikkö varttunutta männikköä. Jakson lopussa ennen valtatietä on niittyä, jonka lajistoon kuuluvat mm. pelto-ohdake, siankärsämö, pukinjuuri ja maitohorsma. 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA SUOJELTAVIEN LAJIEN ESIINTYMÄT Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole Natura alueita, luonnonsuojelualueita eikä suojeluohjelmissa olevia alueita. Selvitysalueelta ei ole todettu arvokkaita luontokohteita, luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä tai uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Suunnittelualueen kasvillisuudessa on tavanomaista kangasmetsien, niittyjen ja tienvarsien lajistoa. Jakson 4040 kohdalla, tien leikkauksesa kasvoi uuden uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävää kangasajuruohoa. 6

8 5 LÄHDEVIITTEET Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: