SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

Transkriptio

1 SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy

2 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon Nevas Gårdin alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista asemakaavaa. Kaava-alue sijaitsee Nevaksen golfkentän eteläpuolella. Alueelta on laadittu vuonna 2013 luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013). Kaavasuunnittelun aikana asemakaava-alueeseen lisättiin golfkentän eteläreunalla sijaitseva Mullkärretin mäki. Alue ei sisältynyt vuonna 2013 tehtyyn luontoselvitykseen lukuun ottamatta lepakkoselvitystä. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä tilattiin maaliskuussa 2014 luontoselvityksen täydennys Mullkärretin mäen alueelle. Työn on tehnyt biologi, FM Esa Lammi. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Mullkärretin mäen alueelle tehtiin maastokatselmus , jolloin koko alue kierrettiin kattavasti läpi. Alue oli maastokäynnin aikana lumeton. Selvitysalueelta etsittiin liito-oravan jätöksiä Sierlan ym. (2004) ohjeiden mukaisesti. Alueelta inventoitiin tai arvioitiin luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisten pienvesikohteiden, metsälain 10 :n mukaisten elinympäristöjen sekä mahdollisten muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Huomionarvoisten eliölajien inventoiminen ei ollut maaliskuussa mahdollista liito-oravaa lukuun ottamatta. Lajien osalta arvioitiin, onko selvitysalueella sellaisia elinympäristöjä, joilla voi olla merkitystä huomionarvoisten lajien kannalta ja joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä. Nevas Gårdin asemakaava-alueelta löydettiin kesällä 2013 useita kirjoverkkoperhosen elinalueita (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013). Kirjoverkkoperhonen on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain mukaan kielletty. Maastokäynnillä arvioitiin, onko Mullkärretin mäen alueella kirjoverkkoperhoselle soveltuvia elinympäristöjä. Arvio tehtiin alueen puuston rakenteen ja talven jälkeenkin tunnistettavien maitikan (kirjoverkkoperhosen toukkien ravintokasvi) versojen perusteella. 3 MULLKÄRRETIN MÄEN LUONNONOLOT Nevaksen golfkentän ympäröimä Mullkärretin mäki (kuva 1) on noin 6 hehtaarin laajuinen kalliomäki, joka on kokonaan metsäpeitteinen. Mäen rinteet ovat varttunutta kuusivaltaista sekametsää (länsirinne; kuva 2) sekä nuorempaa kuusi- ja mäntyvaltaista metsää, jota on paikoin harvennettu. Rinteet ovat lähinnä tuoretta kangasta. Pohjoisrinteellä on sammalpeitteistä kivikkoa (kuva 3). Kansikuva: Näkymä golfkentältä Mullkärretin mäen luoteisrinteelle. Valokuva Esa Lammi. 1

3 Kuva 1. Mullkärretin mäki (vihreä rajaus) ja vuoden 2013 selvityksessä inventoitu alue (punainen rajaus). Kuva 2. Mullkärretin mäen länsirinteen kuusikkoa. Valokuvat Esa Lammi. 12

4 Kuva 3. Pohjoisrinne on paikoin kuusi- ja paikoin mäntyvaltaista. Puusto on melko nuorta. Kuva 4. Tiheää männikköä kasvavalla kalliolla on muutama pieni avokallio. 13

5 Mullkärretin mäen kallioinen lakialue on lähes kokonaan puustoltaan varttuvaa mäntyvaltaista metsää. Puusto on melko tiheää ja vajaan kymmenen metrin korkuista. Avokalliota on vain pieninä kuvioina kallion laella (kuva 4). Kallioalue on kasvistoltaan karua. Aluskasvillisuudessa vallitsevat puolukka, kanerva ja poronjäkälät. Kalliolla on liikuttu vähän ja kasvillisuus on hyvin säilynyttä. 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIESIINTYMÄT Mullkärretin mäen alueella ei ole lähteitä, noroja tai muita vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia pienvesiä. Alueella ei myöskään ole luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittamia suojeltuja luontotyyppejä. Selvitysalueella ei esiinny Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008). Kallion lakialueen puuttomat kohdat ovat pieniä, vain muutaman aarin laajuisia, ja kasvistoltaan tavanomaisia. Niitä ei ole perusteltua rajata metsälain 10 :n mukaisiksi arvokkaiksi elinympäristöiksi. Mullkärretin mäen länsirinteellä on pieni kuvio liito-oravan elinympäristöksi hyvin soveltuvaa metsää, jossa kasvaa myös joitakin haapoja. Alueelta ei löydetty liito-oravan jätöksiä. Selvitysalueen läheltä on tiedossa yksi liito-oravan elinympäristö, joka sijaitsee Nevaksen golfkentän itäpuolella (Routasuo 2012). Nevas Gårdin asemakaava-alueella tehdyissä selvityksissä ei ole löydetty liitooravan jätöksiä (Faunatica 2008, Routasuo 2012, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013). Mullkärretin mäki ei ole inventointitietojen perusteella liito-oravan elinaluetta. Mullkärretin mäki sisältyi kesällä 2013 tehtyyn lepakkoselvitykseen. Alue ei osoittautunut lepakoille tärkeäksi (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013). Nevas Gårdin asemakaava-alueen linnustoselvityksessä ei vuonna 2013 havaittu huomionarvoisia lintulajeja Mullkärretin mäen alueella. Itse mäki ei kuulunut tuolloin selvitysalueeseen, mutta lintulaskenta-alue ulottui ympäröivän golfkentän reunaan varsin lähelle Mullkärretin mäkeä. Golfkentän laidemetsää Mullkärretin mäen eteläreunalla on harvennettu (kuva 5). Reuna on tuoretta kangasta. Edellisvuotisia lakastuneita metsä- tai kangasmaitikan versoja näkyi maaliskuisella maastokäynnillä melko runsaasti. Harvennettu laidemetsä on samantyyppistä ympäristöä, jossa kirjoverkkoperhosia havaittiin Nevas Gårdin asemakaava-alueella kesällä Kirjoverkkoperhosen elinympäristöksi mahdollisesti soveltuvat alueet on rajattu kuvaan 6. 5 SUOSITUKSET Luontoselvitystä on syytä täydentää Mullkärretin mäen osalta kirjoverkkoperhosselvityksellä, jos lajille soveltuviksi arvioiduille alueille (kuva 6) osoitetaan kaavassa maankäytön muutoksia. Selvitys on mahdollista tehdä kesäkuussa. Asemakaava-alueen luontoselvitystä ei ole muilta osin tarpeen tarkentaa. 14

6 Kuva 5. Harvennettua metsänreunaa Mullkärretin mäen etelärinteessä. Paikalla kasvaa melko runsaasti maitikkaa. Alue arvioitiin kirjoverkkoperhoselle sopivaksi elinympäristöksi. Kuva 6. Kirjoverkkoperhoselle sopiviksi elinympäristöiksi arvioidut alueet Mullkärretin mäen eteläreunalla. 15

7 6 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Faunatica Oy 2008: Sipoon Nevaksen kaava-alueen luontoselvitykset vuonna Julkaisematon selvitys. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Routasuo, P. 2012: Sipoon Nevas Gårdin asemakaava-alueen luontokohteet. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013: Sipoon Nevas Gårdin asemakaavaalueen luontoselvitys. Julkaisematon selvitys. 16