HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

Transkriptio

1 HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi

2 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos, jota varten Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut luontoselvityksen (Lammi 2014). Selvityksessä alueelta löydettiin yksi puu, jonka alla oli liito-oravan jätöksiä. Selvityksen perusteella rakennettavalla alueella ei ole liito-oravan pesäpaikkaa, vaan alue kuuluu lähiympäristössä elävän liito-oravan ruokailukohteisiin. Syksyllä 2014 valmistuneessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Espoon kaupunki 2014) tarkastellaan neljää eri rakentamisvaihtoehtoa. Myöhemmin on tuotu esille vielä viides vaihtoehto (Sito 2014). Todettu liito-oravan ruokailupuu jää kaikissa vaihtoehdoissa korttelialueelle, mutta sen säilyttäminen osassa vaihtoehtoja on mahdollista. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus edellytti luontoselvityksen täydentämistä kaava-aluetta laajemman alueen käsittävällä selvityksellä, jossa arvioidaan rakentamisen vaikutuksia liito-oravaan ja sen tarvitsemiin kulkuyhteyksiin. Kaavasuunnittelusta vastaava Sito Oy tilasi selvityksen Ympäristösuunnittelu Envirolta. Selvityksen on laatinut biologi, FM Esa Lammi. 2 LÄHTÖAINEISTOT Haukilahdessa tehtiin keväällä 2013 liito-oravainventointi osana laajaa, Länsiväylän eteläpuolisten alueiden selvitystä (Salomäki & Virtanen 2013). Selvitysaluetta laajennettiin keväällä 2014 Westendin puolelle (kirjoittajan oman havainnot). Molemmat selvitykset on tehty noudattaen liito-oravan inventoinnista annettuja suosituksia (Sierla ym. 2004). Kaikki lajille sopivat metsäkuviot on tarkistettu ja liito-oravan jätöshavainnot on paikannettu GPS-laitteella (tarkkuus ± 5 m). Havaintoaineistot on viety paikkatietomuodossa Espoon kaupungin ympäristökeskuksen ylläpitämään liito-oravatietokantaan, jossa on myös joitakin aiempia alueella tehtyjä liito-oravahavaintoja. Tietokanta oli tämän selvityksen käytössä. Toppelundinpuiston suunnittelualueen liito-oravatilanne on tarkistettu maastossa Suunnittelualueelle ja lähiympäristöön tehtiin lisäksi maastokäynti , jolloin tarkasteltiin liito-oravalle sopivia metsäalueita sekä niiden välisiä kulkuyhteyksiä ja arvioitiin rakentamisen vaikutuksia näihin. Liito-oravan jätöksiä ei etsitty marraskuisen käynnin aikana, sillä ajankohta ei sovellu liito-oravan elinalueiden tai ruokailupuiden kartoittamiseen. Työtä tehtäessä oli käytettävissä myös Espoon kaupungin ilmakuva-aineisto sekä yli kymmenen metriä korkeita puita esittävä laserkeilausaineisto. 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN TOPPELUNDINPUISTOSSA Toppelundinpuisto on Haukilahden ja Westendin rajalla sijaitseva noin 14 hehtaarin laajuinen puisto- ja metsäalue, joka rajautuu etelässä merenrantaan ja pohjoisessa Toppelundintiehen (kuva 1). Alueen länsiosa on kalliometsää, lounaisosa ja Toppelundintien varsi sekapuustoista kangasmetsää. Alueen keskiosa on väljäpuustoista, puistomaiseksi harvennettua lehtimetsää. Keskiosassa on pieni pallokenttä ja metsittyviä pihamaita, joiden rakennukset on 2

3 purettu. Puistoalueen eteläreunassa on lampi, jonka rannoilla kasvaa kookkaita tervaleppiä ja joitakin suuria kuusia. Puistomainen alue rajoittuu idässä pientaloalueeseen, jonka itäpuolella on männikköinen kallio. Asemakaavan muutosalue kattaa Toppelundinpuiston länsiosan (kuva 1). Alue on suurimmaksi osaksi karua kalliomännikköä, mutta länsireunassa Mellstenintien varrella on kangasmetsää ja pieni laikku lehtokorpea. Kuva 1. Toppelundinpuisto (vihreä rajaus) ja asemakaavan muutosalue (punainen rajaus). Toppelundinpuistosta löydettiin keväällä 2013 liito-oravan jätöksiä kaikkiaan 13 puun tyveltä (Salomäki & Virtanen 2013). Havainnot keskittyivät alueen keskiosaan lammen länsipuolelle sekä Toppelundintien eteläpuolelle (kuva 2). Lähes kaikki liito-oravan käyttämiksi varmistuneet puut olivat isoja kuusia. Lammen rannalta löytyi jätöksiä myös koivun ja lepän tyveltä. Selvityksessä ei löytynyt kolopuuta tai muuta mahdollista liito-oravan pesäpuuta. Liito-oravan jätösten löytöpaikat ja niiden väliin jäävä kapea metsäalue arvioitiin liito-oravalle hyvin sopivaksi elinympäristöksi. Maaliskuussa 2014 tarkistettiin Toppelundinpuiston asemakaavan muutosalue ja sen itäpuolella kasvavat kuuset, jotka vuotta aiemmin oli todettu liitooravan käyttämiksi (Lammi 2014). Liito-oravan papanoita löytyi Mellstenintien varrelta yhden tervalepän tyveltä. Puu kasvaa kosteassa korpinotkelmassa, jonka puusto on lähinnä koivua (kuva 3) ja ympäristö kuusi-koivusekametsää. Tervaleppiä notkelmassa on vain muutama. Tervalepissä ja alueen muissa puissa ei todettu liito-oravan mahdollisesti käyttämiä koloja tai risupesiä. Notkelma arvioitiin liito-oravalle sopivaksi ruokailupaikaksi. Lähes koko muu asemakaavan muutosalue on liito-oravalle huonosti sopivaa ympäristöä (kuva 4). Edelliskeväisiltä paikoilta asemakaavan muutosalueen itäpuolella liito-oravan jätöksiä ei näkynyt. 3

4 Kuva 2. Toppelundinpuiston asemakaavan muutosalue (punainen rajaus) ja liito-oravan jätösten löytöpaikat lähiympäristössä (vihreät pisteet 2014, keltaiset pisteet aiempia tietoja). Kaikki kuvassa näkyvät metsäalueet on tarkistettu vuosien 2013 ja 2014 aikana karuimpia kalliometsiä lukuun ottamatta. Kuva 3. Liito-oravan jätösten löytöpaikka Mellstenintien varrella. Maaliskuu

5 Kuva 4. Suurin osa Toppelundinpuiston asemakaavan muutosalueesta on kalliometsää, jollainen ei ole liito-oravan suosimaa ympäristöä. 4 LIITO-ORAVALLE SOPIVAT KULKUYHTEYDET Käytettävissä olevien tietojen perusteella Toppelundinpuistossa ei ole liitooravan pesäpaikkaa, mutta alue kuuluu liito-oravan elinympäristöön, jota se käyttää ruokailupaikkanaan. Alueen pohjois- ja itäpuolelta on tiedossa kolme liito-oravan elinaluetta (kuva 2), joista kaikista on löydetty myös pesäpuita. Lisäksi laji on tavattu luoteessa Haukilahden vesitornin ympäristössä. Lähin liito-oravan elinalue sijaitsee 200 metrin päässä Toppelundinpuiston pohjoispuolella. Alueiden välillä on metsäinen, liito-oravan kulkuyhteydeksi hyvin sopiva yhteys, jonka katkaisee vain Toppelundintie (nro 1 kuvassa 5). Puuton katualue (kuva selvityksen kannessa) on noin 20 metrin levyinen, joten se ei muodosta estettä liito-oravan liikkumiselle. Kadun eteläpuolella on liito-oravalle hyvin sopivaa metsää, jossa kasvaa myös kookkaita kuusia, jollaisia liito-oravat jätöslöytöjen perusteella käyttävät oleskelupaikkoinaan ja mahdollisesti myös ravinnon varastointiin. Liito-orava oli keväällä 2014 vieraillut Toppelundinpuistossa todennäköisesti juuri pohjoispuoliselta alueelta. Liito-oravan liikkuminen em. aleuiden välillä on mahdollista myös länsipuolella olevaa metsäkäytävää pitkin (nro 2). Alue on puistomaisena hoidettua lehtimetsää, josta kuuset puuttuvat lähes kokonaan. Metsäkaistale soveltuu 5

6 liito-oravan kulkureitiksi, mutta suojaa tarjoavien kuusten puuttuessa se todennäköisesti ei ole yhtä käytetty kuin suorempi, Toppelundintien eteläpuolinen reitti. Puuton tiekäytävä on myös tämän reitin kohdalla noin 20 metrin levyinen, joten se on helposti liito-oravan ylitettävissä. Kuva 5. Liito-oravahavainnot (pisteet), aiemmin rajatut liito-oravan ydinalueet (keltaiset rajaukset), liitooravalle hyvin sopiva metsäalue Toppelundinpuistossa (vihreä rasteri) sekä liito-oravalle parhaiten sopivat kulkuyhteydet lähiympäristöön. Yhtenäisellä viivalla on merkitty luontevin kulkuyhteys (varttunutta puustoa, myös isoja kuusia) ja katkoviivalla muut yhteydet (yli 10-metrinen puusto, mutta niukasti liitooravan suosimia kuusia). Liito-oravan kulkuyhteydet Toppelundinpuistosta länteen ovat huonot, sillä lännessä on vastassa matalapuustoinen kallioalue ja pientaloalue, jonka matala ja aukkoinen pihapuusto ei tarjoa liito-oravalle sopivia kulkureittejä. Länteen johtava kapea metsikkö (nro 3) päättyy heti Toppelundinpuiston länsipuolella. Liito-oravan liikkuminen länteen on mahdollista lähinnä rantapuustoa pitkin (nro 4). Liito-oravalle sopivat yhteydet idän suuntaan ovat katkonaisia ja noudattavat kadunvarsipuustoa ja pihamaita (nro 5). 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Toppelundinpuiston länsireunan suunnittelualue on valtaosin liito-oravalle huonosti sopivaa kalliomännikköä. Suunniteltu rakentaminen ei katkaise liito-oravalle sopivia kulkureittejä, eikä pienennä liito-oravan ydinalueeksi 6

7 vuonna 2013 rajattua metsäkuviota (keltainen rajaus kuvassa 5). Rakentamisalueella on liito-oravan ruokailu- tai oleskelupaikaksi sopivaa metsää noin 0,4 hehtaaria (vihreä rasteri kuvassa 5). Toppelundinpuistossa liito-oravalle hyvin sopivaa metsää (sekametsää, jossa isoja kuusia) on noin 3,1 hehtaaria. Rakentaminen voisi enimmillään pienentää soveliasta metsäalaa 13 %. Jos Toppelundintien pohjoispuolella oleva liito-orava-alue tulkitaan kuuluvaksi samaan esiintymään, kasvaa soveliaan metsäalueen pinta-ala 6,5 hehtaariin. Tästä rakentamisalueella on 6 %. Rakentamisalueella olevan puuston merkitystä liito-oravalle on mahdoton tarkemmin arvioida, sillä liito-oravan jätöksiä on löytynyt sieltä vain yhden puun tyveltä. Tähänastiset havainnot viittaavat siihen, että liito-orava käyttää ruokailu- ja oleskelupaikkanaan lähinnä rakentamisalueen itäpuolista metsäja puistoaluetta, jossa sopivia ruokailupuita, mm. isoja koivuja ja tervaleppiä on runsaasti. Liito-oravan ravintopuuksi sopivia haapoja kasvaa eniten Toppelundintien pohjoispuolella Mellstenintien liittymän kohdalla. Tältä, puistomaiseksi harvennetulta alueelta liito-oravan jätöksiä ei ole löydetty. Suunnittelualueen rakentaminen ei hävitä- tai heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä vaikuta lajin tarvitsemiin kulkuyhteyksiin. Rakentamisalueella oleva liito-oravalle sovelias metsäkuvio on niin pieni, että rakentamisesta ei voi katsoa aiheutuvan merkittävää haittaa alueella eläville liito-oraville. 6 LÄHDEVIITTEET JA MUUT TIETOLÄHTEET Espoon kaupungin ympäristökeskus 2014: Luontotietojärjestelmän liito-oravahavainnot. Julkaisematon aineisto, toukokuu Hanski, I. K., Henttonen, H., Liukko, U.-M., Meriluoto, M. & Mäkelä, A. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen Ympäristö 459. Lammi, E. 2014: Kolmen suunnittelukohteen luontoselvitys Espoossa: Toppelundinpuisto, Mankkaa ja Eestinkallio. Julkaisematon raportti , Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Salomäki, P ja Virtanen, T Espoonlahden ja Matinkylän suuralueiden liito-oravaelinympäristöjen ja yhteyksien kartoitus Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Sito 2014: Toppelundinpuisto. Havainnekuva VE5. Suunnitelmapiirustus