RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo

2 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Maastotyöt Tulokset Luonnonolot ja kasvillisuus Arvokkaat luontokohteet Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Muut merkittävät lajit Ekologiset yhteydet Yhteenveto ja suositukset Lähteet ja kirjallisuus... 8 Kansi: Kuvion 3 kasvillisuutta. Ilmakuvat ja pohjakartat Maanmittauslaitos. Valokuvat Pekka Routasuo. 2

3 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta laatii asemakaavan muutosta Rajamäen sähköaseman alueelle. Selvitysalue (kuva 1) sisältyi vuonna 2014 tehtyyn Rajamäen osayleiskaavan luontoselvitykseen (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014). Yleiskaavatarkkuudella tehdyssä selvityksessä ei todettu alueelta erityisiä luontoarvoja. Nurmijärven kunta tilasi asemakaavoitusta varten tarvittavan luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työn on tehnyt biologi, LuK Pekka Routasuo. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Ympäristösuunnittelu Enviro Oy (2014) teki vuonna 2014 luontoselvityksen Rajamäen osayleiskaava-alueelta, johon myös selvitysalue sisältyy. Alueelta ei todettu yleiskaavatasoisessa selvityksessä arvokkaita luontokohteita. Arvokkaista luontokohteista tai lajiesiintyjistä ei ollut tietoja myöskään ympäristöhallinnon ylläpitämissä rekistereissä. Luontoselvityksen maastotöiden toteuttaminen suunniteltiin lähtötietojen sekä karttojen ja ilmakuvan avulla. Selvitykset on tehty asemakaavatarkkuudella soveltaen mm. Södermanin (2003) ohjeita. Kaikissa maastotöissä käytettiin GPSpaikanninta (Garmin 60Cx), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella. 2.1 Maastotyöt Työn tavoitteena oli saada maankäytön suunnittelua varten riittävä kuva alueen luontoarvoista, erityisesti niistä eliölajeista ja luontotyypeistä, joiden huomioon ottamiseen on lainsäädännön tuomat velvoitteet. Työ koostui keväällä toteutetusta liito-oravainventoinnista sekä alkukesällä tehdystä kasvillisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden inventoinnista. Liito-orava orava Liito-oravaselvitys tehtiin Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa - julkaisun (Sierla ym. 2004) ohjeiden mukaisesti. Liito-oravalle sopivat metsäalueet käveltiin kattavasti läpi ja lajin jätöksiä etsittiin sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. kolopuut ja kookkaat kuuset sekä lehtipuut, etenkin haavat ja lepät. Liito-oravaselvityksessä tehdyt jätöslöydöt paikannetaan ja lajin asuttamat metsiköt (elinpiirit) rajataan jätöshavaintojen sekä puuston koostumuksen ja rakenteen perusteella kartalle. Näistä metsiköistä etsitään liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (kolopuut tai risupesät lähiympäristöineen). Lisäksi tarkastellaan ja merkitään kartalle liito-oravan käyttämät tai lajille mahdolliset puustoiset kulkuyhteydet ympäröiville metsäalueille. 3

4 Luonnonolot ja kasvillisuus k sekä arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät Selvitysalueen luonnonolojen ja kasvillisuuden yleispiirteet inventoitiin tehdyllä maastokäynnillä. Selvitysalue jaettiin kuvioihin, joiden luonnonoloista sekä kasvillisuuden ja puuston yleispiirteistä kirjoitettiin tiivis sanallinen kuvaus. Samalla selvitettiin arvokkaiden luontokohteiden (mm. luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisten pienvesikohteiden, metsälain 10 :n mukaisten elinympäristöjen, Suomessa uhanalaisten luontotyyppien (Raunio ym. 2008a, b) sekä mahdollisten muiden arvokkaiden luontokohteiden) esiintyminen. Maastotöissä kiinnitettiin huomiota merkittävien eliölajien (EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajit, erityisesti suojeltavat, valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit, silmälläpidettävät sekä muut vaateliaat tai harvinaiset lajit) esiintymiseen ja arvioitiin niiden kannalta tärkeät elinympäristöt. 3 TULOKSET 3.1 Luonnonolot ja kasvillisuus Kuva 1. Rajamäen sähköaseman selvitysalue on rajattu mustalla ja kuvioiden (1 8) rajat sinisellä viivalla. Vaaleansinisellä on merkitty kuvion 3 noro. Selvitysalue jaettiin kasvillisuuden ja luonnonolojen perusteella kahdeksaan kuvioon (kuva 1), joiden luonnonoloja ja kasvillisuutta kuvataan seuraavassa. 4

5 Kuvio 1 Pohjoiseen viettävän kuvion puusto on pääosin nuorta ja varttuvaa koivua. Rinteen yläosassa on myös nuorta mäntyä ja kuusta. Lisäksi kuviolla kasvaa nuorta haapaa, pihlajaa ja harmaaleppää sekä paikoin pensaskerroksessa lehtokuusamaa. Kenttäkerroksen kasvilajistoon kuuluvat mm. metsäkastikka, valkovuokko, kielo, lehtotesma, metsäkorte ja mustikka. Kuvio 2 Sähköaseman eteläpuolisen kuvion puustona on lähinnä nuorta koivikkoa. Aluskasvillisuudessa on mm. vadelmaa, lillukkaa, metsäkastikkaa ja mustikkaa. Kuvio 3 Kuvion puusto on varttuvaa varttunutta kuusta. Sekapuuna on niukasti mäntyä, haapaa ja koivua; etenkin kuvion etelä- ja itäreunalla. Kenttäkerroksessa vallitsee tuoreen lehdon kasvillisuus: käenkaali, oravanmarja, sudenmarja, metsäkorte, valkovuokko, lillukka ja metsäimarre (kansikuva ja kuva 2). Tuulenkaatoja ja lahopuuta on jonkin verran, mutta METSO- (Ympäristöministeriö 2008) tai LAKUkriteerit (Salminen & Aalto 2012) eivät kuitenkaan täyty. Kuvion etelä- ja kaakkoisosassa on paikoin nuorempaa lehtipuustoa. Kasvilajistoon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi lehtotesma, vuohenputki, nuokkuhelmikkä, rönsyleinikki, kevätlinnunherne, imikkä ja mesiangervo. Kuvion lounaisosassa on pari metsälehmusta, joiden rungon halkaisija on noin 25 cm. Kuva 2. Kuvion 3 eteläosan kasvillisuutta. 5

6 Kuvion 3 keskellä on norouoma, joka on keski- ja pohjoisosaltaan luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Eteläosasta uoma on perattu. Noron varressa on kapealti saniais- ja suurruoholehtoa, jonka lajistoon kuuluvat mm. hiirenporras, mesiangervo, nokkonen ja rönsyleinikki (kuva 3). Kuva 3. Kuviolla 3 sijaitseva vesilain 2 luvun 11 :n mukainen noro. Kuvion kasvillisuus on tuoretta lehtoa, joka on Etelä-Suomessa vaarantunut luontotyyppi (Raunio ym. 2008a, b). Kuvion keskiosan noro täyttää vesilain 2 luvun 11 :n kriteerit (ks. alaluku 3.2). Kuvio 4 Kuviolla on varttuvaa varttunutta lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Kuvion länsiosassa kasvaa jonkin verran haapaa. Nuorta haapaa ja pihlajaa on paikoin myös alikasvoksena. Kenttäkerroksen kasvistoon kuuluvat mm. mustikka, käenkaali, metsäalvejuuri, oravanmarja, metsätähti, kielo ja valkovuokko. Kuvio 5 Kuvion puusto on pääosin varttuvaa kuusta, haapaa on niukasti. Alikasvoksena on nuorta pihlajaa. Aluskasvillisuutena on tuoreen ja lehtomaisen kankaan lajistoa: mustikan lisäksi mm. metsämaitikkaa, metsäkastikkaa, lillukkaa, kieloa ja oravanmarjaa. Kuvio 6 Kuviolla on nuorta lehtipuuvesakkoa: haapaa, koivua, raitaa ja pihlajaa. Paikoin kasvaa myös nuorta kuusta. 6

7 Kuvio 7 Pienellä kuviolla pellon reunassa kasvaa varttuvaa varttunutta mäntyä, kuusta ja haapaa. Kenttäkerroksessa on mm. kieloa ja hietakastikkaa. Kuvio 8 Kuvio käsittää sähköaseman ja voimalinjojen alueet. Sähköaseman alue on puuton, linjojen alla on polvenkorkeudelta raivattua vesakkoa. 3.2 Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Maastoselvityksissä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien kriteerit. Alueella ei ole myöskään METSO-ohjelman kriteerit (Ympäristöministeriö 2008) tai maakunnalliset LAKUkriteerit (Salminen & Aalto 2012) täyttäviä kohteita. Uhanalaiset luontotyypit Kuvio 3 on tuoretta lehtoa, joka on Etelä-Suomessa vaarantunut luontotyyppi (Raunio ym. 2008a, b). Vesilain 2 luvun 11 :n mukaiset kohteet Kuvion 3 keskiosassa oleva luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen noro täyttää vesilain 2 luvun 11 :n mukaisen pienvesikohteen kriteerit. 3.3 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Liito-orava orava Selvitysalueella ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Alueella ei ole liito-oravalle hyvin sopivaa elinympäristöä. Ainoastaan kuviolla 3 on muutamia varttuneita haapoja. Lähin tunnettu liito-oravan esiintymisalue on selvitysalueelta noin 900 metriä etelään päin (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014). Tältä alueelta ei ole puustoista yhteyttä selvitysalueelle. Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Rajamäen osayleiskaavan lepakkoselvitys (Karlsson & Hagner-Wahlsten 2013) kattoi vain osan selvitysalueesta, sillä työhön ei sisältynyt asemakaavoitettujen alueiden inventointia. Selvityksessä ei ole todettu selvitysalueella olevia lepakoille tärkeitä alueita tai siirtymäreittejä. Selvitysalueella ei todettu muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. viitasammakko, eräät sudenkorennot, kirjoverkkoperhonen) hyvin sopivia elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä tai mahdollista. 7

8 3.4 Muut merkittävät lajit Alueella ei vuoden 2016 maastokäynneillä todettu uhanalaisten ja silmälläpidettävien (Rassi ym. 2010) tai muiden huomionarvoisten eläin- ja kasvilajien esiintymiä. Selvitysalueella ei arvioitu olevan kuvion 3 lisäksi muita sellaisia elinympäristöjä tai kohteita, joissa huomionarvoisten eliölajien esiintyminen olisi todennäköistä. 3.5 Ekologiset yhteydet Rajamäen ekologisista yhteyksistä ei ole tehty selvitystä, mutta selvitysalueella ei todennäköisesti ole erityistä merkitystä ekologisten yhteyksien kannalta. 4 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Rajamäen sähköaseman alueen luontoselvityksessä todettiin kaksi paikallisesti arvokasta luontokohdetta, jotka tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Kuvion 3 lehtometsä tulisi mahdollisuuksien mukaan jättää rakentamisalueiden ulkopuolelle. Samalla kuviolla sijaitsevan noron luonnontilan vaarantaminen on kielletty vesilain 2 luvun 11 :ssä. 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Karlsson, R. & Hagner-Wahlsten, N. 2013: Lepakkoselvitys Nurmijärven Rajamäen osayleiskaavan laadintaa varten Tmi BatHouse ja Nurmijärven kunta. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Salminen, J. & Aalto, S. 2012: Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellemaalle (LAKU). Loppuraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja E 119:1 53. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742:

9 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: Ympäristöministeriö 2008: METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Suomen ympäristö 26/2008:1 75. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014: Nurmijärven Rajamäen osayleiskaavaalueen luontoselvitys Nurmijärven kunta. 9