LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS

Transkriptio

1 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen

2 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Yleiskuvaus Liito-oravan esiintyminen Johtopäätökset ja suositukset Lähteet ja kirjallisuus... 5 Kansi: Selvitysalueen metsä on liito-oravan elinympäristöä. Kuvan oikeassa reunassa häämöttää purettavaksi suunniteltu asuinkerrostalo. Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos. Valokuvat Marko Vauhkonen. 2

3 1 JOHDANTO Pirkkalan kunnassa on vireillä Loukonlahden asemakaavan muutos nro 250, joka käsittää yhden asuinkerrostalotontin. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on purkaa tontilla olevat kaksi 1970-luvun kerrostaloa ja rakentaa tilalle kolme asuinkerrostaloa. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavamuutosalueelta on tehty liito-oravaselvitys viimeksi vuonna Selvitystä on vielä tarpeen täydentää tarkistamalla, onko asemakaavan muutosalueella liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia puita. Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy tilasi liito-oravaselvityksen täydennyksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä, jossa työn on tehnyt biologi, FM Marko Vauhkonen. Tässä raportissa kuvataan selvityksen toteuttaminen ja tulokset. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Lähtöaineistona oli käytettävissä kaksi kaavamuutosalueelta ja sen läheisyydestä aiemmin tehtyä liito-oravaselvitystä (Holmén 2017, Korte 2012). Liito-oravaselvityksen täydennys käsitti kuvaan 1 rajatun kaavamuutosalueen, jonka pinta-ala on noin 1,12 hehtaaria. Kuva 1. Loukonlahden asemakaavan muutosalueen sijainti ja rajaus. 3

4 Selvitysalueelle tehtiin maastokäynti Alueen puustoinen osa käveltiin huolellisesti läpi ja liito-oravainventointi tehtiin ympäristöhallinnon julkaisemien ohjeiden (Nieminen & Ahola 2017, Sierla ym. 2004) mukaisesti. Paikantamisessa käytettiin GPS-laitetta (Garmin 62s). Liito-oravan jätöksiä etsittiin lajille sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. kolopuut ja kookkaat kuuset sekä lehtipuut, etenkin haavat ja lepät. Alueelta etsittiin liito-oravan pesäpuita ja sellaisiksi sopivia kohteita (kolopuut, risupesät, linnunpöntöt), jotka lähiympäristöineen ovat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lisäksi tarkasteltiin liito-oravan käyttämiä tai lajille mahdollisia puustoisia kulkuyhteyksiä ympäröiville metsäalueille tai lähiympäristön muille liito-oravareviireille. 3 TULOKSET 3.1 Yleiskuvaus Selvitysalueen (kuva 1) itäpuoliskossa sijaitsee kaksi kerrostaloa sekä niiden pysäköinti- ja piha-alueet. Länsipuolisko on puustoltaan uudistuskypsää ja osin järeääkin sekametsää. Puustona on kuusen lisäksi haapaa, koivua ja etenkin metsän itäreunalla mäntyä. Alikasvoksena on pihlajaa, tuomea, haapaa, koivua ym. Lahopuuta on paikoin jonkin verran, mutta koko kuviolle jaettuna määrä on melko vähäinen. Aluskasvillisuutena on mm. sinivuokkoa, käenkaalia, sormisaraa, mustikkaa, pikkutalvikkia, puolukkaa ja kieloa. Selvitysalueen luoteisreunalla kasvaa tonttien rajalla kolmen kookkaan haavan lisäksi koivua, tuomea ja pihlajaa. 3.2 Liito-oravan esiintyminen Viimeisimmät selvitysalueelta ennen tätä työtä laaditut liito-oravaselvitykset ovat vuosilta 2012 (Korte 2012) ja 2017 (Holmén 2017). Vuonna 2012 tehtiin yksittäiset liito-oravan jätöshavainnot asemakaavan muutosalueen eteläpäässä ja länsipuolella (Korte 2012). Pääosa jätöslöydöistä tehtiin tuolloin selvitysalueen eteläpuolella: rajauksen ja Läpikäytävänkujan välisellä alueella sekä vielä etelämpänä Läpikäytävänkujan ja Naistenmatkantien välisellä alueella, jossa sijaitsivat myös todetut liito-oravan pesäpuut. Vuonna 2017 tehdyn selvityksen (Holmén 2017) tulokset olivat muuten samankaltaiset, mutta asemakaavan muutosalueelta ei tehty lainkaan jätöslöytöjä. Myöskään vuoden 2019 inventoinnissa ei tehty lainkaan havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Selvitysalueen metsä on edelleen liito-oravalle hyvin sopivaa elinympäristöä. Reviirin ydinalue on aiemmissa selvityksissä sijainnut selvitysalueen ulkopuolella eli etelämpänä Läpikäytävänkujan ja Naistenmatkantien välisellä alueella. Tilanne ei ole tältä osin muuttunut. Pirkanmaan ELY-keskus on päätöksellään rajannut ko. alueella sijaitsevan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan. 4

5 Vuoden 2019 inventoinnissa ei löydetty selvitysalueelta liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikaksi sopivia kohteita. Puissa ei todettu lajille sopivia koloja tai risupesiä. Alueella on pari linnunpönttöä, mutta ne eivät ole lentoaukon koon vuoksi liito-oravalle sopivia. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Selvitysalueen metsä on eri selvitysvuosien havaintojen perusteella osa liito-oravan elinpiiriä, mutta ei sen ydinaluetta. Metsässä on mm. liito-oravan ruokailuun sopivia kookkaita haapoja sekä suojaa tarjoavia suuria kuusia. Selvitysalueelta ei ole missään inventoinnissa todettu liito-oravan pesäpuuta. Asemakaavamuutoksen luonnoksessa ( ) selvitysalueen metsäiset osat on merkitty s-1-alueeksi. Tämä tarkoittaa alueen osaa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa liito-oravan elinpiiriä hävittäviä tai heikentäviä toimenpiteitä. Selvitysalueelta ei ole kuitenkaan minään inventointivuonna todettu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, joten siltä osin em. teksti on virheellinen. Selvitystulosten valossa oikea tekstimuotoilu olisi esimerkiksi seuraava: Alueen osa, joka on liito-oravan elinympäristöä. Alueella ei saa suorittaa liito-oravan elinpiiriä hävittäviä tai heikentäviä toimenpiteitä. On huomattava, että tämä suojelumääräys ei perustu luonnonsuojelulakiin vaan on sen säädöksiä tiukempi, sillä lain 49 1 mom:n kielto koskee ainoastaan lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (pesäpuut lähiympäristöineen). Käytettävissä olevien tietojen perusteella Loukonlahden asemakaavan muutos 250 (luonnos ) ei hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lähimmät tiedossa olevat lisääntymis- ja levähdyspaikat sijaitsevat alueen eteläpuolella Läpikäytävänkujan ja Naistenmatkantien välisellä alueella. Kaavamuutos ei pienennä merkittävästi liito-oravan elinympäristöä tai lajille soveltuvaa metsää, sillä nämä on merkitty kaavaluonnoksessa s-1-alueeksi, jota koskee em. suojelumääräys. Kaavamuutos ei heikennä liito-oravan tarvitsemia puustoisia kulkuyhteyksiä, sillä pohjoisen suuntaan ei käytännössä tarvita kulkuyhteyttä siellä olevien peltojen vuoksi. Puustoiset kulkuyhteydet säilyvät olennaisiin suuntiin eli etelään ja itään. 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Hanski, I. K. 2016: Liito-orava. Biologia ja käyttäytyminen. Metsäkustannus Oy. 93 s. Holmén, H. 2017: As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys. Sito Oy. 5 s. + liitekartta. 5

6 Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 s. Korte, K. 2012: Liito-oravaselvitys Pirkkalan kunnan asemakaava-alueen, Loukonlahti 224, kaavan muutosta varten. 4 s. + liitekartat. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: