LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS

Transkriptio

1 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen

2 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Yleiskuvaus Liito-orava Kynäjalava Johtopäätökset ja suositukset Lähteet ja kirjallisuus... 6 Kansi: Selvitysalueen länsiosan metsää. Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos. Valokuvat Marko Vauhkonen. 2

3 1 JOHDANTO Pirkkalan kunnassa on vireillä Niemenmaan asemakaavan muutos nro 253. Alue sijaitsee Pyhäjärven etelärannalla ja se käsittää kolme lomarakennuspaikkaa sekä metsäaluetta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alue pysyvän asumisen alueeksi (nykyiset RA-alueet AO-alueeksi). Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavamuutosaluetta koskevat liito-oravatiedot ovat vanhentuneita. Liito-oravaselvityksen lisäksi oli tarpeen inventoida kynäjalavan mahdollinen esiintyminen alueella. Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy tilasi työn Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä, jossa työn on tehnyt biologi, FM Marko Vauhkonen. Tässä raportissa kuvataan selvityksen toteuttaminen ja tulokset. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Lähtöaineistona oli käytettävissä kaksi kaavamuutosalueelta ja sen läheisyydestä aiemmin tehtyä liito-oravaselvitystä (FCG 2019, Ramboll 2009). Lisäksi käytettävissä oli Pirkkalan keskustan yleiskaavan luontoselvitysten liitekartta, josta ilmenevät liito-oravan esiintymisalueet. Kartan on laatinut Ramboll vuonna Vuoden 2019 liito-orava- ja kynäjalavaselvitys käsitti kuvaan 1 rajatun kaavamuutosalueen, jonka pinta-ala on noin 3,12 hehtaaria. Kuva 1. Niemenmaan asemakaavan muutosalueen sijainti ja rajaus. 3

4 Selvitysalueelle tehtiin ensimmäinen maastokäynti Alueen puustoiset osat käveltiin huolellisesti läpi ja liito-oravainventointi tehtiin ympäristöhallinnon julkaisemien ohjeiden (Nieminen & Ahola 2017, Sierla ym. 2004) mukaisesti. Paikantamisessa käytettiin GPS-laitetta (Garmin 62s). Liito-oravan jätöksiä etsittiin lajille sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. kolopuut ja kookkaat kuuset sekä lehtipuut, etenkin haavat ja lepät. Alueelta etsittiin liito-oravan pesäpuita ja sellaisiksi sopivia kohteita (kolopuut, risupesät, linnunpöntöt), jotka lähiympäristöineen ovat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lisäksi tarkasteltiin liito-oravan käyttämiä tai lajille mahdollisia puustoisia kulkuyhteyksiä ympäröiville metsäalueille tai lähiympäristön muille liito-oravareviireille. Toinen maastokäynti tehtiin Alueen puustoiset osat käveltiin kattavasti läpi samalla havainnoiden puustoa ja etsien mahdollisia kynäjalavia. Inventoinnissa huomioitiin myös lajin taimet tai vesat. 3 TULOKSET 3.1 Yleiskuvaus Selvitysalueen (kuva 1) länsiosan metsää on harvennettu ja sen puusto on varttunutta uudistuskypsää (kansikuva). Puuston muodostavat lähinnä kuusi, koivu ja mänty; haapaa on niukasti. Läntisimmän tontin aidatulla osalla kasvaa varttunutta koivua ja haapaa sekä muutama mänty. Puustoa on harvennettu voimakkaasti. Alikasvoksena tai pienpuustona tavataan lisäksi harmaaleppää, pihlajaa, raitaa ja kuusta. Keskimmäisen ja itäisimmän tontin välissä on pieni metsikkö, jonka puusto on eriikäistä ja kuusivaltaista (kuva 2). Sekapuuna esiintyy mäntyä, haapaa ja koivua sekä pihlajaa. Vastaavaa metsää on selvitysalueen kaakkoisosassa ajotien eteläpuolella. Kasvillisuus vaihtelee selvitysalueella tuoreesta lehtomaiseen kankaaseen. 4

5 Kuva 2. Selvitysalueen itäosan kuusivaltaista metsää. 3.2 Liito-orava Viimeisimmät selvitysalueen läheisyydestä laaditut liito-oravaselvitykset ovat vuosilta 2009 (Ramboll 2009), 2012 (Ramboll) ja 2018 (FCG 2019). Vuoden 2009 selvityksessä todettiin liito-oravan elinympäristöjä tämän työn selvitysalueen länsipuolella Kivirannan alueella. Yksittäiset jätöslöydöt tehtiin Soljantien länsipuolella. Vuoden 2012 karttamuotoon laadittu yleisesitys sisältää samat aluetiedot. Vuoden 2018 selvityksessä ei todettu liito-oravan esiintyvän Turrin selvitysalueella. Myöskään vuoden 2019 inventoinnissa ei tehty lainkaan havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Selvitysalueen metsät ovat edelleen liito-oravalle jokseenkin sopivia elinympäristöjä; läntisimpään tonttiin kuuluva harvennettu rinnemetsä lähinnä lajille soveltuvaa ruokailualuetta. Vuoden 2019 inventoinnissa ei löydetty selvitysalueelta liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikaksi sopivia kohteita. Puissa ei todettu lajille sopivia koloja tai risupesiä. 5

6 3.3 Kynäjalava Selvitysalueella ei todettu kasvavan kynäjalavaa. Laji on lähinnä rehevien rantalehtojen ja rantatörmien sekä järvenlaskuissa syntyneiden savisten rantatasanteiden puu (Uotila 2012). Lisäksi kynäjalavan esiintymiä on lehtokallioilla ja puronvarsissa. Selvitysalueella ei ole kynäjalavalle tyypillisiä tai hyvin sopivia kasvupaikkoja. Alueen metsät ovat kauttaaltaan kangasmetsiä, joten lajin edellyttämä rehevyys puuttuu. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Vuoden 2019 selvitysten perusteella Niemenmaan asemakaavan muutosalueella ei esiinny liito-oravaa eikä kynäjalavaa. Alueelta ei ole tiedossa liito-oravan pesäpuita, joten Niemenmaan asemakaavan muutos 253 (luonnos ) ei hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Selvitysalueen metsäiset osat ovat liito-oravalle jokseenkin sopivia elinympäristöjä. Asemakaavamuutoksen luonnoksen ( ) mukainen maankäyttö, erityisesti luo-aluemerkintä ja siihen liittyvät määräykset, riittää säilyttämään liitooravan elinmahdollisuudet alueella sekä rannansuuntaisen puustoisen kulkuyhteyden, jota laji saattaa käyttää. 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS FCG 2019: Pirkkalan kunta. Turrin liito-oravaselvitys. Raportti. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. 5 s. Hanski, I. K. 2016: Liito-orava. Biologia ja käyttäytyminen. Metsäkustannus Oy. 93 s. Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 s. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: Ramboll 2009: Liito-oravaselvitys. Pirkkalan kunta, Naistenmatka, Soukonkallio. Ramboll Finland Oy. 8 s. + karttaliitteet. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109:

7 Uotila, P. 2012: Kynäjalava vresalm. Teoksessa: Ryttäri, T., Kalliovirta, M. & Lampinen, R. (toim.): Suomen uhanalaiset kasvit. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, ss