Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011"

Irma Oksanen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie SASTAMALA p mira.ranta@kopteri.net

LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta

2 TYÖN TAUSTAA Työn tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaalla, Akaan kaupungin Toijalan taajamakeskuksen tuntumassa sijaitsevan alueen luontoarvot asemakaavaan vaadittavalla tarkkuudella, eli selvittää onko alueella luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luontodirektiivin mukaisia tärkeitä elinympäristöjä tai suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja jotka tulisi huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Selvitysalue koostuu Savikon vireillä olevasta asemakaava-alueesta sekä osasta Yritys-Konhon osayleiskaavaa. Alueelle on aiemmin tehty liito-oravaselvitys sekä luontoselvitys vuonna 2006 (Pöyry Environment Oy, FM Soile Turkulainen) sekä myöhemmin päivitetty ko. liitooravaselvitystä eräiltä osin 2008 (Tmi Mira Ranta) sekä tehty Savikon osalta luontoselvitys asemakaavaa varten 2008 (Tmi Mira Ranta). Työ sisältää liito-oravaselvityksen päivittämisen koko aluetta koskien, sekä kasvillisuuteen perustuvan luontoarvojen määrittämisen asemakaavatarkkuudella koskien Yritys-Konhon osayleiskaavan osaa josta tehty selvitys on osayleiskaavatasoinen ja vuodelta Maastotyöt tehtiin Työn tekijänä toimi Tmi Mira Ranta/Mira Ranta ja työn toimeksiantajana Akaan kaupungin maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö. ALUEEN YLEISKUVAUS Selvityksen kohteena oleva alue on kooltaan kokonaisuudessaan noin 195 hehtaaria josta kasvillisuusselvitys tehtiin noin 45 hehtaarille alueen luoteisosaan, Tampereenväylään rajautuen. M MLL/90/52/2007 Kuva 1. Selvitysalueen rajaus 1: Viivoitetulle alueelle tehtiin liitooravaselvityksen lisäksi myös kasvillisuusselvitys.

suunniteltaessa. Selvitysalue koostuu Savikon vireillä olevasta asemakaava-alueesta sekä osasta Yritys-Konhon osayleiskaavaa.

3 Huomattava osa alueen pinta-alasta on viljeltyä tai kesantona olevaa peltoa, tai metsälle istutettua peltoa. Loput pinta-alasta on rakentamatonta metsämaata. Alueella on myös haja-asutusta/talouskeskuksia keskittyen peltojen keskellä kulkevien teiden varsille ja peltojen reunojen metsäsaarekkeisiin. KASVILLISUUSSELVITYS Savikon alueen luontoselvityksessä vuodelta 2008 todetaan alueen metsien olevan tavanomaista talousmetsäkäytössä olevaa metsämaata ilman erityisiä huomioitavia luontoarvoja. Savikon osalta kasvillisuusselvityksen katsottiin olevan edelleen ajantasainen ja riittävällä tarkkuudella tehty, joten maastossa keskityttiin kasvillisuuden osalta ainoastaan alueeseen Savikon ja Tampereenväylän välissä. Kasvillisuustyyppien numerointi vastaa liitekartassa olevien kuvioiden numerointia (ks. liite). 1. Tuore kangasmetsä Alue on korkeimmilta kohdiltaan tuoretta mustikkatyypin kangasmetsää. Valtapuuna kasvaa sekä mäntyä että kuusta ja sekapuuna koivua. Alueen keskiosissa on tehty laajoja harvennushakkuita hiljattain. Aluskasvillisuudessa vallitsevana lajina on mustikka jonka seurana kasvaa mm. metsälauhaa, metsämaitikkaa, metsätähteä, vanamoa, puolukkaa ja lillukkaa. Kuva 2. Harvennettua mäntykangasta maaston korkeimmalta kohdalta alueen keskiosasta. 2. Lehtomainen kangasmetsä Muu osa alueesta on käenkaali-mustikkatyypin lehtomaista kangasmetsää jota esiintyy sekä puhtaana kuusikkona että sekametsänä jossa kasvaa kuusta, koivua ja haapaa. Pensaana kasvaa pihlajaa ja paikoin myös taikinamarjaa ja vadelmaa. Aluskasvillisuudessa runsaimmat lajit ovat mustikka, käenkaali, oravanmarja, metsäimarre, metsäalvejuuri, nuokkuhelmikkä sekä ahomansikka.

KASVILLISUUSSELVITYS Savikon alueen luontoselvityksessä vuodelta 2008 todetaan alueen metsien olevan tavanomaista talousmetsäkäytössä olevaa metsämaata ilman erityisiä huomioitavia luontoarvoja.

4 Osa kasvillisuuskuviosta on lievästi soistunutta ja ojitettua. Se on myös avohakattua, muutamia koivuja jätetty. Aluskasvillisuus on hyvin rehevää ja koostuu vadelmasta, hiirenportaasta, viitakastikasta ja mesiangervosta. Kuvat 3. ja 4. Lehtomaista kuusikkoa sekä kosteata, hakattua, lehtomaista kangasmetsää johon on jätetty hieskoivuja. 3. Pelto Alueeseen kuuluu kaksi pienehköä peltolohkoa jotka ovat viljelykäytössä. LIITO-ORAVASELVITYS MENETELMÄT Liito-oravaselvityksessä tarkastettiin aiemmin havaitut liito-oravan reviirit (Pöyry 2006, Tmi Mira Ranta 2008), sekä kokonaisuudessaan sama alue johon tehtiin myös kasvillisuusselvitys (kuva 1.). Savikon alueen osalta liito-oravaselvitys on tehty aiemmin 2008 (Tmi Mira Ranta) ja siinä todettiin että alueelta ei löytynyt mitään merkkejä liito-oravan oleskelusta. Selvityksessä mainittiin kuitenkin soveltuvaa metsäaluetta Sirkkulan talon läheisyydessä ja tämä alue käytiin nytkin varmuuden vuoksi tarkastamassa. Maastokäynnillä tutkittavat alueet kuljettiin systemaattisesti läpi ja erityisesti etsittiin ja tarkastettiin läpi liito-oravalle soveltuvat metsäalueet, eli varttuneet kuusikot, varttuneet kuusivaltaiset sekametsät ja haavikot.

Lehtomaista kuusikkoa sekä kosteata, hakattua, lehtomaista kangasmetsää johon on jätetty hieskoivuja. 3. Pelto Alueeseen kuuluu kaksi pienehköä peltolohkoa jotka ovat viljelykäytössä.

5 TULOKSET Suurempien kuusien ja kaikkien löytyneiden haapojen juurelta etsittiin merkkejä liitooravasta, eli oravan jätöksiä/papanoita. Papanat ovat parhaiten havaittavissa varhain kevättalvella ja alkukesällä ennen kuin kasvillisuus peittää ne näkyvistä tai ne hajoavat sateiden ja maatumisen johdosta. Puhtaat mäntymetsät, puhtaat hakkuualueet ja nuoret taimikot jätettiin tarkemman tarkastelun ulkopuolelle liito-oravalle soveltumattomana elinympäristönä. Aiemmassa liito-oravapäivityksessä (Tmi Mira Ranta 2008) on todettu muiden reviirien (Pöyry 2006) tuhoutuneen lukuun ottamatta osittain ns. kaatopaikan itäpuolista metsää joka sijaitsee Kurjenkalliontien päässä. Muilta osin alueet on avohakattu ja pesäpuut ovat tuhoutuneet. Vuonna 2008 kyseisestä säästyneestä kohteesta löytyi liito-oravan papanoita kahdeksan eri puun juurelta joista yksi luokiteltiin mahdolliseksi pesäpuuksi. Papanoiden määrä oli kuitenkin melko vähäinen. Kesäkuussa 2011 kohteen metsä oli edelleen ennallaan ja käsittelemätön, mutta mitään liito-oravan oleskeluun viittaavaa ei löytynyt. Tarkastelussa oli koko kohde ja erityisesti edellisellä kerralla karttaan merkityt havaintopuut. Todennäköisesti ympäröivät hakkuut ovat muuttaneet aluetta ja pienentäneet soveltuvan metsäalueen koon sellaiseksi että oravan lisääntymismahdollisuudet siellä ovat heikentyneet liikaa. Selvitysalueelta ei myöskään mistään muualta löytynyt uusia havaintoja liitooravan lisääntymis- tai levähtämispaikasta. Kuva 5. Entistä liito-oravan reviiriksi luokiteltua aluetta kaatopaikan itäpuolelta. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, vesilain, metsälain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita tai lajeja jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa.

Puhtaat mäntymetsät, puhtaat hakkuualueet ja nuoret taimikot jätettiin tarkemman tarkastelun ulkopuolelle liito-oravalle soveltumattomana elinympäristönä.

Samankaltaiset tiedostot

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008

Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ