Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Transkriptio

1 Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: Bäckby Finland

2 9. Biskop- Fattigryti 9.1 Yleiskuvaus Osa-alue Biskop-Fattigryti sijaitsee Kokkolan kaupungin keskustan itäpuolella, Ouluntien pohjoispuolella ja Rödsöntien länsipuolella. Osa-alue on noin 80 hehtaarin laajuinen ja tästä on peltoa noin 21 hehtaaria, metsämaata noin 42 hehtaaria ja loput eli 17 hehtaaria tontteja ja rakennuksia. Alueen länsiosassa on paljon umpeen kasvavia tai jo umpeen kasvaneita entisiä peltoja. Alueen metsät ovat suhteellisen reheviä etenkin etelässä, missä paikoin esiintyy lehtomaista kangasta. Metsät ovat lähinnä nuoria kasvatusmetsiä, mutta etenkin eteläosassa on myös varttunutta kuusikkoa. Alueella löytyy kolme kuviota, joka ehdotetaan säästettäväksi. Kuviot Perhonjoen varressa muodostavat rakentamattoman alueen, jolla on mielenkiintoinen ja arvokas kasvillisuus. Kuvioiden ranta-alue on säästämisen arvoinen. Kuvio 15 on arvokas luonnontilainen, lehtomainen kuusikko jossa runsaasti lahopuita, maapuita ja kuollutta puustoa. Tältä kuviolta löytyi myös runsaasti liito-oravan jälkiä. Myös kuviolta 16 löytyi liito-oravan jälkiä. Näiden kuvioiden lisäksi alueella on useita liito-oraville sopivia metsiä, etenkin alueen eteläosissa. Kuvioiden 5, 10, 15, 16, 19 ja 20 osalta liito-oravan esiintyminen on kartoitettava paremmin. Osa-alueen virkistyskäyttöarvo on melko vähäinen. 9.2 Kuviotiedot Kuvio 1. Pinta-ala: 1,7 ha. Poimintahakattu tai harvennettu, vaihteleva, nuori lehtimetsä, jossa harmaaleppiä ja koivuja puukerroksessa. Pensaskerroksessa myös lehtipuita; leppiä, pihlajia ja koivuja. Kenttäkerroksen valtalajeina: vadelma, metsäkorte ja metsäalvejuuri. Metsä jatkuu samanlaisena myös valtaojan itäpuolella. Kuvion pellot eivät enää ole viljeltynä, vaan toimivat maankaatopaikkana. Kuvio 2. Pinta-ala: 1,2 ha. Entinen pelto, jossa puut kasvavat lähinnä ojien varsilla. Puukerroksessa suhteellisen järeitä koivuja sekä vähän kuusia ja leppiä. Puusto jossakin vaiheessa harvennettu. Rehevän kenttäkerroksen valtalajeina; niittyleinikki, huopaohdake, maitohorsma, metsäkorte, virmajuuri, mesimarja, ojakärsämö, mesiangervo, vadelma, koiranputki sekä nokkonen. Kuvio 3. Pinta-ala: 2,5 ha. Luultavasti entinen pelto-alue, joka ei ole ollut viljeltynä pitkään aikaan. Puusto lähinnä ojien varsilla. Puusto koivuvaltainen, mutta runsaasti myös nuoria kuusia sekä yksittäisiä pieniä mäntyjä. Puusto on harvennettu ja poimintahakattu. Pensaskerroksessa paikoin runsaasti pajua. Runsaasti hirvituhoja ja hirviä nähtiin myös selvityksen aikana. Kenttäkerroksessa kasvaa maitohorsma, kirjopillike, metsäalvejuuri, mesimarja sekä ruohokasvillisuutta. Kuvion pohjoispuoleinen metsä on äskettäin harvennettu ja vain muutama kuusi ja koivu on enää pystyssä. Paikoin myös muutama haapa. Kuvio 4. Pinta-ala: 1,3 ha. Vaihteleva kuvio. Sähkölinjan alla talojen ja pellon välillä kasvaa koivikko, jossa runsaasti kuusia alikasvoksena. Myös muutama järeä mänty ylipuustona. Kuvio äskettäin harvennettu. Pensaskerroksessa runsaasti koivuja ja pihlajia. Kenttäkerroksen valtalajeina; puolukka, mustikka, oravanmarja, metsäalvejuuri, vadelma ja ruohokasvillisuutta. Pellon pohjoispuolella Rytimäen uuden omakotitalo-alueen lähellä metsä on hakattu, mutta kuusen alikasvos on säästetty. 39

3 Kuvio 5. Pinta-ala: 0,7 ha. Lehtomainen kangas, jossa kasvaa varttunut, noin 80-vuotinen kuusikko. Puukerroksessa vain kuusia, pensaskerroksessa kuitenkin vähän pihlajia kuusten lisäksi. Useita järeitä kuusia kuviolla. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat ketunleipä, metsäkorte, mustikka ja oravanmarja. Mahdollinen liito-oravametsikkö, mutta jälkiä ei tässä selvityksessä löytynyt. Liito-oravan esiintyminen kartoitettava tarkemmin. Kuvio 6. Pinta-ala: 1,8 ha. Monivuotinen ja kerroksinen, noin 50-vuotinen männikkö. Puukerroksessa myös vähän koivuja sekä alikasvoksena kuusia. Kuviolla paljon ajouria. Kenttäkerroksessa mustikkaa ja puolukkaa. Alueen pohjoispuolella on mäntytaimikko sekä varastoalueen läheisyydessä noin 25-vuotinen, tiheä ja harventamaton mäntytaimikko. Kuvio 7. Pinta-ala: 2,0 ha. Noin 15-vuotinen, tiheä ja harventamaton mäntytaimikko. Kuviolla myös runsaasti koivuja. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat puolukka ja metsätähti. Kuvio 8. Pinta-ala: 2,1 ha. Noin 40-vuotinen, suhteellisen tiheä, puhdas kasvatusmännikkö. Pensaskerroksessa kasvaa koivuja ja pihlajia. Metsätyyppi tuore kangas ja kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, mustikka ja oravanmarja. Kuvion pelto ei ole enää viljeltynä ja on kasvanut umpeen. Etenkin ojien varsilla kasvaa pajua ja koivuja. Pellolla on vielä enimmäkseen ruohokasvillisuutta. Kuvio 9. Pinta-ala: 3,7 ha. Mäntyvaltainen, noin 50-vuotinen havumetsä, jossa paljon kuusia puukerroksessa sekä alikasvoksena. Etenkin kuvion eteläpuolella on paljon koivuja ja kuusia puukerroksessa. Pensaskerroksessa vain vähän koivuja sekä kituvia kuusia. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, mustikka, kevätpiippo sekä metsätähti. Kuvio 10. Pinta-ala: 1,8 ha. Pellon reunalla on kapea kaistale tuore kangas, jossa kasvaa varttunut, noin 70-vuotinen kuusikko. Puukerroksessa myös runsaasti koivuja. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat mustikka, metsämaitikka, ruohokanukka, metsäkorte sekä metsäimarre. Liito-oravan esiintyminen kartoitettava tarkemmin. Kuvio 11. Pinta-ala: 1,1 ha. Vanha, varttunut, noin 100-vuotinen männikkö. Puukerroksessa myös runsaasti kuusia sekä alikasvoksena. Pensaskerros erittäin harva. Kuvio äskettäin poimintahakattu, tuulen kaatamia puita on otettu talteen. Metsätyyppi tuore kangas ja kenttäkerroksessa kasvaa mustikka ja puolukka. Kuvio 12. Pinta-ala: 0,6 ha. Pienialainen, koivuvaltainen korpi. Erittäin tiheä koivikko, jossa myös vähän kuusia ja mäntyjä puukerroksessa. Kenttäkerroksessa kasvaa metsäalvejuuri, metsäkorte, hilla, suo-orvokki ja ruohokasvillisuutta. Kuvio 13. Pinta-ala: 1,7 ha. Pieni räme, jossa suokasvillisuutta. Puukerroksessa kitukasvuisia mäntyjä ja koivuja. Myös muutama mänty ylispuustona. Kenttäkerroksen valtalajeina; variksenmarja, puolukka, juolukka, suomuurain sekä suopursu. Pienellä alueella on myös vähäpuustoinen suo, jossa mm pallosara, karpalo, kurjenjalka, raate sekä viiltosara. Kuvio kuitenkin ojitettu syvällä ojalla. Talojen lähellä on myös koivuvaltainen korpimetsä, jossa kuusia alikasvoksena. Kenttäkerroksessa kasvaa metsäalvejuuri, pihlaja, vadelma, metsäkorte ja nokkonen. Kuvio 14. Pinta-ala: 8,1 ha. Harvennettu, noin 40-vuotinen kasvatusmännikkö. Puukerroksessa myös paikoin koivuja ja kuusia. Kenttäkerroksessa valtalajeina ovat 40

4 puolukka, mustikka, metsäalvejuuri, metsäkorte, oravanmarja, kangasmaitikka ja ketunleipä. Kuviolla erittäin kaunis, leveä, korkea ja pitkä kiviaita pellon reunalla. Kuvio 15. Pinta-ala: 1,6 ha. Lehtomainen kangas, jossa varttunut noin vuotinen, suhteellisen tiheä ja harventamaton kuusikko. Puukerroksessa miltei ainoastaan kuusia. Pellon reunalla on myös muutama haapa sekä harmaaleppä. Kuviolla erittäin paljon kuolleita harmaaleppiä, sekä maapuina että pystyssä. Myös kuolleita kuusia sekä yksittäisiä erittäin järeitä kuusia. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat ketunleipä, metsäimarre ja oravanmarja. Liito-oravametsikkö. Useiden kuusten alta löytyi liito-oravan papanoita, erään kuusen alta (koordinaatit; ) löytyi erityisen paljon jälkiä. Arvokas luonnontilainen lehtomainen kuusikko. Liito-oravan esiintyminen kartoitettava tarkemmin. Kuvio 16. Pinta-ala: 4,2 ha. Noin 80-vuotinen, harva männikkö. Puukerroksessa myös kuusia. Pensaskerroksessa kituvia kuusia sekä vähän pihlajia. Metsätyyppi tuore kangas ja kenttäkerroksessa kasvaa mustikka, puolukka, oravanmarja ja kevätpiippo. Kuvion länsiosissa on enemmän kuusia puukerroksessa, metsä on soistunut ja muuttuu lehtomaiseksi kankaaksi. Kenttäkerroksen valtalajeina; metsäkorte, oravanmarja, puolukka, mustikka ja metsätähti. Pellon reunalta löytyi vähän liito-oravan papanoita. Liito-oravan esiintyminen kartoitettava tarkemmin. Kuvio 17. Pinta-ala: 1,7 ha. Varastoalue ja joutomaa. Lehtipuuvaltainen puusto on nuori, tiheä ja harventamaton. Puukerroksessa koivuja, pajua ja leppiä. Rannalla on vanhempi, varttunut lehtimetsä, jossa järeitä harmaaleppiä, koivuja ja pihlajia. Myös kuollutta puustoa. Mielenkiintoinen kasvillisuus mm ranta-alpi, kultapiisku sekä harvinainen syyläjuuri. Kuviolla myös vesikuoppia. Arvokas rakentamaton, suhteellisen luonnontilainen jokivarsiranta, jossa myös arvokas kasvillisuus. Kuvion ranta-alue kannattaa säästää. Kuvio 18. Pinta-ala: 2,0 ha. Rannalla kasvaa koivuvaltainen, suhteellisen järeä puusto. Alikasvoksena kuusia sekä pensaskerroksessa paljon pihlajia, pajua ja tuomea. Pensaskerros paikoin niin tiheä että kenttäkerros puuttuu kokonaan. Kuviolla myös melkein umpeen kasvanut lampi. Kenttäkerroksessa kasvaa karhunputki, vadelma, metsätähti, kultapiisku, kurjenmiekka, kurjenjalka, järvikorte, ranta-alpi, maitohorsma, suo-orvokki, rantakukka sekä rantaminttu. Lammessa kasvaa myös ulpukka, lumme ja uistinvita. Pellon reunalla on muutama järeä harmaa- ja tervaleppä. Siellä on paljon ruohokasvillisuutta, mm korpikastikkaa ja ruokohelpeä. Pellon reunalla on myös kolme latoa. Kenttäkerros myös täällä erittäin rehevä, kenttäkerroksessa kasvaa mesiangervo, nokkonen, huopaohdake, jättipalsami, puna-ailakki, maitohorsma, metsäalvejuuri sekä vesihierakka. Tien lähellä puukerroksessa on haapoja ja muutama harmaaleppä. Kenttäkerroksessa kasvaa yllä olevien lisäksi maahumala. Kuvio myös osittain harvennettu ja ojitettu. Arvokas rakentamaton, suhteellisen luonnontilainen jokivarsiranta, jossa myös arvokas kasvillisuus, säästämisen arvoinen alue. Kuvio 19. Pinta-ala: 1,1 ha. Erittäin rehevä lehtimetsä, jossa paikoin tien ja pellon välillä ei ole puita ollenkaan. Kenttäkerroksessa kasvaa mesiangervo, maitohorsma ja nokkonen. Lähellä tietä on myös nuori, erittäin tiheä leppävaltainen lehtimetsä. Kuvion pohjoisosissa on varttunut noin vuotinen kuusikko. Puukerroksessa myös vähän mäntyjä ja koivuja. Runsaasti pihlajia pensaskerroksessa. Metsätyyppi on lehtomaista kangasta ja kenttäkerroksen valtalajeina on ketunleipä, metsätähti, puna-ailakki, pallosara, metsäimarre, metsäalvejuuri, maitohorsma, nokkonen sekä oravanmarja. Mahdollinen liito- 41

5 oravametsikkö, mutta jälkiä ei löytynyt. Kuviolla useita romuautoja sekä muuta roskaa. Liito-oravan esiintyminen kartoitettava tarkemmin. Kuvio 20. Pinta-ala: 0,8 ha. Lehtomainen kangas, jossa varttunut noin 80-vuotinen kuusikko. Melkein ainoastaan kuusia puukerroksessa. Pensaskerroksessa paikoin erittäin runsaasti pihlajia ja kituvia kuusia. Kenttäkerroksessa kasvaa ketunleipä, oravanmarja, mustikka, metsäimarre, metsäkorte, riidenlieko, korpi-imarre ja pihatähtimö. Mahdollinen liito-oravametsikkö, mutta jälkiä ei löytynyt. Liito-oravan esiintyminen kartoitettava tarkemmin. 42

6 Kartta 9. Osa-alue 9: Biskop-Fattigryti. 43