LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

2 Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö 1 JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA TUTKIMUSMENETELMÄT LUONTOTYYPIT JA KASVILLISUUS MUUT LAJIT MAISEMA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 8 Kartta: Liitekartta 1 Valokuvat: Heini Lies-Niittymäki Sweco Ympäristö Oy PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4

5 1 JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Someron Ruunalan yritysalueen asemakaavaa varten. Asemakaavan tavoitteena on laajentaa ja täydentää Someron yritysalueita keskustaajaman tuntumassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Selvityksen on laatinut FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki Sweco Ympäristö Oy:stä. 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA Suunnittelualue sijaitsee Someron keskustaajaman pohjoispuolisella peltoalueella, kahden teolliseen toimintaan asemakaavoitetun alueen välissä. Suunnittelualue rajautuu lännessä Jokioistentiehen (kantatie 52) ja idässä peltoon. Alueen pinta-ala on noin 13,5 hehtaaria. Suurin osa alueesta on peltoa. Puustoa ja pensaita esiintyy reunaojien ympäristöissä. Peltoalueen itäpuolella kasvaa heinäniittyä. Osassa peltoalueen länsireunaa kasvaa istutettu puistolehmuskuja. (ks. Liitekartta 1) Kartta 1. Luontoselvitysalueen sijoittuminen Someron Ruunalaan. Pohjakartta MML (1)

6 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Luontokartoituksen maastotyöosuus tehtiin Alueelta selvitettiin luontotyypit, kasvillisuus, linnusto ja liito-oravat. Suunnittelualueen luonto käytiin kattavasti läpi. Lisäksi havaintoja tehtiin myös maisemasta. Kartoitussää oli aurinkoinen, heikkotuulinen ja lämpöä oli noin +14 astetta. Kartoitettavat linnut olivat hyvin äänessä. 4 LUONTOTYYPIT JA KASVILLISUUS Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilakikohteita (Meriluoto ym. 2002), eikä myöskään uhanalaista kasvillisuutta. (Rassi ym. 2010) Puustoiset elinympäristöt sijoittuvat pelto-ojien reunaan. Asemakaava-alueen koillisrajalla kasvaa mm. nuorta haapaa, kuusta, koivua ja mäntyä. Pensaskerrokseen kuuluvat pajupensaat. Kuva 1. Asemakaava-alueen koillisrajalla kasvaa mm. nuorta haapaa ja pajupensaita. Oja on noin metrin levyinen. Pellon reunavyöhykkeen kasvillisuuteen kuuluvat mm. ojassa viihtyvät osmankäämi, korpikaisla, vehka ja terttualpi. Ojan ja pellon reunoilla kasvaa lisäksi mm. mesiangervo, koiranputki, nurmipuntarpää, puna-apila, peltolemmikki, päivänkakkara, huopa-ohdake, maitohorsma, nokkonen, vuohenputki, niittynätkelmä, koiranheinä, voikukka, harakankel- 2 (2)

7 lo, hiirenvirna, peltosaunio, rönsyleinikki, peltokorte ja peltokanankaali. Lajisto on tyypillistä pellonpientareiden rehevää lajistoa. Kuvat 2 ja 3. Koillisrajan ojassa kasvaa mm. osmankäämi. Nurminiityn reunalla itäosassa viihtyy paikoin myös harakankello. Kuva 4. Itäinen osa suunnittelualueesta on heinäniittyä, jossa päälajina kasvaa heinäkasvi nurmipuntarpää. Seassa kasvaa myös mm. koiranputkea ja voikukkaa. 3 (3)

8 5 MUUT LAJIT Linnusto Suunnittelualueen linnustoon kuului tyypillistä avomaiden ja pensaikkojen lajistoa. Vuoden 2015 kevät ja alkukesä olivat hieman myöhässä, mutta valtaosa linnuista oli saapunut. Ajankohtaan nähden kaikki linnut, kuten jotkut hyönteissyöjät eivät välttämättä vielä olleet saapuneet. Kartoitusajankohtana ilma oli aurinkoinen, noin +14 astetta ja tuulta noin 3 m/s. Pesimälinnustoa kartoitettiin pääosin aamupäivän aikana. Paikalla pesimälajistosta olivat mm. keltasirkku, pensaskerttu, kiuru, tervapääsky, varis, naakka, harakka sekä ympäristössä viihtyvät peippo, viherpeippo, vihervarpunen ja pikkuvarpunen. Harvalukuisista lajeista pellon reunapensaissa havaittiin pensastasku ja niittykirvinen. Niittykirvinen on uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2010) silmälläpidettävä laji, mutta ei uhanalainen. Maan eteläosissa niittykirvisen löytää varmimmin merensaaristosta ja pelloilta. Pelloilla se suosii laitumia, heinäpeltoja ja niittyjä, ja tiheydet ovat korkeampia avo-ojitetuilla pelloilla kuin salaojitetuilla pelloilla.(lintuatlas.fi) Edellä mainitut linnut eivät kuulu EU:n lintudirektiivin lajeihin eivätkä uhanalaisiin lajeihin. Selvitysalue ei ole linnustollisesti erityisen merkittävä. Kuva 5. Pensastasku ja niittykirvinen pesivät heinäniityn ympäristössä. 4 (4)

9 Liito-oravat Havaintoja liito-oravasta ei tehty Suunnittelualueella ei ole lajille tyypillistä elinympäristöä, eikä suuria haapoja, kuusia tai laajoja sekametsäkuvioita tai puronvarsia. Muiden mahdollisten direktiivilajien mahdolliset elinympäristöt tarkistettiin, mutta mitään viitteitä direktiivilajeista ei havaittu. 6 MAISEMA Ruunalan yritysalueen asemakaavoituksella ei ole huomattavia maisemallisia vaikutuksia tienvarsinäkymiin, sillä alueella on ennestään yritys- ja teollisuushalleja Jokioistentien, Tehdastien ja Palmantien varsilla. Maiseman kokonaiskuvassa alue täydentyy lisärakentamisella. Väljyyttä maisemaan tuo Jokioistentien viljelysalue tien länsipuolella. Kaupunkimaista kuvaa luovat puistolehmuskujat molemmin puolin Jokioistentietä. Kuva 6. Näkymä Jokioistentieltä koilliseen Palmantielle. (ks. Liitekartta 1) 5 (5)

10 Kuva 7. Näkymä Tehdastieltä luoteeseen Jokioistentielle, jonka varrella kasvaa istutettu puistolehmuskuja. (ks. Liitekartta 1) Kuva 8. Näkymä Tehdastien ja Jokioistentien risteyksestä pohjoiseen. (ks. Liitekartta 1) 6 (6)

11 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Luontoselvityksen mukaan kartoitetulla Someron Ruunalan yritysalueen asemakaavaalueella ei ole luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä, eikä myöskään uhanalaista tai lintu- tai luontodirektiivin lajistoa. Niittykirvinen kuuluu uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin lajeihin. Laji pesii alueen länsiosan heinäniityn ympäristössä. Lajille löytyy kuitenkin vastaavaa biotooppia kaavaalueen lähiympäristöstä. Maisemallisesti suunniteltu asemakaava-alue ei vaikuta oleellisesti tienvarsinäkymiin tai maiseman kokonaiskuvaan, sillä alue on jo nykyisellään yritys- ja teollisuushallien ympäröimä. 7 (7)

12 8 LÄHTEET Meriluoto, M., Soininen, T., Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio. Hämeenlinna. 192 s. Rassi, P., Hyvärinen, E. Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Valkama, Jari, Vepsäläinen, Ville & Lehikoinen, Aleksi 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. < (viitattu ) ISBN (8)

13 Turku Sweco Ympäristö Oy Mika Manninen Ympäristökonsultoinnin ryhmäpäällikkö M.Sc., Ympäristösuunnittelija AMK Heini Lies-Niittymäki Suunnittelija FM, Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto 9 (9)

14 Liitekartta 1 kuva 6 kuva 7 kuva 8 Pohjakartta MML 2015 Asemakaava-alueen raja Niittykirvinen, uhanalaisluokituksessa 2010 silmälläpidettävä laji Tienvarsinäkymät tekstin kuvissa (10)