KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS"

Jukka-Pekka Auvinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019

2 Kinkomaa AK (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät Tulokset ja karttarajaukset Johtopäätökset ja suositukset Valokuvia selvitysalueelta Viitteet... 8 Tilaaja: Eero Kortteinen Selvityksen laatija: Marjo Pihlaja, Latvasilmu osk, Ympäristöpalvelut marjo.pihlaja@latvasilmu.fi ymparisto.latvasilmu.fi Y-tunnus: Raportin päiväys: Raportin valokuvien Marjo Pihlaja Pohjakarttojen ja ilmakuvien MML 2019

Kinkomaa AK 2019 2 (8) 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue Toimeksiantona oli laatia asemakaavoitusta varten kattava luontoselvitys kohteella.

3 Kinkomaa AK (8) 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue Toimeksiantona oli laatia asemakaavoitusta varten kattava luontoselvitys kohteella. Selvityksessä kartoitettiin alueen linnustoa, kasvillisuus ja luontotyypit sekä liito-oravien ja viitasammakoiden mahdollista esiintymistä. Nyt maastotöinä selvitetty aluerajaus on esitetty kuvassa 1. Maastotyö tehtiin toukokuussa 2019 ja sen tulokset esitellään tässä raportissa. Tämän selvityksen maastotyön suorittivat FT biologi Marjo Pihlaja ja FM biologi Tuomo Pihlaja Latvasilmu osk:sta. Raportin laati Marjo Pihlaja. Kuva 1. Keltaisella merkitty alue on kaavoitettava ja selvitettävä kohde. Alue koostuu pääosin pelloista ja pihapiireistä. 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät Selvitysalue on pihapiirejä, peltoa, kapealti lehtipuuvaltaista rantapuustoa sekä ruovikkorantaa. Kasvupaikkatyyppi on pääosin kulttuurivaikutteista lehtoa ja lehtomaista kangasta. Puustoa on niukasti ja puut ovat valtaosin pihapiirissä. Pellon ja järven välillä on kapealti koivuvaltaista varttunutta puustoa. Kuusia on vähän ja ne ovat nuoria.

Kinkomaa AK 2019 3 (8) Kuva 2. Ilmakuva selvitysalueesta. Alueella suoritettiin liito-oravaselvitys 11.5.2019 vakiintuneella papanakartoitusmenetelmällä.

4 Kinkomaa AK (8) Kuva 2. Ilmakuva selvitysalueesta. Alueella suoritettiin liito-oravaselvitys vakiintuneella papanakartoitusmenetelmällä. Selvitysalueen kaikkien varttuneiden kuusien ja koivujen, sekä kaikkien haapojen ja muiden suurten lehtipuiden tyvet tarkastettiin. Samalla tarkasteltiin liito-oravan pesäpaikoiksi soveltuvien kolopuiden, pönttöjen ja risupesien esiintymistä.

5 Kinkomaa AK (8) Saman käynnin yhteydessä havainnoitiin alueen linnustoa ja mahdollisia huomionarvoisia lajeja ja niiden pesäpaikkoja, sekä tehtiin luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoitus. Viitasammakkoselvitys tehtiin iltayön tunteina, jolloin viitasammakot tyypillisesti soidintavat. Sää oli selvityshetkellä lämmin ja tyyni. Muualla lähiseudulla viitasammakot olivat tuona aamuna aktiivisia. 3 Tulokset Linnusto Selvitysalueella ei havaittu erityisiä luontoarvoja ja alue on vahvasti kulttuurivaikutteinen peltojen ja pihapiirien alue. Linnustossa esiintyivät yleiset kulttuuriympäristöjen ja rantojen lajit. Havaitut lajit selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä olivat: peippo, sinitiainen, talitiainen, kirjosieppo, västäräkki, keltasirkku, leppälintu, hernekerttu, harakka, telkkä (1 pari rantavedessä), silkkiuikku (1 pari rantavedessä), kalalokki ja naurulokki (lokit kiertelivät vesialueella). Kohteella ei havaittu merkittäviä linnustollisia arvoja. Liito-orava ja viitasammakko (EU:n luontodirektiivin liitteen IVa lajeja) Kohteella ei ollut liito-oravalle erityisesti soveltuvaa elinympäristöä. Alue voisi toimia korkeintaan ruokailualueena. Lajia ei havaittu kohteella. Viitasammakko esiintyy Keski-Suomessa tavallisena ja on tyypillisesti runsaslukuinen suurten reittivesien rehevillä rannoilla. Selvitysalueen rantaosuus on kauttaaltaan lajille sopivaa märkää ja runsaan ilmaversoiskasvillisuuden rantaa, joka on lajille sopivaa lisääntymisympäristöä. Asuinpaikkojen kohdalla ruoppaamalla ja perkaamalla raivatut vesialueet eivät lajille sovellu. Selvityksessä lajin havaittiin käyttävän lähes koko rantaaluetta soidinalueena, mikä tarkoittaa lajin kohdalla myös lisääntymistä alueella. Kokonaisyksilömäärä alueella oli noin 60, mikä on melko korkea tiheys selvitettyyn pintaalaan nähden. Alueelta on vaikea erottaa erillisiä esiintymiä, koska yksittäisiä yksilöitä tavattiin melko tasaisesti koko rantaviivalla. Kuvassa 3 on esitetty tärkeimpien esiintymispaikkojen sijainti, ja niillä havaitut yksilömäärät.

Kinkomaa AK 2019 5 (8) Kuva 3. Viitasammakon esiintymispaikat ja arviot yksilömääristä. Kohteella ei havaittu muille luontodirektiivin liitteen IV a lajeille soveltuvaa elinympäristöä.

6 Kinkomaa AK (8) Kuva 3. Viitasammakon esiintymispaikat ja arviot yksilömääristä. Kohteella ei havaittu muille luontodirektiivin liitteen IV a lajeille soveltuvaa elinympäristöä. Luontotyypit ja kasvillisuus Kohteen luontotyypit ovat vahvasti kulttuurivaikutteisia. Peltojen ja pihapiirien ulkopuolelle jää vain kapealti koivuvaltaista rantapuustoa, jonka pohja on lehtoa ja lehtomaista kangasta. Lisäksi on kapealti ruovikkorantaa. Koivujen lisäksi puustossa esiintyi niukasti nuoria kuusia, tervaleppiä ja raitoja. Pensaskerroksessa oli tuomia, kuusamaa, pajuja, katajaa sekä herukoita. Pohjakerroksen kasvillisuuta olivat mm. sudenmarja, oravanmarja, kielo, peltokorte, metsäkurjenpolvi, ojakellukka, koiranputki, vuohenputki ja karhunputki, metsämansikka, kultapiisku, suo-ohdake, voikukka, punaailakki, rönsyleinikki, kevätleinikki ja kevätpiippo. 4 Johtopäätökset ja suositukset Selvitysalueen maisemalliset arvot eivät ole merkittäviä ja alue sijoittuu vilkkaan tien ja rannan väliin. Kohde on nykyisellään vahvasti kulttuurivaikutteista ja rakennettua ympäristöä. Alue soveltuu hyvin lisärakentamiseen. Lähes koko ranta-alue on viitasammakon lisääntymisaluetta, jonka heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Kaavassa on tarpeen asettaa määräyksiä rannan käsittelystä. Käytännössä tämä tarkoittaa ruoppauksen ja vesikasvillisuuden poiston kieltäviä kaavamääräyksiä.

7 Kinkomaa AK (8) 5 Valokuvia selvitysalueelta Kuvat 4-5. Selvitysalueen keski- ja eteläosaa tien suunnasta kuvattuna.

8 Kinkomaa AK (8) Kuva 6. Rannan ruovikkoaluetta ja viitasammakoiden elinaluetta. Kuva 7. Rantapuustoa pihapiirin läheisyydessä pellon ja rannan välissä.

9 Kinkomaa AK (8) 6 Viitteet Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997). Neuvoston direktiivi luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (NDir 92/43/ETY). Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: Ympäristö.fi 2017: Lajitietokortit ja luontodirektiivin liitteen IV a lajit: ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit.

Samankaltaiset tiedostot

MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA

MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA 2017 Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 1 (5) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 4 Tulosten tarkastelu ja