Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Transkriptio

1 Seija Väre (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi. Tien pohjoispuolella on Matintuomion teollisuusalue ja tien varrella omakotitaloja. Asemakaava-alue kuljettiin läpi ja tarkistettiin liito-oravan esiintyminen alueella. Maastokäynti tehtiin Lumi oli sulanut jo kauttaaltaan, mutta kasvukausi ei ollut vielä käynnistynyt. Alueen metsät ja metsiköt käytiin läpi ja etsittiin suurten kuusten ja haapojen alta liito-oravan jätöksiä Sierlan ym (2004) julkaisun ohjeiden mukaisesti. Selvityksen teki FM Seija Väre Sito Oy:stä. 2 LIITO-ORAVA Liito-orava (Pteromys volans) on havumetsien laji ja Suomessa uhanalaiseksi luokiteltu. Liito-oravan kanta on viimevuosikymmeninä voimakkaasti taantunut. Tärkein syy taantumiseen on ollut metsien rakenteen muuttuminen metsätaloustoimenpiteiden vuoksi. Kolopuut ja suuret lehtipuut ovat vähentyneet. Liito-orava on EY- luontodirektiivin liitteen IVa laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 mukaan. Suomen liito-orava kanta inventoitiin vuosien aikana ja tutkimuksessa arvioitiin kannan kooksi liito-orava naarasta. Määrä on huomattavasti suurempi kuin aiemmin esitetyt epävarmat arviot. Liito-oravien on kuitenkin osoitettu vähentyneen kaikilla seuranta-alueilla viime vuosikymmeninä (Hanski 2006) Liito-oravaa esiintyy pääasiassa Etelä- ja Keski Suomessa aina Kuusamon korkeudelle saakka. Levinneisyysalue ei ole kuitenkaan yhtenäinen. Laji suosii vanhoja kuusikoita ja sekametsiä, joissa lajin ravintokasveja haapaa, leppää ja koivua kasvaa. Pesä sijaitsee yleensä kolopuussa, mutta liito-orava pesii myös tavallisen oravan pesässä, pöntöissä ja rakennuksissa. Liikkumisreittinä liito-orava voi käyttää kaikenlaisia metsiä myös tarttuneita taimikoita ja nuoria metsiä siirtyessään alueelta toiselle. Liito-orava naaraan elinpiiri on noin 8 hehtaaria. Urosten reviiri on suurempi noin 60 ha. (Hanski 2001) Laissa tarkoittama lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintää ja oleskeluun käytettävien puiden kaatamista. Hävittämiseen voidaan rinnastaa myös tilanne, jossa kaikki kulkuyhteydet ympäristöstä katkaistaan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan (MMM ja YM 2004). Tämä tarkoittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka olennaisesti ja pysyvästi vaikeuttavat liito-oravan elinmahdollisuuksia alueella.

2 2 3 ALUEKUVAUKSET 3.1 Kesäteatterin niemi Rauhaniemen päässä on kesäteatteri kulissit. Kallioisessa niemessä kasvaa harvakseltaan suuria kuusia. Pitkäaikainen käyttö kokoontumispaikkana näkyy kulttuurivaikutteisessa aluskasvillisuudessa. Niemi on maisemallisesti kaunis, näkymät ovat Pyhäjärven selälle. Niemen ja mantereen välisessä kapeikossa on tervaleppälehto, jossa kasvaa yksinomaan kookasta tervaleppää. Niemen alueella ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Alue on pieni ja rauhaton eikä sovellu liito oravan elinalueiksi. 3.2 Forssantie ranta-alue Kuva 1 Kesäteatterin niemi on puistomainen ja alavalla kohdalla kasvaa tervealeppälehto. Forssantien eteläpuoleisella, kapealla ranta-alueella on rakennuksia ja pihoja. Alueella kasvaa sekametsää Länsipäässä on laaja tervaleppälehdon alue. Talojen lähellä leppien seassa kasvaa yksittäisiä kuusia. Alueella ei ollut merkkejä liito -oravasta eikä myöskään kolopuita esiintynyt.

3 3 3.3 Forssantien pohjoispuolen alue Kuva 2 Ranta-alueen metsiköitä Puutarhat ja hoidetut pihat ympäröivät omakotitaloja. Maantien varressa on lehtipuuvaltainen vanha sorakuoppa, jossa kasvaa koivua ja leppää. Heiniläntien varrella on viljeltyjä peltoja. taloryhmien välillä on hakattu metsäalue. Teollisuusalueen kulmassa on mustikkatyypin varttunutta metsää ja muutama haaparyhmä. Alueen järeät haavat ja suuret kuuset tutkittiin, mutta niiden juurilta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. 3.4 Teollisuusalueen pohjoispuoleinen metsä Kuva 3 Mustikkatyypin sekametsää teollisuusalueen kupeessa

4 4 Lumenkaatopaikan pohjoispuolella on kuusivaltaista sekametsää. Asemakaava -alueen ulkopuolella rajan tuntumassa oli kaksi kolopuuta vierekkäin, mutta niiden juurella ei ollut merkkejä liito-oravan jätöksistä. Vanha haapa oli katkennut kahtia noin neljän metrin korkeudessa ja puun sisus oli vettynyt. Toinen kolopuu oli mänty, jossa oli käpytikan kolo. Idän suunnassa on erittäin järeitä kuusia, mutta niiden juurelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Peltoaukean reunamilla oli yksittäisiä haapoja jotka myös tarkastettiin. Alue on harvennettu. Pellon itäpuolen rinteellä oli kuusitaimikkoa ja reuna-alueilla kasvoi koivua leppää, nuorehkoa kuusta ja mäntyä. Alueelta ei tavattu liito-oravan jätöksiä. 4 SELVITYKSEN TULOKSET Selvityksessä ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Selvitysalueella ei ole riittävän suuria liito-oravan reviirialueiksi sopivia metsiköitä, vaan useimmat metsiköt ovat tiestön asutuksen tai peltojen eristämiä. Hakkuut ja harvennukset ovat muuttaneet mahdolliset alueet liito-oravan kannalta epäedullisiksi. Lähteet: Hanski I.K Liito-oravan (Pteromys volans) Suomen kannan koon arviointi. loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki 35s. Hanski I.K., H. Henttonen, U-M. Liukko, M. Mäkelä, ja A. Mäkelä Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459, 130s. MMM ja YM 2004 liito-oravan lisääntymis ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Ohje Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö. Helsinki, 7s. Sierla L., E. Lammi, J. Mannila, ja M. Nironen Direktiivilajien huomioonottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, 113s.

5 5