NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

Transkriptio

1 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle Hattisenrannan alueelle. Se sijaitsee Iso-Kukkanen-nimisen järven rannalla Pajulahdentien itäpuolella (kuva 1). Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja rantaviivan pituus noin 1 km. Alue on rantayleiskaavan mukaista AP-aluetta. Arkkitehtityö Oy tilasi Hattisenrannan alueen liito-oravaselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työn on tehnyt biologi, FM Marko Vauhkonen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Selvitysalueen muodostivat Hattisenrannan ranta-asemakaava-alue ja sen eteläpuolinen asemakaavan MY-alue (kuva 1). Alueelta ei ollut käytettävissä aiempia liitooravatietoja. Liito-oravan esiintyminen selvitysalueella inventoitiin Työ tehtiin Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -julkaisun (Sierla ym. 2004) ohjeiden mukaisesti. Selvitysalue käveltiin kattavasti läpi lukuun ottamatta olemassa olevien rakennusten pihapiirejä. Maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 62s), jolla kohteet ja havaintopaikat voitiin paikantaa riittävällä tarkkuudella. Inventoinnissa etsittiin liito-oravan jätöksiä sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. kolopuut, kookkaat haavat, lepät ja koivut sekä suuret kuuset. Liito-oravan asuttama metsikkö rajattiin puuston koostumuksen ja rakenteen sekä jätöshavaintojen perusteella kartalle. Metsiköstä etsittiin liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja ja sellaisiksi sopivia kohteita (lähinnä kolopuut ja risupesät). Lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittiin sellaiset pesäpuut lähiympäristöineen, jotka varmistettiin jätösten perusteella liito-oravan käyttämiksi. Lisäksi maastossa tarkasteltiin liito-oravan tarvitsemia puustoisia kulkuyhteyksiä ympäröiville metsäalueille. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 1 / 6

2 Kuva 1. Hattisenrannan ranta-asemakaava-alueen sijainti ja rajaus. Selvitysalueeseen sisältyi myös kaava-alueen eteläpuolinen MY-alue (kuvassa vaalean vihreä alue). Lähde: Arkkitehtityö Oy (kaavaluonnos ). Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 2 / 6

3 3 TULOKSET Suurin osa Hattisenrannan selvitysalueesta on liito-oravalle hyvin sopivaa elinympäristöä: puustoltaan varttunutta kuusivaltaista metsää, jossa kasvaa sekapuina haapoja ja muuta lehtipuustoa (kuva 2). Merkkejä liito-oravan esiintymisestä (jätökset) todettiin laajalla alueella. Kuvaan 3 on rajattu puuston ja jätöshavaintojen perusteella liito-oravan elinympäristö. Vähintään alueen eteläosa on reviirin ydinaluetta, jolla lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat sijaitsevat. Kuva 2. Liito-oravan elinympäristöä Hattisenrannan alueella. Valokuva Marko Vauhkonen. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 3 / 6

4 Kuva 3. Liito-oravan elinympäristö (punainen rasteri) Hattisenrannan alueella. Todennäköiset kulkuyhteydet on merkitty vihreillä nuolilla. Kuvan 4 karttaan on merkitty punaisilla ympyröillä liito-oravan käyttämät pesäpuut (kolohaavat). Pesäpuut ympäristöineen ovat lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joita koskee luonnonsuojelulain hävittämis- ja heikentämiskielto. Lisäksi kuvaan 4 on merkitty vihreillä ympyröillä muut haavat ja kuuset, joiden tyviltä löydettiin liitooravan jätöksiä. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 4 / 6

5

6 Kaavaehdotuksen vaikutukset liito-oravaan tulee arvioida. Samalla voidaan tarkastella kaavan vaikutuksia muihinkin alueen luontoarvoihin (linnusto; havainto mm. valkoselkätikasta keväällä 2013, lehtokasvillisuus, metsälehmusesiintymä, vesilain 2 luvun 11 :n mukainen noro). 5 KIRJALLISUUS Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 6 / 6