LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

Transkriptio

1 MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle tilalle Hietaniemi (RN:o 3:38) laaditaan Yöveden Louhiveden rantayleiskaavan muutosta. Kaavoitusta varten tarvittava luontoselvitys tilattiin Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä, jossa työn on tehnyt biologi, FM Marko Vauhkonen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Hietaniemen tila (kuva 1) sijaitsee Yöveden rannalla noin 13 km Ristiinan kirkonkylästä kaakkoon päin. Inventointi käsitti alustavasti suunnitellut rakentamisalueet ja muut maankäytön muutosalueet sekä tilaan kuuluvan ja sen edustalla olevan rantavyöhykkeen. Selvitysalueelta ei ollut käytettävissä aiempia luontotietoja. Kohteelle tehtiin maastokäynti Maastossa selvitettiin inventoitujen alueiden luonnonolojen ja kasvillisuuden yleispiirteet. Samalla selvitettiin luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen, vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien pienvesikohteiden sekä mahdollisten muiden arvokkaiden luontokohteiden (esim. uhanalaiset luontotyypit; Raunio ym. 2008a, b) esiintyminen. Maastossa havainnoitiin huomionarvoisten eliölajien esiintymistä siltä osin kuin tämä oli käynnin ajankohta huomioiden mahdollista ja alueen luonnonolojen perusteella tarkoituksenmukaista. Kohteelta arvioitiin EY:n luontodirektiivin liitteen IV lajien, erityisesti suojeltavien, valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisten, silmälläpidettävien sekä muiden harvinaisten tai vaateliaiden lajien kannalta tärkeät elinympäristöt, joissa niiden esiintyminen on mahdollista tai todennäköistä. Maastossa käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 62s), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 1 / 8

2 Kuva 1. Tilan Hietaniemi RN:o 3:38 sijainti. Rajaus (punainen viiva) on likimääräinen. Pohjakartta Maanmittauslaitos. 3 ALUEEN YLEISKUVAUS Hietaniemen tilalla on käytöstä poistunut leirikeskus, jonka rakennukset näkyvät kuvan 1 peruskartassa. Rakennetulla alueella ja sen ympäristössä on lähinnä kuivahkoa kangasmetsää, jonka valtapuustona on uudistuskypsää ja harvaa männikköä (kuva 2). Sekapuuna kasvaa vähän rauduskoivua ja kuusta. Kenttäkerroksessa tavataan mustikkaa, puolukkaa, kanervaa ja variksenmarjaa sekä vähän kangasmaitikkaa. Pohjakerroksessa vallitsevat seinäsammal, metsäkerrossammal ja kynsisammalet. Maaperä ja aluskasvillisuus ovat kuluneet varsinkin rakennusten välittömässä läheisyydessä. Hietaniemen rannalla on selkeä ja melko korkea aallokon ja jäiden muovaama rantatörmä lähes koko tilan pituudelta. Rantatörmän ja vesialueen välissä on kapeahko kaistale rantahietikkoa tai somerikkoa. Tällä kaistaleella kasvaa mm. hieta- ja luhtakastikkaa, vihvilöitä, röllejä, ranta-alpia, rantaminttua, leskenlehteä, rantaleinikkiä, ruokohelpiä, piukka- ja viiltosaraa sekä luhtavuohennokkaa. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 2 / 8

3 Kuva 2. Mäntyvaltaista kangasmetsää entisen leirikeskuksen päärakennuksen itäpuolella. Valokuva Marko Vauhkonen. Kuvaan 1 merkityn pohjoisimman rantasaunan kohdalla on laituri. Sen pohjoispuolella eli tilan koilliskulman edustalla kasvaa vedessä järviruovikkoa. Laiturin eteläpuolelta ruovikko lähes puuttuu muutaman kymmenen metrin matkalta (kuva 3). Tältä avoimelta jaksolta löydettiin yhdestä kohdasta uhanalaista mykerösaraa (ks. luku 4). Tilan keskivaiheilla, kolmen peruskarttaan merkityn rakennuksen kohdalla, kasvaa vedessä jälleen ruovikkoa. Rakennusten eteläpuolella on lyhyt jakso lähes kasvitonta hiekkarantaa. Tästä etelään päin eli ns. paviljonkirakennuksen kohdalla kasvaa jälleen leveähkö ruovikko. Ruovikon ja rannan välissä kasvaa mm. viiltosaraa ja luhtakastikkaa. Paviljonkirakennuksen luoteispuolella on peruskarttaan merkitty soistunut painanne, jota peittää paksu ja yhtenäinen karhunsammalmatto. Painanteessa kasvaa lisäksi vähän suomyrttiä, juolasaraa, siniheinää, luhtakastikkaa ja jouhisaraa. Paviljonkirakennuksen lounaispuolella on suurempi ja paksuturpeisempi suo (kuva 4), jossa tavataan samaa kasvilajistoa sekä lisäksi mm. suoputkea, jouhivihvilää ja kurjenjalkaa. Suomyrtti on tällä kohteella runsas ja luhtaisuus on muutenkin voimakkaampaa. Rannan puolella suon kasvillisuus lähenee suursaranevaa. Molempien suokohteiden puustona on vähän mäntyä ja koivua sekä kiiltopajua. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 3 / 8

4 Kuva 3. Lähes kasvitonta rantaa, taustalla laituri ja järviruovikkoa. Valokuva Marko Vauhkonen. Kuva 4. Suo paviljonkirakennuksen lounaispuolella. Valokuva Marko Vauhkonen. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 4 / 8

5 Suon itä- ja kaakkoispuolella kasvaa muuta inventoitua aluetta nuorempaa puustoa (mäntyä, vähän koivua ja kuusta). Aluskasvillisuus puuttuu kuluneesta maaperästä paikoin lähes kokonaan tai on sammal- ja jäkälävaltaista. Kenttäkerroksessa tavataan vain paikoin puolukkaa, sianpuolukkaa, kanervaa, vanamoa ja metsälauhaa. Hietaniemen tila päättyy etelässä rehevään ojavarteen, jonka kasvillisuudessa vallitsevat sarat ja kastikat. Hietaniemen tilan länsiosaan on merkitty kaavaluonnoksessa ohjeellinen tieyhteys. Tällä alueella kasvaa varttunutta männikköä, jossa on alikasvoksena kuusta ja vähän koivua (kuva 5). Puustoa ei ole harvennettu niin kuin muulla inventoidulla alueella ja metsikössä on jonkin verran myös lahopuuta. Kenttäkerroksessa tavataan puolukkaa ja mustikkaa sekä vähän kanervaa, vanamoa ja kevätpiippoa. Pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal. Kuva 5. Metsää suunnitellun uuden tieyhteyden kohdalla. Valokuva Marko Vauhkonen. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 5 / 8

6 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIESIINTYMÄT Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Maastoselvityksen perusteella alueella ei ole kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien pienvesikohteiden tai metsälain 10 :n mukaisten metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit. Metsälakia sovelletaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella metsän hoitamiseen ja käyttämiseen vain maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla. Muina luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti merkittävinä kohteina rajattiin tilan kaakkoisosan suo ja eteläpään ojavarsi (kuva 6). Kohteiden kasvillisuutta on kuvattu edellä luvussa 3. Kohteille ei tulisi osoittaa nykytilannetta muuttavaa maankäyttöä. Merkittävistä eliölajeista todettiin pieni mykerösaran esiintymä tilan itärannan edustalla. Lajia kasvoi kaksi versoa noin puolen neliömetrin alueella. Kasvupaikka on merkitty kuvaan 6. Mykerösara on säädetty luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi lajiksi ja se on arvioitu (Rassi ym. 2010) Suomessa vaarantuneeksi (luokka VU). Kasvupaikka tulisi säilyttää nykyisellään. Alueella ei arvioitu olevan muiden EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien, luonnonsuojelulain 46 :n tarkoittamien uhanalaisten lajien, 47 :n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien tai muiden merkittävien eliölajien kannalta tärkeitä elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä. Selvitysalueella ei ole liito-oravan elinympäristöksi sopivaa metsää. Alueen rannoilla ei ole viitasammakon tai lampikorentojen elinympäristöksi sopivaa luhta- tai vesikasvillisuutta. Kangasmaitikka esiintyy alueella niin niukkana, ettei kirjoverkkoperhosen esiintyminen ole todennäköistä. Kangasmaitikka on yksi lajin toukkien ravintokasveista. Hietaniemen tilan edustalla kasvavilla järviruovikoilla ei arvioitu olevan erityistä linnustollista merkitystä. Ruovikot ovat osin niin kapeita tai harvoja tai vaihtoehtoisesti selän puolelta käyvän tuulen ja aallokon vuoksi niin suojattomia, etteivät ne sovellu hyvin lintujen pesimäpaikoiksi. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 6 / 8

7 Kuva 6. Mykerösaran kasvupaikka (punainen ympyrä) sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä suo ja ojavarsi (punaiset rajaukset). Valokuva Marko Vauhkonen. 5 YHTEENVETO TULOKSISTA Luontoselvityksen maastokäynnillä todettiin yksi lajiesiintymä ja kaksi luontokohdetta, jotka tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa ja alueen käytössä. Mykerösaran kasvupaikka tulisi pyrkiä säilyttämään nykytilassaan. Kuvaan 6 rajatulle suolle ja ojavarrelle ei tulisi osoittaa nykytilannetta muuttavaa maankäyttöä. Hietaniemen tilan alueella ei arvioitu olevan sellaisia luonto- tai kasvillisuustyyppejä tai kohteita, joiden osalta olisi tarpeen tehdä tarkentavia lajistoselvityksiä. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 7 / 8

8 6 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 8 / 8