RAPORTTI 16X KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

Transkriptio

1 RAPORTTI 16X KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

2 Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS Maastotyön tulokset 2 4 LUONTOTYYPIT Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Vesilain mukaiset luontotyypit Metsälain mukaiset luontotyypit 5 5 LAJIT Luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativat lajit Erityisesti suojeltavat lajit Rauhoitetut lajit Uhanalaiset lajit Suomen vastuulajit Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit 6 6 YHTEENVETO 6 7 KIRJALLISUUS 6 Liite 1 Liite 2 Kaava-alueen sijainti Selvityskohteiden (A-C) sijainti ja valokuvien ottosijainnit Pöyry Finland Oy Mika Welling, FM maastotyöt, raportointi Yhteystiedot: Pöyry Finland Oy Itkonniemenkatu KUOPIO etunimi.sukunimi@poyry.com

3 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT Kaava-alueelle tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen maastotyö Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen tarkoituksena oli löytää kaava-alueella sijaitsevat metsälain (10 ), luonnonsuojelulain (29 ) ja vesilain (2:11 ) mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä uhanalaiset luontotyypit sekä havainnoida kohteiden kasvillisuutta. Maastotöiden yhteydessä tehtiin samalla havaintoja liito-oravan potentiaalisista elinympäristöistä. Luontoselvityksen kasvillisuus- ja luontotyyppiosuudesta vastasi FM Mika Welling. Maastotöiden lisäksi selvityksessä käytettiin hyväksi kirjallisuusluettelossa mainittujen lähteiden lisäksi seuraavia aineistoja ja lähteitä: Ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen uhanalaistiedot Maanmittauslaitos, kartta- ja ortokuva-aineisto ALUEEN YLEISKUVAUS Kaava-alue sijaitsee Kontiolahdella noin 15 km Joensuusta pohjoiseen (liite 1). Selvityskohteena oli noin 73 hehtaarin suuruinen alue Pohjois-Karjalan Prikaatin vieressä Höytiäisen kaakkoisrannalla (liite 2). Kaava-alue on pääosin kivennäismaata. Kaava-alueen länsiosa on omakotitalo-, rivitaloja kerrostaloasutusta sekä tiealueita. Höytiäisen ranta-alue on pääosin rakentamatonta noin 100 metrin leveydeltä. Rantaan sijoittuu kuitenkin kaksi veneenlaskupaikkaa ja venelaituria sekä näihin liittyviä varastorakennuksia. Kaava-alueen itäosa on muuta ympäristöä korkeampaa harjualuetta, jossa kulkee valaistu ulkoilureitti. Valtaosa kaavaalueesta on kasvupaikkatyypiltään kuivahkoa kangasta. Harjualue on valtaosaltaan tuoreen ja lehtomaisen kankaan mosaiikkia (Paikkatietoikkuna, MVMI-aineisto 2011). 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit Kaava-alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita. Kaava-alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten kasvi- tai eläinlajien esiintymiä (Pohjois-Karjalan ELY-keskus ). Kaava-alueelle sijoittuu Kontionniemen pohjavedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ( ). Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 kaava-alueelle sijoittuu geomorfologisesti arvokas harjualue (kuva 1). Alueelle ei sijoitu POSKI-luokiteltuja geologisia muodostumia (Antikainen ym. 2002).

4 2 Kuva 1. Kaava-alueelle sijoittuvat merkinnät Joensuun seudun yleiskaavassa P= palvelujen ja hallinnon alue tai kohde, V=virkistysalue, geo/har-3 = geomorfologisesti arvokas harjualue, me=melualue, pv2 = muu tärkeä pohjavesialue. 3 LUONTOSELVITYS 3.1 Maastotyön tulokset Kohdealue A Kaava-alueen rantavyöhyke on eteläosastaan heinävaltaista mäntykangasta, jossa puustona on harvakseltaan järeitä rantamäntyjä (kuva 2). Rannan lajistoa ovat metsälauha, puolukka, maitohorsma, kultapiisku ja mansikka. Rannan suunnassa kulkee ajoura veneenlaskupaikoille ja venelaitureille, joita kaavaalueella on kaksi. Näihin liittyy myös varastorakennukset. Rantapuusto on yleisesti järeää mäntyä ja koivua, jotka tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää maisemapuina (kuva 3). Rakennusten välinen rinne on kuivaa jäkäläpeitteistä kangasta, jonka puusto on pääaisassa nuorta lehtipuustoa (kuva 4). AO-merkinnällä osoitettu alue on samanlaista niukkalajistoista kuivahkoa rantaa (kuva 5). Rantavyöhykkeen pohjoisosassa on pumppuamon tontti, jonka eteläreuna on pusikkoista koivikkoa ja lepikkoa. Itse tontti on rakennettua aluetta (kuva 6). Alueelta A ei löydetty luontokohteita.

5 3 Kuva 2 ja 3. Vasemmalla rantavyöhykkeen eteläosaa, oikealla venelaiturin alueen järeää rantapuustoa. Kuva 4 ja 5. Vasemmalla rakennusten välistä kuivaa kangasta, oikealla rantavyöhykkeen pohjoisosaa kaavan AO-merkinnän alueelta. Kuva 6. Vasemmalla pumppuamon tontti. Kohdealue B Kaava-alueen keskiosa muodostuu rakennetusta ympäristöstä tieverkostoineen. Alueella on vanhoja kerros-, rivitalo- ja omakotitaloja, jotka muodostavat omia keskinäisiä kokonaisuuksiaan. Näiden väliset metsäalueet ovat käsiteltyjä varttuneita mäntykoivusekametsiä. Alueelta B ei löydetty luontokohteita.

6 4 Kuva 7 ja 8. Alueen B rakennettua ympäristöä. Kohdealue C Kohdealue C on merkitty kaavaluonnokseen virkistysalueena (VL). Alue on polveilevaa harjukangasta, jonka pohjoispäässä on vanha maa-ainesten ottoalue (kuva 9). Harjun metsätyyppi vaihtelee tuoreen ja lehtomaisen kankaan välillä. Alueen länsipäässä yleisimpänä lajistona ovat mm. mustikka, metsäkastikka, kurjenpolvi, metsätähti, lillukka, mansikka, oravanmarja ja kultapiisku. Pensaskerroksessa on yleisenä pihlajaa ja katajaa. Harjun puusto on kauttaaltaan uudistuskypsää mäntyä, aliskasvoksena on yleisesti harmaaleppää ja haapaa (kuva 10). Harjun keskivaiheilla metsät ovat varttuneita tuoreita kankaita. Lahopuustoa harjun metsissä on määrällisesti ja laadullisesti niukasti. Metsien rakenne on melko monotoninen ylispuumäntyineen ja lehtipuualiskasvuineen (kuva 11). Harjun itäosassa metsät vaihtelevat nuoresta uudistuskypsään männikköön, pääosa metsästä on varttunutta. Paikoin tuoreen kankaan seassa on myös kuivahkoa kangasta (kuva 12). Alueelta C ei löydetty luontokohteita. Kuva 9 ja 10. Vasemmalla harjun länsipään vanhaa maa-ainesten ottokuoppa, oikealla harjun päällysosan heinäistä mäntymetsää.

7 5 Kuva 11 ja 12. Vasemmalla kuntopolkua harjun keskiosissa, oikealla harjun itäpään metsää. 4 LUONTOTYYPIT 4.1 Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain (LSL 29 ) nojalla suojeltuja luontotyyppejä. 4.2 Vesilain mukaiset luontotyypit Selvitysalueella ei ole vesilain (2:11 ) mukaisiin vesiluonnon suojelutyyppeihin kuuluvia kohteita. 4.3 Metsälain mukaiset luontotyypit Selvitysalueella ei ole metsälain (10 ) mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 5 LAJIT 5.1 Luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativat lajit Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu luontodirektiivin liitteen IV(b) mukaisia lajeja. 5.2 Erityisesti suojeltavat lajit Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu erityisesti suojeltavia lajeja. 5.3 Rauhoitetut lajit Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu rauhoitettuja lajeja. 5.4 Uhanalaiset lajit Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu uhanalaisia lajeja.

8 5.5 Suomen vastuulajit Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu Suomen kansainvälisiä vastuulajeja Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia lajeja. 6 YHTEENVETO Asemakaava-alue on laajalti jo aikaisemmin rakennettua ympäristöä. Alueen luonnontilaisinta osaa on harjualueella sijaitseva iso metsäalue, jossa kulkee valaistu kuntolatu. Metsäalue on tyypiltään uudistuskypsää mäntymetsää, jossa lahopuuston määrä ja laatu on niukkaa. Kaava-alueelta ei löydetty metsälain-, luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia luontokohteita. Alueella ei olemassa olevan tiedon mukaan ole uhanalaisia lajeja eikä niitä havaittu myöskään maastotyön yhteydessä. Osa kaava-alueesta sijoittuu maakuntakaavassa geomorfologisesti arvokkaaksi arvioidulle harjualueelle ja kaava-alue sijoittuu myös vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. 7 KIRJALLISUUS Antikainen Merja, Ari Lyytikäinen ja Jouni Pihlaja (2002). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen, loppuraportti Joensuun seudulta. Alueelliset ympäristöjulkaisut, nro 259. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka reports 22. Oulanka biological station. University of Oulu. Eurola, S., Bendiksen, K. ja Rönkä, A. 1992: Suokasviopas. Oulanka reports 11. Oulanka biological station. University of Oulu. Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. ja Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Laine, J. ja Vasander, H. 2005: Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Metsäkustannus Oy. Hämeenlinna. Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Tapio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s.

9

10