Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys

Transkriptio

1 Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun (Saukkolahdentien varrella) itäpuolella rinteessä (Kuvat 1 ja 2). Selvityksen tavoitteena on selvittää alueen luontoarvot, kuten uhanalaiset tai muut huomionarvoiset lajit ja luontotyypit sekä ohjeistaa niiden huomioiminen kaavoituksessa. Lajeista erityisesti liito-oravan havainnointiin keskityttiin. Suomessa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu ja silmälläpidettävä (NT) liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1 :ssä. Kyseisen lainkohdan mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava suosii elinalueenaan varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, joissa on riittävästi lehtipuita ravinnon lähteeksi (noin % puustosta) (esim. Rassi ym. 2001). Kuva 1. Selvitysalue opaskartalla punaisella rajattuna. Kuva 2. Selvitysalue ilmakuvassa punaisella rajattuna. 2. Työmenetelmät 2.1 Esiselvitykset ja maastotyöskentely Esiselvityksessä alueelta koottiin olemassa oleva luontotieto aiempien selvitysten, metsävaratiedon ja ilmakuvien avulla alueen mahdollisista arvokkaista luontokohteista. Lisäksi tarkistettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen tietokannoista alueen mahdolliset uhanalaishavainnot. Maastotyöt alueella tehtiin Alueen luontotyypit kartoitettiin ja selvitettiin, löytyykö alueelta arvokkaaksi luokiteltavia luontokohteita. Lisäksi alueelta etsittiin uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Liito-oravan havaitsemiseksi etsittiin risu- ja kolopesiä sekä jätöksiä puiden tyviltä.

2 2.2 Arvokkaiden luontokohteiden luokittelu Arvokkaiden luontokohteiden luokittelu perustuu teokseen Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. (Söderman 2003). A Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Natura-alueet Kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA-alueet) Ramsar-alueet B Kansallisesti arvokkaat kohteet Kansallispuistot Luonnonpuistot Soidensuojelualueet Lehtojensuojelualueet Muut valtakunnallisesti arvokkaat luonnonsuojelualueet Erämaa-alueet Koskiensuojelulain mukaiset vesistöt Valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet Valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet Kansallisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (FINIBA-alueet) Kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ) Uhanalaisten lajien esiintymispaikat Uhanalaiset luontotyypit* Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat Kohteet, joilla on vesilain luontotyyppejä METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaiset, luokkien I-II kohteet* C Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat kohteet Valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet Maakuntakaavojen suojelualuevaraukset Maakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat Alueellisesti uhanalaiset luontotyypit* Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät muut luontokohteet D Paikallisesti arvokkaat kohteet Kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ) Yleis- ja asemakaavojen suojelualuevaraukset Paikallisesti uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymispaikat Muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat kohteet E Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Kohteet, jotka eivät ole yllä mainituissa luokissa, mutta jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä esim: o suuret, yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet o ekologiset käytävät Luonnonmuistomerkit * lisäys arvokohdekriteereihin Luontotyyppien uhanalaisuus (*) on lisätty tässä selvityksessä arvokohdekriteeristöön. Luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu luontotyyppien valtakunnallisen uhanalaisuusarviointiin perustuen (Raunio, Schulman &Kontula 2008). METSO-ohjelman valintaperusteet on esitetty julkaisussa METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Anonyymi 2008). Kohteen arvoon vaikuttaa sen edustavuus, luonnontilaisuus, harvinaisuus ja uhanalaisuus sekä lajistollinen monimuotoisuus. Metsien luonnontilaisuutta arvioidaan metsänhoidollisen tilan, lahopuun määrän ja laadun sekä elävän puuston ikärakenteen ja lajisuhteiden perusteella.

3 3. Tulokset 3.1 Luonnon kuvaus Lehtomainen kangas Rinteessä on käsiteltyä ja avointa lehtomaista kangasta. Rinteessä on laavupaikka ja metsikkö näyttäisi olevan koulu- ja päiväkotilaisten virkistyskäytössä (Kuva 3). Alueella kasvaa suurimmaksi osaksi korkeintaan keski-ikäisiä kuusia, joista monien alaoksia on karsittu. Pohjoisempana on jonkin verran myös haapaa. Pohjakerros on monin paikoin pelkästään neulasten peittämä ja tallattu, pohjoisempana rinteessä kenttäkerros koostuu lehtomaisen kankaan lajeista (Kuva 4). Kenttäkerroksessa runsaimpana ovat oravanmarja, käenkaali, sudenmarja, hiirenporras, metsäimarre, metsätähti ja vadelma. Myös muun muassa ranta-alpia ja puna-ailakkeja tavattiin. Kuva 3. Rinnemetsä on päiväkoti-koululaisten virkistyskäytössä. Pohjakerros on näiltä osin niukka. Kuva 4. Pohjoisempana lehtomaisen kankaan kenttäkerroksessa runsaimpana ovat käenkaali, metsätähti, oravan- ja sudenmarjat sekä metsäimarteet Kangasräme Rinteen alaosissa on nuoripuinen kangasräme (Kuvat 5 ja 6), jossa rahkasammaliset ja varvikkoiset mätäspinnat ovat vallitsevia. Varvuista erityisesti suopursu on yleinen. Puista suolla kasvaa enimmäkseen nuoria mäntyjä ja koivuja. Suon itäpuolella on pelto ja suo on siten ojitettu, mikä heikentää sen arvoa. Vesitalous suolla näyttäisi kuitenkin olevan melko luonnontilainen pellon läheisyydestä huolimatta ja lajisto on tyypillistä suokasvillisuutta. Suon reunamilla lenteli useita perhosia. Kuva 5. Rinteen alaosissa on kangasräme (NT).

4 3.2 Uhanalaiset tai muut huomionarvoiset lajit Alueelta ei havaittu liito-oravan pesiä, eikä kuusten tai haapojen tyviltä tehty jätöshavaintoja. Myöskään muita huomionarvoisia lajeja ei havaittu. 4. Johtopäätökset Liito-oravan näkökulmasta alueen maankäytölle ei ole esteitä. Alueen avoimuus sekä vähäinen ravintopuiden määrä eivät tarjoa liito-oravalle otollista elinaluetta. Alueelta ei havaittu myöskään muita uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä. Maankäyttöä suunnitellessa tulee ottaa huomioon alueen arvo päiväkoti-koulun virkistysalueena. Luontotyyppinä kangasräme (Kuva 6) rinteen alaosissa ei ole uhanalainen, ainoastaan silmälläpidettävä, NT (Raunio ym. 2008). Puustoiset suot ja niiden metsäiset reunat voidaan kuitenkin sisällyttää METSO-ohjelman luontokohteisiin (Anonyymi 2008) ja siten suo n. 1 m reunavyöhykkeellä olisi hyvä jättää käsittelyn ulkopuolelle, kuten alustavassa suunnitelmassa on tehtykin. Kuva 6. Ilmakuvassa selvitysalue merkittynä punaisella ja kangasräme vihreällä.

5 5. Lähteet Anonyymi METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Suomen ympäristö 26/2008. Ympäristöministeriö. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Söderman, T Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Vammalan kirjapaino Oy.