Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit"

Hanna-Mari Saarnio
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' Yleistä *+,"!-./01!(%##))"!"# Kasvillisuus- ja Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2" 4 4 L'3 4''!&' 3.3 Tilat 7:124 ja 4 4 Arvokkaat Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2" 4 4 L'3 4''!

3 30 1 Johdanto Selvitysalue sijaitsee Lavian kunnan alueella, Karhijärven rannalla, noin kilometri keskustasta etelään Lehmihaantien varrella. Alue on 5892,7m2 kokoinen tontti, joka koostuu kolmesta tilasta; Saunaranta, Saunaranta II ja Saunaranta III. Luontoselvitys on tehty asemakaavamuutoksen pohjaksi Airix Ympäristö Oy:n toimeksiannosta. Alueelta on tehty liito-orava-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on tehnyt luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2 Liito-orava 2.1 Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. 5 Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään 20 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty vaarantuneeksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 2.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsittiin mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsittiin liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Liito-oravaselvitys tehtiin Liito-oravaselvityksen ajankohta oli myöhäinen, mutta isojen kuusien tyvillä ei kasvanut korkeaa kasvillisuutta ja ne olivat helposti tarkastettavissa. Alueella ei kasvanut suuria lehtipuita. 2.3 Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta.

Alueelta on tehty liito-orava-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on tehnyt luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2 Liito-orava 2.

4 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 3.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin Alue kierrettiin jalkaisin ja havaitut kasvit kirjattiin ylös. Alue on kuvioitu metsätyyppien mukaan. 3.2 Tila 7:156 5 Porintieltä tultaessa ensimmäinen tila nro 7:156 on rakentamaton ja sen koillisosaan on tuotu joskus joutomaata. Tällä kuviolla kasvaa noin 80 vuotiaita isoja kuusia ja alikasvoksena nuoria rauduskoivuja. Metsikön pensaskerroksessa kasvaa runsaasti pihlajan taimia sekä korpipaatsamaa, taikinamarjaa, kiiltopajua ja vadelmaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, kevätpiippoa, käenkaalia, oravanmarjaa, metsälauhaa, voikukkaa, kultapiiskua, särmäkuismaa, metsäalvejuurta, metsäorvokkia, sudenmarjaa, maitohorsmaa, metsäkurjenpolvea, karhunputkea, korpikastikkaa, valkovuokkoa, koiranputkea, korpi-imarretta, sormisaraa, rönsyleinikkiä, syyläjuurta ja ahomansikkaa. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta, kerrossammalta ja metsäliekosammalta. Pienessä painanteessa kasvaa hiirenporrasta ja isoalvejuurta. Painanteessa on keväisin lumen sulamisvettä ja kesällä sekä syksyllä sateisimpina aikoina sadevettä. Kuvio on kulttuurivaikutteista käenkaali-mustikkatyypin lehtomaista kangasta (OMT). Joutomaa-alueella kasvaa nokkosta, siankärsämöä, leskenlehteä, niittynätkelmää, metsäapilaa, heinätähtimöä, hiirenvirnaa ja vaaleaamerikanhorsmaa. Käenkaali-oravanmarjatyypin lehtomainen kangas 3.3 Tilat 7:124 ja 7:140 Tilalla 7:124 on asuinrakennus ja puutarha. Tilalla 7:140 on mökkirakennuksia ja hoidettua nuorta kuusikkoa.

2 Tila 7:156 5 Porintieltä tultaessa ensimmäinen tila nro 7:156 on rakentamaton ja sen koillisosaan on tuotu joskus joutomaata.

5 7 4 Arvokkaat luontotyypit ja uhanalaiset lajit Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. Keski-ikäiset kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat on luokiteltu Etelä-Suomessa ja koko Suomen alueella silmälläpidettäviksi (NT). 5 Päätelmät Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Siellä ei myöskään havaittu uhanalaisia tai rauhoitettuja putkilokasveja. Alueen luontotyypit eivät ole metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä.

Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä.

6 Osa Osa Lähteet 5 Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. 8 Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. 5 Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus ympäristökeskus. Helsinki. 5 Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus ympäristökeskus. Helsinki. 1. Suomen 2. Suomen Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V-liitteen lajit. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Hävinneet ja uhanalaiset putkilokasvit. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaiset putkilokasvit (NT). Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaiset putkilokasvit (LC).

, Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. 5 Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T. 2008.

7 9

Samankaltaiset tiedostot

Rataskadun alueen liitooravaselvitys

Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2