KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan liito-oravaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO VUOSANGAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEEN LAAJENNUSALUEET LIITO-ORAVA MENETELMÄT JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖS JA SUOSITUKSET... 4 Pohjakartta MML, 2011 Liitteet Selvitysalueet ja liito-oravakohteet

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan liito-oravaselvitys 1 (4) 1 Johdanto Tämä työ on liito-oravaselvitys Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueilta. Selvitys liittyy Kainuun 1. vaihekaavan laatimiseen ja on sen perusselvityksiä. Liito-orava (Pteromys volans) on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji. Liito-oravaselvityksen teki biologi Jari Kärkkäinen FCG Finnish Consulting Group Oy:n Kuopion toimistosta. 2 Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen laajennusalueet Vuosangan nykyisen ampuma- ja harjoitusalueen pinta-ala on ha ja laajennuksen jälkeen pinta-ala olisi ha. Ampuma- ja harjoitusalueen laajennuksella on tarkoitus saada toteutettua tiukentuneiden varomääräysten vaatimat suoja-alueet ja sijoitettua tykistön tuliasemia uudelleen. Laajennusalueet sijoittuvat nykyisen ampuma- ja harjoitusalueen luoteis- ja kaakkoispuolelle Ristijärven kunnan ja Kuhmon kaupungin alueille. Laajennusalueita on neljä: Kivijärven Koiravaaran laajennusalue, Paloahon laajennusalue, Mustinvaaran laajennusalue ja Pellinkankaan laajennusalue. Kivijärven Koiravaaran alue on laajennusalueista laajin ja se sijoittuu ampuma- ja harjoitusalueen luoteis- ja länsipuolelle. Paloaho sijoittuu ampumaja harjoitusalueen koillispuolelle ja Pellinkangas sen kaakkoispuolelle. Ampuma- ja harjoitusalueen itäpuolella on Mustinvaaran laajennusalue. Laajennusalueiden sijainti ilmenee liitekartasta. 3 Liito-orava Liito-oravan luontaisia elinympäristöjä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Haapa on tärkeä pesä- ja ravintopuuna. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Elinalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Liito-oravat pystyvät käyttämään nuoria metsiä, siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. Liito-orava pesii useimmiten käpytikan tai muiden tikkojen tekemässä kolossa (useimmiten haavassa) sekä vanhoissa oravan tai rastaan tekemissä risupesissä kuusessa. Laji pesii myös linnunpöntössä ja rakennuksissakin. Vaihtopesiä on käytössä useita, yleensä 3-8 kappaletta. Vuodessa syntyy 1-2 poikuetta. Ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuun vaihteessa. Loppukesällä poikaset ovat jo emonsa näköisiä ja lähes samankokoisia. Toinen poikue syntyy kesäkuulla. Yleensä pesueessa on kaksi tai kolme poikasta, harvoin neljä tai vain yksi. Liito-orava elää noin 3-5 -vuotiaaksi. Aikuiset liito-oravat ovat paikkauskollisia ja elävät samassa metsässä vuosia. Aikuisen naaraan elinpiiri on kooltaan yleensä 4-10 ha, keskimäärin 8 ha. Naaras liikkuu säännöllisesti pesä- ja ruokailupaikkojen välillä ja voi oleskella suppealla alueella, jopa samassa pesäkolossa, useita vuosia. Koiraan elinpiiri on useita kymmeniä hehtaareja, keskimäärin noin 60 ha. Koiraat liikkuvat melko vapaasti naaraan valtaamalla alueella sekä eri naaraiden elinpiirien välillä. Syksyllä ja talvella nuoret liito-oravat etsivät itselleen uuden sopivan elinalueen, joka voi sijaita jopa useiden kilometrien päässä synnyinpaikasta.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan liito-oravaselvitys 2 (4) Liito-orava liikkuu liitämällä puista toiseen. Liidot ovat tavallisesti 40 metrin pituisia. Maassa se liikkuu kömpelösti ja yleensä vain muutamia metrejä, jos liito jää lyhyeksi. Pääravintona (noin %) liito-oravalla ovat talvisin lepän ja koivun norkot, joita se kerää ja varastoi talveksi koloihin, pönttöihin ja isoille kuusen oksille. Norkkojen puutteessa se syö myös silmuja. Kesäisin ravintona ovat lepän ja haavan lehdet sekä kukat ja marjat. Sille kelpaavat myös koivun kypsyvät siemenet ja vihreät kuusenkävyt, männyn silmut ja kukinnot. Liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49.1 ) 1. Suomessa liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi. 4 Menetelmät ja aikaisemmat havainnot Maastotyöt suoritettiin Tiedossa olevilta kohteilta etsittiin liitooravien papanoita mahdollisten pesimä-, oleskelu- ja ruokailupuiden juurilta (erityisesti kuusi ja haapa) sekä ilmakuvilta rajatuilta varttuneista kuusivaltaisista metsistä. Papanoiden tuoreus ja määrä arvioitiin silmämääräisesti. Papanapuun rinnankorkeusläpimitta mitattiin ja katsottiin, onko puussa koloja tai risupesiä. Liito-oravan elinalueet koostuvat lisääntymis-, ruokailu- ja liikkumisalueista. Papanat antavat ainoastaan tietoa lajin esiintymisestä alueella, joten niiden perusteella ei pysty määrittämään eläinten määrää tai niiden elinpiirien laajuutta. Lisääntymis- ja levähdyspaikaksi on rajattu reviirialue, jolle papanapuut keskittyvät ja kohde on puustollisesti lajille ominainen. Alueilla on todennäköisesti pesäpuita (risupesiä), vaikka ei risupesä havaittu. Niiden havaitseminen on hyvin vaikeaa, koska ne yleensä sijaitsevat kuusen yläosalla. Lajista on aikaisemmat havainnot Ristijärven Kierroskankaalta ja Pääjärven itäpuolella olevasta Kössintörmän metsästä. Kierroskangas, kerroskankaan pohjoisosa, kääntöpaikan pohjoispuoli, vanha, tuoreen kankaan sekametsä. Havainto on tehty Kössintörmä, Pääjärven itäpuolella. Varttunut mäntysekametsä. Havainto on tehty Tältä kohteelta ei havaittu lajista merkkejä. 1 LsL:n (luonnonsuojelulaki /1096) 49.1 :n mukaan EY:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) (Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. ( /553). LsA:n (luonnonsuojeluasetus /160) liitteessä 5 on lueteltu Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan liito-oravaselvitys 3 (4) 5 Tulokset 1. Kierroskankaan vanha metsä Pinta-ala: 34,0 ha Alueelta on aikaisempia havaintoja lajista. Kierroskankaan metsästä havaittiin kaksi papanapuuta (taulukko 1). Papanat löytyivät haapojen juurelta. Papanapuut keskittyvät tuoreelle puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaalle, missä kasvaa kuusien lisäksi haapaa, koivua ja harmaaleppää. Kolopesäpuita ei löydetty, mutta alueella on muutamia liito-oravalle sopivia käpytikan tekemiä kolohaapoja. Niiden alta ei havaittu papanoita. Kahdessa kolohaavassa pesi käpytikka. Taulukko 1. Liito-oravan papanapuut. Läpimitta on puun rinnankorkeusläpimitta 1 Haapa 30 alle Haapa 45 alle Kyntölän metsät Pinta-ala: 6,5 ha, länsiosa Pinta-ala: 2,9 ha, itäosa Kohde jakaantuu kahteen osaan. Länsiosalla havainnot tehtiin tuoreesta kuusivaltaisesta kangasmetsästä. Kuusien joukossa kasvaa hieman mäntyä, koivua ja haapaa. Puusto on varttunutta ja sitä on kasvatushakkuin käsitelty. Lahopuuta on hieman. Papanapuita on kaksi (taulukko 2). Taulukko 2. Liito-oravan papanapuut. Läpimitta on puun rinnankorkeusläpimitta 1 Kuusi 35 alle Kuusi 30 alle Itäosan kuusivaltaisesta metsästä löydettiin kolme papanapuuta (taulukko 3). Kuusien joukossa kasvaa hieman haapaa ja koivua. Lisäksi puustoon kuuluvat raita ja harmaaleppä. Puusto on eri-ikäistä, pääosin varttunutta ja paikoin varttuvaa. Kasvillisuus on tuoretta kangasta, paikoin on soistumia. Taulukko 3. Liito-oravan papanapuut. Läpimitta on puun rinnankorkeusläpimitta 3 Kuusi Kuusi 25 alle Kuusi Ämmäjoki Pinta-ala: 1,3 ha Kohteelta löydettiin yksi papanakuusi (taulukko 4). Ämmäjoen jyrkillä rinteellä kasvillisuus on lehtipuuvaltaista lehtoa ja lehtomaista kuusikangasta. Kuusivaltaisella osalla puusto on vanhaa ja aivan joen partaalla lehtipuumetsä on varttuvaa. Lehtipuuvaltaisella osalla kasvaa harmaaleppää ja koivua.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan liito-oravaselvitys 4 (4) Taulukko 4. Liito-oravan papanapuu. Läpimitta on puun rinnankorkeusläpimitta 1 Kuusi 30 alle Johtopäätös ja suositukset Laajennusalueilla on liito-oravakohteita vähän. Tämä johtuu siitä, että laajennusalueilla on vähän lajille sopivia metsiä sekä osa lajille sopivista kuusimetsistä ovat erityksissä hakkuuaukkojen ja taimikoiden keskellä. Lisäksi huomattavat osa alueen kuusimetsistä on varsin karuja, joissa liito-orava ei viihdy. Liito-oravakohteet Kierroskankaan vanha metsä, Kyntölän metsät ja Ämmäjoki esitetään Kainuun 1. vaihekaavaan merkitettäväksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi kohteeksi (luo). FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Timo Leskinen DI, aluetoimiston päällikkö Laatinut: Jari Kärkkäinen FM, biologi

7 Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden Ampuma-alue liito-oravaselvitys R I S T I J Ä R V I Isosuo Härmänkylä 1. Kierroskankaan vanha metsä Kivijärvi 3. Ämmäjoki 2. Kyntölän metsät Kuivajärvi Niemenkylä S O T K A M O K U H M O Huuhilonkylä ± Karttaselite Isosuo Pohjakartta MML, 2011 Kelloniemi Papanapuu Reviirialue Ampuma-alue Selvitysalue Kilometriä