Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Transkriptio

1 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1

2 1 Johdanto Työmenetelmät Tulokset Leirikeskuksen itäpuoli Kankaanhauta-tilan länsipuoli Kankaansuo Iso Ketvenensaari Muurikaisjärven eteläpää(koskenpään tilan länsipuoli) Muurikaispää Lehmämäen pohjoispuoli Kirjallisuus Liitteet Johdanto Leppälahden alueelle ollaan tekemässä kyläselvitystä. Selvityksen avulla tarkennetaan tulevan osayleiskaavatyön sisältökysymyksiä ja määritellään osayleiskaavalle perusteltu aluerajaus. Alustavana luontoselvityksenä on selvitetty Leppälahden suunnittelun kannalta keskeisimmän alueen liito-oravareviirit. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1 :ssä. Kyseisen lainkohdan mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Direktiivin ja LSL:n tavoitteena on säilyttää liito-oravan lisääntymismahdollisuudet alueella. Liitooravanaaraan lisääntymisen onnistumisen kannalta ovat oleellisia pesäpuut, niiden läheiset suoja- ja ravintopuut ja/tai riittävät kulkuyhteydet niiden välillä( Anonyymi 2001). Uusimmassa kotimaisessa uhanalaisuusselvityksessä liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi (Rassi ym. 2010). 2

3 Selvitysalue Selvitysalue rajautuu rautatiehen pohjoisessa, Leppäveteen lännessä, Kaivovesilahteen ja Orajokeen etelässä, sekä Orajärveen, Muurikaisjärveen ja niiden väliseen puroon idässä. Alueen maapinta-ala on noin 4 km². Alueen pohjoisosassa (rautatien ja Kuopiontien välinen ja Kuopiontien ja Muurikaisjärven välinen alue) on taajamamaista pientaloasutusta. Laajimmat peltoalueet ovat alueen eteläosassa Puhdaspohjassa. Alueen maaperä on pääosin moreenia. Lounaasta Manunsaarta pitkin Puhdaspohjan läpi ja edelleen Muurikaisjärven itäpuolelle ulottuu harjumuodostuma. Puhdaspohjan ja Muurikaisjärven pohjoispuolisten peltoalueiden, sekä keskustan jo pääosin asuinrakentamiseen käytettyjen entisten peltojen maaperä on savea tai hiesua. Alueella ei ole merkittäviä kallioalueita. Kasvillisuuden yleispiirteenä tutkimusalueella on lehtomaisuutta indikoivien kasvien(mustakonnanmarja, lehtokuusama, metsäruusu) yllättävän runsas ja laaja-alainen esiintyminen. Liito-oravan esiintymiselle keskeisinä yleensä pidettyjä varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä alueella on suhteellisen vähän. Selvitys osoitti, että lehdoissa joissa on runsaasti varttuneita haapoja muttei juuri lainkaan suojapuiksi tarpeellisina pidettyjä kuusia, voi olla tiheäkin liito-oravakanta. 2 Työmenetelmät Tutkimusalueen metsät kierrettiin siten, että liito-oravan kannalta potentiaalisilta alueilta tutkittiin tuuheiden kuusten ja isojen haapojen ja raitojen juuret. Mikäli jätöksiä löytyi myös pienempien puiden tyvet tutkittiin. Tutkimusalueelta oli ennestään tiedossa liito-oravahavaintoja kolmesta paikasta. Jätöspuut ja muut havainnot paikannettiin GPS laitteella (Trimble GeoXT), josta koordinaatit siirrettiin MapInfo paikkatieto-ohjelmaan karttaesitysten laatimista var- 3

4 ten. Maastotyöt tehtiin , 11., 12. ja Tehdyt havainnot on esitetty karttaliitteissä ilmakuvan päällä.. 3 Tulokset 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli, Kohde 1 Alueen kuvaus Leirikeskukselta itään suuntautuu järeää, harvennettua männikköä kasvava niemeke eteläpuolella olevan Kaivoveden ja pohjoispuolen pellon ja luhtaisen koivikon välissä. Kaivoveden rannassa on järeää haapaa kasvava vyöhyke, joka jatkuu em. männikköä itäpuolitse kiertäen pellon kulman kohdalle. Havainnot Tässä haavikossa oli lukuisia asuttuja kolopuita ja jätöksiä niin runsaasti, ettei jätöspuiden paikantaminen ollut mielekästä. Pelkästään liito-oravien selvästi asuttama alue on rajattu kartalle. Kuusia alueella on vain yksittäin, eivätkä ne sijoitu liito-oravien asuttamalle alueelle. Kuva 2 Rantaa kiertää yhtenäinen eri-ikäisten haapojen vyöhyke Maankäytön suunnittelussa huomioitavaa Vaikka mäntyjen juurilta ei etsittykään papanoita, on selvää että liito-oravat käyttävät mäntyjä liikkuessaan eri esiintymien välillä itä-länsi ja pohjois-eteläsuunnassa. Nämä yhteydet on säilytettävä maankäytön suunnittelussa. 3.2 Kankaanhauta-tilan länsipuoli, Kohde 2 Lähellä leppäveden rantaa on luhtainen painanne (syntynyt ehkä hiekanoton seurauksena), jota ympäröi järeitä mäntyjä, haapoja ja koivuja kasvava metsä. Painanteen ympärillä oli useita asuttuja kolohaapoja. Jätösten yhteismäärä oli useita tuhansia. Myös Manunsaareen johtavan tien varressa, sen itäpuolella olevien haapojen juurella oli jätöksiä, mutta määrät olivat pieniä suhteessa rannan läheisyydessä olevaan 4

5 esiintymään. Nämä haavat ovat hyväkasvuisuutensa vuoksi mahdollisesti merkittäviä ravintokohteita ja siksi myös ne on säilytettävä. Maankäytön suunnittelussa huomioitavaa Yhteydet Leirikeskuksen itäpuolen (kohde 1 ja Kankaansuon (kohde 3) esiintymiin pitää varmistaa.. Kuva 3 Lampareen ja Leppäveden välinen kannas, oikealla yksi kolopuista 3.3 Kankaansuo, Kohde 3 Kohteen kuvaus Alueen lounaiskulma on avoluhtaa. josta itään päin on koivuluhtaa. Luhtaista painannetta ympäröi pohjois-, itä- ja eteläpuolella koivu-haapalehto. Havainnot Haapa-koivulehtokuviossa oli yhtenäinen U-muotoinen alue, jolla oli runsaasti jätöspuita. Tämän alueen pohjoispuoliskolla oli yksi asuttu kolo- ja yksi risupesäpuu. 5

6 Kuva 4. Haapalehtoa, vasemmalla luhdan lampareita Maankäytön suunnittelussa huomioitavaa Koska koko kuvio 20 on liito-oravan asuttamaa, ei sille voi osoittaa rakennuspaikkoja. Kuvio 19 on taas vetisyytensä vuoksi rakentamiseen ilmeisen sopimatonta Yhteydet pohjoiseen ja itään ovat jo heikentyneet. Liito-oravat joutuvat ylittämään peltoja ja Leppälahdentien. Vain Leppäveden rannan kautta on jonkinlainen puustoinen kulkuyhteys. Maankäytössä kulkuyhteyksien säilyminen edes nykyisellään pitää varmistaa 3.4 Iso Ketvenensaari Saari on ilmeisesti laajaa aluetta asustelevan koiraan elinpiiri. Pohjoisosan kuviolla oli runsaasti jätöksiä isojen kuusten juurella. Alueella on useita tukkipuukokoisia haapoja, joista ainakin kahdessa oli koloja. Keskimmäisellä rajauksella rannassa vanhojen haapojen (kuva 5.) juurilla oli runsaasti jätöksiä. Eteläisimmällä kuviolla oli yksittäisiä kuusia männikössä, joiden juurilla jätöksiä. Jätökset osoittivat käytetyiksi ravintokohteiksi vanhan raidan ja haavan. Kuva 5 Itärannan ja tien välissä oleva haapa, jossa liito-orava on oleillut 6

7 Maankäytön suunnittelussa huomioitavaa Kuvioilla 33, ja 43 suurempia haapoja ja tuuheita kuusia, sekä vanhat raidat ja kulkuyhteydet niiden välillä tulee säilyttää. (pääosin ovat jo hyvän metsänhoidon mukaista käytäntöä) Kulkuyhteydet mantereelle ovat jo luonnostaan huonot ja yksilön on ylitettävä salmi joko pengertien kautta tai jään yli avomaastossa. 3.5 Muurikaisjärven eteläpää(koskenpään tilan länsipuoli), Kohde Kohteen kuvaus Rehevä puronvarsilehto, jonka puusto haapaa, koivua ja tuomea. Alikasvustona ja kuviota pitkin etelä-pohjoissuuntaisesti kulkevan voimalinjan alla sijaintinsa vuoksi säännöllisesti vesottuina lehmuksia. Kuva 6. Liito-oravan asuttama katkennut haapa Kuva 7. Liito-oravan suosima kuusi Havainnot Kuvion pohjoispäässä oli myrskyn katkaisema edelleen asuttu kolohaapa. Tämän lisäksi jätöksiä oli muutamien muidenkin puiden alla, mutta erityisesti pellonreunan suuren kuusen juurella. Kuusen alla jätökset olivat pääosin kevättalvisia, joten se on siihen aikan liikkuville koiraille tärkeä levähdyspaikka. Jätösmäärät viittaisivat siihen, että kyseessä on osareviiri. Joko Muurikaispään yksilö on käynyt säännöllisesti tai 7

8 reviiri jatkuu esimerkiksi Koskenpään tilan eteläpuolelle. tätä aluetta ei tutkittu, koska kohde on jo muutoinkin osin alkuperäisen selvitysaluerajauksen ulkopuolella. 3.6 Muurikaispää, Kohde Kohteen kuvaus Maanviljelystilan peltojen länsipuolella rinteessä olevaa korkeaa (noin 30m) mäntyvaltaista kangasmetsää, jossa useita kookkaita, tuuheita kuusia. Havainnot Mainittujen kuusten juurilla oli runsaasti jätöksiä, varsinkin rajauksen eteläpäässä (tuhansia). Ilmeisesti yksilön ns. vessapuu. Kuva 8. Yksi liito-oravan levähdyskuusista Maankäytön suunnittelussa huomioitavaa Suuria levähdyskuusia ja haapoja ja leppiä tulee säästää. Kulkuyhteydet kuvion sisällä tulee säilyttää ja samoin yhteydet pohjoiseen ja etelään. 3.7 Lehmämäen pohjoispuoli, Kohde Kohteen kuvaus Kyseessä on mäkien välissä oleva kuusivaltainen notko, jossa sekapuuna on mäntyä, koivua ja haapaa (kuva 10). Havainnot Muutamien kuusten ja yhden haavan juurella oli runsaasti jätöksiä. On kokonaismäärästä päätellen koiraan osareviiri. Lehmämäen itärinteellä yksittäisiä jätöspuita (kaikkia ei paikannettu), jotka osoittaisivat liikkumista Muurikaispään reviirin suunnasta. varsinkin yksi laajemman kuusikkokuvion länsireunan kuusi oli säännöllisesti käytetty satojen jätösten perusteella. 8

9 Kuva 10 Jätöslöydöt keskittyivät tämän Y-risteyksen lähistölle Havainto vuodelta1994 on väärässä paikassa. oikea paikka oli reilut 100m itään eli lähellä Kuopiontieltäpoistumisramppia. Paikan kuusikko on hakattu jo 1990-luvulla. Pohjoisempana Kuopiontien ja junaradan välistä on todettu liito-oravan jätöksiä v.2006 (Soile Turkulainen/Pöyry). Kyseiseltä alueelta ei nyt löytynyt mitään ja kyseessä on ilmeisesti ollut lyhytaikaisesti alueella oleillut yksilö (papanoita vain muutama). Maankäytön suunnittelussa huomioonotettavaa Vaikka esiintymä on vain osareviiri, on se ilmeisen merkittävä sitä käyttävän yksilön kannalta. Seuraavaan esiintymään etelässä (Muurikaispää) on noin kilometri ja seuraavaan pohjoisessa noin 1,5 km. Siksi esiintymän liito-oravan kannalta merkittäviä ominaispiirteitä (tiheitä kuusia, haapoja ja leppiä) tulee säästää kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä. Lisäksi esiintymä on ollut aiemmin ilmeisesti laajempi, mutta se on jo kutistunut merkittävästi pohjoispuolella tehdyn hakkuun seurauksena. 4 Kirjallisuus Anonyymi 2001: Li ito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459s, Oy Edita Ab,Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen. E.,Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010 : Suomen lajien uhanalai suus s. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 5 Liitteet Liite 1. Kohdekartta 9

10 LIITE 1. Selvityksen perusteella rajattujen liito-oravan elinalueiden kohdekartta. Selite Osayleiskaavarajaus 2012 toteutetut liito-oravainventoinnit Kartta 1. Rajattujen liito-oravaesiintymien sijainnit kohdenumeroittain. Kohdenumerointi on esitetty inventointiraportissa. Näiden rajattujen kohteiden lisäksi Iso-Ketveneensaari tunnistettiin selvityksessä laajasti liito-oravakoiraan elinpiiriksi.

11 Kartta 2. Liito-oravan elinalueiden rajaukset kohdenumeroittain.