JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys"

Julia Kyllönen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 RAPORTTI 16USO0135.BAUSP.LUON JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys

2 Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 ALUEEN YLEISKUVAUS Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 4 LUONTOSELVITYS Maastotyön tulokset Pohjoinen alue Venelaiturin rinne ja lammen alue Saaren itäosa 6 5 LUONTOTYYPIT Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Vesilain mukaiset luontotyypit Metsälain mukaiset luontotyypit 6 6 LAJIT Luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativat lajit Erityisesti suojeltavat lajit Rauhoitetut lajit Uhanalaiset lajit Suomen vastuulajit Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit 7 7 YHTEENVETO 7 8 KIRJALLISUUS 7 Liite 1 Vuoritsalossa tehdyt aiemmat luontoselvitykset Pöyry Finland Oy Mika Welling, FM Arto Sipinen, Ins. maastotyö, raportointi maastotyö, raportointi Yhteystiedot: Pöyry Finland Oy Itkonniemenkatu KUOPIO etunimi.sukunimi@poyry.com

3 1 1 JOHDANTO Selvitys koskee Jyväskylän Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutosaluetta (kaavaluonnos ) ja niillä sijaitsevia rakentamiselle osoitettuja kohteita R-1 ja RA. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen tarkoituksena oli löytää rakentamiseen osoitetuilta alueilta metsälain (10 ), luonnonsuojelulain (29 ) ja vesilain (2:11 ) mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä uhanalaiset luontotyypit sekä havainnoida kohteiden kasvillisuutta. Maastotöiden yhteydessä tehtiin samalla havaintoja liito-oravan potentiaalisista elinympäristöistä. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Kaava-alueen kahdelle muutoskohteelle tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen maastotyö Maastotöiden lisäksi selvityksessä käytettiin hyväksi kirjallisuusluettelossa mainittujen lähteiden lisäksi seuraavia aineistoja ja lähteitä: Ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen uhanalaistiedot Maanmittauslaitos, kartta- ja ortokuva-aineisto Vuoritsalon päällä olevan lammen lähialueen putkilokasvikartoitus, Anu Surakka Vuoritsalon kaavanmuutos- ja laajennusalueen luontoselvitys. Timo Pylvänäinen. 3 ALUEEN YLEISKUVAUS Ranta-asemakaavoitettava alue Jyväskylässä Päijänteen Murtoselällä sijaitsevassa Vuoritsalon saaressa. Selvityskohteina olivat ranta-asemakaavan kaksi muutosaluetta, kohteiden sijainti on esitetty kuvassa Suojelualueet ja uhanalaiset lajit Vuoritsalossa on kymmenen yksityismaalla sijaitsevaa aluetta, joista kahdeksan on luontotyyppirajauspäätösalueita, yksi varsinainen suojelualue sekä yksi määräaikainen rauhoitusalue (kuva 2). Kohteet ovat pääasiassa lehmusmetsiä. Kaava-alueelle sijoittuu muutamia huomionarvoisten lajien esiintymiä (kuva 2, Keski- Suomen ELY-keskus ).

4 Kuva 1. Kaavaluonnos

5 Kuva 2. Vuoritsalon pohjoisosan uhanalaishavainnot (siniset pallot) sekä metsälakikohteet (vihreät tähdet). 3

6 4 Kuva 3. Vuoritsalossa sijaitsevat suojelualueet sekä luontotyyppirajauspäätökset. 4 LUONTOSELVITYS 4.1 Maastotyön tulokset Pohjoinen alue Alue on pääosiltaan siemenpuuasentoon hakattua, taimettunutta kasvatusmetsää. RAtontin rantarinne on varttunutta tuoreen kankaan mänty-koivu sekametsää, joka toimii maisemallisena kulissimetsänä järveltä päin katsottaessa. Rinteessä on kuivia jäkälälaikkuja siellä täällä. Rinteen päällysosaan on rakennettu tieura, joilta osin tontti on avohakattu siemenpuuasentoon. Tontin kaakkois-länsireunassa on nuorta 8-11 metristä lehtimetsää, lähinnä haapaa ja koivua. Kuvat 4 ja 5. Vasemmalla tontin rantarinteen kulissimetsää, oikealla tontin päällysosan tieuran hakkuuaukkoa.

7 RA -alueelta ei löydetty luontokohteita Venelaiturin rinne ja lammen alue Saaren länsirinne on varttunutta ja uudistuskypsää tuoretta kasvatusmetsämännikköä. Ylempänä rinne vaihettuu osin lehtomaiseksi kankaaksi. Paikoin rinteessä on myös kuivahkon kankaan lampareita. S-1 merkinnällä on osoitettu lehmusmetsäkuvio. Lammen eteläpuolinen jyrkähkö kivikkoinen rinne on tyypiltään nuorta ja lähes varttunutta mänty-koivu sekametsää, osin jäkäläkangastakin. Rinteessä on lahopuustoa ohuena riukumaapuuna jonkin verran. Alempana rinteessä puustoon tulee mukaan varttunutta kuusta. Rinne vaihettuu rantaan loivana soistuneena kankaana. Rinteen eteläpuolinen päällyskangas on nuorta harvennettua kasvatusmetsää. Lammen eteläpuolisella ranta-alueella on isohko kota, jonka ympäristö on rakennettua piha-aluetta. Pihan puusto on uudistuskypsää kuusta, koivua ja haapaa. Maasto kodan ympärillä on kulunut. Kodan itäpuolella oleva maasto on mänty-koivu-kuusi sekapuustoista osin tuoretta ja osin soistunutta kangasta. Tontin itäreunassa puusto on 7-8 metristä koivua sekä runsaasti aliskasvoskuusta. Lammen ranta-alue on suopursuista ja järviruokoista rämettä noin metrin leveydeltä. Kuvat 6 ja 7. Vasemmalla lammen eteläpuolista jyrkkää rinnettä, oikealla lammen rantaan rakennettu laavu ympäristöineen. R-1 alueelta ei löydetty luontokohteita. Lammen luoteisosasta laskee perattu luhtainen ja lähteinen puro, joka on merkitty kaavaan luontokohteena. Lammen pohjoispuolella on alavilla kosteimmilla osilla korpimaisuutta, rinne on pääosin tuoretta kangasta. Pohjoisrannalla on yksi kemeraympäristötukikohde. Lammen länsi- ja luoteispuolelle sijoittuu viisi kemeraympäristötukikohdetta (kuva 2). Alueelta on tiedossa oleva hirvenkellon esiintymätieto (kuva 2). Lammen kaakkoisrinne on tuoretta kangasta, josta on aikaisempi havainto valkolehdokista (Surakka 2004). Valkolehdokki on koko maassa luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu laji. Lajin tarkka esiintymä ei ole tiedossa. Lammen koillis- ja itäpuolen kankailla on tehty metsähakkuita.

8 4.1.3 Saaren itäosa Kaavassa saaren itärannan alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolle rakentaminen on kielletty. Alueella ei käyty maastotöiden yhteydessä, koska alueelle ei olla osoittamassa rakentamista. Alueella on kaksi S-1 merkinnällä osoitettua aluetta, luontotyyppirajauspäätöksellä muodostettu Ruokosalmen lehmusmetsikkö sekä Vuoritsalon pohjoinen lehmusmetsikkö. Alueen päällysmetsät ovat varttuneita ja uudistuskypsiä mäntykankaita, keskeisimmiltä osin karukkoista ja kivistä jäkäläkangasta, jotka vaihettuvat rinteiden alaosalla tuoreisiin ja lehtomaisiin kankaisiin. Alueen eteläosassa on lehtoa (Pylvänäinen). 6 5 LUONTOTYYPIT 5.1 Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei ole luonnonsuojelulain (LSL 29 ) nojalla suojeltuja luontotyyppejä. 5.2 Vesilain mukaiset luontotyypit Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei ole vesilain (2:11 ) mukaisiin vesiluonnon suojelutyyppeihin kuuluvia kohteita. 5.3 Metsälain mukaiset luontotyypit Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei ole metsälain (11 ) mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 6 LAJIT 6.1 Luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativat lajit Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu luontodirektiivin liitteen IV(b) mukaisia lajeja. 6.2 Erityisesti suojeltavat lajit Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu erityisesti suojeltavia lajeja. 6.3 Rauhoitetut lajit Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu rauhoitettuja lajeja. Lammen kaakkoispuolen rinteestä on aikaisempi havainto valkolehdokista, joka on koko maassa rauhoitettu. Lajin tarkka esiintymäpaikka ei ole tiedossa, mutta kaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolle rakentaminen on kielletty.

9 6.4 Uhanalaiset lajit 7 Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu uhanalaisia lajeja. Lammen pohjoispuolelta on esiintymätieto hirvenkellosta, joka on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Esiintymä sijoittuu kaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolle rakentaminen on kielletty. 6.5 Suomen vastuulajit Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu Suomen kansainvälisiä vastuulajeja. 6.6 Silmälläpidettävät ja alueellisesti uhanalaiset lajit Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu alueellisesti uhanalaisia lajeja. 7 YHTEENVETO Vuoritsalon ranta-asemakaavan kaksi muutosaluetta ovat luonnontilansa menettäneitä, ihmistoiminnan muuttamia alueita. Kohteilta ei löydetty erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai muita huomionarvoisia luontokohteita tai lajeja. 8 KIRJALLISUUS Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka reports 22. Oulanka biological station. University of Oulu. Eurola, S., Bendiksen, K. ja Rönkä, A. 1992: Suokasviopas. Oulanka reports 11. Oulanka biological station. University of Oulu. Eurola, S., Huttunen, A. ja Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. ja Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Laine, J. ja Vasander, H. 2005: Suotyypit ja niiden tunnistaminen. Metsäkustannus Oy. Hämeenlinna. Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Tapio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s.

39 Jyväskylän maalaiskunta VUORITSALON SAAREN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kasvillisuuskartoitus

Samankaltaiset tiedostot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS