Kankaan liito-oravaselvitys

Transkriptio

1 Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

2 2 Sisällys 1. Johdanto Liito-oravan suojelu Liito-oravan biologiaa Selvitysalue ja menetelmät Esiselvitykset ja maastotyöskentely Luonnon yleiskuvaus Tulokset Lähteet... 6

3 3 1. Johdanto 1.1 Liito-oravan suojelu Suomessa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1 :ssä. Kyseisen lainkohdan mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuun lisäksi sen välittömässä läheisyydessä olevan puuston, jolla on merkitystä liito-oravalle ruokailun, ruoan varastoinnin ja suojan kannalta. Myös liito-oravien kulkuyhteydet tulee säilyttää. Noin 10 viimeisen vuoden aikana liito-orava kannan arvioidaan taantuneen noin 23 %. Vähenemisen takia liito-orava on viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa (2015) arvioitu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. EU:n luontodirektiivin ja LsL:n tavoitteena on säilyttää liito-oravan suotuinen suojelutaso, mikä takaa liito-oravan lisääntymismahdollisuudet alueella. 1.2 Liito-oravan biologiaa Yöaktiivinen liito-orava suosii varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, joissa on riittävästi norkkoja tuottavia lehtipuita ravinnoksi (noin % puustosta). Liito-oravanaaraat elävät toisistaan erillisillä, keskimäärin hieman yli 8 ha kokoisilla reviireillä. Koiraiden elinpiirit ovat keskimäärin 60 ha laajuisia. Kaikilla liito-oravilla on elinpiirillään useita pesäpuita. Lisääntymis- ja levähdyspaikkoja on siten Suomen metsissä arviolta satojatuhansia. Yksilöiden liikkuminen kuusivaltaisella elinalueella keskittyy pienille ydinalueille, joiden yhteispinta-ala on noin 10 % koko elinpiiristä. Kuva 1. Liito-orava (Pteromys volans) / Risto Ruuska, Ikkuna Suomen luontoon.

4 4 2. Selvitysalue ja menetelmät 2.1 Esiselvitykset ja maastotyöskentely Tämä liito-oravaselvitys on laadittu Kankaan alueen kaavoituksen tueksi. Selvitysalue (n. 5 ha) sijaitsee Kankaan alueella Vapaaherrantien, Ailakinkadun, Rusokinkadun ja vanhan paperitehtaan rakennuksen rajaamalla alueella (Kuva 2 ja 3) ja se on osa isompaa aluekehityshanketta. Alueelle on myönnetty lupa (Keski-Suomen ELY-keskus) poiketa luonnonsuojelulain 49 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta tietyin ehdoin vuosina Poikkeuslupa on jo mahdollistanut kaavojen toteuttamista valmistelevat puuston hakkuut liito-oravan pesimäajan ulkopuolella ja tulee mahdollistamaan alueella myös muita maankäyttötoimia (Kuva 4). Lupa hankkeelle on myönnetty muun muassa siksi, ettei hankkeelle ole muuta tyydyttävää ratkaisua ja siitä katsotaan olevan suuri yhteisöllinen hyöty. Alue ei myöskään ole toiminut liito-oravan kulkuyhteytenä muille lähellä oleville alueille. Kankaan alueella on aikaisemmin tehty selvityksiä muun muassa vuonna 2011, 2013 ja 2014 Timo Pylvänäisen toimesta. Maastotyöt alueella tehtiin Kaikki alueen isoimpien puiden tyvet tarkastettiin liito-oravan jätösten varalta ja mahdollisia pesäpaikkoja pidettiin silmällä. Havaittujen puiden tarkat sijainnit talletettiin GPS -tiedonkeruulaitteelle (Leica Zeno 20) karttojen tekoa varten. Kuva 2. Selvitysalue ilmakuvassa. Kuva 3. Selvitysalue opaskartalla. 2.2 Luonnon yleiskuvaus Itäosissa on paljon kuusia ja mäntyjä, sekä joitakin suurempia koivuja. Länteen päin mentäessä alueella kasvaa koivikkoa (Kuva 5) ja tämän jälkeen myös muiden lehtipuiden osuus kasvaa. Keski- ja länsiosissa puusto koostuu pääosin lehtipuista (koivuja, leppiä, raitoja ja haapoja) lukuun ottamatta keskivaiheilla kevyenliikenteen väylän vieressä (pohjoisreunalla) kasvavaa kuusiriviä (Kuva 6). Keskivaiheilla alueen pääpuulajina on raita. Länsinurkka on varsin avonainen ja alueen vieressä olevat rakennustyömaa ja parakit valloittavat yleistä maisemaa (Kuva 7). Jyväskylän Kankaan aidatun alueen puolella, aidan läheisyydessä, kasvaa jykeviä koivuja ja yksi iso kuusi.

5 5 Kuva 4. Maankäyttötoimet on jo aloitettu. Kuva 5. Itäosissa kuusen ja männyn lisäksi koivikkoa. Kuva 6. Kuusirivi keskivaiheilla. Kuva 7. Alueen länsinurkka Rusokintieltä itään katsottuna.

6 6 3. Tulokset Alueelta ei tehty liito-oravahavaintoja, toisin kuin viimeisimmissä selvityksissä (2013 ja 2014), jolloin alueella todettiin olevan naaraan ydinreviiri. Hakkuutoimet alueella ovat heikentäneet alueen puustoa ja mahdollisesti häirinneet liito-oravan elinoloja. Alueella elänyt naaras onkin lähtenyt alueelta ja näyttäisi siltä, että aikaisempi yhteys Tourujoen reviirille on katkennut. Poikkeusluvan mukaiset toimet alueella voivat jatkua. 4. Lähteet Suomen luonnonsuojeluliitto. Lajit. Liito-orava. Suomen luonnonsuojeluliitto. Metsien käsittely liito-orava-alueella Maa- ja metsätalousministeriö. Liito-oravan huomioon ottaminen metsänkäytön yhteydessä, Neuvontamateriaali Ympäristöministeriö. Kirje: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa ja päivitys Ympäristöministeriö. Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Helsinki 2001.