VALITUS HÄMEENLINNAN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ ASEMAKAAVASTA NRO 2428 (SIIRI II)

Transkriptio

1 Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Hämeentie 2 A 6, as Hämeenlinna c/o Sirpa Rautiainen Kullervontie 3 B HÄMEENLINNA puh: , s-posti: sirpa.rautiainen@aina.net VALITUS Hämeenlinnan hallinto-oikeus VALITUS HÄMEENLINNAN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ ASEMAKAAVASTA NRO 2428 (SIIRI II) ASIA: Hämeenlinnan kaupungin asemakaavassa nro 2428 (SIIRI II) on rikottu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 ja 54 :ien erityisiä luontoarvoja koskevaa hävityskieltoa. Nähdäksemme myöskään Metsälakia (10 ) ei ole noudatettu. Siiri II -asemakaava-alueen luoteis- ja pohjoisosassa on 5,8 ha laajuinen lehdon, korven ja lehtomaisen kankaan (luontoselvityksen mukaan) muodostama luontoarvoiltaan huomionarvoinen kokonaisuus. Tämän lehto-lehtokorpi-lehtomainen kangas -alueen poikki on kuitenkin vedetty asemakaavaan kulkemaan katulinjaus Siirinkatu, joka kuivaisi lehtoalueen ja tuhoaisi sen luonnonarvot. Esitämme kaavaa lehtoalueen ja kokoojakatuvarauksen (Siirinkatu) osilta uudelleen käsiteltäväksi. SIIRI II -LUONTOSELVITYS JA LUONTOARVOT Siiri II -alueen luontoselvitys (Siiri II Luontoselvitys - Juha Honkala & Eeva-Maria Kyheröinen) on tehty syksyn 2008 aikana. Luontoselvityksessä todetaan, että maastohavainnointi tehtiin useiden lajien osalta väärään aikaan. Liito-oravaselvityksessä (Timo Metsänen 2009) alueen pohjoisosasta lehto-lehtokorpi-lehtomainen kangas - alueelta löytyy myös liito-oravaesiintymiä. Kaavoitusta varten tehdyn luontoselvityksen (Honkala & Kyheröinen) mukaan alue on lehtoa, korpea ja lehtomaista kangasta, ja se suositellaan jätettävän rakentamisen

2 ulkopuolelle. Jälkeenpäin eri kasviasiantuntijoiden mukaan alue on pääasiallisesti noroineen ja lähteikköineen lehtoa ja lehtokorpea. Luonnontilainen noro ympäristöineen on Metsälain 10 nojalla suojeltu. Alueen lehdon olivat vuosina raportoineet myös niin kunnan kuin valtionkin luonnonsuojeluviranomaiset (Heli Jutila ja Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi). Jäljempänä kyseessä olevasta 5,8 hehtaarin alueesta puhutaan pääasiassa lehto-lehtokorpi tai lehtoalueena, jota se todellisuudessa edustaa. Alueella on ainakin tuoretta keskiravinteista lehtoa, kosteaa keskiravinteista lehtoa, vanhaa kuusivaltaista lehtomaista kangasta ja lehtokorpea. Alueella on kahta uhanalaista luontotyyppiä (tuoreet keskiravinteiset lehdot ja lehtokorvet) sekä kahta silmälläpidettävää luontotyyppiä (kosteat keskiravinteiset lehdot ja vanhat, kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat). Tuoreet keskiravinteiset lehdot ovat Suomessa vaarantuneita luontotyyppejä, kosteat keskiravinteiset lehdot ovat silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Vanhat, kuusivaltaiset lehtomaiset kankaat ovat silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Lehtokorvet ovat luontotyyppeinä vaarantuneita ja erittäin uhanalaisia luontotyyppejä Etelä-Suomessa. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - osa 1, tulokset ja arvioinnin perusteet, Suomen ympäristö 8/2008 Anne Raunio, Anna Schulman ja Tytti Kontula (toim.) Siiri II -asemakaava-alueen lehtoalue saattaa olla lepakoille tärkeää saalistusaluetta. Luontoselvitystä tehtäessä (2008) oli havainnoitu lepakoita, mutta lepakoiden esiintymiseen nähden myöhäiseen ajankohtaan. Luontoselvitysten osalta alkaa olla vakiintunut käytäntö, että lepakot kartoitetaan kolmesti kesän aikana. Siiri II - luontoselvityksessä lepakoita havainnoitiin yhdellä kartoituskerralla, syksyllä. Heti asemakaava-alueen ulkopuolelta, Ruununmyllyn alueelta, on tavattu uhanalaista ja erityisesti suojeltavaa ripsisiippaa. Luontoselvityksessä kaava-alueen pohjoisosan lehtoa ja sen ulkopuolista puroympäristöä arvellaan ripsisiipalle sopivaksi saalistusympäristöksi. Mitään lepakoiden kannalta merkittävää aluetta luontoselvityksessä ei kuitenkaan rajata. Luontoselvityksen linnustoselvitysosuus on tehty heikosti. Luontoselvityksessä itsessään todetaan, että ajankohta ei ollut sopiva kattavien lintutietojen kokoamiseen. Linnustoselvitykset tulee tehdä keväisin. Harrastajatietojen pohjalta on jälkeenpäin tullut esiin, että kaava-alueen suopainanteiden pohjalla alueella on pesinyt Hämeessä voimakkaasti harvinaistunut pohjansirkku. Loppusyksyn 2011 aikana on tullut esiin, että Siiri II -asemakaava-alueella on karhunpesä. Riistanhoidon tiedoissa pesä on, mutta tieto ei ole kulkeutunut kaavoitusprosessiin.

3 Maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaan kaavan pitää perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tehty luontoselvitys (2008) on osoittautunut puutteelliseksi ja lisätietoja luontoarvoista on hankittu vuoden 2008 jälkeen. Kaavaprosessi osoittaa, että asemakaava on kuitenkin katulinjauksen suhteen "lyöty lukkoon" jo ennen luontoselvityksen valmistumista, Siiri I -asemakaavan yhteydessä, kun Siirinkadun alkupää on vedetty Siiri II -asemakaava-alueen alkuun, lehtoalueelle, saakka. Luontoselvitys (2008) on puutteellinen, mutta siinäkin esitetään, että lehtoalue kannattaisi säästää rakentamiselta. Luontoselvityksen teon jälkeen kerätyt lisätiedot luontoarvoista ovat osoittaneet, että lehto-lehtokorpi-lehtomainen kangas alue on kokonaisuudessaan lehtoa ja lehtokorpea, joka täyttää metsälakikohteen kriteerit, ja Siirinkatu-linjaus paitsi että se on Maankäyttöja rakennuslain vastainen rikkoo myös Metsälakia (Metsäasetus 10 ). Metsäasetuksessa (10 ) on mainittuina metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Metsälain luontotyypit otetaan pääsääntöisesti huomioon kaavan sisällössä siten, että kohteet lähiympäristöineen pyritään säästämään rakentamiselta. Arvokkaimmat, esimerkiksi uhanalaista eläin- ja kasvilajistoa sisältävät metsälain luontotyypit, merkitään luontokohteiksi (luo). Siiri II -alueesta tehdyssä luontoselvityksessä ei ole rajattu lehtoalueelta ympäristöstään selvästi erottuvia, monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä, kuten esimerkiksi rehevät lehtolaikut, lähteet, purot ja norot (Metsäasetus 10 ). Myöskään Siiri II -asemakaavassa ei säästetä näitä luontoarvoja. Kaupungin tiedossa kuitenkin on, että lehtoalue on arvokas alue, joka pitäisi säilyttää, mutta muutosta katulinjaukseen ei ole haluttu tehdä luontoarvojen vuoksi, vaikka laki (MRL 9 ja 54 ) niin määrää. Siiri II -luontoselvitys on tehty konsulttivetoisesti, vaikka kaupungin ympäristötoimella on ollut paremmat tiedot alueen luonnonarvoista. Kaupungin ympäristötoimesta on tehty maastokäyntejä Siiri II -lehtoalueelle alkaen useita maastokatselmuksessa on ollut ympäristökeskuksen edustaja, kaupungin ympäristötoimen edustaja ja metsäpuolen asiantuntija. Lehtoalueen "päältä" kaavasta on poistettu asuintaloja. Kaavassa lehtoalueen kosteustasapainoa on suunniteltu säilytettävän tai palautettavan jotenkin, mutta Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen suuntaan ei ole selvinnyt miten se tapahtuisi. Kaavaprosessi on kestänyt pitkään, vuodesta 2008 alkaen, koska kaupunki on käynyt neuvotteluja kaavasta paikallisen ympäristö- ja myöhemmin ely-keskuksen kanssa. Lehtoalueen luontoarvoista on puhuttu kaupungin ja ympäristöviranomaisten kesken viranomaisneuvotteluissa ja maastokäynneillä - ne ovat olleet kaupungilla tiedossa. Hämeen ely-keskuksen puolelta kaavaprosessissa mukana ollut virkamies lausui sähköpostissaan luonnonsuojeluyhdistyksemme puheenjohtajalle tämän

4 tiedustellessa ely-keskuksen kantaa lopulliseen Siiri II -asemakaavaehdotukseen, että "ei tarkoita, että asemakaava Siiri II -alueella olisi paras mahdollinen". Tämä osoittaa, että Siiri II -asemakaava ei vastoin Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ää perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Siiri II -asemakaavaa ei ole suunniteltu tutkimusten ja selvitysten pohjalta, vaan rakennettu jo Siiri I - asemakaavassa tehtyjen suunnitteluvirheiden pohjalta. Aivan kuin tämän lumeeksi on tehty luontoselvitys 2008, joka ei täytä hyvälle luontoselvitykselle asetettavia kriteereitä. Luontoselvityksessä lehdon luontotyyppejä ei ole tunnistettu oikein: alue ei ole lehtomaista kangasta, joka mahdollistaisi esimerkiksi metsän talouskäytön alueella. Erikoiselta tuntuu, että alueen arvokkaasta lehdosta käytetään lähes koko selvityksen ajan lehto ja lehtomainen kangas -määritystä, mutta luontoarvoiltaan huomionarvoisia kohteita esiteltäessä alueesta käytetään nimitystä lehdon, korven ja lehtomaisen kankaan alue (5,8 ha). Lehtoaluetta ei ole kuitenkaan määritetty oikein. Luontoselvityksessä sanotaan, että lehto ei ole edustava. Useiden muiden arvioiden mukaan se sitä kuitenkin on ja omaa korpimaisia piirteitä ja luonnonmetsäarvoja. Hämeen ympäristökeskuksen edustaja totesi Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämässä maastokatselmuksessa vuonna 2009 Siiri II -alueelle, että jopa luontoselvityksen kansikuva on harhaanjohtava, eikä selvityksen kansikuva edusta tyypillistä näkymää Siiri II -alueelta niin kuin kuvateksti kertoo. (Luontoselvityksen kansikuva on ankeaa talousmetsää kuvaava kuva). Ympäristökeskuksen edustaja piti luontoselvitystä maastokatselmuksen aikana huonosti laadittuna ja lehtoalueen luontoarvoja ilmeisinä maastokäynnin aikana. Luontoselvityksen lepakko- ja linnustoselvitykset (2008) on tehty puutteellisesti, väärään ajankohtaan ajoitettuina. Säästettäväksi vaadittuja alueita ei ole luontoselvityksessä rajattu. Luontoselvityksessä ei ole edes vuotta, jona se on laadittu. EU:n suojaamia direktiivilajeja ei voida suojella, koska niiden olemassaoloa ei ole selvitetty tai niitä on selvitetty vääränä ajankohtana. Esimerkiksi kaikki maassamme tavatut lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajilistaan ja Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan lepakoiden lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Luontoselvityksessä esitetään kattavan lepakkoselvityksen tekemistä alueelta, sitä ei ole tehty. Ilmeistä on, etenkin kun kaavoitusprosessissa on kulunut jo näin kauan aikaa, että luontoselvityksiä tulee päivittää ja täydentää alueelta.

5 KOKOOJAKATU SIIRINKADUN LINJAUSVIRHE Lehto-lehtokorpi -alueen poikki pohjoisosaan on vedetty asemakaavassa kulkemaan katulinjaus (kokoojakatu Siirinkatu), joka kuivaisi lehtoalueen ja tuhoaisi luonnonarvot. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL:n) 54 :n mukaan asemakaava tulee laatia siten, että luonnonympäristöä vaalitaan eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää, ellei kyseessä ole jokin erityinen syy. Mitään erityistä syytä ei ole esitetty. Päinvastoin, virhe on tehty aiemman alueen Siiri I -asemakaavassa. Kyseisen kokoojakadun alkupää on rakennettu asemakaavan Siiri I mukaan. Siiri I kytkentä osoittaa, että Siiri I -alueen suunnittelu ei ole perustunut riittäviin selvityksiin ja on katualueen pään osalta syntynyt MRL:n vastaisesti. Siiri I -alue oli messukyläalue, joka suunniteltiin ja toteutettiin kiireisellä aikataululla. Kyse on siitä, että Siirinkatu suunniteltiin väärin ja vedettiin liian pitkälle, ja nyt tielinjausta ei haluta muuttaa. Tämän totesi kaupungin edustajakin maastokatselmuksessa kesällä Kokoava Siirinkatu on linjattu Siiri II - asemakaavassa lehto-lehtokorpi -alueen päälle vaikka lehdon pohjoispuolella ja nykyisellä asemakaava-alueella on tyhjää tilaa linjata katu lehdon ohi. Kyseinen asemakaavaratkaisu ei näiltä osin noudata MRL:n ja metsälain vaatimuksia ja on lainvastainen. Kaava-alueelta tehdyssä luontoselvityksessä suositellaan Siiri II -lehtoalueen säästämistä. Alueelta tehtyjen myöhempien havaintojen perusteella alue on vielä paljon arvokkaampi luonnoltaan kuin luontoselvityksessä on annettu ymmärtää. Uusia tietoja luonnonarvoista on "tippunut" vielä aivan vuoden 2011 lopulla. Tämän perusteella esitämme seuraavat vaatimuksemme kaavaprosessiin. Vaatimuksemme: - Vaadimme luontoselvityksessä todetun alueen: lehto - lehtokorpi - lehtomainen kangas -aluekokonaisuuden (5,8 ha) merkitsemistä kaavaan luonnonsuojelualueeksi (SL) tai luontokohteeksi (luo) ja säästämistä kokonaisuudessaan kaikenlaiselta rakentamiselta. - Vaadimme asemakaava-alueen tielinjauksen, Siirinkatu, siirtämisen muualle, pois arvokkaan lehtoalueen päältä. - Vaadimme heti kaiken toiminnan keskeyttämistä alueella. Asemakaava-alueella on aloitettu hakkuut ( hakkuu todettu) vaikka asemakaava ei ole lainvoimainen ja on selvää, että koko lehtoalue täyttää metsälain erityisen tärkeän luontotyyppikohteen kriteerit.

6 - Lisäksi vaadimme kesäaikaan tehtävän lepakkoselvityksen, päivitetyn liitooravaselvityksen sekä kasvillisuus- ja kasvistoselvityksen tekemisen alueella ennen uuden kaavasuunnittelun aloittamista. Tehdyssä luontoselvityksessä (2008) on todettu, että alueelta olisi suositeltavaa tehdä kattava lepakkoselvitys ja selvittää myös Siiri II -alueen itäpuolen merkitys lepakoille. Lautakuntakäsittelyssä Siiri II -alueelle esitettiin tehtäväksi lepakko- ja kasvillisuusselvitys kesän 2011 aikana, ja lautakuntakäsittelyssä Siiri II -asemakaavan hyväksyvästä päätöksestä jätettiin eriävä mielipide (2011). Siiri II -alueen itäpuolelta on tehty lepakkoselvitys kesän 2011 aikana, mutta yhteyttä Siiri II -alueen lepakoihin ei ole kaupungin toimeksiannossa pyydetty eikä sellaista ole tehty. Heti Siiri II -alueen ulkopuolelta Ruununmyllyn alueelta on löydetty uhanalainen ja erityisesti suojeltava ripsisiippa. Luontoselvitystä tehtäessä syksyllä 2008 alueella tehtiin neljä lepakkohavaintoa. - Esitämme, että oikeus käyttää päätöksenteossaan Hämeen ely-keskuksen muistiota, joka on tehty Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämästä maastokatselmuksesta sekä ympäristökeskuksen (Hämeen elykeskus) tekemiä lausuntoja Siiri II -alueen luonnonarvoista. Luonnonsuojeluyhdistyksemme pyytää virkamiespäätöksen kumoamista siltä osin, että asiakirjat saisi julkisesti luettaviksi. Julkisuuslain vastaisesti yhdistyksemme puheenjohtaja ei saanut pyytäessään muistiota maastokäynnistä, johon osallistuivat Hämeen ympäristökeskuksen Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi, kaupungin yhdyskuntalautakunnan edustaja Markus Rimón, luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Rautiainen ja kaupungin rakennuspuolen edustaja (Samuli Alppin alainen). Maastokatselmus Siiri II - alueelle järjestettiin todennäköisesti loppukesällä Edellä olevaan perustuen vaadimme Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan 2428 kumoamista. Arvokasta lähiluontokohdetta hävitettäessä vähennetään rakennettavan alueen viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta. Pyydämme lisäksi, että meille annetaan mahdollisuus toimittaa täydentävää kuva- ja liiteaineistoa oikeudelle vielä valitusajan päättymisen jälkeen. Vaadimme oikeudenkäyntikulujemme korvaamista kaupungilta.

7 Muutoksenhakija Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry edistää toiminta-alueellaan luonnon- ja ympäristönsuojelua harjoittamalla valistus- ja neuvontatoimintaa ja tekemällä esityksiä viranomaisille ja yhteisöille. Lisäksi yhdistys tekee ehdotuksia luonnonsuojelu- ja muiden alueiden varaamiseksi ja rauhoittamiseksi sekä edistää luonnon kaikinpuolista tuntemusta ja luontoon kohdistuvaa tutkimusta. Yhdistyksellä on valitusoikeus asiassa. Hämeenlinnassa Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Sirpa Rautiainen puheenjohtaja Karri Jutila varapuheenjohtaja LIITTEET - Kartat Siiri II -asemakaava-alueesta - Karttakuva luontoselvityksessä todetuista arvokkaista alueista - Alueelta tehty luontoselvitys Hämeen ympäristökeskuksen lausunto Siiri II lehtokohteen luontoarvoista - Pöytäkirjaotteita Siiri II -asemakaavan käsittelystä yhdyskuntalautakunnassa