KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja kevyen liikenteen väylästä Pyhtään Purolan kohdalla. Suunnitelmaa varten tarvittava luontoselvitys tilattiin Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työn on tehnyt biologi, LuK Pekka Routasuo. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Selvitysalueen muodosti Pyhtään Purolan kohdalle suunniteltu kevyen liikenteen väylä, jonka kokonaispituus on noin 2410 metriä (kuva 1). Maastoinventoinnissa oli käytettävissä suunnitelmakartat ( ). Selvitysalueelta ei ollut käytettävissä aiempia luontotietoja lukuun ottamatta ympäristöhallinnon ympäristö- ja paikkatietopalvelun (OIVA) aineistoja. Selvitysalueelle tehtiin maastokäynti , jolloin suunniteltu kevyen liikenteen väylän reitti käveltiin läpi. Käynnillä inventoitiin ja kirjoitettiin muistiin yleiskuvaus alueen luonnonoloista ja kasvillisuudesta. Samalla selvitettiin luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen, vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien pienvesikohteiden, uhanalaisten luontotyyppien (Raunio ym. 2008a, b) sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Maastokäynnillä havainnoitiin alueen eliölajistoa ja kiinnitettiin erityistä huomiota merkittävien eliölajien (erityisesti suojeltavat, uhanalaiset, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset, luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit sekä muut harvinaiset tai vaateliaat lajit) esiintymiseen siltä osin kuin tämä oli alueen luonnonolot huomioiden tarkoituksenmukaista ja maastotöiden ajankohta huomioiden mahdollista. Selvityksen yhteydessä arvioitiin merkittävien eliölajien kannalta tärkeät elinympäristöt sekä mahdollisten tarkempien lajistoselvitysten tarve ja kohdentaminen. Maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 1 / 5

2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalueen luonnonolot kuvataan seuraavassa pohjoisesta etelään päin. Kevyen liikenteen väylä on suunniteltu koko matkalla maantien länsipuolelle, joten luonnonolot on kuvattu vain tien länsipuolelta. Kuva 1. Pyhtään Purolan kohdalle suunniteltu kevyen liikenteen väylä on merkitty mustalla viivalla. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 2 / 5

3 Villbergskärrintien ja Labbaksentien välisellä osuudella on piha-alueita ja puutarhoja. Tien reunalla kasvaa muutama kookas koivu, muu kasvilajisto on piha-alueilta levinnyttä. Labbaksentien risteyksen kohdalla on peltoa, jonka pientareella kasvaa koiranputkea, nokkosta, pietaryrttiä ja metsäkortetta. Risteyksen eteläpuolella on ruopattu oja sekä koiranputken ja nokkosen vallitsemaa pellonpiennarta. Ennen Krämersintien risteystä on nuorta haapavaltaista metsää. Pientareella kasvaa koiranputkea, metsäkortetta, vadelmaa, terttuseljaa, nokkosta, sarjakeltanoa sekä muutama yksilö isomaksaruohoa. Koiranputkea kasvavan niityn jälkeen kasvaa linja-autopysäkin kohdalla kaksi kookasta mäntyä aivan tien reunalla (kuva 2). Krämersintien jälkeen on koiranputkea, niittyleinikkiä ja nurmipuntarpäätä kasvavaa niittyä sekä peltoa, jonka pientareella kasvaa mm. koiranputkea, mesiangervoa, nurmitädykettä, paimenmataraa ja punanataa. Peltojakson keskellä on nuoren tervalepikon reunustama oja, jossa kasvaa järvikortetta. Kirkkotien risteyksen jälkeen on koulun kohdalla kapealti niittyä, jonka valtalajina on koiranputki. Tämän jälkeen on vanhaa kuusiaitaa, jonka kohdalla pientareella kasvaa mm. peltokortetta ja puiden taimia. Ennen Orapolkua on kivikkoista nuorta koivikkoa, jossa kasvaa myös joitain varttuneempia mäntyjä sekä pajukkoa. Tien varren ojassa kasvaa mm. korpikaislaa. Kuva 2. Kookkaita mäntyjä aivan tien reunalla. Valokuva Pekka Routasuo. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 3 / 5

4 Orapolun risteyksen jälkeen on piha-alueita ja tavanomaista pellonpiennarta. Kyläkaupan jälkeen on piha-alueita, joiden pientareilla kasvaa mm. koiranputkea, nokkosta, komealupiinia ja vuohenputkea. Hiirenkirkontien ja Päkinrannantien välissä on mm. koiranputkea ja voikukkaa kasvavaa pakettipeltoa. Päkinrannantien jälkeen tien alittaa leveä oja, jota reunustavassa tervalepikossa kasvaa mm. vadelmaa ja puna-ailakkia. Ojassa tavataan mm. keltakurjenmiekkaa. Tien piennar on niitetty. Hellänpolun ja Ritvalanpolun välissä on varttuvaa sekametsää. Pientareella kasvaa ahomansikkaa ja puiden taimia. Ritvalanpolun jälkeen on varttuvaa koivuvaltaista sekametsää sekä niittyä, jossa kasvaa koiran- ja vuohenputkea sekä ranta-alpia. Ennen Alakyläntien risteystä on varttuvaa tuoreen kankaan sekametsää. Sen kohdalla pientareella kasvaa mustikkaa ja puolukkaa. Alakyläntien risteyksen jälkeen on koiranputkea kasvavaa pellonpiennarta. Tämän jälkeen on kivikkoista pensaikkoa, jossa kasvaa lisäksi ahomansikkaa, nokkosta ja lehtipuiden taimia. Tien pientareella esiintyy koiranputkea, nokkosta, seittitakiaista ja keltamoa. Pellon pientareella vallitsevat nokkonen ja koiranputki. Laivarannantien risteyksen jälkeen on piha-aluetta. Tien varrella kasvaa mm. vadelmaa, keltamoa ja nokkosta. Rannan läheisyydessä järviruovikko ulottuu tien lähelle. Pientareella kasvaa mm. vuohen- ja koiranputkea, hietakastikkaa ja puna-ailakkia sekä paikoitellen tervaleppää ja pajuja. Osa rannasta on täyttömaata. Mainiementien risteyksen kohdalla on ruovikkoa. Pientareella kasvaa mm. karhunputkea ja koiranheinää. 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIESIINTYMÄT Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Maastoselvityksessä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, metsälain 10 :n mukaisten metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen tai vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien pienvesikohteiden kriteerit. Selvitysalueella ei tavattu myöskään muita arvokkaita elinympäristöjä tai luontotyyppejä. Luontoselvityksessä ei todettu merkittävien eliölajien (ks. luku 2 ja Rassi ym. 2010) esiintymiä. Selvitysalueella ei arvioitu olevan luonnonsuojelulain 46 :n tarkoittamien uhanalaisten lajien, 47 :n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien, EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien tai muiden merkittävien eliölajien kannalta tärkeitä elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä (vrt. Sierla ym. 2004). Alueella ei arvioitu olevan sellaisia luontokohteita, elinympäristöjä tai lajistoa, jotka edellyttäisivät tarkempia selvityksiä. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 4 / 5

5 5 KIRJALLISUUS Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 5 / 5