VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen T-1-1

2 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET YLEISKUVAUS ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIESIINTYMÄT LUONTOVAIKUTUKSET LISÄSELVITYKSET KIRJALLISUUS T-1-2

3 1 JOHDANTO Kaakkois-Suomen tiepiiri tilasi TL-Suunnittelu Oy:ltä tiesuunnitelman laatimisen valtatien 6 parantamiseksi välillä Hevossuo Nappa. Hankkeen luontoselvityksen ja luontovaikutusten arvioinnin on tehnyt alikonsulttina Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, jossa työstä on vastannut FM Marko Vauhkonen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Suunnittelualue (kuva 1) sijaitsee Kouvolan kaupunkiin kuuluvan Korian taajaman länsi luoteispuolella. Se alkaa etelässä Lahti Kouvola-rautatien eteläpuolelta ja jatkuu pohjoiseen valtatien 6 ja maantien 359 risteykseen saakka. Suunnitellun valtatien uuden linjauksen pituus on 2,3 kilometriä. Lisäksi tiesuunnitelmaa varten tehtyyn esiselvitykseen sisältyy yksityisteiden ja kevyen liikenteen väylän järjestelyjä (kuva 1). Suunnittelualueelta ei ollut käytössä aiempia luontotietoja. Alueelle tehtiin maastokäynti Ajankohta on useimpien huomionarvoisten eläin- ja kasvilajien havaitsemisen kannalta liian myöhäinen. Niiden osalta ei voitu tehdä maastoselvityksiä, vaan jouduttiin arvioimaan eri lajien esiintymisen todennäköisyyttä luonnonolojen ja elinympäristöjen laadun perusteella. Lisäksi arvioitiin, tarvitaanko luontoarvojen osalta lisäselvityksiä keväällä tai kesällä Maastokäynnillä käveltiin läpi kuvan 1 mukaiset valtatien, yksityisteiden ja kevyen liikenteen väylän linjaukset. Niiden luonnonolot ja kasvillisuus inventoitiin noin metrin leveydeltä. Maastossa tehtyjen muistiinpanojen perusteella kirjoitettiin yleiskuvaus inventoitujen alueiden kasvillisuus- ja luontotyypeistä. Osana maastoinventointia selvitettiin luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen, vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n tarkoittamien kohteiden (luonnontilaiset pienvedet), uhanalaisten luontotyyppien (Raunio ym. 2008a, b) sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Lisäksi arvioitiin luonnonsuojelulain 46 :n tarkoittamien uhanalaisten lajien, 47 :n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien sekä EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien kannalta merkittävät tai sopivat elinympäristöt T-1-3

4 Kuva 1. Tiesuunnitelmaa varten tehdyn esiselvityksen mukainen ehdotus tiejärjestelyistä välillä Hevossuo Nappa. 3 TULOKSET 3.1 YLEISKUVAUS Suunnittelualue alkaa etelässä Hevossuon kylän pohjoisosasta, Koiviston tilakeskuksen eteläpuolelta. Valtatien länsipuolella Koiviston tilan rakennusten molemmin puolin on taimikkoa. Sen pohjoispuolella on varttunutta tuoreen kankaan männikköä ja kuusikkoa. Lähempänä rautatietä on nuorta mäntyvaltaista sekametsää ja taimikkoa. Valtatien itäpuolella Martinaron kohdalla kasvaa nuorta sekametsää ja pohjoisempana ojitetulla alueella nuorta koivuvaltaista lehtimetsää T-1-4

5 Rautatien eteläreunalla valtatiestä länteen päin kasvaa nuorten koivujen, harmaaleppien ja raitojen muodostamaa tiheikköä. Sen länsipuolella on avohakkuualue. Pellon ja rautatien välisellä kapealla kaistaleella kasvaa varttunutta tuoreen lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Rautatien pohjoispuolella kasvaa nuorta sekametsää valtatien länsireunalla. Tuoreen kankaan puustona on kuusta, koivua ja haapaa. Tämän pohjoispuolisella kuviolla puustossa vallitsevat mänty ja koivu, lisäksi tavataan kuusta ja vähän raitaa. Rautatielle vievän huoltotien pohjoispuolella on laaja hakkuualue, jossa kasvaa mäntytaimikko. Aluskasvillisuudessa vallitsee metsälauha, lisäksi tavataan mm. puolukkaa, metsäkastikkaa ja maitohorsmaa. Voimajohdon itäpuolella on nuorta tuoreen kankaan kasvatusmetsää, jossa kasvaa kuusta ja koivua. Lammasaronmäen eteläpuolella on tuoretta kangasmetsää, jonka kuusivaltainen puusto on varttunutta. Valtatien ja Inginmaantien välissä kasvaa varttunutta männikköä. Ohuthumuksisella kalliopinnalla kasvaa kanervaa, sianpuolukkaa ja poronjäkäliä. Tällä kohdalla valtatien itäpuolelle on suunniteltu mahdollinen uusi yksityistie Napanrinteen alueelle. Sen linjaus sijoittuu ylispuustoiseen kuivahkon kankaan mäntytaimikkoon ja nuorehkoon männikköön. Ojitetulla alueella on ollut todennäköisesti puolukkakangaskorpea. Lammasaronmäen kaakkoisreunalla on entinen maa-ainesten ottoalue, joka on maisemoitu. Sorakentällä kasvaa lähinnä heiniä ja komealupiinia sekä sen reunoilla nuorta puustoa (koivu, haapa, mänty, raita ja kuusi). Alueen koillispuolella on valtatien länsireunalla nuorta ja varttuvaa männikköä. Aluskasvillisuutena on mm. puolukkaa, kanervaa, mustikkaa, metsälauhaa, metsäkastikkaa ja sananjalkaa. Inginmaantien ja Terästien välisen uuden yksityistien länsipää sijoittuu nykyisen metsäautotien paikalle. Sen eteläpuolella on nuorta kasvatusmännikköä, jonka aluskasvillisuus on vastaavaa kuin edellisessä kappaleessa kuvattu. Metsäautotien pohjoispuolella on mäntyvaltaista taimikkoa. Uuden yksityistien itäpäässä on varttuvaa mäntyvaltaista sekametsää. Kasvillisuus on tuoretta kangasta; kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikkaa, puolukkaa, metsätähteä, kevätpiippoa, metsälauhaa, kultapiiskua ja sananjalkaa. Korialle vievän maantien 359 risteyksestä länteen päin on mahdollinen kevyen liikenteen väylä suunniteltu valtatien eteläreunalle. Tällä jaksolla on leveä piennar ja puuton joutomaa-alue, jossa kasvaa mm. komealupiinia, maitohorsmaa, keltakannusruohoa, juolavehnää, nurmipuntarpäätä, leskenlehteä, alsikeja valkoapilaa, vadelmaa, niittynätkelmää, pelto-ohdaketta, siankärsämöä, peltovalvattia, pietaryrttiä, pujoa, hietakastikkaa, tahmavillakkoa, hiirenvirnaa, voikukkia ja syysmaitiaista. Ojassa kasvaa leveäosmankäämiä. Korialle vievän maantien risteyksestä itään päin mahdollinen kevyen liikenteen väylä on suunniteltu valtatien pohjoisreunalle. Myös tällä jaksolla on valtatien reunalla leveä piennar ja puuton joutomaa-alue. Kasvilajisto on samaa kuin edellisessä kappaleessa lueteltu. Ojassa kasvaa vihvilöitä ja vähän leveäosmankäämiä T-1-5

6 Suunnittelualueen pohjoispäässä mahdollisen kevyen liikenteen väylän uusi linjaus sijoittuu ojitetun korpikuvion reunalle. Kuvion puustona on varttuneita kuusia ja mäntyjä; reunoilla kasvaa myös nuoria koivuja, pihlajia ja pajuja. Kasvillisuus on lähinnä mustikkaturvekangasta. Kenttäkerroksessa tavataan puolukkaa, mustikkaa, metsälauhaa, kangasmaitikkaa, kevätpiippoa, metsätähteä ja maitohorsmaa. Kosteammissa painanteissa kasvaa vielä rahkasammalia sekä metsäkortetta ja pallosaraa. 3.2 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIESIINTYMÄT Suunnittelualueelta ei ollut aiempia tietoja arvokkaista luontokohteista tai lajiesiintymistä. Maastoselvityksessä ei todettu luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n tarkoittamia kohteita (luonnontilaiset pienvedet), uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b) eikä muita arvokkaita luontokohteita. Maastoselvityksessä ei todettu huomionarvoisten eliölajien (ks. Rassi ym. 2001) esiintymiä. Suunnittelualueella ei arvioitu olevan luonnonsuojelulain 46 :n tarkoittamien uhanalaisten lajien, 47 :n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien tai EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien kannalta merkittäviä elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä (vrt. Sierla ym. 2004). 4 LUONTOVAIKUTUKSET Suunnittelualueelta ei ole tiedossa arvokkaita luontokohteita tai lajiesiintymiä, joihin valtatien 6 parantamisella välillä Hevossuo Nappa voisi olla välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. Valtatien parantaminen ei vaikuta merkittävästi myöskään metsäalueiden yhtenäisyyteen tai eläinten kulkuyhteyksiin, sillä valtatien uusi linjaus sijoittuu nykyisen tien yhteyteen. 5 LISÄSELVITYKSET Luontoon liittyviä lisäselvityksiä ei tehdyn arvion perusteella tarvita. Suunnittelualueella ei todettu sellaisia elinympäristöjä tai luontotyyppejä, joiden lajiston osalta inventointia tulisi täydentää keväällä tai kesällä Maastokäynnillä ei todettu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi sopivia kohteita eikä suunnittelualueella ole metsiköitä, joissa liito-oravan esiintyminen olisi todennäköistä T-1-6

7 6 KIRJALLISUUS Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: T-1-7