TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

2

3 Sisältö 1 JOHDANTO MENELMÄT MAAPERÄ VESISTÖT JA POHJAVEDET KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ SUOJELU- YM. ALUEET HUOMIONARVOISET LUONTOKOHTEET UHANALAISET JA HUOMIONARVOISET LAJIT YHTEENVETO JA SUOSITUKSET LÄHTEET (11)

4 1 JOHDANTO Luontoselvitys on tehty Alpuanharjun ulkoilureittisuunnitelmaa varten. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Alpuanharju sijaitsee Raahessa Vihannin taajamasta noin 12 km Pulkkilan suuntaan. Luontoselvityksessä kuvataan alueen luonnon yleispiirteet ja luontoarvojensa puolesta arvokkaat ja huomioitavat kohteet sekä annetaan suositukset maankäytölle alueen luontoarvojen huomioimiseksi. Selvityksen on tehnyt FM biologi Aija Degerman Sweco Ympäristö Oy:stä. Kuva 1. Selvitysalue. 2 MENELMÄT Luontoselvityksessä on kartoitettu luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesilain luontotyypit sekä uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008) ja muut luontoarvojensa puolesta huomioitavat kohteet. Uhanalaisen, luontodirektiivin mukaisen sekä muun huomionarvoisen lajiston esiintyminen on selvitetty olemassa olevan tiedon ja maastokartoitusten perusteella. 2 (11)

5 Lähtötietoina selvityksessä on käytetty aiempia selvityksiä, peruskarttoja, ilmakuvia ja ympäristöhallinnon tietokantojen (OIVA, Hertta) tietoja. Maastossa käytiin MAAPERÄ Alpuanharju on osa luode-kaakko-suuntaista harjujaksoa, jonka alueella maaperä on soraa ja hiekkaa. Käppäläisenmäen länsipuolella harjun laki on kivikkoinen. Alpuanharju on osa pidempää Itä-Suomesta Jaamankankaan länsireunasta alkavaa harjujaksoa, joka kulkee katkeillen läpi Suomen. Harju haarautuu Vihannin kirkonkylän länsipuolella kahtia ja päättyy Raaheen. Alpuanharjun sora- ja hiekkakerrostumat ovat ainakin 30 m paksuja. Harjun loivat rinteet ja harjua laajalti ympäröivä 1-2 m paksuinen hiekka- ja silttikerros ovat osoituksena muinaisen Litorina-meren aallokon kulutuksesta (Kauranne 1979). Alpuanharjun pohjois- ja eteläpuoli ovat soiset ja maaperä on näillä alueilla turvetta. Kupiaisennevalla selvitysalueen länsiosassa turvekerrostuma on ohut, sen keskipaksuus on vain 0,17 m. Suon pohja on muodoltaan tasainen ja yleisimpänä pohjamaalajina on hiekka (Virtanen ja Herranen 1986). Maaperä on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Selvitysalueen maaperä (kartta GTK). 3 (11)

6 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET Alueen eteläpuolella selvitysalueen ulkopuolella on Lampinsaaren entisen kaivoksen vedellä täyttyneitä kaivantoja. Alueen pohjoisosassa kaatopaikan eteläpuolella on vedellä täyttynyt kuoppa. Alueella ei ole pintavesiä metsä- ja suo-ojia lukuun ottamatta. Alpuanharju-Lumijärvi ( ) on luokan I pohjavesialue, eli vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Pohjavesialueen koko on 17,85 km 2. Pohjavesialue on esitetty kuvassa 3. Alpuanharju-Lumijärvi pohjavesialueella on neljä vedenottamoa (Alpua, Alanko, Haara, Käppäläisen vedenottamo, Sivulan vedenottamo ja Uutelan vedenottamo. Selvitysalueella sijaitsee näistä kolme vedenottamoa.333 Kuva 3. Pohjavesialueet muodostumisalueineen on esitetty sinisellä värillä ja katkoviivalla selvitysalueen rajaus. 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS Kasvillisuus harjun alueella maaperältään soraisilla ja hiekkaisilla alueilla on mäntypuustoista kangasta. Kuivimmilla alueilla harjun laella on jäkälikköistä karukkokangasta ja kuivaa kangasta. Rinteiden alaosassa on tuoretta kangasta, jossa aluskasvillisuudessa on mustikkaa ja puolukkaa sekä paikoin suopursua. Selvitysalueen eteläosan turv la ja Kupiaisenkaarron alueella on myös sekametsiä. Metsät ovat koko selvitysalueella eri- 4 (11)

7 ikäisiä talousmetsiä hakkuineen ja taimikoineen. Vanhaa tai luonnontilaista metsää alueella ei ole. Kuva 4. Mäntykangasta Alpuankankaalla hiihtomajan itäpuolella. Mustikkasato oli runsas. Kuva 5. Avohakkuuaukea Käppäläisenmäellä. Taustalla näkyy soramonttu. 5 (11)

8 Kuva 6. Jäkälikköistä karukkokangasta Käppäläisenmäen eteläpuolella. Selvitysalueen itäpäässä on laaja entinen soranottoalue, joka on alkanut kasvittua. Puusto on nuorta mäntyä. Käppäläisenmäellä on toinen soranottoalue, joka on vielä käytössä. Sen eteläpuolella Käppäläisessä on viljelykäytössä oleva pelto. Kuva 7. Käppäläisessä on viljelykäytössä oleva pelto, jossa maastokäynnin aikaan kaura alkoi olla puintikypsää. 6 (11)

9 Selvitysalueen länsi- ja eteläosat ovat soiset. Kupiaisenneva ja Kankaanpäänneva alueen länsiosassa ovat harjun laidalla ojittamattomia. Muuten suot, soistumat ja turvekankaat on lähes kokonaisuudessaan ojitettu. Kupiaisenneva ja Kankaanpäänneva ovat karuja soita. Soiden pohjoisreunalla on mäntypuustoista isovarpurämettä, jossa suopursu on varvuista vallitseva. Selvitysalueen länsiosassa on harvapuustoista mäntyä kasvavaa tupasvillarämettä. Ojitukset ovat kuivattaneet soiden reunaosia, jossa suotyypit ovat rämemuuttumia. Kuva 8. Tupasvillanevaa ojittamattomalla Kupiaisennevalla. 6 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ Alueelle ei ole tehty erillistä linnustoselvitystä. Maastokäynnillä nähtiin linnuista räkättirastaita ja hömötiaisia. Käpytikan pajoja alueella oli useita (kuva 9). Alueen nisäkäslajisto on tavanomaista. 7 (11)

10 Kuva 9. Käpytikan avaamia männynkäpyjä sähkötolpan alla. 7 SUOJELU- YM. ALUEET Alueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura2000 verkostoon kuuluvia kohteita. Aivan alueen pohjoispuolella Alpuankankaan Kirkkoniemessä on Kirkkokiven luonnonsuojelualue (YSA110379) (kuva 10). Alue on kooltaan 0,1 ha. Alpuanharju-Lumijärvi harjujaksolla on noin 4,6 km selvitysalueelta kaakkoon valtakunnallisesti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma Lumijärvenkangas (TUU ). Alpuan keskustassa vajaan kilometrin etäisyydellä selvitysalueelta sijaitsee yksityismaan luonnonsuojelualue Kalmastin männikön luonnonsuojelualue (YSA112870). 8 (11)

11 Kuva 10. Kirkkokivi ja sen opastaulu. 9 (11)

12 8 HUOMIONARVOISET LUONTOKOHTEET Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, ei myöskään uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008) tai muita luontoarvoiltaan huomioitavia kohteita. Selvitysalueen kasvillisuus on talousmetsää. 9 UHANALAISET JA HUOMIONARVOISET LAJIT Selvitysalueelta ei ollut tiedossa aiempia havaintoja uhanalaisista, silmälläpidettävistä tai luontodirektiivin lajeista ympäristöhallinnon Eliölajit-tietokannassa (Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ) eikä niitä maastokäynneilläkään löytynyt. Lähimmät havainnot uhanalaisista lajeista ovat silmälläpidettävästä (NT) ketonoidanlukossa 88-tien varresta. 10 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Alue on kokonaisuudessaan ihmistoiminnan muokkaamaa metsätalousaluetta, jolla ei ole luonnonarvoiltaan merkittäviä huomioitavia kohteita tai elinympäristöjä eikä uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja, joita tulisi suunnittelussa huomioida. 11 LÄHTEET 10 (11) Kauranne, L.-M Vihannin karttalehtialueen geokemiallisen kartoitusten tulokset. Geokemiallisten karttojen selitykset, lehti Geologinen tutkimuslaitos, Espoo. Luonnonsuojelulaki / (luettu ) Meriluoto, M. & Soininen, T., Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälaki / (luettu ) OIVA-paikkatietopalvelu (luettu ) Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.), Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö 8/ s.

13 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen Ympäristökeskus. Luonto ja luonnonvarat. 196 s. Vesilaki /587 (luettu ) Virtanen, K. ja Herranen, T Vihannissa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa II. Geologian tutkimuskeskus, Kuopio. 11 (11)