MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen

2 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET LUONNONOLOT JA KASVILLISUUS ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET MERKITTÄVÄT LAJIESIINTYMÄT Liito-orava Kangasvuokko Sirittäjä SUOSITUKSET LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Pohjakartta Maanmittauslaitos. Valokuvat Marko Vauhkonen. Kansikuva: Kalevankankaan alueen varttunutta männikköä. 3

3 1 JOHDANTO Mikkelin Kalevankankaan alue sijaitsee runsaan kilometrin päässä kaupungin keskustasta luoteeseen päin. Kalevankankaan vanha koulu on suunniteltu purettavaksi ja alueelle on tarkoitus kaavoittaa uusi asuntoalue. Mikkelin kaupunki tilasi luontoselvityksen koulua ympäröivän alueen jatkosuunnittelua ja asemakaavoitusta varten. Selvityksen on tehnyt Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ssä biologi, FM Marko Vauhkonen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Luontoselvityksen tutkimusalue on rajattu kuvan 1 karttaan. Alueen pinta-ala on noin 27 hehtaaria. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti ja rajaus (punainen viiva). Selvitysalueen aiemmat luontotiedot tarkistettiin ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelusta sekä Etelä-Savon ELY-keskuksesta (mm. Hertta-tietojärjestelmän Eliölajit-osio). 4

4 Luontoselvityksen maastotyöt aloitettiin , jolloin selvitettiin liitooravan ja kangasvuokon esiintyminen. Liito-oravan esiintyminen inventoitiin Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -julkaisun (Sierla ym. 2004) ohjeiden mukaisesti. Selvitysalue käveltiin kattavasti läpi lukuun ottamatta pihapiirejä ja erilaisia aukeita. Inventoinnissa etsittiin liito-oravan jätöksiä sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. kolopuut, kookkaat haavat, lepät ja koivut sekä suuret kuuset. Liito-oravan asuttamat tai käyttämät metsiköt rajattiin puuston koostumuksen ja rakenteen perusteella kartalle. Näistä metsiköistä etsittiin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja sellaisiksi sopivia kohteita. Lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittiin sellaiset kolopuut ja risupesät, jotka varmistettiin jätösten perusteella liitooravan käyttämiksi. Toukokuun maastokäynnillä inventoitiin alustavasti selvitysalueen luonnonoloja, kasvillisuutta ja arvokkaita luontokohteita. Erikseen selvitettiin uhanalaisen kangasvuokon esiintyminen etsimällä kasviyksilöitä lajille sopivilta kasvupaikoilta. Selvitysalueen luonnonoloja, kasvillisuutta ja arvokkaita luontokohteita inventoitiin tarkemmin toisella maastokäynnillä Alue käveltiin kattavasti läpi samalla kasvillisuutta ja kasvistoa havainnoiden sekä kirjoittaen muistiin tarvittavat sanalliset kuvaukset. Työn osana selvitettiin luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisten pienvesikohteiden, metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen sekä mahdollisten muiden arvokkaiden luontokohteiden tai -tyyppien esiintyminen. Lisäksi selvitettiin Suomessa uhanalaiseksi luokiteltujen (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppien esiintyminen. Arvokkaat luontokohteet ja -tyypit paikannettiin ja rajattiin kartalle. Lisäksi niiden yleis- ja erityispiirteistä (ml. harvinainen tai vaatelias kasvilajisto) kirjoitettiin muistiin sanallinen kuvaus. Molempien maastokäyntien aikana havainnoitiin merkittäviä (tässä yhteydessä: erityisesti suojeltavat, valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset, silmälläpidettävät, rauhoitetut, EY:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit sekä muut harvinaiset lajit) eliölajeja sekä niille sopivia tai tärkeitä elinympäristöjä. Todetut esiintymät paikannettiin ja merkittiin kartalle. Havainnointia tehtiin siltä osin kuin se oli selvitysalueen luonnonolot ja elinympäristöjen laatu huomioiden tarkoituksenmukaista ja maastokäyntien ajankohdat huomioiden mahdollista ilman erikoismenetelmiä. Työhön ei sisältynyt tarkempia lajistoselvityksiä (esim. lepakot). Maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx), jolla kohteet ja havaintopaikat voitiin paikantaa riittävällä tarkkuudella. 5

5 3 TULOKSET 3.1 LUONNONOLOT JA KASVILLISUUS Pääosa selvitysalueesta on rakentamatonta metsämaastoa, joka on ulkoilu- ym. virkistyskäytössä. Alueella on tiheä ulkoilureitti- ja polkuverkosto. Maasto on paikoin kulunut mm. Kalevankankaan koulun ympäristössä sekä teiden ja polkujen varsilla. Selvitysalueen pohjoisosassa on aidattu Kalevankankaan vedenottamon alue. Vedenottamon ympäristössä on muutamia rakennuksia ja kaksi lampea. Selvitysalueen eteläosassa sijaitsee Kalevankankaan koulu ja sen viereinen urheilukenttä. Alueen länsipuolella on Hanhilammen Natura alue, joka on myös yksityismaiden luonnonsuojelualue. Suurin osa selvitysalueesta on varttunutta tai uudistuskypsää männikköä kasvavaa kangasmetsää (kansikuva sekä kuvat 2 ja 3). Sekapuuna tai alikasvoksena tavataan paikoin vähän koivua, kuusta, haapaa, pihlajaa, harmaaleppää ja raitaa. Siellä täällä kasvaa tammen taimia, jotka ovat itäneet närhien tai oravien kuljettamista terhoista. Lahopuuta alueella on erittäin vähän ja muutkin luonnonmetsän piirteet puuttuvat. Kuva 2. Männikköä selvitysalueen keskiosassa. 6

6 Metsäalueen kasvillisuus on kuivahkoa kangasta, jossa kenttäkerroksen valtalajeja ovat puolukka, mustikka, metsälauha, kanerva ja kangasmaitikka. Paikoin tavataan niukasti mm. vanamoa, kevätpiippoa, hieta- ja metsäkastikkaa sekä nuokkutalvikkia. Valoisimmilla paikoilla lähinnä selvitysalueen länsireunalla kasvaa lisäksi kieloa, variksenmarjaa ja sianpuolukkaa. Ulkoilureitin ja tien varsilla esiintyy muutamassa kohdassa metsäruusua. Kuva 3. Selvitysalueen eteläosan männikköä Metsolankadun ja Hanhikankaankadun välissä. Selvitysalueella on seuraavat kasvillisuudeltaan edellä kuvatusta poikkeavat kuviot: Kalevankankaan vedenottamon pohjoispuolella on nimetön lampi, jota ympäröi kosteapohjainen, osin soistuva ja ympäristöään rehevämpi painanne (kuva 4). Alueen puustoa on harvennettu ja valtapuuston muodostavat kuusi, koivu, mänty sekä haapa. Alikasvoksena tavataan tuomea ja pajuja. Kenttäkerros on kastikoiden, nurmilauhan ja muiden heinien vallitsemaa; lisäksi tavataan mm. riidenliekoa, vadelmaa, metsäalvejuurta, metsäimarretta ja suo-orvokkia. Kuvio on liito-oravan esiintymisaluetta (ks. alaluku 3.3). Kalevankankaan vedenottamon itäpuolella puusto on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää ja taimikkoa. Vedenottamon kaakkoispuolella kasvaa useana ryhmänä nuorta haapaa. Kalevankadun ja Hanhijoenkujan välissä on suppa, jonka länsirinteellä ja osin pohjallakin kasvaa melko runsaasti nuorta haapaa ja vähän koivua mäntyjen lisäksi. Kuvio on liito-oravan ruokailualuetta (ks. alaluku 3.3). Kasvillisuus on lehtomaista ja lajistoon kuuluvat mm. ahomansikka, metsäalvejuuri, nuokkuhelmikkä, kielo, kevätpiippo, vanamo, puolukka, riiden- 7

7 lieko ja sormisara. Pensaskerroksessa tavataan tuomea, harmaaleppää, pihlajaa ja vaahteran taimia. Kuva 4. Kalevankankaan vedenottamon pohjoispuolisen lammen rantametsää. 3.2 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Selvitysalueella ei sijaitse Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Selvitysalue rajautuu lännessä Hanhilammen alueeseen, joka on Natura alue ja yksityismaan luonnonsuojelualue. Hanhilammen alueen raja näkyy kuvassa 1. Luontoselvityksessä ei todettu sellaisia kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien tai metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit. Alueella ei tavattu myöskään Suomessa uhanalaiseksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. Selvitysalueella on kaksi nimetöntä lampea, jotka ovat vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamia kohteita. Vesilain mukaan luonnontilaisen muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Kalevankankaan lampien pinta-alat ovat noin 0,3 ja 0,1 hehtaaria. 8

8 3.3 MERKITTÄVÄT LAJIESIINTYMÄT Liito-orava Selvitysalueelta on tiedossa aiempia havaintoja ainoastaan yhden merkittävän (ks. luku 2) eliölajin, kangasvuokon, esiintymisestä. Vuoden 2012 inventoinneissa tehtiin havaintoja liito-oravasta, kangasvuokosta ja sirittäjästä. Liito-orava on EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen luonnonsuojelulaki kieltää. Muista luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista lepakoiden esiintyminen selvitysalueella on mahdollista. Lisäksi alueen kaksi lampea ovat viitasammakolle sopivia elinympäristöjä. Selvitysalueella ei arvioitu olevan muiden luonnonsuojelulain 46 :n tarkoittamien uhanalaisten lajien tai 47 :n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien kannalta tärkeitä elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä. Vuoden 2012 selvityksessä todettiin liito-oravan esiintyvän Kalevankankaan alueella. Kuvan 6 karttaan on rajattu kaksi aluetta, joilta löydettiin liito-oravan jätöksiä toukokuun 2012 inventoinnissa. Pohjoisemmalla alueella todettiin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka (kolohaapa lähiympäristöineen). Lisäksi havaittiin yksi kuusessa oleva risupesä, joka saattaa olla liito-oravan käytössä. Jätöksiä löydettiin rajatulta alueelta yli kymmenen puun tyveltä (kuva 5). Kuva 5. Liito-oravan jätöksiä kuusen tyvellä Kalevankankaan vedenottamon luoteispuolella. 9

9 Kuva 6. Liito-oravan esiintymisalueet (punainen rasteri) Kalevankankaan selvitysalueella. Eteläisemmällä alueella todettiin myös silmälläpidettävän sirittäjän reviiri Kangasvuokko Eteläisemmällä alueella (kuva 6) havaittiin liito-oravan jätöksiä muutaman haavan ja yhden koivun tyvellä. Puut ovat nuorehkoja ja niissä ei havaittu koloja, joten kyseessä on todennäköisesti liito-oravien ruokailualue. Haapoja kasvaa paikoin myös rasteroidun alueen länsi luoteispuolisessa männikössä, mutta niiden tyviltä ei löydetty liito-oravan jätöksiä. Vuoden 2012 inventoinnissa tavattiin uhanalaista kangasvuokkoa vain pienellä alueella selvitysalueen eteläreunalla (kuva 7), vaikka suuri osa alueesta on lajille sopivaa elinympäristöä. Kuvaan 7 rajatulla alueella kasvoi kangasvuokkoa kahdeksan yksilöä. Lisäksi kangasvuokkoa tavattiin Hanhilammen luonnonsuojelualueella hyvin läheltä selvitysalueen länsirajaa (Kalevankankaan koulun länsipuolinen suppa) sekä luonnonsuojelualueen ulkopuolella selvitysalueen luoteiskulman tuntumasta. 10

10 Kuva 7. Todetut kangasvuokon kasvupaikat (punainen rasteri) Kalevankankaan selvitysalueella Sirittäjä Muista merkittävistä eliölajeista todettiin sirittäjän reviiri Kalevankadun ja Hanhijoenkujan välisessä supassa (ks. kuva 6). Sirittäjä on Suomessa silmälläpidettäväksi (luokka NT) luokiteltu (Rassi ym. 2010) lintulaji. 4 SUOSITUKSET Selvitysalueella sijaitsevat kaksi lampea ovat vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamia kohteita, joiden luonnontilan vaarantamisen laki kieltää. Lampien rannoille sekä kuvassa 6 esitetyille liito-oravan esiintymisalueille ja kuvassa 7 esitetylle kangasvuokon esiintymisalueelle ei tule suunnitella nykytilannetta muuttavaa maankäyttöä. Lisäksi tulee huolehtia liito-oravan esiintymisalueiden välisen puustoisen kulkuyhteyden säilymisestä. 11

11 Uuden asutusalueen rakentamisella tai muilla selvitysalueen maankäytön muutoksilla voi olla haitallisia vaikutuksia Hanhilammen Natura alueeseen. Vaikutukset Natura alueen suojeluperusteisiin tulee arvioida viimeistään asemakaavan luonnosvaiheessa. 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: