Rataskadun alueen liitooravaselvitys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rataskadun alueen liitooravaselvitys"

Kristiina Jokinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys Yleistä liito-oravasta Liito-oravaselvityksen menetelmät Liito-oravaselvityksen tulokset 3 3. Päätelmät 3 Lähteet.. 6

3 3 1 Johdanto Rataskadun selvitysalue sijaitsee Huittisten kaupungin keskustan alueella. Selvitysalue on 0,17 hehtaarin suuruinen. Alue rajoittuu omakotitalojen pihoihin ja Hannulanpuistokatuun. Alueella tehtiin liito-oravaselvitys Huittisten kaupungin toimeksiannosta. Selvityksen on tehnyt luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2 Liito-oravaselvitys 2.1 Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty silmälläpidettäväksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 2.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten nähtävissä lumien sulettua maaliskuusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Rataskadun alueen liito-oravaselvitys tehtiin Liito-oravaselvityksen tulokset Alueelta löydettiin runsaasti sekä uusia että vanhoja liito-oravan papanoita neljän kuusen tyveltä. Yhdessä näistä kuusista on vanha oravan pesä, jonka liito-orava on valinnut pesäkseen. Alueella on muutama vuotias haapa sekä koivuja, joissa liito-orava voi ruokailla. Näiden puiden alta ei kuitenkaan löytynyt papanoita. 3 Päätelmät Kuuset, joiden tyveltä papanoita löydettiin sekä liito-oravan käyttämä pesäpuu, tulee jättää kaatamatta. Vaikka haapojen tyveltä ei löytynyt papanoita, olisi suositeltavaa jättää nekin paikoilleen, jotta liito-orava saisi niistä ravintoa.

4 Kuva 1: Liito-oravan papanoita 4

5 Kartta 1: Rataskadun alueen liito-oravan pesäkuusi on merkitty sinisellä pisteellä ja muut liito-oravan käyttämät kuuset vihreällä pisteellä. Liito-oravaselvitys tehtiin violetilla rajatulla alueella. 5

6 6 Lähteet: _nisakkaiden_punaiset_listat_2015 Sisältödokumentti / Ympäristöministeriö. Rauhoitetut lajit luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997). Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V lajit.

Samankaltaiset tiedostot

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"