LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU"

Helena Jokinen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TYÖNUMERO: E MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

3 Sisältö 1 JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA TUTKIMUSMENETELMÄT LUONTOTYYPIT JA KASVILLISUUS MUUT LAJIT JOHTOPÄÄTÖKSET JA MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET LÄHTEET... 9 Kartat: Liitekartta 1 Valokuvat: Heini Lies-Niittymäki 1 (11)

1 JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Mynämäen Katteluksen alueelle, jolle on tekeillä asemakaava. Alueella on voimassa maakuntakaava ja alueen osalta 2015 voimaan tullut osayleiskaava.

4 1 JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Mynämäen Katteluksen alueelle, jolle on tekeillä asemakaava. Alueella on voimassa maakuntakaava ja alueen osalta 2015 voimaan tullut osayleiskaava. Selvityksen on laatinut FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki. 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA Alue sijaitsee Mynämäen keskustan lounaispuolella Katteluksen alueella Katteluksentien varrella noin 3 km:n päässä keskustasta. Alueen kokonaispinta-ala on noin 8,5 ha. Suunnittelualue on pääosin mustikkatyypin harvennushakattua paikoin kivistä kangasta. Koillisosassa on paikoin kallioista puolukkatyypin kangasta. Alueella on pienialaisia soistumia, jotka eivät täytä metsälakikohteiden määritelmää. 100m Kartta 1. Luontoselvitysalueen sijoittuminen Mynämäen Katteluksen alueelle. Pohjakartta MML (11)

5 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Luontokartoitus tehtiin maastossa Alueelta selvitettiin luontotyypit, kasvillisuus, linnusto ja liito-oravat. Koko alue oli lumesta vapaa, ja kevään eteneminen oli 2-3 viikkoa etuajassa. Maastokartoituksen lisäksi alueelta pyydettiin lajien uhanalaistiedot Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Hertta-tietokannasta. Alueelta ei löytynyt uhanalaislajistoa tietokannan mukaan (s-posti T.Saario ELY-keskus). Suunnittelualueen luonto käytiin kattavasti läpi asemakaavoituksen vaatimalla tarkkuudella. 4 LUONTOTYYPIT JA KASVILLISUUS Katteluksen asemakaavoitettavalta alueelta ei löytynyt luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilakikohteita eikä myöskään uhanalaista kasvillisuutta. Metsäiset elinympäristöt ovat valtaosin käsiteltyjä harvennushakattuja talousmetsiä. Metsäkuviot Metsätyyppinä on suurella osalla aluetta aluskasvillisuuden mukaan mustikkatyypin kangas (MT). Kuusi on valtapuuna, mutta seassa kasvaa vähän mäntyä ja yksittäisiä koivuja. Kenttäkerroksessa kasvavat mustikan lisäksi puolukka, kevätpiippo ja metsäsammalet (mm. metsäkerrossammal ja seinäsammal). Aukkoiset harvennetut metsänpohjat ovat lisäksi paikoin heinittyneet. Liitekartan kuvio 1. Kuva 1. Mustikkatyypin harvennettua talousmetsää. 3 (11)

6 Kuva 2. Puolukkatyypin harvennettua kallioista metsää. Kallioista ja melko karua puolukkatyypin (VT) kangasta esiintyy alueen koillisosassa. Myös VT-kangas on harvennushakattu, ja männystä pääosin koostuva puusto on nuorta. Kenttäkerroksessa kasvavat mm. puolukka, seinäsammal ja jäkälät. Avokalliopaljastumia on vain vähän, ja ne ovat pienialaisia. Liitekartan kuvio 2. Kuva 3. Kallion paljastumia esiintyy vain vähän kallioiden rinteillä. Kalliolaet ovat pääosin sammaleiden ja jäkälien peittämiä. Kuvan 3. kalliojyrkänne on runsaan kolmen metrin korkuinen, ja se sijaitsee alueen itäreunalla. Kalliot jatkuvat laajempina Korskallion alueelle. 4 (11)

7 Mynämäen Katteluksen alueet metsät ovat harvennettuja talousmetsiä, joiden luontoarvot ovat vähäisiä. Luontokartoitus ulotettiin kaavoittajan pyynnöstä hieman asemakaavoitettavan alueen eteläpuolelle. Suunnittelualueen kaakkoiskulman peltoon rajautuva metsä on kuusivaltaista lähes luonnontilaista mustikkatyypin (MT) kangasta. Puuston valtalajina on kuusi, mutta yksittäisiä mäntyjä ja koivuja kasvaa myös. Kuuset ovat halkaisijoiltaan suurimmillaan 40 cm, ja kuviolla on vähän pystylahopuuta. Polun tyvellä kasvaa muutama nuori 3-4 metriä korkea tammi. Edellä kuvatut metsät eivät sisälly metsälain mukaisiin tärkeisiin elinympäristöihin (Meriluoto ym. 2002). Soistumat Katteluksen asemakaavoitettavalla alueella on 3 pienialaista soistumaa, joissa on osittain puunkorjuusta aiheutuneita ajouria. Soistumien puustoa on harvennettu. Suurin soistuma on halkaisijaltaan noin 70 metriä. Kuviolla kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. Aluskasvillisuus koostuu mm. rahkasammalista, korpikarhunsammaleesta, mustikasta, puolukasta ja jokapaikansarasta. Kuviolla ei ole luontoarvoja johtuen metsän käsittelystä. Liitekartan kuvio 3. Kuva 4. Vettynyt metsänpohja on harvennushakattu ja sisältää ajouria. 5 (11)

8 Kuvat 5 ja 6. Pienellä soistumalla kasvaa mm. yleinen jokapaikansara (vasemmalla). Pienemmät 2 soistumaa ovat halkaisijoiltaan metriä. Puusto koostuu nuorista kuusista, koivuista ja männyistä. Kenttäkerrokseen kuuluvat mm. kurjenjalka, rahkasammalet, korpikarhunsammal ja jokapaikansara. Ajourille on levinnyt myös mm. maitohorsmaa ja heinäkasveja. Liitekartan kuviot 4 ja 5. Kuva 7. Pienellä soistumalla kasvaa myös vähän pajuja. 6 (11)

9 Katteluksen soistumat eivät ole luonnontilaisia eivätkä niin luonnontilaisen kaltaisia, että ne kuuluisivat metsälain arvokkaisiin luontotyyppeihin vähäpuustoiset suot. Vähäpuustoinen suo on mm. selvästi ympäristöstä erottuva suo, lammen ranta tai umpeen kasvanut lampi, joka on puuton tai vähäpuustoinen, ja siellä kasvaa suotyypin luonteenomaista kasvillisuutta (Meriluoto ym. 2002). 5 MUUT LAJIT Linnusto Suunnittelualueen linnustoon kuului tyypillistä kallioisten puolukka- ja mustikkatyyppikankaiden lajistoa. Vuoden 2015 kevät oli noin 2-3 viikkoa etuajassa, mutta ajankohtaan nähden kaikki linnut, kuten monet hyönteissyöjät, eivät vielä olleet saapuneet. Kartoitusajankohtana ilman lämpötila oli noin +3 astetta, tuulta noin 6 m/s ja taivas oli pilvipoutainen. Kartoitus alkoi klo 7.30 ja jatkui niin kauan kuin linnut olivat äänessä eli noin klo 13:een saakka. Paikalla pesimälajistosta olivat mm. viherpeippo, vihervarpunen, hippiäinen, keltasirkku, naakka, varis, sinitiainen, talitiainen, mustarastas ja räkättirastas. Peltojen yllä lenteli kiuru. Kivitasku lauloi suunnittelualueen ulkopuolella itäreunalla. Kivitasku on uhanalaisluokituksessa vaarantunut (VU) laji (Rassi ym.2010). Muuta uhanalaista lintulajistoa, silmälläpidettävää lajistoa tai lintudirektiivin lajistoa ei tavattu. Alue ei ole linnustollisesti merkittävä, eikä elinympäristöissä näkynyt merkkejä direktiivilajeista kuten esimerkiksi palokärjestä, joka on pääosin paikkalintu. Liito-oravat Havaintoja liito-oravista ei tehty Suunnittelualueella ei ole lajille tyypillistä elinympäristöä eikä suuria haapoja, kuusia tai laajoja sekametsäkuvioita tai puronvarsia. Alueen itäreunalla on yksittäisiä keskikokoisia haapoja ja koivuja, jotka käytiin läpi liitooravan jätöksiä etsimällä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Hertta-tietokannan mukaan alueelta ei ole löytynyt merkkejä liito-oravista. Lähin liito-oravahavainto on tietokannan mukaan Kallavuorelta noin 1,5 km päässä suunnittelualueelta kaakkoon peltoaukean takana (s-posti T.Saario ELY-keskus). 7 (11)

10 Kuva 8. Suurempien haapojen ja muiden lehtipuiden sekä kuusien tyvet ja alustat tarkastettiin mahdollisten liito-oravahavaintojen selvittämiseksi. Kuva on alueen itäreunalta. Muiden mahdollisten direktiivilajien mahdolliset elinympäristöt tarkistettiin, mutta mitään viitteitä direktiivilajeista ei havaittu. Alueen pohjoisosassa nisäkkäistä havaittiin metsäjäniksen jätöksiä. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella kartoitetulla asemakaava-alueella ei ole luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä eikä myöskään uhanalaista, silmälläpidettävää tai lintu- tai luontodirektiivin lajistoa. 8 (11)

11 7 LÄHTEET Meriluoto, M., Soininen, T., Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio. Hämeenlinna. 192 s. Rassi, P., Hyvärinen, E. Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Saario, T. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Herttatiedot s-postilla 9 (11)

12 Turku Sweco Ympäristö Oy Turun yksikkö, Ympäristökonsultointi Mika Manninen Ryhmäpäällikkö M.Sc., Ympäristösuunnittelija AMK Heini Lies-Niittymäki Suunnittelija FM, Luontokartoittaja AMK 10 (11)

LIITEKARTTA 1 3 1 2 4 5 1 100 m Pohjakartta MML 2015 Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 Mustikkatyypin (MT) kangas

13 LIITEKARTTA m Pohjakartta MML 2015 Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 Mustikkatyypin (MT) kangas Puolukkatyypin (VT) kangas Metsäkuvion soistuma Kohde 4 ja 5 Metsäkuvioiden soistumat Luontokartoitettu alue 11 (11)

Samankaltaiset tiedostot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN