LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos"

Anna-Leena Mikkonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 RAPORTTI LIITE LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys

2 Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT Lähtötiedot Maastokartoitukset 1 4 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 2 5 LÄHTEET 3 Valokuvat: Soile Turkulainen Kannen kuva: Näkymä selvitysalueen keskiosasta kohti valtatietä 13. Raportin pohjakartat ja ilmakuva Maanmittauslaitos Lupa nro 495/KP/04. Pöyry Finland Oy Soile Turkulainen biologi, FM Ismo Yli-Tuomi biologi, FM Yhteystiedot: Pöyry Finland Oy Ilmarisenkatu 18, Turku puh:

Kannen kuva: Näkymä selvitysalueen keskiosasta kohti valtatietä 13. Raportin pohjakartat ja ilmakuva Maanmittauslaitos 2011.

3 1 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Lappeenrannan kaupungin Mustolan alueelle asemakaavamuutosta varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokartoitusten perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Lappeenrannan kaupungin alueella Mustolassa. Se sijoittuu Saimaan kanavan ja valtatien 13 väliselle alueelle Mustolan sataman kupeeseen (kuva 1). Sen pinta-ala on noin 12 ha. Yleispiirteiltään alue on peltoja metsämaastoa, jota satamatoimintoihin liittyvä rakentaminen on muuttanut. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Luontoselvitystä varten tarkistettujen ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun ja Eliölajit-rekisterin sekä Lappeenrannan kaupungin tietojen mukaan selvitysalueelta tai sen läheisyydestä ei ole tiedossa luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Lähin Natura-alue on noin 4 kilometrin päässä lounaassa sijaitseva Vanha- Mielon metsä (FI ). 3.2 Maastokartoitukset Luontoselvitystä varten tehtiin maastokäynti Maastokäynnillä selvitettiin alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä kartoitettiin, esiintyykö siellä seuraavia maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia luontokohteita: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 15a :n ja 17a :n luonnontilaisina säilytettävät pienvedet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (Rassi ym ja luonnonsuojeluasetuksen liite 4) ja luontodirektiivilajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet

Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä.

4 4 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalueen länsiosa on tasaista peltoa ja itäosa loivapiirteistä metsäistä rinnemaastoa (kuva 2). Keskellä aluetta on ylijäämämaista kasattu mäki. Itäosan metsäisellä alueella erottuu uoma, jota on kaivettu ja joka jatkuu alempana pelto-ojana. Se ja selvitysalueen länsiosan pelto-oja liittyvät Saimaan kanavaan laskevaan ojaan, joka sivuaa lännessä selvitysalueen kulmaa. Selvitysalueen pellot olivat viljelyskäytössä. Länsiosan peltoalueen oja on leveähkö ja siinä kasvaa mm. leveäosmankäämiä, ratamosarpiota, pullosaraa, järvikortetta ja korpikaislaa. Peltoon rajoittuvassa metsikön reunassa on nuorta lehtipuustoa ja isompia koivuja. Itäosan pellon reunassa kulkee vanha tieura, jonka reunoilla esiintyy niittylajistoa kuten vuohen- ja koiranputkea, hiirenvirnaa, päivänkakkaraa, ahopukinjuurta, peltokortetta, siankärsämöä ja niittynätkelmää. Läjitysmäen reunoilla kasvaa kookkaita pajuja ja sen rehevään kasvillisuuteen kuuluvat mm. vadelma, maitohorsma, nokkonen, peltoohdake, pujo, mesiangervo, pietaryrtti ja lupiini sekä heinät (kuva 3). Selvitysalueen itäosan metsäisellä alueella on tiheää nuorta koivikkoa, varttuvaa havupuustoa ja koivuvaltaista taimikkoa (kuva 4). Rehevän aluskasvillisuuden lajeja ovat itäreunalla mm. lillukka, kielo, kivikkoalvejuuri, karhunputki ja metsäkurjenpolvi. Ojan yläosan varressa on pienenä metsikkönä nuoria haapoja sekä tuomea. Sen aluskasvillisuudessa on lehtolajistoa kuten koiranheisiä, hiirenporrasta, sudenmarjaa, mesiangervoa ja syyläjuurta. Ojanvarressa on yksi järeä maapuuhaapa ja alempaa löytyi yksittäinen mustakonnanmarja ja lehtokuusamapensas. Ojanvarsi erottuu rehevän kasvillisuutensa vuoksi ympäristöstään, mutta ei ole luonnontilainen eikä erityisen edustava. Selvitysalueen linnustossa havaittiin metsälajeja kuten punakylki-, laulu- ja räkättirastas, pajulintu ja lehtokerttu sekä peltolinnuista kiuru ja töyhtöhyyppä. Täyttömäki tarjoaa sopivaa ympäristöä pensaikkolinnuille kuten pensaskertulle ja pensastaskulle. Liito-oravan papanoita etsittiin nuorten haapojen alta, mutta niitä ei todettu. Luontoselvityksen perusteella selvitysalueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka rajoittaisivat sen maankäyttöä. Alueella ei todettu luonnonsuojelulain (29 ) luontotyyppejä, vesilaki- (15 a ja 17 a) tai metsälakikohteita (10 ) eikä siellä ole uhanalaisille tai luotodirektiivin liitteen IV(a) lajeille erityisen hyvin soveltuvia elinympäristöjä. 2 läjitysmäki ojauoma Kuva 2. Selvitysalueen rajaus.

Se ja selvitysalueen länsiosan pelto-oja liittyvät Saimaan kanavaan laskevaan ojaan, joka sivuaa lännessä selvitysalueen kulmaa. Selvitysalueen pellot olivat viljelyskäytössä.

5 e 3 Kuva 3. Läjitysmäen kasvillisuutta ja kadunvarsinäkymä sen pohjoispuolelta. Kuva 4. Nuorta mäntypuustoa ja rehevää ojanvarsikasvillisuutta selvitysalueen itäosassa. 5 LÄHTEET Geologian tutkimuskeskus 2010: Geokartta-palvelu. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja s. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Valtion ympäristöhallinnon virastojen OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. Rekisterit: Lappeenrannan kaupungin luontotiedot Valtion ympäristöhallinnon virastojen Eliölajit-tietojärjestelmä

) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. 685 s. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M.

Samankaltaiset tiedostot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen