SIIKAJOKI REVONLAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

KAAVASELOSTUS TYÖNUMERO: 22155 SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKI REVONLAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Siikajoen kunta SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Käsittelyvaiheet Vireilletulokuulutus, OAS nähtäville 11.3.2013 khall 98 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 11.3.2013 khall 98 Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti Nähtäville (MRA 27 ) Hyväksyminen, kaupunginhallitus Hyväksyminen, kaupunginvaltuusto vaihe päiväys

Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus... 1 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Maakuntakaava... 6 2.1.2 Yleiskaava... 7 2.1.3 Asemakaava... 8 2.1.4 Rakennusjärjestys... 8 2.1.5 Asemakaavan perusselvitykset... 8 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 3.3 Viranomaisyhteistyö... 9 3.4 Asemakaavan tavoitteet... 9 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 9 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 4.1 Kaavan vaikutukset... 13 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 6 LÄHTEET... 15 S w e c o Y m p ä r i s t ö Oy PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku w w w. s w e c o. f i etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5 Revonlahti_selostus.docx

Liitteet: Seurantalomake Ote voimassa olevasta asemakaavasta Kartat: Asemakaavakartta 1:2000 22.9.2015 4 (22) repo001.docx 2012-03-29 KAAVASELOSTUS o:\dokumentit\22155y\22155yk00\revonlahti_tiealue\e toimitetut_suunnitelmat\2015_09_24_kaavaehdotusasiakirjat\revonlahti_selostus.docx

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tämä kaavaselostus liittyy 22.9.2015 päivättyyn asemakaavakarttaan. Asemakaavan muutos koskee Revonlahden asemakaavan tiloja RN:ot 34:10, 34:39, 34:49, 34:66, 34:145, 34:151, 34:157, 34:169, 66:2 ja 105:5. Asemakaavan laajennus koskee Revonlahden asemakaavan tiloja RN:ot 35:29, 35:38, 66:1 ja 105:5. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat Revonlahden asemkaavan korttelit 3, 11, 42 ja 53 sekä niihin liittyvät katu,- liikenne-, virkistys-, erityis-, sekä vesialueet. 1.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Siikajoen varressa joen molemmin puolin valtatien 8 varressa noin 25 km Raahesta itään, Revonlahden kohdalla, Siikajoen kunnassa. Kuva 1.Kaavamuutosalue kartalla KAAVASELOSTUS 1 (18)

Kuva 2.Kaavamuutosalue ilmakuvassa Nykytilassaan valtatien 8 tieympäristö on luonnonmukainen ja tieluiskat ovat nurmetettu. Tieympäristö rajautuu suunnittelujaksolla asuinkiinteistöihin, luonnontilaisiin metsäalueisiin ja viljeltyihin peltoalueisiin. Suunnittelualueella on myös erillisiä istutuksia kiinteistöjen kohdalla. Tiealueen ympäristö on kauttaaltaan käsiteltyä, eikä luonnontilaista ympäristöä juuri ole. Alueen halki virtaa Siikajoki, jonka rantatöyräillä kasvaa luonnonvaraista puustoa. Siikajoen ylittävän sillan koillispuolella on puistomaisesti käsiteltyä aluetta, ja rannan kasvillisuutta on harvennettu siten, että alueen halki avautuu jokinäkymiä. Suunnittelualueen ainoa vesistö on alueen halki virtaava Siikajoki, joka on noin 160 km pitkä joki. Se alkaa Pyhännän kunnan alueelta useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja laskee Perämereen Siikajoen kunnan alueella. Vuosien 2000-2003 vedenlaatuaineistoon perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Siikajoki kuuluu aivan ylimpiä osiaan lukuun ottamatta luokkaan välttävä. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Seurantalomake Ote voimassa olevasta asemakaavasta 2 (18)

2 LÄHTÖKOHDAT Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue on laatinut tiesuunitelman Valtatien 8 liikennejärjestelyt Revonlahden kohdalla, Siikajoki. Suunnitelma käsittää liittymäjärjestelyiden parantamisen valtatien 8 ja maantien 807 (Ruukintie) sekä valtatien 8 ja maantien 8110 (Revonlahdentie) liittymissä. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy valtatien 8 varren kevyen liikenteen järjestelyt välillä Kirkkotie ja Revonlahdentie (mt8110) noin 0,9 kilometrin matkalla (Plaana Oy). Suunnitelma käsittää lisäksi linja-autopysäkkijärjestelyt valtatien 8 ja Ruukintien (mt807) sekä valtatien 8 ja Revonlahdentien (mt8110) liittymissä. Tiesuunnitelmassa määritetään rakennettavien väylien sijainti ja korkeusasema sekä tarvittava tiealue. Kaavamuutos- ja laajennustyö perustuu vt8 ja mt 807 liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyihin. Kaavatyön aikataulu kytketään tiesuunnitelman aikatauluun. Tiesuunnitelma valmistuu tammi- helmikuun vaihteessa ja se asetetaan nähtäville yhtä aikaa kaavaluonnoksen kanssa helmi-maaliskuun (2013) aikana. Tie- ja kaavasuunnittelun lähtökohtana on kohteista vuonna 2012 laaditun Siikajoen liikenneturvallisuussuunnitelman mukaiset toimenpiteet.(plaana Oy) Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Suunnittelualueen ympäristö Revonlahden taajamakeskustan alueella Siikajoen ylittävän sillan kaakkoispuolella on osittain rakentunutta pientalovaltaista asuinaluetta, joka on rakentunut pääosin 1970-80-luvuilla. Suunnittelualueen pohjoispuolella ympäristö on Siikajoen varteen sijoittunutta haja-asutusluonteista maatalousaluetta. Sillan koillispuolella on Revonlahden vanha kirkko ja lounaispuolella Revonlahden koulu. Sillan luoteispuolella sijaitsee mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaat vanha pappila pihapiireineen ja Suomen sodan muistomerkki. Lisäksi alueella on yksityinen kennel ja päiväkoti, jonka ympärille on kaavoitettu 2007 uusi pientaloalue. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Revonlahden kirkko ja pappila ympäristöineen on osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurimaisema-alueena. Museovirasto on päivittänyt valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen inventoinnin (RKY/2009) www.rky.fi. Revonlahden kirkko ei ole mukana inventoinnissa, mutta kohde on edelleen maakunnallisesti merkittävä. Suunnittelualue kuuluu maakunnallisesti merkittävään Siikajoen kulttuurimaisemaan. Alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. 3 (18) KAAVASELOSTUS

Tieverkko ja liittymät Revonlahden kohdalla on Liikenneviraston ylläpitämiä yleisiä teitä: Valtatie 8 itä-länsisuunnassa, maantie 8110 ja maantie 807 etelä-pohjoissuunnassa. Kaavamuutosalueella on yksi yleisen tien liittymää ja kolme kaavatieliittymää. Valtatie 8:aan liittyviä kaavateitä Revonlahden kohdalla ovat, Niementie ja Keskuskatu sekä Siikajoentie (Siikajoentie on kaavatie asemakaavoitetulla alueella Kasitieltä n. 500 metriä pohjoiseen, minkä jälkeen se muuttuu jälleen yleiseksi tieksi). Nykyisiä valtatien 8 liittymiä ei ole kanavoitu. Maantiellä 807 liikennettä valtatielle 8 ohjataan keskisaarekkeilla. Liittymissä olevat nykyiset linja-autopysäkit eivät ole Liikenneviraston ohjeiden mukaiset. Suunnittelualueella on kevyen liikenteen väylä valtatien eteläpuolella Ruukintien (mt807) liittymästä Neste Taukokartanolle saakka. Valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL 2011) suunnittelujaksolla oli vuonna 2011 noin 5 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvoja oli noin 630 ajoneuvoa (12 %). Liikennemäärien on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä n. 40 %. Mahdollisen Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa rakentamisaikana noin 1 000 1 500 ajoneuvon kasvun keskimääräisiin vuorokausiliikennemääriin. Suunnittelualueen yleisten teiden nyky- ja ennustetilanteen liikennemäärät on esitetty kuvan 3 kartalla. Mahdollinen ydinvoimalan rakentaminen ei vaikuta vuoden 2030 ennusteeseen, koska liikennemäärät lisääntyvät oleellisesti vain rakentamisaikana. (Plaana Oy) Kuva 3. Suunnittelualueen tiestön liikennemäärät nyky- ja ennustetilanteessa (Plaana Oy) 4 (18)

Mt 807 Siikajoentie (Mt 807) on kaavatie asemakaavoitetulla alueella Kasitieltä n. 500 metriä pohjoiseen, minkä jälkeen se muuttuu jälleen yleiseksi tieksi 5 (18) KAAVASELOSTUS

2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistama Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi 25.8.2006 KHO:n tekemällä päätöksellä. Alue rajautuu taajamatoimintojen alueeseen (A). Alue kuuluu myös kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalueeseen (kmk) sekä Siikajokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-4). (Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle.) Alueelle on kaavassa merkitty viheryhteystarve (vihreä katkoviiva) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (v.sin. vaakaviiva rasteri). Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti (vaaleanp.pisteviiva): Uutena kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävänä tienä on osoitettu Siikajoen eteläpuolinen tie Revonlahti- Siikajoki, joka on säilynyt maisemallisesti ja kulttuurisesti arvokkaana tienä. Seutukaavassa se on vielä seututienä, mutta maakuntakaavassa se on edellä mainitusta syystä katsottu paremmaksi kehittää joen pohjoispuolista tietä seututietasoisena. Maakuntakaavan keskeisin oikeusvaikutus on, että se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa kunnan yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava toteuttaa osaltaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kuva 4. Ote maakuntakaavasta 6 (18)

2.1.2 Yleiskaava Suunnittelualueella, joen itäpuolella on voimassa 25.6.2001 hyväksytty Revonlahden osayleiskaava. Joen länsipuolella on voimassa 22.4.2009 hyväksytty Revonlahden osayleiskaavan muutos. Valtatie 8 on osoitettu kaavoissa valtatienä ja sille on osoitettu merkintä Joukkoliikenteen yhteystarve ja kehittämiskäytävä. Valtatien eteläpuolelle on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarvemerkintä välille Keskuskatu mt 8110. Koko suunnittelualue kuuluu seudullisesti merkittävään kulttuurimaisema-alueeseen. Revonlahden kirkko ja pappila ympäristöineen on osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurimaisema-alueena. Museovirasto on päivittänyt valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen inventoinnin (RKY/2009) www.rky.fi. Revonlahden kirkko ei ole mukana inventoinnissa, mutta kohde on edelleen maakunnallisesti merkittävä. Kuva 5. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta. KAAVASELOSTUS 7 (18)

2.1.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa eri aikoina valmistunut Revonlahden asemakaava. Kuva 6. Ote voimassa olevasta asemakaavayhdistelmästä. 2.1.4 Rakennusjärjestys Siikajoen rakennusjärjestys on uusittu muutama vuosi sitten. Uusi rakennusjärjestys on yhteinen koko Raahen seutukunnassa. Siikajoen valtuusto on hyväksynyt sen 15.12.2010 ( 116), ja se on saavuttanut lainvoiman 24.1.2011. Rakennusjärjestys on tullut voimaan julkisella kuulutuksella 28.2.2011. 2.1.5 Asemakaavan perusselvitykset Kaavoitusta varten tarvittavat lähtötiedot saadaan pääosin Siikajoen kunnalta. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kiinteitä muinaisjäännöksiä. 8 (18)

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti tiesuunnitelman mukaiset 8-tien varren parannustoimenpiteet. Kaavallinen tarkastelu tehdään pääosin nykyiselle kaava-alueelle. Nykyistä asemakaavaa laajennetaan asemakaava-alueen eteläpuolella Ruukintiestä Raahen suuntaan. 3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tiivis vuorovaikutus kaavan laatijan ja osallisten välillä on perusta työn onnistumiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavaprosessin aikana järjestetään MRL:n mukaiset julkiset nähtäville asettamiset, jolloin kunnan asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaava-aineistoon ja jättää siitä mielipiteitä ja muistutuksia. Tässä hankkeessa osallisia ovat mm.: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat, yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt Pohjois-Pohjanmaan museo KAAVASELOSTUS Kaavan valmistelusta ja kaavatyön edistymisestä tiedotetaan julkisilla kuulutuksilla niin kuin kunnalliset ilmoitukset Siikajoen kunnassa ilmoitetaan. Ilmoitus julkaistaan sanomalehden, kuntatiedotteen sekä kunnan virallisen ilmoitustaulun lisäksi internetissä kunnan kotisivulla: www.siikajoki.fi 3.3 Viranomaisyhteistyö Viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä asemakaavan muutoksen luonnos- että ehdotusvaiheessa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti tiesuunnitelman mukaiset 8-tien varren kevyenliikenteen parannustoimenpiteet. 9 (18)

Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista keskeisimpiä ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia yhteysverkostoja koskevat tavoitteet. Asemakaavassa on kiinnitettävä huomiota mm. : Toimivaan aluerakenteeseen Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Olevien rakenteiden hyödyntämiseen. Toimiviin yhteysverkostoihin Alueidenkäytössä tulee tukeutua ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja verkostojen kehittämiseen. Liikennetarpeen vähentämiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. 10 (18) Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus: MRL 50 Asemakaavan tarkoitus: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, taajama- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Pohjois- Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue teki päätöksen Revonlahden kevyen liikenteen järjestelyjen suunnittelun käynnistämisestä keväällä 2012 ja Tie- ja rakennussuunnitelman laatimistyö käynnistyi vuoden 2012 kesällä. Kaavamuutoksella mahdollistetaan em. liikennesuunnitelman toteutus. Valtatien 8 ja Ruukintien (mt807) liittymään esitetään rakennettavaksi kanavoitu nelihaaraliittymä (vasemmalle kääntyvien kaistat, korotetut saarekkeet ja saarekkeet liittyville suunnille). Liittymäjärjestelyjen johdosta Revonlahden kevyen liikenteen alikulkukäytävää jatketaan molemmista päistä noin 3,0 metriä. Liittymäalueella tietä levitetään 12,5 metristä 17,0 metriin. Levityksen johdosta valtatien alittavan nykyisen kevyen liikenteen väylän tasausta muutetaan ja samalla parannetaan alittavan kevyen liikenteen väylän rakennetta ja kuivatusta. Valtatien 8 eteläpuolella olevan nykyisen kevyen liikenteen väylän tasausta muutetaan uuden kanavoinnin vuoksi Ruukintien (mt807) liittymässä. Valtatien nopeusrajoitus suunnittelualueella pysyy nykyisessä 60 km/h. Lisäksi kaavamuutosalueen ulkopuolella olevaan Valtatien 8 ja Revonlahdentien (mt8110) liittymään esitetään rakennettavaksi kanavoitu nelihaaraliittymä ajoratamaalauksilla. Tiesuunnitelmassa esitetään rakennettavaksi valtatien 8 pohjoispuolelle erillinen kevyen liikenteen väylä välille Niementie Revonlahdentie (mt8110). (Plaana Oy) Valtatien pysäkkijärjestelyt Valtatien varressa Ruukintien ja Siikajoentien (mt 807) liittymässä sekä kaavamuutosalueen ulkopuolella Revonlahden tien ja Sammalkankaantien liittymässä olevat linja-autopysäkit esitetään rakennettavaksi nykyisille paikoille Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Eteläiseltä pysäkiltä rakennetaan yhteys nykyiseen kevyen liikenteen väylään. KAAVASELOSTUS Kuva 7. Ote tiesuunnitelmasta: Valtatien 8 liikennejärjestelyt Revonlahden kohdalla, Siikajoki 11 (18)

Kuva 8. Kaavamuutosalueen rajaus Kuva 9. Nykyistä asemakaavaa laajennetaan asemakaava-alueen eteläpuolella Ruukintiestä Raahen suuntaan (sininen vinorasteri). 12 (18)

Likimääräinen asemakaavan muutos- ja laajennusalue Likimääräinen tiesuunnitelma-alue Kuva 10. Tiesuunnitelma on laadittu kaavamuutosaluetta laajemmalta alueelta 4.1 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutoksella ei hajauteta nykyistä yhdyskuntarakennetta. Asemakaava nivoutuu luontevasti olevaan ympäristöön lisäten asetettujen tavoitteiden mukaisesti kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä ja liikenneturvallisuutta alueella. Myös risteysalueen kanavoinnit parantavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Alueen Rakentaminen ei muutu oleellisesti nykytilanteesta, eikä näin aiheuta muutoksia luonnonoloihin. Alueella ei esiinny luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain mukaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia kasveja. Näin ollen alueen rakentamisesta ei ole erityistä uhkaa luonnonympäristölle. Rakentaminen aiheuttaa väistämättä muutoksia luonnonoloihin. Selvitysten mukaan alueella ei ole uhanalaisia kasveja eikä muita erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen tieympäristö muuttuu uusien tiejärjestelyjen vuoksi. Suurin vaikutus maisemaan on uudella kevyen liikenteen väylällä, joka tosin sijoittuu pääosin kaava-alueen ulkopuolelle. Kevyen liikenteen väylän KAAVASELOSTUS 13 (18)

linjauksessa on otettu huomioon puuston säilytettävyys Valtatie 8:n ja kevyen liikenteen väylän välissä. Säilytettävä puusto on mäntyvaltaista, Kevyen liikenteen väylän varteen ei ole esitetty lisäistutuksia. Tieympäristö on käsittelytasoltaan suunnittelualueen luonnonmukaiseen metsä- ja peltoympäristöön luonteva. Nurmetettavat alueet nurmetetaan maisemanurmella. (Plaana Oy) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Suunniteltu kevyen liikenteen väylä yhdistää Revonlahdentien ja Ruukintien välisen alueen toisiinsa. Sosiaaliset vaikutukset Uusi kevyen liikenteen väylä parantaa yhteyksiä koulualueelle, virkistysreiteille sekä lähialueen puistoihin. Kaavaratkaisu mahdollistaa kevyen liikenteen väylän toteuttamisen, mikä lisännee liikennöintiä alueella. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteutusta ohjaa alueesta laadittu asemakaavakartta merkintöineen ja kaavamääräyksineen. Oulussa 22.9.2015 Iikka Ranta, arkkitehti SAFA, YKS-298 Sweco Ympäristö Oy 14 (18)

6 LÄHTEET Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Plaana Oy, 2013. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue. Valtatien 8 liikennejärjestelyt Revonlahden kohdalla, Siikajoki. AIRIX Ympäristö Oy (2009). Siikajoen maankäyttöstrategia. Museovirasto (2010). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Muinaismuistokohteet. www.rky.fi.kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan liitto (2005). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, -selostus ja liitteet. Siikajoen kunta (2012). Siikajoen kunnan kaavoituskatsaus 2012 Suomen ympäristökeskus. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Suomen ympäristökeskus (2009). Rakennusperintö ja kulttuuriympäristö. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=232&lan=fi Tilastokeskus. (www.tilastokeskus.fi) Tommila, Tapani (2010). Siikajoen kulttuuriympäristöohjelma. Valtion ympäristöhallinto. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=376770&lan=fi) (tarkistettu 30.9.2011) KAAVASELOSTUS 15 (18)

Liite: Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 748 Siikajoki Täyttämispvm 23.09.2015 Kaavan nimi Revonlahti asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 11.03.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 11,6300 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,4904 Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Asemakaavan muutoksen pintaala [ha] 10,1396 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pintaala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 11,6300 100,0 6884 0,06 1,4904-471 A yhteensä 2,5570 22,0 4071 0,16-0,3607-541 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1,2015 10,3 2813 0,23 0,1043 70 V yhteensä 0,5100 4,4-0,0194 R yhteensä L yhteensä 5,0305 43,3 1,1868 E yhteensä 1,6995 14,6 1,6340 S yhteensä M yhteensä -0,9735 W yhteensä 0,6315 5,4-0,0811 16 (18)

Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Aluevaraukset Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 11,6300 100,0 6884 0,06 1,4904-471 A yhteensä 2,5570 22,0 4071 0,16-0,3607-541 AO 0,8636 33,8 1295 0,15 0,8636 1295 AL 0,1570 6,1 471 0,30 AM 1,1666 45,6 1750 0,15-0,8630-1294 AO-1 0,3698 14,5 555 0,15-0,3613-542 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1,2015 10,3 2813 0,23 0,1043 70 T -1,0972-2743 TY 1,2015 100,0 2813 0,23 1,2015 2813 V yhteensä 0,5100 4,4-0,0194 VP 0,4718 92,5-0,0207 VL 0,0382 7,5 0,0013 R yhteensä L yhteensä 5,0305 43,3 1,1868 Kadut 0,0853 1,7-0,2749 Kev.liik.kadut 0,0175 0,3 0,0175 LT 4,9277 98,0 1,5241 LP -0,0799 Kerrosalan muut. [k-m² +/-] KAAVASELOSTUS 17 (18)

Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Aluevaraukset Tehokkuus [e] E yhteensä 1,6995 14,6 1,6340 EV 1,6995 100,0 1,6340 S yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] M yhteensä -0,9735 M -0,6478 MT -0,2315 MA -0,0942 W yhteensä 0,6315 5,4-0,0811 W 0,6315 100,0-0,0811 Kerrosalan muut. [k-m² +/-] 18 (18)