Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI

Transkriptio

1 LIEKSAN KAUPUNKI MÄHKÖN (6). KAUPUNGINOSAN KORTTELIA RNO 58 KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (OSAKORTTELI 58) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Maankäyttö/Kaavoitus /

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Mähkö, osakortteli 58 Kunta: Kaupunginosa: Uudet korttelit ym: Vanhat korttelit ym. Kaavan nimi: Laatijan nimi: Lieksan kaupunki Mähkön (6.) kaupunginosa Erillispientalojen korttelialue kortteli (AO) ja puisto (Mähkönpuisto). Kemppaala RN:o 83:245, osa tilaa Jaakkola RN:o 83:76 ja osa tilaa Arvila RN:o 83:246. Mähkön 6 kaupunginosan asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto, Maankäyttö/Kaavoitus Lieksassa / Anna-Maria Latosaari Maankäyttöpäällikkö Puh anna-maria.latosaari@lieksa.fi Kaavasuunnittelu: Reino Hirvonen Maankäyttösuunnittelija Puh reino.hirvonen@lieksa.fi Käyntiosoite: Pielisentie LIEKSA Vireilletulo: Hyväksyminen: Kaavamuutos on tullut vireille Lieksan kaupungin teknisen viraston Maankäytön aloitteesta. Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta (yhteislautakunta) Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupunginvaltuusto

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Osakorttelin 58 asemakaavamuutos. Kaavan päätarkoitus: Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Asemakaavamuutoksen tarkoitus on, että yksityiselle vuokrattuun määräalaan, joka vastaa asemakaavan ja tonttijaon mukaista tonttia , liitetään puistoaluetta siten, että puistossa sijaitseva navetta tulee tontin alueelle ja nykyisessä asemakaavassa Kemppaalan (RN:o 83:245) tilaan on liitetty pala Arvilan (RN:o 83:246) tilaa, tässä kaavamuutoksessa tämä pala muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Kerrosala: Väestö: Laajuus: 1147 ke-m² 5-8 henkilöä 0,4896 ha

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Valtakunnalliset selvitykset Maakunnalliset selvitykset Paikalliset selvitykset TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSI ASEMAKAAVAN PERUSTELUT ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnon- ja rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Voimassa oleva asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA VALINTA SUUNNITTELUVAIHEIDEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSET ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LÄHDELUETTELO KUVALUETTELO LIITTEET... 13

5 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Valtakunnalliset selvitykset - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) ja VN:n päätös Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu; Suomen Ympäristö 780 (2005) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita (2007) Maakunnalliset selvitykset Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan vaihe 1. on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaiheen Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 4. vaiheen. Valtuustosta kaava etenee ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntahallitus on tehnyt periaatepäätöksen maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä. 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö Paikalliset selvitykset Taajamaosayleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) kaupunginvaltuuston hyväksymä

6 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessi on tullut vireille Lieksan kaupungin Maankäytön aloitteesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 mukainen ilmoitus kaavamuutoksen vireille tulosta on ollut Lieksan Lehdessä sekä ilmoitustaululla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), asemakaavaluonnos selostuksineen sekä valmisteluaineisto on pidetty nähtävillä välisenä aikana. Samalla on suoritettu valmisteluvaiheen alustava kuuleminen MRL 62. Asemakaavan muutosehdotus on asetettu julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi, sekä on pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutoksen hyväksyminen sekä lainvoimaisuus vuoden 2015 aikana. 2.2 Asemakaavan perustelut Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Asemakaavamuutoksen tarkoitus on, että yksityiselle vuokrattuun määräalaan, joka vastaa asemakaavan ja tonttijaon mukaista tonttia , liitetään puistoaluetta siten, että puistossa sijaitseva navetta tulee tontin alueelle ja nykyisessä asemakaavassa Kemppaalan (RN:o 83:245) tilaan on liitetty pala Arvilan (RN:o 83:246) tilaa, tässä kaavamuutoksessa tämä pala muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu Lieksan kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Mähkön (6.) kaupunginosassa Lieksan joen läheisyydessä Luonnon- ja rakennettu ympäristö Rakentaminen liittyy entiseen metsittyneeseen peltoalueeseen.

7 Kuva 3. Ilmakuva alueesta. Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Lieksan Vesi Oy. Kuva 4. Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelualueet omistaa yksityinen henkilö ja Lieksan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on VN hyväksynyt ja joita on tarkistettu

8 3.2.2 Maakuntakaava Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan vaihe 1. on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaiheen Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 4. vaiheen. Valtuustosta kaava etenee ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntahallitus on tehnyt periaatepäätöksen maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä. 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö Yleiskaava Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa Voimassa oleva asemakaava Voimassa oleva asemakaava on lääninhallituksen hyväksymä. Kuva 5. Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Lieksan ja Nurmeksen yhteinen rakennusjärjestys on tullut voimaan

9 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri Näitä tontteja ei ole lohkottu eikä viety rekisteriin Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty päivättyä teknisen viraston Maankäytön laatimaa numeerista karttaa. Pohjakartta on täydennetty kaavaprosessia varten. Pohjakartta on maankäyttö- ja rakennuslain sekä suosituksen JHS 185 mukainen. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1: Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 mukaista rakennuskieltoa. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Asemakaavamuutoksen tarkoitus on, että yksityiselle vuokrattuun määräalaan, joka vastaa asemakaavan ja tonttijaon mukaista tonttia , liitetään puistoaluetta siten, että puistossa sijaitseva navetta tulee tontin alueelle ja nykyisessä asemakaavassa Kemppaalan (RN:o 83:245) tilaan on liitetty pala Arvilan (RN:o 83:246) tilaa, tässä kaavamuutoksessa tämä pala muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin maankäytön toimesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavahankkeen osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevan alueen maanomistajia ja myös niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisimpinä osallistujina on pidettävä tässä hankkeessa kaavoitettavan alueen omistajien lisäksi rajanaapurikiinteistöjen ja muiden hankkeen vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen omistajia ja yrittäjiä, lähialueelle sijoittuvien palveluiden käyttäjiä sekä Pohjois- Karjalan Maakuntaliittoa, Pohjois- Karjalan ELY-keskusta, Museovirastoa, PKS Sähkönsiirto Oy:tä ja Lieksan kaupunkia Vireilletulo Asemakaavanmuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin maankäytön toimesta

10 Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO) sekä lähivirkistysaluetta. Asemakaavamuutoksen tarkoitus on, että yksityiselle vuokrattuun määräalaan, joka vastaa asemakaavan ja tonttijaon mukaista tonttia , liitetään puistoaluetta siten, että puistossa sijaitseva navetta tulee tontin alueelle ja nykyisessä asemakaavassa Kemppaalan (RN:o 83:245) tilaan on liitetty pala Arvilan (RN:o 83:246) tilaa, tässä kaavamuutoksessa tämä pala muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä on laadittu myös asemakaavaluonnos sekä kaavaselostus. Kaavamuutoksen vireille tulosta on kuulutettu , kuten kunnalliset kuulutukset kunnassa kuulutetaan. Kuulutus on ollut Lieksan Lehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitain aikarajoja on esitetty (ns. valmisteluvaiheen kuuleminen) Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen 66 :ssä ja 26 :ssä tarkoitettu viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt ja joita on tarkistettu Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä Maakuntakaava Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan vaihe 1. on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu valtioneuvostossa. Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa.

11 Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaiheen Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 4. vaiheen. Valtuustosta kaava etenee ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntahallitus on tehnyt periaatepäätöksen maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä. 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö. Kaavamuutosalue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Kuva 6. Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Yleiskaavoitus Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa. Tässä yleiskaavassa alue on pientalovaltainen asuntoalue (AP).

12 Kuva 7. Ote taajamaosayleiskaavasta Asemakaavoitus Voimassa oleva asemakaava on lääninhallituksen hyväksymä. Asemakaavassa alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO), lähivirkistysaluetta (VL)). Kuva 8. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen suunnittelemiseksi selvitetään 2 vaihtoehtoa, joiden vaikutuksia koko alueeseen on arvioitu. 0-vaihtoehto:Nykytilanteen säilyttävä vaihtoehto: - kaavamuutosta ei laadita tälle alueelle vaan alue jää ennalleen. 1-vaihtoehto: - Asemakaavamuutos toteutetaan niin, että yksityiselle vuokrattuun määräalaan, joka vastaa asemakaavan ja tonttijaon mukaista tonttia , liitetään puistoaluetta siten, että puistossa sijaitseva navetta tulee tontin alueelle ja nykyisessä asemakaavassa Kemppaalan (RN:o 83:245) tilaan on liitetty pala Arvilan

13 (RN:o 83:246) tilaa, tässä kaavamuutoksessa tämä pala muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL). 5.1 Vaikutusten selvittäminen ja valinta Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1. Tähän valintaan on vaikuttanut hakijoiden toivomus ja em. vaikutusten arviointi. 5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja siihen liittyvä asemakaavaluonnos selostuksineen.. Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Lieksan Lehdessä ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla ajalla Samaan aikaan on suoritettu ns. valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutosaluetta on yhteensä 0,4896 ha, joka koostuu erillispientalojen korttelialueesta (AO) ja lähivirkistysalueesta (VL). 6.1 Kaavan vaikutukset Ei oleellisia vaikutuksia. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. 8. LÄHDELUETTELO Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton nettisivut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen nettisivut 9. KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOKSEN TARKASTELUALUE... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI... 3 KUVA 3. ILMAKUVA ALUEESTA KUVA 4. TEKNINEN HUOLTO KUVA 5. OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA KUVA 6. OTE MAAKUNTAKAAVASTA KUVA 7. OTE TAAJAMAOSAYLEISKAAVASTA KUVA 8. OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA LIITTEET

14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE lisää ASEMAKAAVAKARTTA

15 POISTUVA KAAVA KAAVOITTAJAN VASTINEET (valmisteluvaiheen) Kaavaluonnoksesta ei ole jätetty yhtään muistutusta määräaikaan mennessä. Lausuntoa kaavaluonnoksesta pyydettiin Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolta, Pohjois- Karjalan ELY-keskukselta, PKS Sähkönsiirto Oy:ltä, Museovirastolta Jätekukko Oy:ltä sekä Lieksan kaupungin rakennusvalvonta-, ympäristösuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteaa lausunnossaan seuraavasti: - Kaavaluonnos on maakuntakaavan mukainen - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siten, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta riittävät tiedot kaavan vuorovaikutusmenettelystä ja kaavan vaikutuksista - Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa valmisteluvaiheen kaavaaineistoon Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaluonnokseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa lausunnossaan: ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaluonnokseen. Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavasta, eikä kaavan jatkovaiheita tarvitse lähettää Museovirastoon lausunnolle. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaluonnokseen.

16 PKS Sähkönsiirto Oy toteaa lausunnossaan: Olemme merkinneet oheiseen liitekaavakarttaan punaisella värillä alueelle tarvittavat 20 kv maakaapeli ja puistomuuntamo varaukset sekä sinisellä värillä alueilla olevat 20 kv ilmajohdot ja pylväsmuuntamot. Kohteet tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset - 20 kv:n päällystetty ilmajohto (PAS) johtoalueen leveys 6 metriä (3 metriä johdon molemmin puolin). - Pylväsmuuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä (ympyrä) Puistomuuntamon suoja-alueen säde on 10 metriä (neliö) - 20 kv:n keskijännitemaakaapelin johtoalueen leveys 4 metriä (kaksi metriä johdon molemmin puolin) Mahdolliset asemakaavan laatimisesta johtuvat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistamien sähkölinjojen siirtotyöt tullaan tekemään työntilaajan kustannuksella erillisellä siirtotarjouksella. Kaavoittajan vastine: Lausunnossa esille tuodut seikat otetaan sellaisenaan huomioon kaavaehdotukseen. Ympäristönsuojelutarkastajalla ei ole huomautettavaa kaava-asiakirjoista. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaluonnokseen. Rakennusvalvonta- taikka terveydensuojeluviranomainen eivät ole jättäneet lausuntoaan. Ehdotusvaiheen lausunnot eivät aiheuta muutoksia kaavaan. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liitteineen (ERILLINEN ASIAKIRJA)