GELGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 332 Heikki Sutin PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT SA XVII Abstract : The mires and peat reserves in the municipality of Pudasjärvi Part XVII Espoo 2001
Sutin, Heikki 2001. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 332, 31 sivua, 19 kuvaa, 2 taulukkoa, 3 liitettä. Geologian tutkimuskeskus tutki vuonna 1997 Pudasjärv kunnan alueelta 17 suota yhteispinta-alaltaan 3 655 ha. Soid keskisyvyys on 1,0 m ja turvemäärä 37,6 milj. suo-m3. Yli 1,5 m syvi alueid pinta-ala on 633 ha, keskisyvyys 1,7 m ja turvemäärä 10,5 milj. suo-m 3. Yli 2,0 m syvi alueid turpeista on saravaltaisia 77 %, rahkavaltaisia 20 % ja ruskosammalvaltaisia 3 %. Keskimaatuneisuus on 4,5. Turpe keskimääräin tuhkapitoisuus on 8,3 % kuivapainosta, kuivatilavuuspaino 90 kg/suo-m 3 ja rikkipitoisuus 0,22 % kuivapainosta. Kuivan turpe tehollin lämpöarvo on 20,6 MJ/kg. Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 9 suolla yhtesä 559 ha. Tuotantokelpoista turvetta on yhtesä 8,5 milj. suo-m3. S ergiasisältö on 4,1 milj. MWh 50 % kostealle turpeelle laskettuna. Avainsanat : suo, ergiaturve, Pudasjärvi Heikki Sutin Geologian tutkimuskeskus PL 1237 FI-70211 KUPI e -mail : heikki.sutin@gsf.fi ISB 951-690-805-5 ISS 1235-9440
Sutin, Heikki 2001. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII - The mires and peat reserves in the municipality of Pudasjärvi. Part XVII. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti -Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 332. 31 pages, 19 figures, 2 tables, 3 appdices. In the year 1997 sevte mires covering 3 655 hectares were studied in the municipality of Pudasjärvi. The average depth of the mires is 1.0 meters. They contain about 38 million cubic meters of peat "in situ". f the peat in the areas deeper than 2.0 m 77 % is sedge, 20 % Sphagnum and 3 % brown moss peat. The average degree of humification is 4.5. n an average the ash contt of peat is 8.3 % of dry weight, dry matter contt 90 kg/cubic meter of peat "in situ", sulphur contt 0.22 % of dry weight and net heating value of dry peat 20.6 MJ/kg. Altogether 559 hectares of peatland were evaluated to be suitable for ergy peat production. The amount of recoverable ergy peat is 8.5 million cubic meters of peat "in situ". The ergy contt equals to 4.1 million MWh as calculated for 50 % moisture contt. Key words : mire, ergy peat, Pudasjärvi Heikki Sutin Geological Survey of Finland P.. Box 1237 FI-70211 KUPI FILAD e -mail : heikki.sutin@gsf.fi
SISÄLLYSLUETTEL JHDAT] 7 TUTKIMUSMEETELMÄT 7 Kttätutkimukset 7 Laboratoriotutkimukset 7 AIEIST KÄSITTELY 9 Laskelmat ja arviointiperusteet 9 7ldouKeo eodvu 9 TUTKITUT SUT 11 L Koppelosaarsuo ll 2. Mutokuzano 12 3. Hikimyssuo / 3.. 4L 8uuuuaoo 13 5. Murtoniemsuo l5 6. P uunmuuxno l6 7. Kiaskankaansuo l7 8. Kudeuno 18 9. Kal bouoo l9 10. Liejusuo 2 11. Vipussuo 2 l 12. I{b ikknooo 22 13. K udoörve uano 23 14 Pyöriäsuo 24 15 }{untaouo 25 16. Iso Tupakkisuo 25 17. \/ iimuuoo 20 TULSTE TARKASTELU 29 Suot ja niid turvekerrostumat 29 Soveltuvuus turvetuotantoon 29 KIRJALLISUUS 3l D TEET
Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII JHDAT Geologian tutkimuskeskus on suorittanut turvetutkimuksia Pudasjärv kunnan alueella vuosina 1974, 1978-1997. Tutkimukset liittyvät valtakunnan turvevaroj kokonaisinvtointiin. Vuosi 1974, 1978-1996 tutkimust tulokset on julkaistu aiemmin (Hännin, P. 1983 a ja b, 1984, 1985, 1986, 1988, Hännin, P. ja Hyvön, A. 1989, 1990, 1991, Hännin, P. ja Jokin, S., 1992, Häikiö, J., 1993, Häikiö, J. ja Sutin, H. 1994, Hännin, P. ja Sutin, H., 1994, 1995, 1996, Sutin, H. 1999). Tässä raportissa käsitel- lään vuonna 1997 tutkittuja soita. Kunnassa on luetteloitu kaikkiaan 947 yli 20 ha :n kokoista suota, joid yhteispinta-ala on 220 490 ha (Lappalain, Häikiö, Heiskan 1980). Vuonna 1997 tutkittiin 17 suota yhteispinta-alaltaan 3655 ha (kuva 1). Vuod 1997 loppuun mnessä on tutkittu 452 suota yhteispinta-alaltaan 153 110 ha eli noin 69 % kunnan suoalasta. Liitteessä 1 on Pudasjärvellä vuote 1997 mnessä tutkitut suot aakkosjärjestyksessä. TUTKIMUSMEETELMÄT Kttätutkimukset Kttätutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuks turvetutkimust maasto-oppaassa kuvattuja metelmiä (Lappalain, St ja Häikiö 1984). Suot on tutkittu käyttä linjatutkimusmetelmää, jossa suon hallitsevan osan halki on tehty selkälinja ja sille poikkilinjoja 200 m :n välein. Tutkimuspisteiltä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys (5-asteikolla) sekä mättäisyys. Edelle huomioitiin puulajisuhteet, tiheysluokka, kehitysluokka ja hakkuut. Turvekerrostumi kairauksissa tutkittiin pää- turvelaji sekä mahdollist lisätekijöid määrä (6-asteikolla). Turpe maatuneisuus määritettiin maastotöihin soveltuvalla von Postin metelmällä (10-asteikko). Lisäksi määritettiin kosteus (5- asteikolla) ja kuituisuus sekä mahdolliset liejukerrokset ja pohjamaan laatu. Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turväytteitä ja mäntäkairalla liejunäytteitä laboratoriotutkimuksia vart. Suossa olevan lahoamattoman puuaineks (liekoj) määrä arvioitiin luotaamalla 10 kertaa tangolla tutkimuspiste ympärillä 2 metrin syvyyte saakka. Laboratoriotutkimukset Laboratoriomäärityksiä vart otettiin 4 suolta yhtesä 116 tilavuustarkkaa näytettä. äytteistä määritettiin maastossa turvelajit ja maatuneisuus sekä laboratoriossa happamuus, vesipitoisuus, tuhkapitoisuus, kuiva-ainemäärä ja lämpöarvo. Rikkipitoisuus määritettiin 40 :stä ja -, C- ja H- arvot 9 :stä näytteestä. 7
, Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Peat Investigation 332, 2001 Heikki Sutin 10 1 1 1 35233541 3514 353 0 06 09 I 1 1 t 3541 0 3532 1 as 0 olo 1-10 A' ojs~ 11 3514 3513 3532 3534 12 3531 03 1ä l:r tjo m 0 0 P 1o- 69 0 10kor m - - - - - - - - - - - -- 1i 1 Ji 3531 13533 1 GELGIA TUIKIMIJSKESKUS Maaperoosasto Kuva 1. Vuonna 1997 Pudasjärvellä tutkitut suot. 1. Koppelosaarsuo 2. Matalansuo 3. Hikimyssuo 4. Murtoniemsuo 5. Panumansuo 6. Kiaskankaansuo 7. Kaitasuo 8. Kalliosuo 9. Liejusuo 10. Vipussuo 11. Kivikkosuo 12. Kallajärvsuo 13. Pyöriäsuo 14. Hautasuo 15. Iso Tupakkisuo 16. Viimasuo 8
Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII AIEIST KÄSITTELY Laskelmat ja arviointiperusteet Turvemäärät, maatuneisuudet ja turvelaji osuudet on laskettu ns. vyöhykelaskutapaa käyttä Siinä syvyyskäyri väliset alueet käsitetään omina syvyysvyöhykkeinään, joilta lasketaan erikse turvemäärät. ämä yhdistämällä saadaan suon kokonaisturvemäärä. Tuotantokelpoisa aluea pidettiin ylesä soid yli 1,5 m syviä osia. Turvemääristä on vähnetty suon pohjalle jäävä keskimäärin 50 cm paksu kerros. Arvioitaessa turpe soveltuvuutta ergiaturpeeksi, tukeuduttiin Turveteollisuuslii- ton antamiin ohjeisiin turpe laatuvaatimuksista (liite 2). Energiaturvetuotantoon soveltuvina pidetään ylesä saravaltaisia turpeita ja H5-10 maatuneita rahkavaltaisia turpeita. Energiaturvekerrosta peittää usein heikosti maatunut rahkain pintaturvekerros. Mikäli s paksuus on yli 0,6 m, on sitä pidetty ergiaturvetuotantoa haittaavana tekijänä. Tämmöiset alueet on mahdollista hyödyntää ympäristöturpea. Tuotantokelpoist alueid ohuet pintarahkakerrostumat on laskettu mukaan ergiaturvemäärään. Tulost esitys Tässä raportissa käsitellään yleisesti mm. suon sijaintia, kulkuyhteyksiä Pudasjärv keskustasta, sekä suon ympäristöä, laskusuhteita ja ojitusta. Lisäksi esitetään yleisimmät suotyypit, turvelajit, maatuneisuus, pohjamaalajit ja liejut. Lopuksi on arvioitu suon soveltuvuus turvetuotantoon ja turvetuotantoon soveltuvan käyttökelpois turpe määrä. Erikse tilattavissa selvityksissä pinta-alat, keskisyvyydet (heikosti maatunut rahkain pintakerros ja ergiaturvekerros) ja turvemäärät on taulukoitu syvyysalueittain (koko suo, yli 1, yli 1,5 ja yli 2 m). Turvekerroksia on havainnollistettu karttoj ja profiili avulla. Suokohtaisista kartoista ilmevät linjaverkosto ja tutkimuspisteittäin heikosti maatune rahkavaltais pintaturpe ja koko kerrostuman paksuus sekä keskimääräin maatuneisuus. Suokarttoihin on piirretty myös turvekerroks paksuutta osoittavat syvyyskäyrät (kuva 2). Laboratoriomäärityst tulokset on taulukoitu. Laskelmat soid ergiasisällöstä perustuvat kuiva-aine - ja lämpöarvomäärityksiin. Tulosteita voi tilata Geologian tutkimuskeskuksesta : PL 1237, 70211 Kuopio. Puh : 0205 50 3310 9
Heikki Sutin Pudasjärvi kt. 3514 01 (i ri0-1000m tc trn on - 1 9CS, i s a9 461-140m.26 u5 39_,96 ö21 0229 63 29 ' / &36-1150M 71 016 144 04`2,7 å6 al 17 ltc. 67 \ C2 44 52i1g~ 32q,\ / 2 0125 4l 16 '53 l laöm `20 ~\U125 a0 SAS a0 56 /~ 0122 c /I \ \ i5 4 2~ SS -16 d 'T6 / \0779.~9 0171 ~ 1 1tc ` Åi5\2L 79-t9? 5 m ~ic 5 9 0 ~ ` 62 ~' 973~ 1m 5 ol b s 7 0i0 0q 140Ö+ 200m' A1 200. t1t 43 o 600m "un r'~. p 0j 32 ~ 1tA160 0. 100m 315 -.)1s q A1820m GELGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetulkimuku7 1991 M Mrr 113 MARTUEISUUS M Mr _119 112 _112 111 110 109 - IBM p~u~ ppo qffillip ''1 IIIIIIII((111910" 110 109 109 108 SUTYYPIT.LIEK-SUMRT.TURVELRJIT JR PMJRMRRLRJIT M Mrr -113 112 _112 111 ilo 110 109 109 109 - -109 00 200 400 900 900 1000 t200 01350m E0100IRM TUTKIMU9Kf9KU9 TURVETUTKIMUK6ET Kuva 2. Esimerkki suokartasta sekä maatuneisuus- ja turvelajiprofiilista. Merkki selitys liitteessä 3. 1 0
Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII TUTKITUT SUT 1. Koppelosaarsuo Koppelosaarsuo sijaitsee Kipinässä 32 km kunnan keskustasta länte. Tutkittu alue käsittää Koppelosaarsuon turvetuotantoalue lähiympäristön (kuva 3 ). Turvetuotantoalue pinta-ala on 120 ha. Suolle tulee metsäautotie etelästä päin. Suon pinta-ala on 160 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 88 haja yli 1,5 m syvää 16 ha. Pinta viettää itäosasta itään ja länsiosasta lounaase. Vedet laskevat metsäojia pitkin Iijoke. Tutkimuspisteistä yli puolet on avosuolla, joka on varsinaista saranevaa ja lyhytkortista nevaa sekä niid ojikkomuotoja. Rämealueet ovat immäkse isovarpuista rämettä. jittamattomat alueet ovat suon koillis- ja pohjoisosassa. Turpeesta hieman yli puolet on saravaltaista. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasaraturve ja raatetta sisältävä rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,2. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. Pohjamaa on suurimmaksi osaksi moreia. Hiekkaa ja hiesua on Lastlammin ja Matkalammin lähistöllä. Koppelosaarsuosta suurin osa on turvetuotannossa. Koppelosaarsuon turvetuotantoalue reuna-alueilla on 25 ha kohtalaisesti lisäalueeksi soveltuvaa tuotantokelpoista aluetta. Laskelmiin on otettu mukaan yli metrin syvyiset alueet. Lisäalueilla on käyttökelpoista turvetta 0,20 milj. suoma. Heikosti maatunut rahkakerros on suurimmaksi osaksi melko ohut. A n M.9 Valkiaisharju ~MM V C 1 n uuralsmaa a f1å. Mekkayes - -Y.alkasaas offiffi rw 1 i 1r Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/1 Kuva 3. Koppelosaarsuon tutkimuspisteid sijainti. Syvyysmittauspisteitä ei ole merkitty. 1 1
Heikki Sutin 2. Matalansuo Matalansuo sijaitsee Kipinässä Yli-Iin-ti itäpuolella 34 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu idässä Koppelosaarsuon turvetuotantoalueese, lännessä Kärppäsuohon ja muualla moreimaihin. Suon länsireunalle tulee metsäautotie (kuva 4). Pinta viettää länte. Vedet laskevat metsäojia pitkin Iijoke. Suon pinta-ala on 61 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 28 haja yli 1,5 m syvyistä 19 ha. Suo on lähes kokonaan ojitettu. Eteläosa on rimpinevaa ja keskusta ruohoista saranevamuuttumaa. Reunoilla on karhunsammalmuuttumaa sekä varsinaista saraneva- ja sararämemuuttumaa. Län- siosassa on peltoa noin 10 ha. Turve on ruskosammalpitoista saraturvetta, joka sisältää korttejavarpuaineksjäännöksiä. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Yleisimmät pohjamaalajit ovat morei, hiekka ja hieta. Liejua on immillään 20 cm. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratorioanalyysejä vart. Matalansuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 19 ha ja käyttökelpoista turvetta noin 0,32 milj. suo-m 3. Turvelaji ja maatuneisuud puolesta turve soveltuu parhait jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunutta rahkaista pintakerrosta ei ole. Kuva 4. Matalansuon tutkimuslinjasto. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 12
Pudasjärvellä tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII 3. Hikimyssuo Hikimyssuo sijaitsee Iijo varrella Kipinässä 28 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu idässä Iijoke, etelässä hiekkakankaisiin ja muualla soistuviin moreimaihin (kuva 5). Pinta viettää koillise. Vedet laskevat metsäojia pitkin lijoke. Suo on tutkittu harvalla pistekartalla. Suon pinta-ala on 82 ha. Yli metrin syvyistä aluetta ei ole. Suo on suurimmaksi osaksi soistuvaa moreimaata. Keskellä on rimpinevamuuttumaa, jossa turve on immäkse kohtalaisesti maatunutta sararahkaturvetta. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. Hikimyssuo ei sovellu turvetuotantoon mataluutsa vuoksi. tti ngas A Rasinmaa skosket ~K~mYa - ep~ k\ Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 Kuva 5. Hikimyssuon tutkimuslinjasto. 4. Saunasuo Saunasuo sijaitsee Iijo varrella Kipinän kylässä, 30 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu pohjoisessa lijoke, idässä Raumansuohon ja moreisaarekkeisiin ja muualla Panumanojaan. Saunakankaalle tulee metsäautotie (kuva 6). Pinta viettää pohjoise. Vedet laskevat metsäojia ja Panumaojaa pitkin lijoke. Suon pinta-ala on 165 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 8 ha. Suo on valtaosin varsinaista saraneva- ja sararämemuuttumaa. Koko suo on ojitettu. Turpeesta yli puolet on rahkavaltaista. Yleisin turvelaji on sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7. Yleisin pohjamaalaji on morei, suon eteläosassa hieta ja hiesu. Saunasuo ei sovellu ergiaturvetuotantoon mataluutsa vuoksi. 1 3
z0 ä arve a Ä - -tarves ~_ ~ -S 8_r-Vole n Latvamea etunpdmm.s '~ A 0 / - - A PöYk/finaeerl - pd - "--- Sarvsaerl ~ - -~ o - Kaita' niern 1 ~~ Ahclö" Palosaari n ä Puukkosuv0nto 0 n Låytå - ~ -uomlsrnu --- n 8 suu 'z- Karila _ Saunakangas --~ Ö 4, ~P6yklånoho.~-.- A- M- 1 IFI -- al vs-ehc- r ~~ - - Raumansss -r - ~ieie- EM- t~it1~~ n A A - Pohjakartta Å Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/1 Kuva 6. Saunasuon tutkimuslinjasto.
lkkrlt/helk.r i - - -A - -- _~~~ T - - _~ Heutemae ~_ ~ ` K9IX\PWB ~ ~ \/eot/helkkt(_, / q_ a A - A A '~~j `~ _ amppökangas.fr --- - Isoaho 22~1~GC Mur tonlemkgas A -_~' My kkyn/vansh 1' Turvetuottoelue -t Pii Levösuo -,~- 2:- 14 1~1 Sa _ i Vanha yllynaho W- - _ A _ Slölitö _ A, Pohjakartta Å Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 _, -
I 1, ~~ MM ~~ Mutkale - e 11 Kylaail. Pa uma -- --E - tola n,, Jussi A - ~ Mi Tervokange - Peltoniemi i ~~ Kirkkot~ ~ HeIn påll Jou~omutka~, _, ~-- IŠ~ - - -- _~ ~ ~ - Kuva 8. Panumansuon tutkimuslinjasto. - Pohjakartta Å Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01
PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII 7. Kiaskankaansuo Kiaskankaansuo sijaitsee KipinÄssÄ 26 km kunnan keskustasta länte Kiaskankaanharjun painanteessa. Suon läpi mee uluntie (kuva 9). Pinta viettää lounaase. Vedet laskevat Kiasojan kautta Iijoke. Suo on tutkittu hajapistein. Suon pinta-ala on 26 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 1 ha. Suo on luonnontilaista lyhytkortista nevarämettä ja varsinaista saranevaa. Reunoilla on isovar- puista rämettä. Turve on valtaosin saravaltaista turvetta. Yleisin turvelaji on rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,0. Pohjamaa on hiekkaa ja hietaa. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratorioanalyysejä vart. Kiaskankaansuo ei sovellu turvetuotantoon mataluutsa vuoksi. r Syrjjmaa V6 al MÄnV A i t~am MA D G A - Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 Kuva 9. Kiaskankaansuon tutkimuslinjasto. 17
Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Repor Heikki Sutin of Peat Investigation 332, 2001 8. Kaitasuo Kaitasuo sijaitsee ulunti varrella Levo-ojalla 34 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu Kaita-ahoon, Juurikka-ahoon ja Toinahoon. Koillisreunalla on Matkalampi ja lounaisreunalla Kaitalampi. Suon halki kulkee kaksi metsäautotietä (kuva 10). Pinta on viettää lounaase. Vedet laskevat Matkaojan kautta PanumajÄrve, josta Panumanojan kautta lijoke. Suon pinta-ala on 120 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 27 haja yli 1,5 m syvää 17 ha. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilain. Vallitsevina suotyyppeinä on eteläosassa lyhytkortin neva ja nevaräme, lännessä rimpineva ja idässä varsinain saraneva. Turve on valtaosin saravaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasara- ja tupasvillaa sisältävä rahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,4. Pohjamaa on hiekkaa ja hietaa, reunoilla moreia. Liejua esiintyy paikoitell. Kaitasuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metriä syvää aluetta 17 haja käyttökelpoista turvetta 0,31 milj. suo-m3. Kuivatusolosuhteet kahd lammin välissä ovat huonot ja vaativat pumppaustekniikkaa. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on ohut. Matka-aho \ a mp1 a r Juurikka-aho Röninkump \so Juur\kk~rvi Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/1 Kuva 10. Kaitasuon tutkimuslinjasto. 18
PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII 9. Kalliosuo Kalliosuo sijaitsee ulunti varrellalevo-ojalla 35 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu pohjoisessa avettamaahan, idässä Kuusisuon soidsuojelualueese, etelässä Kivikkokumpuun ja lännessä Isoon JuurikkajÄrve ja Juurikka-ahoon. Suon keskiosaan tulee metsäautotie (kuva 11). Pinta viettää länte. Vedet laskevat eteläosasta Isoon JuurikkajÄrve, josta JuurikkajÄrv kautta Juurikkaojaan ja edelle uorittajoke. Suon pohjoisosasta vedet laskevat Kaitasuon kautta Levoojaan, josta Iijoke. Suon pinta-ala on 340 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 23 ha ja yli 1,5 m syvää 2 ha. Suosta on ojitettu noin 45 ha. Suon keskellä on viljelyksessä olevaa peltoa 24 ha. YhtÄisin luonnontilain alue on Koivikkosaar pohjois- ja itäpuolella. YleisimmÄt suotyypit ovat ojitetulla alueella karhunsammalmuuttuma ja ruohoin saranevamuuttuma. Luonnontilaiset alueet ovat immäkse varsinaista saranevaa ja -rämettä. Turve on suurimmaksi osaksi saravaltaista. Yleisin turvelaji on rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3. Pohjamaa on immäkse moreia. Kalliosuo ei sovellu ergiaturvetuotantoon mataluutsa vuoksi. Kuva 1 1. Kalliosuon tutkimuslinjasto. Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 19
Heikki Sutin 10. Liejusuo la. Suo on valtaosin luonnontilain. Suon itäosa ja reuna-alueet on ojitettu. Suon keskusalueilla on lyhytkortista nevaa ja rimpinevaa. Reuna-alueilla on karuja rämeitä ja niid ojikoita. Turpeesta valtaosa on saravaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve sekä varpua ja raatetta sisältävä rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0. Pohjamaa on hietaa ja hiekkaa. Moreia on reuna-alueilla. Liejua esiintyy Liejuojan läheisyydessä. LaboratoriomÄÄrityksiÄ vart on otettu tilavuustarkat näytteet kahdelta pisteeltä..r i _ ua /sokatsr- - A tosao r Liejusuo sijaitsee Levo-ojalla 37 km kunnan keskustasta länte. Suo pohjoisreunalla on Ritolampi, itäreunalla Kaitalampi ja länsireunalla Liejulampi. EtelÄssÄ suo rajoittuu hiekkakankaisiin. Suon halki kulkee uluntie (kuva 12). Pinta on 113-121 m mpy ja viettää itään keskimäärin 2 rn/km. Vedet laskevat Liejuojan ja Ritalamm kautta PanumajÄrve, josta edelle Panumaojan kautta lijoke. Suon pinta-ala on 315 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 185 haja yli 1,5 m syvää 92 ha. TutkimuspisteistÄ hieman yli puolet on avosuoli A -Mustikke ho -S V R Kuva 12. Liejusuon tutkimuslinjasto.., Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/l 20
PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII Liejusuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 90 ha, jossa on käyttökelpoista turvetta 1,44 milj. suo-m3. Liejulampi ja Kaitalampi on huomioitava kuivatussuunnitelmissa. iid läheisyyte on laskettu jäävän sadan metrin suojavyö- hyke Turveominaisuuksi puolesta alue soveltuu parhait jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on suurimmaksi osaksi melko ohut. 11. Vipussuo Vipussuo sijaitsee 30 km kunnan keskustasta länte. Suo rajoittuu lijoke ja Kollajantieh (kuva 13). Pinta viettää länte. Vedet laskevat metsäojia pitkin lijoke. Suo on tutkittu hajapistein. Suon pinta-ala on 42 ha Yli metrin syvyistä aluetta ei ole. Vipussuo on ojitettu. Alue on suurimmaksi osaksi soistuvaa kivnäismaata. Suoalueet ovat varsinaista sararämeojikkoa, jonka turve on saravaltaista. Yleisin pohjamaalaji on morei. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoj a näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. Vipussuo ei sovellu turvetuotantoon mataluutsa vuoksi. Mgtkan/amnf ~_ / nkk/saarl Vlpua Vlpns\~mpi LBU,S~BhI~ c ö0 c e\e~- Laplnkos pp mw- 0 Takknpe~0 V ma ~ ~ - -s_ n A Kuva 13. Vipussuon tutkimuslinjasto. Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 2 1
Heikki Sutin 12. Kivikkosuo Kivikkosuo sijaitsee Viinikoskella 45 km kunnan keskustasta lounaase. Suo rajoittuu etelässä Kalla-ahoon, Kivikkokankaase ja muualla KallajÄrve ja Kallaojaan. Kalla-ahoon tulee SorsuanperÄltÄ metsäautotie (kuva 14). Pinta viettää valtaosin pohjoise. ItÄosassa pinta viettää itään ja eteläosassa länte. Vedet laskevat metsäojia pitkin Kallaojaan ja eteläosassa KallajÄrve. Kallaoja laskee uorittajoke. Suon pinta-ala on 255 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 115 ha ja yli 1,5 m syvää 40 ha. Suo on kokonaan ojitettu. Valtaosa suosta on varsinaista sararämemuuttumaa ja rahkarämemuuttumaa. Kallaojan läheisyydessä on ruoho-ja heinäkorpea. Turpeesta yli puolet on rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve, joka sisältää usein suoleväkön ja raatte jäännöksiä sekä tupasvillapitoin sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja morei. Hietaa on Kallaojan läheisyydessä. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. Kivikkosuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 40 ha, jossa on käyttökelpoista turvetta 0,48 milj. suo-m 3. Turveominaisuuksi puolesta alue soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on ohut. aa i _ aaaaa ai~~1åiaaal La r~~aaaaa~ ~~' aay aa.~1 ~~ ~ ~~~ ~rsaaraaaa s ~aaaayvå 1å ~aa aara aaw a~~oia aa~ aaa aaall - aau i_aa aa 1å11I~~IR/7/ ~~us arv Kuva 14. Kivikkosuon tutkimuslinjasto. Pohjakartta ä Maanmittauslaitos, lupa nro 554/MYY/01 2 2
PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII 13. KallajÄrvsuo KallajÄrvsuo sijaitsee Viinikoskella 44 km kunnan keskustasta lounaase. Suo rajoittuu KallajÄrve, Koivistonsuohon, Kallasuohon ja moreimaihin. Suon itäpuolelle tulee metsäautotie (kuva 15). Pinta viettää loivasti pohjoise. Vedet laskevat metsäojiapitkin KallajÄrve, josta Kallaojan kautta uorittajoke. Suon pinta-ala on 44 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 3 ha. Suo on valtaosin ojitettu. Luonnontilaista aluetta on suon itäosassa ja KallajÄrv läheisyydessä. YleisimmÄt suotyypit ovat luonnontilaisella alueella varsinain saraneva ja lyhytkortin neva, ojitetulla alueella isovarpurämemuuttuma. Kerrostuma on lähes kokonaan rahkavaltaista turvetta. Yleisin turvelaji on sararahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,1. Pohjamaa on hiekkaa ja hiekkamoreia. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. Kallasuo ei sovellu ergiaturvetuotantoon mataluutsa vuoksi. Kuva 15. KallajÄrvsuon tutkimuslinjasto. 23
Heikki Sutin 14. PyöriÄsuo PyöriÄsuo sijaitsee KeinÄsperÄllÄ 28 km kunnan keskustasta etelään. Suo rajoittuu PitkÄmaan, Soidinmaan ja Töntönahon hiekkamoreikankaisiin. Suon eteläreunalle tulee metsäautotie (kuva 16). Pinta on 123-125 m mpy ja viettää etelään noin 2 m/km. Vedet laskevat metsäojia pitkin uorittajoke. Suon pinta-ala on 76 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 16 haja yli 1,5 m syvää 8 ha. Suon pohjoisosa ja reuna-alueet on ojitettu. Luonnontilaisella alueella vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkortin neva ja varsinain saraneva. Reunoilla on pallosararämeojikkoa ja -muuttumaa. Turpeesta valtaosa on rahkavaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahka- ja rahkaturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,0. Pohjamaa on syvimmällä alueella hiekkaa ja hietaa ja muualla moreia. Suolta ei ole otettu tilavuustarkkoja näytteitä laboratoriomäärityksiä vart. PyöriÄsuolla on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta 8 haja käyttökelpoista turvetta 0,11 milj. suo-m3. oin puolet turpeesta on ympäristöturpeeksi ja puolet ergiaturpeeksi soveltuvaa. u, MICIgI ji A _ 7:_- -Wr "Ral9kJoli -~ _ T n Kuva 16. PyöriÄsuon tutkimuslinjasto. 24
PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII 15. Hautasuo Hautasuo sijaitsee Korpijo ja JongunjÄrv liittymäkohdassa 32 km kunnan keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu Korpijoke, JongunjÄrve, Matinlampe, SÄÄskisuohon, avettakankaase, Multikankaase ja MaaselÄnharjuun. Suon pohjois- ja itäreunalle tulee metsäautotie (kuva 17). Pinta viettää koillisosassa lounaase ja muualla etelälounaase. Vedet laskevat Korpijo ja JongunjÄrv kautta Iijoke. Suon pinta-ala on 330 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 245 ha ja yli 1,5 m syvää 145 ha. Suo on osittain ojitettu. Luonnontilaisa ovat suon länsi-, keski- ja itäosa. Vallitsevina suotyyppeinä ovat suon länsiosassa ruohoin sararäme ja saraneva ja lähellä Korpijokea luhtaneva. Keskiosassa on rimpinevaa ja varsinaista sararämettä sekä itäosassa lyhytkortista nevaa ja nevarämettä. jitetun alue yleisin suotyyppi on ruohoin sararämemuuttuma. Peltoa on noin 15 ha. Turve on valtaosin saravaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat rahkasaraturve sekä varpuainesta ja kortetta sisältävä rahkasaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8. Pohjamaa on moreia ja hiekkaa suon reunaosissa ja keskiosassa hietaa ja hiesua. LaboratoriomÄÄrityksiÄ vart on otettu tilavuustarkat näytteet kolmelta pisteiltä. Hautasuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 110 ha, jossa on käyttökelpoista turvetta 1,76 milj. suo-m 3. Turveominaisuuksi puolesta alue soveltuu parhait jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on ohut. 16. Iso Tupakkisuo Iso Tupakkisuo sijaitsee lvassuon luonnonpuiston itäpuolella 55 km kunnan keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu pohjoisessa Jaalangan tieh, idässä Rahasuohon, etelässä Tupakkipuroon ja Isoon Karkusuohon, lännessä Purosaare ja Tupakkisaare (kuva 18). Pinta viettää kaakkoon. Vedet laskevat länsiosasta Raanojan, Loukkolamm, KÄrkkÄÄnjÄrv ja Piltuanjo kautta uorittajoke. Muualta vedet laskevat Tupakkipuron ja Viimanpuron kautta Kiiminkijoke. Suon pinta-ala on 980 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 360 haja yli 1,5 m syvää 180 ha. Suo on suurimmaksi osaksi luonnontilain. jitettua aluetta on noin 80 ha Jatko-Viiman länsipuolella suon pohjoisosassa. Yleisin suotyyppi on rimpineva, jota on noin kolmasosa tehdyistä suotyyppihavainnoista. Muita yleisiä suotyyppejä ovat varsinain saraneva ja sararäme sekä lyhytkortin nevaräme. Turpeesta valtaosa on saravaltaista. Yleisin turvelaji on rahkasaraturve. Se sisältää usein kortte jäännöksiä. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,5. Pohjamaa on immäkse hiekkaa. Moreia esiintyy suon reuna-alueilla. LaboratoriomÄÄrityksiÄ vart on otettu tilavuustarkat näytteet kolmelta pisteeltä. LisÄksi on otettu tuhkanäyte yhdeltä pisteeltä. Hautasuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta yhtesä 170 ha ja käyttökelpoista turvetta 2,38 milj. suo-m 3. Turveominaisuuksi puolesta alueet soveltuvat parhait jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on ohut muualla paitsi suon lounaisreunalla olevassa altaassa. 2 5
yy..~'
Heikki Sutin 17. Viimasuo Viimasuo sijaitsee lvassuon luonnonpuiston itäpuolella 55 km kunnan keskustasta kaakkoon. Suo rajoittuu lännessä Isoon Palovaaraan, idässä Puurosaare ja etelässä Isoon Tupakkisuohon. Suon pohjoisreunalle tulee metsäautotie (kuva 19). Pinta viettää eteläkaakkoon. Vedet laskevat Raanojan, Loukkolamm, KÄrkkÄÄnjÄrv ja Piltuanjo kautta uorittajoke. Suon pinta-ala on 240 ha, josta on yli metrin syvyistä aluetta 140 ha ja yli 1,5 m syvää 84 ha. Suo on lähes kokonaan luonnontilain. YleisimmÄt suotyypit sekä suon keskellä että suon reuna-alueilla ovat rimpineva, varsinain saraneva, varsinain sararäme ja lyhytkortin nevaräme. Turpeesta puolet on rahka- ja puolet saravaltaista. YleisimmÄt turvelajit ovat sararahkaturve ja ruskosammalsaraturve. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,6. Pohjamaa on suurimmaksi osaksi hiekkaa. Reuna-alueilla on moreia. LaboratoriomÄÄrityksiÄ vart on otettu tilavuustarkat näytteet yhdeltä pisteeltä. Viimasuossa on ergiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 80 ha, jossa on käyttäkelpoista turvetta 1,52 milj. suo-m3. Turveominaisuuksi puolesta alue soveltuu parhait jyrsinturvetuotantoon. Heikosti maatunut rahkain pintakerros on suurimmaksi osaksi melko ohut. Kuva 19. Viimasuon tutkimuslinjasto. 28
PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII TULSTE TARKASTELU Suot ja niid turvekerrostumat TÄhÄn tutkimukse sisältyvät suot sijaitsevat KipinÄn, Panuman, Viinikosk, Jongun jajaurakkavaaran suunnalla. Vedet laskevat KipinÄn soilta lijoke ja muilta soilta uorittajo kautta Kiiminkijoke. Tutkitut suot ovat suurimmaksi osaksi lähes kokonaan ojitettuja. Luonnontilaiset suot ovat Panuman ja JaurakkajÄrv alueella. Soid keskikoko on n. 200 ha. VÄhintÄÄn 300 ha :n soita on 4 kpl, ja alle 100 hain 6 kpl (taulukko 1). Yhtelaskettu pinta-ala on 3 655 ha, josta on yli 1 m :n syvyistä aluetta 1 299 (36 %), yli 1,5 m :n 633 ha (17 %) ja yli 2 m :n 291 ha (8 %). KeskimÄÄrÄin syvyys on koko suoalalla vain 1,0 m ja yli 1,5 m syvillä osilla 1,7 m. SyvimpiÄ soita ovat Hautasuo, Viimasuo ja Liejusuo. Heikosti maatunutta rahkavaltaista pintakerrosta on yli 1,5 syvillä alueilla keskimäärin 0,2 m. YhdessÄkÄÄn suos- sa keskivahvuus ei ylitä 0,5 metriä. Avosuota on 43 %, rämettä 49 %, turvekangasta 4 %, peltoa 3 % ja korpia 1 %. Avosoista on luonnontilaisa 79 %, rämeistä 53 % ja korvista 95 %. Tutkitut suot ovat aapasoita ja niid turve on saravaltaista. Rahkavaltaista turvetta on lähinnä suon pinnalla ja reuna-alueilla. Turpeid keskimääräin maatuneisuus on 4,6 ja ergiaturpeeksi sopivi 4,8. Liekoja on ylesä erittäin vähän. LaboratoriomÄÄrityst perusteella lasketut turpe keskimääräiset ominaisuudet ovat : - ph-aste 4,2 - vesipitoisuus 90,1 - kuiva-ainemäärä 97,3 kg/suo-m 3 - lämpäarvo 20,6 MJ/kg - tuhkapitoisuus 8,3 % - rikkipitoisuus 0,22 % Soveltuvuus turvetuotantoon Tutkituista soista on ergiaturvetuotantoon soveltuvia alueita 9 suolla yhtesä 559 ha, mikä on noin 15 % tutkitusta suoalasta (taulukko 2). Kahdeksan suota todettiin mataluud ja pi koon ja kolme kuivatusongelmi vuoksi ergiaturvetuotantoon sopimattomiksi. Tuotantokelpoista turvetta on yhtesä 8,5 milj. suo-m3. S ergiasisältä on 50 % käyttäkosteudessa 14,7 milj. GJ eli 4,1 milj. MWh. KeskimÄÄrÄin ergiamäärä tuotantokelpoista hehtaaria kohti on n. 26 000 GJ eli 7 300 MWh. Vuod 1997 loppuun mnessä on PudasjÄr- vellä tutkittu 452 suota yhteispinta-alaltaan 153 275 hehtaaria, josta on turvetuotantoon soveltuvaa 34 540 ha. Alueid yhtelaskettu tuotantokelpoin turvemäärä on noin 601 milj. suo-m3. Se sisältää kuiva-ainetta noin 56,8 milj. tonnia. Viinikosk ja JaurakkajÄrv suot sijaitsevat Kiiminkijo valuma-alueella. Kiiminkijoki kuuluu kansainvälise Project Aqua -ohjelmaan. Se velvoittaa, että Kiiminkijo vesistäalue käytässä vältetään toimpiteitä, jotka voisivat heiktää olnaisesti vesistän tilaa (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993). 29
Heikki Sutin ö 8~r ym ~ 8d vl U 00 l n - r, \0 l M M t` - t C c Ṉ -~ 00 t`.-+ C ~.-r M ~ M ', 00 - tf v) - - 00 \ 10 M r, v~ l- ~0 00-0~ \ ~ t- 't m M 01 00 IC tz M ei 00 kr) r M r M '7 a F M,ti ~] 00 ~ -~ '0 00- t- t- 00 M 'o - h ac 0 ',0 \10 ~ vi vl vi \0 ~ 00 ~ 11:f å v- \10 11: \.0 ~ R x 'r 'r U 00 ' v- t` v- -,n a1 vn.-+,n,n,n l-,n -,n - in a\ ta oo v) D, t` 00 00 kr) I 'r i' U vl 00 :n 6.--~ - 00 M.-+.-~.-+ 00 ec a ' x ti '.-+.r Cö Cd.ta oo 00 kr) ~ --~ 10 v) - m vi r- M 00 ~ M Cd d ~ M.--i ~ - M \0 M - v) rn - ~ ~ v) eṉ M In.-i - C\ ~ eṉ t~ M ~.-+ M - ēn,--i z o 0 z o o z -1 d W ö H ~ d ~~ w z ~ a ~~ z to z ~ ( 0 ~ ö w 0 W 0 P ö w :~ a "a :p Ö1 ö ~D h 0 ~ ~ CD z W E- 3 0
Heikki Sutin LIITE 1 (1) PUDASJ RVELL TUTKITUT SUT SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT Ahmasuo 3532 02 11 /31-37 Ahosuo 3532 03 II /84-88 Ahvsuo 3513 09 V /69-76 Airokassuo 3531 06 VII /226-230 Aittosuo 3513 11 XV / 15 Akanlammsuo 3513 08 XVI / 15 Alakoirasuo 3532 02 VIII /160-167 Anttilansuo 3514 07 XI / 13 Arosuo 3513 05 V /17-21 Asmuntinsuo 3523 04 XII / 20 Eeranrannansuo 3532 06 VII / 109-114 EllinperÄnsuo 3514 09 VII /296-301 EmÄnnÄnsuo 3514 11 I /144-147 EpÄilykssuo 3514 02 I /162-167 Erosuo 3541 02 IX / 114-121 EtelÄsuo 3514 07 XI / 16 Haapasuo 3513 07 XIV / 16 Haapasuo-Maijansuo 3513 06 VI / 45-49 Haapasuo 3531 03 I 1122-127 Haarasuo 3532 03 II /93-98 Haarasuo 3541 01 VIII /386-391 Haasiosuo 3531 09 VIII /125-130 Halmesuo 3514 09 VII /287-290 Hanganpohjansuo 3531 06 VIII /69-76 HanhijÄrvsuo 3532 04 VII /46-54 Hanhisuo 3513 08 XIV / 14 Haukkasuo 3513 03, 06 VI /12-16 Hautasuo 3514 09 VIII 121-23 Hautasuo 3514 08 XI / 16 Hautasuo 3513 07 XIV /22-23 Hautasuo 3531 06 XVII / 25 Hautasuo-Tupakkisuo 3541 01 VII 1187-192 Havaharjunsuo 3513 06 VI / 108-110 Heiniojansuo 3514 09 XI / 15 Heinisuo 3523 07 XII / 24 Heinisuo 3514 05 XIV / 11 Helkalansuo 3531 06 VII /223-226 Hetesuo 3523 04 IV /8-16 Hetesuo 3541 01 VII 1156-160 Hetteikänsuo 3523 10 XIII /18 Hietakaistonsuo 3514 01 X/12 Hiirisuo 3531 06 VIII /97-101 Hiirisuo 3513 07 XVI / 17 Hiirisuo 3514 09 VIII /12-19 Hikimyssuo 3513 06 XVII / 13 Hirsimaansuo 3523 07 XII / 33
PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT LIITE 1 (2) Hirvaskorpi 3532 04 VII /64-69 Hirvisuo 3513 02, 03 VI /105-108 Hoikkasuo 3531 02 I /100 Hoikkasuo 3532 01 VIII / 149-155 Hoikka A 3523 10 XIII / 25 Hoikka B 3523 10 XIII / 27 Hollonsuo 3514 10 I /82-84 Hongikonkankaansuo 3532 01 VIII /53-58 Hongikonsuo 3514 11 VIII /52-53 Honkasuo 3532 07 VIII /270-277 Honkisuo 3541 01 VII /160-164 Honkisuo 3532 08 VIII /332-337 Huttusuo 3513 08 V /46-50 Hyrsynsuo 3532 01 VII /12-13 Hyätäsuo 3523 07 XII / 26 HÄrkäsuo 3532 04 VIII /206-212 HärhilÄissuo 3532 03 VII /104-109 Isoahontaussuo 3523 07 VII / 312-316 Iso Ahmasuo 3532 01 II /38-43 Iso Joutsuo 3531 05 1 /29-33 Iso Joutsuo 3513 11 XV /21 Iso Kalliosuo 3514 05 1 /217-223 Iso Kontiosuo 3532 02 11 /47-52 Iso LevÄsuo 3513 06 III /32-39 Isoneva 3532 04 VII /59-64 IsonlahdrÄmiÄ 3514 07 XI /13 Isonniitynsuo 3532 04 VIII 1101-105 IsonperÄnsuo 3514 11 XI / 15 Iso Pasko 3513 12 I /149-153 Iso PetÄjÄsuo 3532 09 VIII /360-364 Iso Pylkänsuo 3514 02 X / 13 Iso PyäriÄsuo 3514 11 VI /37-42 Isosuo 3513 12 1 /76-78 Isosuo E 3532 03 IV /84-91 Isosuo W 3514 07 IV /103-107 Isosuo E 3514 07 V /99-105 Isosuo 3523 10 VII /193-199 Isosuo 3541 04 VII /250-255 Isosuo 3531 08 VIII /105-112 Iso suo-jänissuo 3532 05 VII /98-103 Iso Raatesuo 3514 06 IX /81-85 Iso Teerisuo 3514 06 VI /85-89 Iso Tupakkisuo 3513 04 XVII / 25 Jaalangansuo 3531 05 1 /64-69 Jokisuo 3513 06 VI / 74-79 Jousisuo 3514 08 VII / 262-268 Jousisuo-Palosuo 3532 06 11 /27-31 Joutsuo 3514 04 IV / 47-50 Joutsuo 3532 05 VIII / 229-235
Heikki Sutin LIITE 1 (3) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT Joutsuo-Vihtapuho 3513 12 X /17 Juhmunsuo 3514 03 IX /26-33 Juputinsuo 3532 06 VII /145-146 Juurikansuo 3513 11 XVI / 25 Juurikkasuo 3513 05 V /8-17 Juurikkasuo 3532 01 VII /14-18 Juutissuo 3514 09 XIII / 16 Jyskysuo 3514 04 VI /120-124 Kaahainsuo 3514 10 II /127-132 Kaartosuo 3514 04 IV /57-60 Kaitasuo 3513 05 XVII / 18 Kaivossuo 3513 08 XV /11-12 Kalettomansuo 3531 03 I /141-144 Kalettomansuo 3531 06 VIII /76-82 Kalkkisuo 3513 11 XV /24-25 KallajÄrvsuo 3513 07 XVII / 13 Kallasuo E 3513 07 1 /208-210 Kallasuo W 3513 04 1 /210-213 Kalliosuo 3514 09 I /195-199 Kalliosuo 3513 05 XVII / 19 Kalliosuo-Jokisuo 3532 02 VIII /167-177 Kapulasuo 3513 11 XI / 14 Kapustasuo 3514 09 VI /89-94 Karhusuo 3532 07 II /116-121 Karhusuo 3514 08 III /70-86 Karhusuo 3532 05 VII /125-132 Karhusuo 3514 06 IX /69-81 Karhusuo 2 3523 07 XI / 21 Karjosuo 3514 12 I /147-149 Karjosuo 3513 11 XV / 18-19 Karkusuo 3531 05 I /50-52 Karsikkosuo-Juusonsuo 3523 07 XI / 20 Katossuo 3513 07 III /87-90 Katusuo 3532 02 I /178-182 Kellosuo 3532 07 VIII /139-144 KeskijÄrvsuo 3531 02,03 I /18-22 KeskijÄrvsuo 3532 04 VII /33-40 KeskijÄrvsuo 3532 02 VIII /63-69 Ketolansuo 3514 03 XIV /26-27 Kettusuo 3531 05 1 /40-43 Kiaskankaansuo 3513 06 XVII / 17 KiiskiperÄnsuo 3513 11 XV / 23 Kiiskisuo 3532 06 II / 11-13 Kiiskisuo 3513 11 XV / 19 Kiiskisuo-Marjasuo 3532 05 VIII /235-242 KipinÄsuo 3541 01 VII /182-186 Kirkkosuo 3514 10 VII /231-235 Kirnusuo 3513 07 XIV /20-21 Kirsisuo 3514 12 III /27-32 Kivikkosuo 3513 07 XVII / 22
Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of' Peat Investigation 332, 2001 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT LIITE 1 (4) Kivisuo 3514 11 I /172-176 Kivisuo 3513 09 XII / 15 Kivisuo 3514 05 XIII / 25 Koiraojanlatvasuo 3532 03 VII /307-312 Koirasuo 3523 04 IX /106-114 Koivistonsuo 3513 07 XV / 14 Koivulamminsuo 3531 05 I /55-58 Koivuojanlatvasuo 3514 05, 08 V /92-99 Koivusuo 3532 03 II /79-84 Koivusuo 3513 08 III /45-51 Koivusuo 3513 11 VI /100-104 Koivusuo 3532 05 IX /100-106 Kokkosuo 3532 05 VIII /212-220 Kolmikannansuo 3523 07 XI / 22 Kolmikopransuo 3531 03 VI /64-69 Konnunsuo 3532 08 VIII /325-331 Kontiosuo 3513 11 XV (16 Konttisuo 3514 10 I /199-204 Konttisuo 3514 11 III /58-64 Koppelosuo 3532 08 VIII /242-249 Koppelosaarneva 3513 06 XVII / 11 KortojÄrvsuo 3514 09 XIII / 18 Korppisuo 3513 09 V /76-80 Kortesalmsuo 3514 05 X/15 Kortesuo 3513 08 I /189-195 Kortesuo 3532 01 VIII /37-47 Kotainsuo 3523 07 XI / 22 Kotisuo 3514 12 III /20-27 Kotisuo 3513 08 V /40-46 Kotisuo 3513 07 VI /49-52 Kotisuo 3514 02 IX /12-17 Kotisuo 3513 09 XII / 16 Kuikkasuo 3514 02 I /153-157 Kumpumaansuo 3514 03 XIV / 26 Kurikkaharjunsuo 3513 06 XII / 12 Kurikkasuo 3513 08 XVI / 11 Kurkisuo 3531 09 VIII /130-132 Kuusikkomaansuo 3532 01 VII /18-21 Kuusisuo 3513 05, 08 1 /204-208 Kuvajasuo 3541 01 VII /171-176 KylmÄnperÄnsuo 3513 09 IV /30-36 KynkÄÄnsuo 3523 07 XI /19 Kyrminsuo 3532 04 VII /69-74 KÄrppÄsuo 3513 06 IV /40-47 KÄrppÄsuo 3514 04 XII / 19 KÄÄpÄsuo 3514 07 XI / 17 KÄÄrmesuo 3514 07 XI / 17 KÄÄrmesuo 3523 07 XII / 25 Lakisuo 3532 05 VIII / 220-224 Lakisuo 3523 05 X / 15
Heikki Sutin LIITE 1 (5) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT Lakisuo 3531 06 XI / 16 Lakisuo 3514 12 XIII / 14 Lakisuo B 3532 06 VIII /253-256 Lakisuo C 3532 07 VIII /277-284 Lakisuo D 3532 04 VIII /200-206 Lakkisuo 3532 05 VIII /224-229 Lammassuo 3514 05 IX /38-40 Lamminsuo 3531 05 1 /53-55 Lamminsuo 3514 12 VII /235-240 Lamminsuo 3532 02 VIII /177-183 Lammintakasuo 3523 04 X/16 Lampisuo 3513 06 IV /51-57 Lampisuo 3514 03 XIV /24-25 LapinjÄrvsuo 3513 08 XIV / 13 Latvansuo 3532 05 IV /81-83 Latvasuo-Hautasuo 3514 11 I /139-140 Laulajasuo 3531 02 I /115-122 Lavasuo 3532 05 VII /138-144 Lehmisuo 3514 08 VII /277-281 Lehmisuo 3513 06 XII / 13 Lehtiahonsuo 3514 04 X/15 Lehtoinsuo 3532 10 VIII /374-380 Lehtosuo 3531 05 1 /61-64 Lehtosuo 3513 05 IV /68-71 Leppisuo 3513 10 XV / 19-20 Leppisuo-Kauhasuo 3514 08 VII /255-261 Leuansuo 3513 09 XII / 14 Liejusuo 3531 05 1 /44-47 Liejusuo 3513 02 XVII/ 20 Limasuo 3532 08 VIII /293-298 LintuperÄnsuo 3532 06 II /18-22 Livonsaari 3514 10 XI / 18 Loukassuo 3523 07 XII / 21 Lomansuo 3523 07 XII / 22 LuhtarÄmiÄ 3531 06 I /69-72 Luodesuo 3532 04 VII / 74-79 Lusikkasuo 3532 02 11 /43-46 LÄhtesuo 3514 11 VIII / 58-63 LÄmpsÄnsuo 3532 01 1 /79-82 LÄnsihaaransuo 3523 10 XII / 30 Maijunsuo 3513 12 XVI / 14 Marikkosuo 3514 05 XIII / 22 Marjasuo 3514 06 IX / 42-47 Matalansuo 3513 06 XVII / 12 Matkalamminsuo 3514 08 11 /107-112 Matkasuo-Koirasuo 3514 10 X / 17 Matkasuo-Korpisuo 3514 06 III /51-57 Matosuo 3514 09 VII / 282-287 MerkkipetÄjÄnsuo 3514 08 VII / 273-277 Mesisuo 3513 10 XVI / 20
PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT LIITE 1 (6) Metsosuo 3514 11 I 1168-172 Metsosuo 3541 01 VII / 150-155 Mikansuo 3514 10 V 1110-115 Murjolansuo 3523 04 II /113-116 Murtoneimsuo 3513 06 XVII / 15 Murtosuo 3532 06 II 122-27 Murtosuo 3532 02 III /64-69 Murtosuo 3513 07 VI /22-30 Murtosuo 3532 09 VIII /337-343 Mustasuo 3513 12 1 /72-76 Mustasuo 3513 07 XIV /23-24 Mustasuo 3513 11 XV / 17 Mutkavaulunsuo 3532 06 II / 13-18 Myllysuo 3513 08 XV / 18 MÄntyharjunsuo 3513 06 V / 36-40 MÄtÄssuo 3532 10 VIII / 307-312 aamasuo 3513 10 XVI 121 ahkasuo-halmesuo 3523 04 IV /64-67 ahkiaissuo 3514 07 V 1105-109 avettasuo 3513 05 IV /37-40 iittysuo 3532 01 VII /27-32 iittysuo 3514 09 VII /291-293 iittysuo 3523 07 XII / 29 ikuojansuo 3532 04 VIII 1189-196 ikusuo 3532 07 XI / 18 imetänsuo 3514 11 I /135-139 imetänsuo 3523 07 XII / 28 iskasuo-hautasuo 3513 09 V /57-63 ivasuo 3532 04 II 170-74 utisuo 3532 04 VII / 80-84 uuvinsuo 3531 03 1 125-29 ÄlkÄsuo 3532 04 11 165-70 ÄlkÄsuo 3532 01 VIII / 155-160 ÄlkÄniemsuo 3532 04 VIII 1187-189 Ärhisuo 3514 08 XIII / 11 ÄÄtÄsuo 3531 02 1 /8-12 htonsuo 3513 05 XVI / 11 j asuo 3514 10 I /84-88 jasuo 3514 07 XIII / 12 jasuo-käännesuo 3541 01 VIII / 391-397 ravisuo 3514 09 VII / 302-307 Paatinsuo 3513 09 V / 64-69 Paatinsuo 3513 12 VI / 52-57 Pahasuo 3531 05 I /33-39 Pahkasuo-KÄÄnnesuo 3541 01 VII / 165-170 Paitasuo 3514 05 X / 14 Palosuo 3532 02 11 /98-101 Palosuo 3523 07 IV / 92-95
Heikki Sutin LIITE 1 (7) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT ' Palosuo 3531 09 VIII 1119-125 Palosuo 3514 02 X/12 Panumansuo 3513 05 XVII / 16 Paratiisinsuo 3514 02 I /160-162 Parkkossuo 3514 04 VI /95-100 Paskokorvsuo 3513 11 XV / 22 Paskonsuo 3532 04 VII /54-59 Patosuo 3514 02 X /12 Pauvansuo 3523 07 XI / 19 Pikkasuo 3514 12 1 /109-114 Pikkasuo 3532 09 VIII /331-332 PerÄsuo 3514 07 XI / 14 PerÄsuo 3523 10 II 1122-127 Peurasuo 3532 03 II /88-93 Pii Kalliosuo 3514 05 X /13 Pii Karsikkosuo 3523 07 XI 121 Pii Kuokkasuo 3513 07 XIV / 22 Pii Paratiisinsuo 3514 02 I / 158-160 Pii Raatesuo 3514 06 IX /64-69 Piikkisuo 3523 04 XI / 13 Piippusuo 3541 02 VIII /380-386 Pikku Joutsuo 3513 11 XV / 20 Pikku Kontiosuo 3532 02 II /52-57 Pikku-Lavasuo 3532 05 VII / 133-138 Pikku PetÄjÄsuo 3532 09 VIII / 369-374 Pikku Ruosuo 3514 04 VII /241-245 Pirttisuo 3513 10 XVI / 22 PitÄmÄsuo 3532 01 11 /57-61 Polvsuo 3514 12 XIII / 14 Punkinsuo 3532 08 VIII /343-351 Puolakkasuo 3514 03 IX /17-25 Puolakkavaaransuo 3514 03 IX /33-37 PuolivÄlinsuo 3514 06 IX 152-63 Puusuo 3532 04 VII /40-46 PyäriÄsuo 3513 11 VI /80-84 PyäriÄsuo 3514 04 VI /116-119 PyäriÄsuo 3514 07 XI / 18 PyäriÄsuo 3514 08 VII /268-273 PyäriÄsuo 3513 02 XVII / 24 PÄivÄkÄmmsuo 3513 11 XV / 24 PÄrjÄnsuo 3532 03 I /128-135 PÄÄkallorÄme 3514 05 IX /40-42 Päkkiäsuo 3532 03 II /8-10 Päkänsuo 3532 08 VIII / 319-325 PässÄnsuo 3514 07 XIII / 13 Raiskionsuo 3532 05 VIII / 249-253 Raiskiosuo 3532 03 VIII / 183-187 Rakansuo 3514 09 VII / 293-295 Rapasuo 3514 04 VI / 110-112 Rasvasuo 3532 06 VII / 147-150
PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII LIITE 1 (8) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT Rasvasuo 3523 10 VII /205-214 Rattisuo 3514 04 X /12 Raudansuo 3532 03 VII /85-91 Raumansuo 3513 06 VI /16-22 Rautasuo 3531 06 VIII /89-97 Riepulehdonsuo 3513 06 V /29-35 Rikkisuo 3513 09 IV /76-80 Risusuo 3513 06 IV /96-102 Risusuo 3513 12 VI /57-64 Ronansuo 3513 07 XV / 12 Ronisuo 3523 04 IX /92-99 Ruonasuo 3523 04 X/16 Ruostesuo 3532 03 II /74-79 Ruosuo 3541 04 VII /246-250 Ruotosuo 3532 10 XIV /27-28 Ruunasuo 3532 01 VII /21-26 Ruunasuo 3514 02 X /14 Rytilammsuo 3514 10 VIII /28-37 Rytisuo 3514 10 III /39-45 RÄpÄttÄjÄnsuo 3531 03 VI /70-74 RÄsÄniitynsuo 3514 10 X/16 Saarisuo 3514 05 1 /213-214 Saarisuo 3514 09 VIII / 23-28 Saarisuo B 3532 09 VIII / 351-360 SadinselÄnsuo 3532 01 11 /61-65 Salonneva 3513 12 XVI / 24 Sammakkosuo 3514 01 XI / 12 Sammakkosuo 3531 02 I /106-109 Sammalsuo 3513 06 V /21-29 Sarjosuo 3514 10 I /88-90 Sarvisuo 3514 04 V /85-92 Sarvisuo 3523 07 XII / 23 Sarvisuo 3513 10 XVI / 19 Saunasuo 3514 03 XIV / 25 Saunasuo 3513 06 XVII / 13 Savisuo 3531 05 1 /58-61 Savisuo 3514 11 I /90-94 SiliÄsuo 3514 04 IV /60-64 SiliÄsuo 3523 04 IX /85-92 SiliÄsuo 3514 08 XIII / 24 Soidinsuo 3532 09 VIII /364-369 Sonnisuo 3513 09 XVI / 16 SorsuanperÄnsuo 3513 07 VI /42-44 Sumusuo 3523 01 IV /16-25 Suoapajansuo 3514 07 XI / 12 Susisuo 3523 11 VII /214-222 SyrjÄniemsuo 3532 01 VIII /144-149 SyrjÄsuo 3532 01 1 /97-100 SyvÄlammsuo 3513 09 XVI / 18 SyvÄnlamminsuo 3532 08 VIII /312-319
Heikki Sutin LIITE 1 (9) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT SÄngsuo-Veheiton 3514 09 IX / 48-52 SÄrkiperÄnsuo 3513 02 XII / 17 Takasuo 3531 03 I /13-18 Takasuo 3513 09 V 180-85 Talassuo 3531 03 1 122-25 Taljasuo 3513 08 V /54-57 Tanelinsuo 3532 07 VIII 1263-270 Tangonsuo 3514 02 X / 13 Teerisuo 3523 07 XI / 20 Teerisuo 3532 02 VI /30-36 Teerisuo 1 3513 07 XIV / 21 Teerisuo 2 3513 08 XIV / 15 Tikansuo 3523 10 XII /31 Tippasuo 3541 01 VII /200-204 Tolpansuo 3531 09 VIII /112-119 Turkkisuo-Kaitasuo 3513 09 I /182-184 TyrÄsuo 3514 08 1 /214-217 TärmÄssuo 3514 11 I /172 TärmÄlammsuo 3513 06 XII / 11 Ukonsaarsuo 3531 06 VIII / 82-89 Ukonsaarsuo 3514 05 X / 14 Ukonsuo 3513 07 XIV / 18 Ukonsuo 3531 02 XVI / 26 Uolevinsuo 3541 01 III /14-19 Vaarasuo 3532 04 VIII /196-200 Vaassansuo 3514 10 I /94-97 Vanhainniittyinsuo 3513 08 XIV /16-17 Vantunsuo 3513 06 XII / 18 Valkiaissuo 3513 08 V /50-54 Valkiaissuo 3513 06 XII / 32 Valkinsuo 3532 07 VIII /298-307 Varissuo 3531 05 1 /47-50 Vasikkasuo 3514 04 VI /112-116 Vastasuo 3514 12 VII /91-98 Vastassuo 3513 08 XV / 12 Vellisuo 3541 01 VII /177-181 VymÄnsuo 3531 09 VIII /132-139 Verkonlamminsuo 3531 02 I /100-106 Vihantasuo 3532 06 VIII /256-263 Viidanmaansuo 3531 05 III /8-13 Viimasuo 3531 04 XVII / 28 Viinisuo 3513 07 XIV /17-18 Vilminsuo 3541 01 VII /115-120 Vipussuo 3513 09 XVII / 21 Virsusuo 3532 07 VIII /284-293 Virtaansuo 3514 09 VIII /19-21 Vitikkosuo 3523 04 IV /25-29
Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of' Peat Investigation 332, 2001 PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII LIITE 1 (10) SU IMI KARTTALEHTI RAPRTTI / SIVUT Vittasuo 3513 10 I /189 Vittasuo 3513 08 XIV /12-13 Voilamminsuo 3514 11 I /184-188 VÄliahonsuo 3514 11 I /114-115 VÄlisuo 3514 11 VIII /47-52 VÄÄrÄjosuo 3514 10 X/16 VÄÄrÄsuo 3514 11 I /176-178 YlÄ-Koirasuo 3532 03 VII / 120-125 Yrttisuo 3523 10 XII / 27 öllinsuo 3532 02 II /101-106 ömmänsuo 3532 02 IV / 71-76 ömmänsuo 3514 08 XIII / 21 AmmÄsuo 3514 05 XIII / 23
Heikki Sutin LIITE 2 (1) PLTTTURPEE LAATUHJE 1991 JYRSIPLTTTURPEE LAATULUKAT, MIAISUUKSIE RAJA-ARVT Kohta minaisuus Raja-arvon Raja-aivot Toleamistapa kohdistumin - kattavuts ja Yksikkii llnoitustarkkuus Laatuluokittain Laajuus J6 J8 310 KSTEUS ToimituserÄ SAAPUMIS- -vähintään p-% 0,1 40,0 43,0 41,0 A, I/vrk TILASSA -ertintätn YksittÄin kuorma p-% 0,1 H),0 56,0 50,() A, 1/ak -vähintään p-% 0,1 38,0 38,0 38,0 -intään n-% 0,1 65.0 63.0 10,0 C 2. TEHLLIE ToimituserÄ, LAMPåARV vähintään SAAPUMIS- TILASSA MJ/kg 0,1 G0 &0 10,0 A, l/ek 3. EERGIA- ToimituserÄ, TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA vähintään MWm' 01 (j50 470 0,80 A, l/rk. 4 TEI-IILIE KuukausetÄ, LöMPåARV KUIVA- AIEESSA välintään MJ/kg (),01 1&1%) 1&(A) 19,00 B, 1/vrk. 5 TUHKA- KuukauserÄ PITISUUS KUIVA- AIEESSA ntään ToimituserÄja kuukausierä yhdeltä toinilusplikalta inäään p-% 0,1 10,0 10,0 10, B, 1/kk p-% 0,1 15,0 15,0 15,0 C. 6 TUHKA KuukauserÄ, SULAMIS- puolipallopsle KöYTTöYTYM. välintäään `C 10 +112) +1120 ellei etukäte toisinole imoitettu +112) C. 7 RIKKI- KuukauserÄ, PITISUUS KUIVAintÄÄn p-% 0,01 (130 (130 (830 B, 1/kk AIEESSA ellei elukäte toisinole imoitettu. 8 SUUREF Kuorma, KAPPALEET silmähaltaan 200x2(1) mm p-% 0,2 1,0 1,0 5 C täryritilälle jäävä osuus ntään YksittÄis kappale suurin salttu ulottuvuus ja tilavuus m (l,1 1,0 1,0 1,0 C m' 2 2 2 C elleietukäte toisin oh sovittu 9. KARKEA ToimituserÄÄ, AIES 200x2(X) mm täryritilän IÄpÄiievÄ, mutta 40x40 mm slaille jäävä osuus intään p-% 1 6 6 6 C elleietukäte toisin ole sovittu. 10 IRTTIHEYS Kuorma, -vähintään kg/m' 10 2)0 220 240 C -hnään kg/m' 10 450 450 450 Raja-aruwt Kattavuus ntitasuud arvon katsotaan olevan imoitetun arvon mukain, mikäli si poilkeaaraja-arvosta ittään puoht ilmoitusnvkkuudeota epäalulise suuntaan. A. Koko turvemäärän kattava säännällin tminaisuud määritys tmpeatvon määärittätnistä vart. B. Koko tuivemäärän kattavasäänsällitunominaisuulmätitys, ei ole suoraan sidottu turpe arvoon. C. mimsuus määritetäänsatunmsesti taitarpe vaatiessa. Taaiuus Ilmoitettu Laajuus on vähinmäistaajuut iollaominaisuts määtitetään.
PudasjÄrvellÄ tutkitut suot ja niid turvevarat. sa XVII LIITE 2 (2) PLTTTURPEE LAATU HJE 1991 PALATURPEE LAATULUKAT, MIAISUUKSIE RAJA-ARVT Kohta minaisuus Raja-arvon kohdistumin Yksikkä Ilmoitustarkkuus Raja-arvot Laattluokittain Toteamistapa - kattavuus ja Laajuus P9 P11 P13 P15 ) KSTEUS SAAPUMIS- TILASSA ToinituserÄ -vihintään -intään p-% p-% 0,1 0,1 350 530 300 470 27,0 ) 4 0 200 ) 310 A,1/vrk A, I/vrk 2. TEHLLIE LöMPåARV SAAPUMIS- TILASSA Ö) 3. EERGIA- TIHEYS SAAPUMIS- TILASSA Ö) 4. TEHLLIE LöMPåARV KUIVA- AIEESSA ToinituseiÄ, vähintään MJ/kg 0,) 90 110 l30 150 A, 1/vrk ToinitusetÄ, vähintään MWhhn' 0,01 100 15 1 3) 50 A, l/vrk KuukausierÄ, vällinl:un MJ/kg 0,01 18,00 19 (A) 19(1) 20(1) B, 1/srk 5. TUHKA- PITISUUS KUIVA- AIEESSA KuukausierÄ intään ToinitusetÄ ja kuukausierä yhdeltä toimituspaikalta intään p-% p-% 0,1 (1,1 10,0 15,0 100 150 80 120 60 80 B,I/ldc C 6. TUHKA SULAMIS- KöYTTöYTYM. KuukausierÄ, puolpalbpiste vähintään C 10 +1120 +1120 +1120 +1120 C ellei etukäte toisin ole ilmoitettu 7. RIKKI- PITISUUS KUIVA- AIEESSA KuuktusierÄ, intään p-% 0,01 0,30 0,30 0,30 ellei etukäte toisia olo ilmoitettu 0,30 B, t/kk 8. SUURET KAPPALEET Kuorma, suurin ulottuvuus intään mm 10 3W 300 3(1) 200 C osuus intään p-% 0,1 1,0 1,0 1,0 1,0 ellei etukäte toisin ole sovittu 9. PALAKK KeskimÄÄrÄiset mitat -halktisia mm 1(1 20...80 elleielulditmntoisit c -pituus mm 10 80...2W ole sovittu 10. HIEAIEKSE SUUS Kuorma, siinäkooltaan 20x20 mm verk koseulan läpäisevä osuus intään p-% 20 15 5 ) a 10 C ellei e te asn ole Imot ettu 11. IRTTII-IEYS Kuorma -vähintään kgkn' 10 280 280 3)0 300 C JlJnMAIJT(JKSAJ -.)..)..) -intliitt knits' PikÄyuältnkkt,jonka osalta toteamistapa (-kattavuusja laajuus) sovitaan tapauskohtaisesti. Etityisrajoitus kohdassa 5.2 Sovitaan toimitumopimuksessakeytetäänkä MJ/kg vai MWh/m', eimolempia samamikais :sti. Lisihuomautus : MI/kg- jamwhan'-arvojaeiole tästä syystä synlvonoim leslarnään Seubttu kuotmausvaiheessa. 10 550 550 52) 500 Raja-arvet minaisuud atvonkatsotaan olevan imoitetunarvonmukain, mikäli t poikkeaa raja-arvosta intään puobt ilmoitustarkkuudesta epäedullise suuntaan. Kattavuts A. Koko tursemäärän kattavasääntiillin tminaisuudetmääritys tutpearvon määrittämistä vart. B. Koko tmvemäärän kattavasäänttällin ominaisuulmäätitys ei ole storaansidottu turpe arvoon. C. minaisuus määritetäänsatunmesti taitarpeer vaatiessa. Toojuus Ilmoitettu laajuus on dähinmiiistaajuus jollaominaisuts määritetään.