Pellervo taloudellse tutkmuslatokse työpapereta Pellervo Ecoomc Research Isttute Workg Papers N:o 84 (elokuu 2006) ELINTARVIKKEIDEN JA RAVINTOLAPALVELUIDEN KYSYNTÄ SUOMESSA Petr Sopp
Pellervo taloudelle tutkmuslatos PTT Pellervo Ekoomska Forskgssttut Pellervo Ecoomc Research Isttute Eerkkatu 28 A, 00180 Helsk Puh. (09) 348 8844, fax (09) 3488 8500 E-mal: eco.res@ptt.f www.ptt.f
Pellervo taloudellse tutkmuslatokse työpapereta Pellervo Ecoomc Research Isttute Workg Papers N:o 84 (elokuu 2006) ELINTARVIKKEIDEN JA RAVINTOLAPALVELUIDEN KYSYNTÄ SUOMESSA Petr Sopp Helsk, elokuu 2006
ISBN 952-5594-26-2 (NID) ISBN 952-5594-27-0 (PDF) ISSN 1455-4623 (NID) ISSN 1796-4784 (PDF) Pellervo taloudelle tutkmuslatos PTT Pellervo Ecoomc Research Isttute PTT Eerkkatu 28 A 00180 Helsk Helsk 2006
PETRI SOPPI. 2006. ELINTARVIKKEIDEN JA RAVINTOLAPALVELUIDEN KYSYNTÄ SUOMESSA. Pellervo taloudellse tutkmuslatokse työpapereta ro 84. 33 s. ISBN 952-5594-26-2 (NID), ISBN 952-5594-27-0 (PDF), ISSN 1455-4623 (NID), ISSN 1796-4784 (PDF) Tvstelmä: Tutkmuksessa selvtetää eltarvkkede ja ravtolapalvelude herkkyyttä htoje ja tuloje muutokslle. Tarkastelu tapahtuu kysytäsysteemkehkossa, jossa kasataloude tlptoaesto ykstye kulutusmeo o jaettu vde hyödykkee ryhmtykseks. Nstä kaks ovat eltarvkkeet ja ravtolapalvelut. Kysytäjoustoje lasketaa käytettävä aesto koostuu vuose 1975-2004 tedosta. Kysytäsysteemks valkotuu dyaame AIDS-kysytäsysteem (Almost Ideal Demad System). Eltarvkkede kysytä osottautuu joustamattomaks. Se htajoustoks saadaa 0,36 ja meojoustoks 0,78. Ravtolapalvelude kysytä o joustavampaa. Se htajousto o 0,84 ja meojousto o 1,30. Asasaat: Eltarvkkeet, ravtolapalvelu, kysytäjousto PETRI SOPPI. 2006. DEMAND FOR FOOD CONSUMED AT HOME AND RESTAURANT SERVICES IN FINLAND. Pellervo Ecoomc Research Isttute Workg Papers No 84. p. 33. ISBN 952-5594-26-2 (NID), ISBN 952-5594-27-0 (PDF), ISSN 1455-4623 (NID), ISSN 1796-4784 (PDF). Abstract: Ths study s cocered wth the estmato of demad elastctes for food cosumed at home ad for restaurat servces. The data used the study was colleted from the Natoal Accouts tme seres over the perod 1975-2004. The aalyss of the demad elastctes takes place a demad system cotext whch the prvate cosumpto s composed of fve commodtes cludg food cosumed at home ad food cosumed away from home. A dyamc demad system called AIDS (almost deal demad system) was employed. Accordg to the results, food cosumed at home was elastc measured by both expedture elastcty (0.78) ad prce elastcty (-0.36). Restaurat servces were more elastc as ts expedture elastcty was 1.30 ad prce elastcty was 0.84. Keywords: Food cosumed at home, food cosumed away home, demad elastctes
SISÄLLYS YHTEENVETO...1 1. JOHDANTO...3 2. KYSYNTÄKEHITYKSESTÄ...4 2.1 Akasempaa tetämystä kysyä tutkmsesta Suomessa...4 2.2 Aesto ja muuttujat...5 2.3 Htoje ja kulutukse kehtys...7 3. KYSYNTÄJOUSTOT...9 4. EKONOMETRINEN KYSYNTÄMALLI...11 4.1 Kysytäsysteem ykstyselle kulutukselle...13 5. TULOKSIA...15 5.1 Tutkmukse tuloksa...15 5.2 Tuloksa eltarvkkede alaryhmlle...16 5.2 Joustoje arvoja mussa tutkmuksssa...18 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO...19 LÄHTEET...20 LIITTEET...21
YHTEENVETO Eltarvkkede ja ravtolapalvelude arvolsäverokaa aletame o oussut suostuks puheeaheeks vmeakasessa veropolttsessa keskustelussa. Vuoa 1993 srryttäessä lkevahtoverosta arvolsäveroo eltarvkkede verokaaks asetett 12 prosett. Nykye 17 % ol tarkotus jäädä välakaseks korotukseks vuoslle 1995 1997. Eltarvkkede ja ravtolapalvelude arvolsävero aletamse taloudellste vakutuste selvttäme o tärkeää veropolttsessa valmstelussa. Tärkeä lekk arvolsävero vakutusketjussa ovat kuluttaja kysytämuutokset kuluttajahtoje ja kottaloukse reaaltuloje muuttuessa. Tässä tutkmuksessa selvtetää eltarvkkede ja ravtolapalvelude kysytämuutoste herkkyyttä el kysytäjoustoja. Tuloste mukaa eltarvkkede kysytä o joustamatota sekä htoje, että tuloje suhtee. Htajoustoks saat -0,36 ja meojoustoks 0,78. Tämä mukaa eltarvkkede kysytä ousee 3,6 %, jos de kuluttajahta laskee 10 %. Jos kottaloukse tulot ousevat 10 %, eltarvkemeot ousevat 7,8 %. Ravtolapalvelude kysytä ol tuloste mukaa joustavampaa. Htajousto ol 0,84 ja meojousto 1,30. Aemmssa tutkmuksssa saatuh tuloks verrattua kysytäherkkyyksssä e ole tapahtuut suura muutoksa. Eltarvkkeet ovat pertesest olleet joustamattoma kottaloukse tuloje ja tuottede htoje muutokslle. Ravtolapalvelut se sjaa ovat olleet joustavampa. Tutkmuksessa selvtett myös eltarvkkede alryhme kysytäherkkyyksä. Eltarvkkeet -ryhmä jakautu ryhmtyksee: eläkua tuotteet, juomat, kasvkua tuotteet ja sekalaset tuotteet. Edellee jokae ästä ryhmstä jakautu velä peemp eltarvkeryhm. Tuloste mukaa eläkua tuotteet olvat eltarvkkesta herkmpä kuluttajahtoje ja reaaltuloje muutokslle. Eltarvkkede kysytätutkmuksella o ptkät perteet Suomessa. Aempe tutkmuste perusteella tedetää, mtkä meetelmät ovat perusteltuja luotettave tulokse saamseks. Lsäks akasempe selvtyste avulla osataa suullee arvoda kokoluokkaa, joho eltarvkkede ja ravtolapalvelude kysytäjoustot sjottuvat. Kulutuskäyttäytymstä kuvataa kysytämalllla. Se tarkotuksea o selttää kottaloukse kulutusmuutoksa, ku hat ta tulot muuttuvat. Mall edustaa s. systeemäkökulmaa, jossa kottaloukse kulutus o ryhmtetty er hyödykeryhmätasoh. Estmotava kysytämall valtaa teora ja tlastollse testaukse perusteella. Kysytäfuktot estmodaa kysytäsysteem er hyödykeryhmlle.
Tutkmuksessa käytettävä aesto o koottu kasataloude tlptoaestosta vuoslta 1975-2004. Tämä kolmekymmee vuode ptue akasarja-aesto ssältää tedot kottaloukse aggregodusta, mellsstä ja reaalssta kulutusmeosta. Kottaloukse ykstyset kulutusmeot jaetaa vtee ryhmää, joh lukeutuvat myös eltarvkkeet ja ravtolapalvelut. Tällä hetkellä suomalae kottalous sjottaa 15 % ykstysestä kulutuksestaa eltarvkkes. Ravtolapalvelude kulutusmeo-osuus o pysyyt vakaaa 7 proset tutumassa koko tarkasteltava aja. Eltarvkkede osuus kakesta kottaloukse kulutusmeosta o laskeut koko tarkasteluajajakso. 2
1. JOHDANTO Eltarvkkede ja ravtolapalvelude arvolsävero aletamsesta o vme akoa käyty vlkasta keskustelua. Suome EU-jäseyyde myötä tullutta 17 proset verokataa ol tarkotus aletaa alkuperäsee 12 prosett vuoa 1997, mutta valtotaloudellset syyt ovat kutek lykäeet palautusta jo lähes kymmeellä vuodella. Vero aletamse vakutukssta o keskusteltu rusaast, sllä selkeää kuvaa o ollut vakea muodostaa, koska tutkmusteto o ollut vahetuutta ta se o puuttuut. Arvolsäverokataa aleettaessa ruua kuluttajahta muuttuu. Kuluttajat mukautuvat uutee ruua kuluttajahtaa sopeuttamalla ruua kysytää. Tuloje ja kuluttajahtoje kulutusvakutuksa mtataa ylesest joustoje avulla. Kysyä htajousto kertoo se, kuka paljo prosetessa kulutus muuttuu ha muuttuessa proset. Tässä tutkmuksessa selvtetää eltarvkkede ja ravtolapalvelude kysytäjoustoja. Kysytäjousto avulla saadaa selvlle, mte eltarvkkede ja ravtolapalvelude kysytä muuttuu, ku vero aleukse taka de hat muuttuvat. Lsäks työssä luodaa suppea katsaus yksttäste eltarvkeryhme kysytäjoustoh. Joustoje laskemsessa käytetää aestoa kolmekymmee vuode akasarja-aestoa. Aalysot suortetaa muodostamalla kysytämall. Tutkmukse tosessa luvussa estellää akasempaa tetämystä eltarvkkes lttyvästä kysytätutkmuksesta. Kolmaessa luvussa kuvallaa käytettävä muuttuja. Neljäs luku paeutuu eltarvkkede ja ravtolapalvelude htoje ja kulutukse kuvaluu tarkasteltavaa ajajaksoa. Vdeessä luvussa estetää joustokaavat ja kuudeessa luvussa käytettävä kysytämall. Setsemäessä luvussa kerrotaa tutkmuksessa saavutetusta tulokssta ja vmesessä luvussa estellää tutkmukse johtopäätökset. 3
2. KYSYNTÄKEHITYKSESTÄ 2.1 Akasempaa tetämystä kysyä tutkmsesta Suomessa Eltarvkkede kysytöje tutkmsella o ptkät perteet taloustetessä. Ravtola o ymmärrettävstä systä ollut taloudellste aalyyse kohteea jo ptkää. Suomessa esmmäsä tuloksa ruua kysytäjoustosta julkast jo 1940-luvulla, jollo Phkala (1941) selvtt kaamue kysyä kehttymstä. Sttemm mm. Kettue (1968), Vré (1983), Laurla (1994), Sullström & Suoem (1995), Latvala (1996) ja Rusae (2003) ovat aalysoeet yksttäste eltarvkkede ta sompe ravtoae- ja hyödykekokoasuukse kysytää Suome aestolla. Mttava tutkmustyö tuloksea eltarvkkede ja ravtolapalvelude kysytää lttyvää tetoa o rusaast. Tedossa o esmerkks, että eltarvkkede kysytä reago vähemmä hamuutoks ku ravtolapalvelude. Ravtolapalvelude kysytä muuttuu eemmä htoje muuttuessa ku eltarvkkede kulutukse kysytä. Tämä selttyy sllä, että ravo saat o välttämätötä mutta se auttme ravtolassa e ole esarvose tärkeää. Lsäks o selvllä se, että eltarvkkede kysytä e ole muhkaa hyödykkes verrattua htaherkkää tos saoe se htajoustavuus o matala. Ruoa kokoaskulutus e reago vomakkaast, jos se hta muuttuu suutaa ta tosee. Nämä tedot o vahvstettu usessa tutkmuksssa sekä Suomessa että muualla maalmassa. Eltarvkekysyä hta- ja tuloherkkyykse lsäks akasemmssa tutkmukse perusteella tedetää de selvttämsee tarvttavsta aalyysmeetelmstä. Tutkmuksssa o hyödyetty erlasa aestoja ja tlastolls-matemaattsa meetelmä. Karkeast ottae kysytämallt vodaa jakaa käytäölls ja teoreetts. Edells vodaa lukea e, jossa estmotava yhtälötä e ole johdettu kuluttaja valtateora peraattede mukasest. Teoreettse lähestymstava mukaset mallt o mesä mukasest kytketty teoreettsee vtekehyksee. Molemmssa lähestymstavossa joudutaa tekemää kompromsseja tlaekohtasest. Usede erlaste lähestymstapoje, ertyyppste aestoje ja käytettäve aalyysmeetelme vahtelu vuoks o saatu jok verra vahteleva tuloksa. Kysytäaalyys lttyvää epävarmuutta o tässä tutkmuksessa pyrtty elmomaa valkomalla meetelmä, jota o jo akasemm arvotu ja todettu käyttökelposks Pohjosmade ta Suome olossa. Ertysest Edgerto, Assarsso, Hummelmose, Laurla, Rckertse ja Vale vuoa 1996 tekemää mttavaa selvtystä eltarvkkede kysytätutkmukse ekoometrsstä meetelmstä käytett apua. Lsäks Laurla vuode 1994 selvtys Suome eltarvkekysyöstä ssäls tetoa er 4
meetelme käyttökelposuudesta. Molemmssa tutkmuksssa o tehty laaja selvtys teoraperusteste malle käytäöllsestä tomvuudesta Suome olossa. Näde töde kokemuksa Suome eltarvkekysytöje tutkmsesta käytetää hyväks tässä tutkmuksessa. 2.2 Aesto ja muuttujat Tutkmuksessa käytettävä aesto koostuu kasataloude tlptoaestosta. Akasarjassa o tedot kulutusmeohavaosta kte ja mells ho vuodesta 1975 vuotee 2004. Sarja ssältää tedot kokoaskulutuksesta, joka o jakautuut hyödykeryhm taulukossa 1 estetyllä tavalla. Kestävät ja puolkestävät hyödykkeet jätetää aalyso ulkopuolelle. Ykstye kulutus o jakautuut eltarvkkes (1.1.2), ravtolapalveluh (1.1.3), e-kestokulutushyödykkes (1.1.4), palveluh (1.1.5) ja alkohol (1.1.6). Eltarvkkede alaryhmstä o myös käytettävssä tetoja. Tutkmukse tausta taka eltarvkkede ja ravtolapalvelude kysyät ovat suurmma kostukse kohteea. Taulukko 1. Tutkmuksessa käytetty hyödykeryhmtys 1 Kokoaskulutus (1.1+1.2+1.3) 1.1 Ykstye kulutus (1.1.2+1.1.3+1.1.4+1.1.5) 1.1.2 Eltarvkkeet (1.1.2.1+1.1.2.2+1.1.2.3+1.1.2.4) 1.1.2.1 Eläkua tuotteet 1.1.2.1.1 Lha 1.1.2.1.2 Kala 1.1.2.1.3 Mato, juusto ja muat 1.1.2.2 Juomat 1.1.2.2.1 Vrvotusjuomat 1.1.2.2.2 Kahv, tee, kaakao 1.1.2.3 Kasvkua tuotteet 1.1.2.3.1 Lepätuotteet 1.1.2.3.2 Vhaekset ja hedelmät 1.1.2.4 Sekalaset 1.1.2.4.1 Rasvat ja öljyt 1.1.2.4.2 Sokertuotteet 1.1.2.4.3 Muut 1.1.3 Ravtolapalvelut 1.1.4 Muut ku kestokulutushyödykkeet (lma eltarvkketa) 1.1.5 Palvelut (lma ravtolapalveluta) 1.1.6 Alkohol 1.2 Puolkestävät hyödykkeet 1.3 Kestokulutushyödykkeet 5
Eltarvkkeet koostuvat ruoasta ja juomasta, jotka kulutetaa kotoa. Vuoa 2004 de osuus ykstysestä kulutusmeosta ol o 16 %. Ravtolapalvelut ssältävät ravtolossa auttu ruoa ja juoma, joho ssältyy myös alkohol (osuus ykstysestä kulutusmeosta vuoa 2004 o 7 %). Ryhmää Muut ku kestokulutushyödykkeet lasketaa mukaa mm. polttoaeet, lääkkeet, krjallsuus (osuus ykstysestä kulutusmeosta vuoa 2004 o 15 %). Palvelut -ryhmä suurmpa alaryhmä ovat mm. vuokrat ja vakuutukset, lääktä ja hotopalvelut, matkustus, telekommukaato, koulutus, kulttuur, majotuspalvelut, TV-lupamaksut ja vekkauspalvelut (osuus ykstysestä kulutusmeosta vuoa 2004 o 58 %). Alkohol ssältää alkohola ssältävät juoma (osuus ykstysestä kulutusmeosta vuoa 2004 o 4 %). Kysyä kuvaluu käytetää useta muuttuja. Nstä tärkemmät ovat hat ja määrät. Hyödykkee kulutettua määrää el volyyma q t ajakohdalla t kuvataa kteähtasella meosarjalla (perusvuotea 2000) hekeä koht laskettua. Kulutusmeo-osuus w t tarkottaa hyödykkee meo suhdetta kakk ko. hyödykeryhmä meoh: p t t w t = = =1 p q t q t p t x q t t, jossa (2.1) p t o hyödykkee melle hta ajakohdalla t ja o ryhmä yhtee laskettuje hyödykkede määrä ja x kulutusmeo äh. Hyödykkee melle hta o johdettu mells- ja kteähtaste kulutusmeoje suhteea: Np t p t =, jossa (2.2) Kpt Np t o mellshtae ja Kp t kteähtae meo hyödykkes. Lsäks kulutukse graafsessa kuvalussa käytetää reaalsa htoja sp t, jollo hta p t suhteutetaa velä ylestä htakehtystä kuvaavaa kuluttajahtadeks CPI: pt spt =. (2.3) CPI Kulutus c t lmotetaa hekeä koht laskettua mellsmeoa. 6
2.3 Htoje ja kulutukse kehtys Seuraavaks luodaa katsaus eltarvkkede ja ravtolapalvelude htoje ja kulutusmeoje kehtyksee. Kulutusmeot estetää kteähtasa (perusvuotea 2000) hekeä koht laskettua kulutuksea. Htoje kuvaamsee käytetää reaalsa htoja (2.3). Ne lmasevat tarkasteltava hyödykkee ha kehtykse verrattua ylesee htakehtyksee. Kulutusmeoja tarkastellaa suhteessa kakk ykstys kulutusmeoh. Eltarvkkede kulutus o kasvaut tasasest tarkastellulla akavälllä (kuvo 1). Yksttäsä peä helahduksa kulutuskehtyksessä o tapahtuut mm. vuoa 1995. Vuoa 2004 eltarvkkede kulutus ol 35 % korkeamp ku vuoa 1975. Eltarvkkede hta suhteessa ylesee htatasoo o kehttyyt vahtelevast vmese kolmekymmee vuode kuluessa. Eltarvkkeet halpevat vomakkaast 1980-luvu puolväl jälkee ja uus sysäys alemp htoh tul vuoa 1995, ku Suom ltty Euroopa uo. Eltarvkkede kulutus ja reaalle hta kulutus 1000 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 1,7 1,5 1,3 1,1 0,9 0,7 0,5 reaale hta Kulutus Reaale hta Kuvo 1. Eltarvkkede kulutus hekeä koht laskettua Ravtolapalvelude kulutuksessa o tapahtuut useta merkttävä muutoksa stte 1970-luvu (kuvo 2). 1980-luvu tasae kulutukse kasvu saavutt huppusa vuoa 1990, jollo kotmae kysytä alko vomakkaast laskea, ku lama alko. Kysyä aleeme pysähty ja kääty uudellee kasvuu muutamassa vuodessa. Velä vuoa 2004 eltarvkepalvelude hekeä koht lasketut kulutusmeot evät olleet vuode 1990 huppuvuode tasolla. Ravtolapalvelude reaale hta o muuttuut myös paljo. Hta ol korkemmllaa vuoa 1990 suhteessa ylesee htatasoo, joka jälkee se vomakkaast aletu. Vuode 1995 EU-jäseyys e äy muuttaee 7
ravtolapalvelude htoja. Ravtolapalvelude reaalse ha kehtys o erlasta verrattua eltarvkkede vastaavaa. Ravtolapalveluje kulutus ja reaale hta kulutus 1000 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 1,5 1,3 1,1 0,9 0,7 0,5 reaale hta Kulutus Reaale hta Kuvo 2. Ravtolapalvelude kulutus hekeä koht laskettua Eltarvkkede kulutus o kasvaut tasasest vmeste vuoskymmete aja. Nde osuus kokoaskulutuksesta o kutek jatkuvast aletuut. Tämä johtuu stä, että mude hyödykkede kulutusmeot hekeä koht laskettua kasvavat opeamm ku eltarvkkede kulutusmeot ja lsäks eltarvkkede reaale hta o aletuut. Ravtolapalvelude kulutusosuus o pysyyt lähes muuttumattomaa, kute myös alkohol osuus. Kulutusosuudet Kulutusmeo-osuus 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Eltarvkkeet Ravtolapalvelut Alkohol Kuvo 3. Kulutusosuudet 8
9 3. KYSYNTÄJOUSTOT Kysytäjoustoje avulla ähdää, mte herkäst htoje ja tuloje muutokset vakuttavat tuottee kysytää. Jousto tarkottaa ss kysyä suhteellsta muutosta verrattua tuloje ta htoje suhteellsee muutoksee. Suhteelle muutos lmastaa prosettea. Joustot vodaa määrtellä seuraavlla matemaattslla kaavolla: Kysyä htajousto Δ Δ = Δ Δ p q q p p p q q e / (3.1) Kysyä tulojousto Δ Δ = Δ Δ I q q I I I q q e I / (3.2) Käytäössä tuloje dkaattora käytetää tutkmuksessa kulutusmeoja, jote tulojousto sjaa käytetää meojoustoa. Δ Δ = Δ Δ x q q x x x q q e / * (3.3) Kysyä rstjousto Δ Δ = Δ Δ b a a b b b a a b a p q q p p p q q e /,, (3.4) jossa q o hyödykkee kysyttyä määrää, p hyödykkee htaa, I o tulot, x o meot ja Δq = q t q t-1. Rstjoustossa verrataa hyödykkee a kysyty määrä muutosta verrattua hyödykkee b ha muutoksee. Hyödykkee ha muutoksee lttyy tulo- ja substtuutovakutus. Tulovakutus tarkottaa hyödykkee ha aleuksesta johtuvaa ylese ostovoma lsäystä. Substtuutovakutus puolestaa tarkottaa hyödykkee halpeemsta suhteessa tos hyödykkes se ha laskessa.
Tavalle htajousto ssältää molemmat edellä kuvallut vakutukset. N saottu kompesotu htajousto ssältää va substtuutovakutukse. Kompesolla tarkotetaa ss kuluttaja käytettävssä oleve tuloje muuttamsta tulovakutukse verra ste että ostovoma sälyy samaa ku ha muutosta edeltävää ajakohtaa. 10
4. EKONOMETRINEN KYSYNTÄMALLI Eltarvkkede ja ravtolapalvelude kysytää aalysodaa muodostamalla ekoometre mall. Emprsessä kysytäkrjallsuudessa o estetty useta erlasa malleja (ks. esm. USDA(2003), Laurla (1994), Edgerto et al.(1996), Suoem & Sullström (1995). Vars suosttu vahtoehto kysyä vahteluta selttäväks kysytäsysteemks o ollut Deato ja Muellbauer kehttämä, kutsuttu AIDSmall (Almost Ideal Demad System) (Deato & Muellbauer 1980a). Sytä se suosoo ovat olleet se realstset omasuudet teora ku käytäö kaalta. Nästä mattakoo: - johdettu hyötyfuktosta, joka sall separotuvuude - joustava fuktomuoto - mahdollstaa aggrego - johdettu kuluttaja valtateora mukasest. AIDS mall o muotoa 1 : w t xt = α + + j l pj β l, jossa (4.1) j= 1 Pt P t k = 1 = α 0 + α k l pkt + ½ kj l pkt l p jt. (4.2) k = 1 j= 1 w = eltarvkkee meo-osuus p = hyödykkede hat x = kulutusmeo P = htadeks t = akadeks, j = hyödykedeks Vakoterm α yhtälössä (4.1) tulktaa hyödykkee meo-osuudeks tomeetulomeo alarajalla. Parametrt j :t osottavat meo-osuude muutokse suhdetta logartmse mellsha muutoksee, mude yhtälö muuttuje pysyessä muuttumattoma. β mttaa hyödykkee meo-osuude muutokse suhteessa kulutusmeo reaalsee muutoksee, ku hat pdetää ktettyä. Parametr α 0 tulktaa tomeetulokulutukse alarajaks, ku hat ovat yhtä ku yks. 1 AIDS-mall johtame estetää ltteessä 11
Kysytäsysteem o kuluttaja valtateora mukae, jos se täyttää seuraavat parametrrajotukset 2 : α k 1 kj = 0, summautuvuus =, β k = 0, k homogeesuus = 0 j j, k k (4.3a) (4.3b) symmetrsyys =,, j (4.3c) j j egatvsuus slutsky-matrs o egatvsest semdeftt. (4.3d) Käytäössä summautuvuusehto (4.3a) o vomassa, koska mall toteuttaa se raketeellsest. Homogeesuus ja symmetrsyys -ehtoje vomassaolo vodaa tarkstaa helpost tlastolls teste. Slutsky-matrs defttsyysehto saadaa tarkastettua joustoje laskemse yhteydessä. Ltteessä kerrotaa kuka kysytäteora mukaset ehdot toteutuvat emprsessä mallssa. Kysytäsysteemlle asetett yks käytäölle rajotus. Parametrlle α 0 määrätt arvo ee estmota, koska se empre detfot saattaa olla ogelmallsta (Deato & Muellbauer 1980a). Parametr tulktaa tomeetulokulutukse alarajaks. Se arvoks valtt kolmaes vuode 2000 hekeä koht reaalmeosta. Tulokset evät olleet herkkä α 0 : er arvolle, jote oletus ol lopputuloste kaalta harmto. AIDS-kysytäsysteem o staatte mall. Staattsuus tarkottaa kysyä vpeetötä sopeutumsta htoje ja tuloje muutoks. Kuluttaja reagot htoje ja tuloje muutoksee e kutekaa tarvtse tapahtua välttömäst. Dyaamsuude lsääme kysytäyhtälöö ottaa huomoo vpee sopeutumsessa. Ekoometrsesta äkökulmasta staattsessa mallssa o use autokorrelotuut vrhetermstä. Edgerto et al.(1996) o selvttäyt er kysytämallvahtoehtoje tomvuutta. Ylee dyaame muoto AIDS-kysytäsysteemstä osottautu tomvaks (Edgerto et al. s.260). Myös tässä tutkmuksessa päädytt lopulta dyaamse AIDS-kysytäsysteem käyttöö 3. 2 Rajotukse teoraperusta o seltetty ltteessä 4 3 Valta teht tlastollse testaukse perusteella ja mall sopvuude perusteella (ks. lte 2) 12
Dyaame verso o muotoa: w P t t xt = α + + + θ j w j( t 1) j l pj β l, jossa (4.4) j= 1 j= 1 Pt 1 = α p. (4.5) 0 + α k l pkt + θ kj w j( t 1) + kj l pkt l k = 1 k = 1 j= 1 2 k = 1 j= 1 jt Rajotukset (4.3a) (4.3d) ovat vomassa, jos valtateora vaatmukset täyttyvät. Kysytäsysteem estmot ITSUR meetelmällä, joka hyödytää samaakasest estmotave yhtälöde vrheterme korrelaatota (Laurla 1994). Emprset kysytäjoustot lasketaa kaavolla (4.6)-(4.8). Htajousto: e jt = j x + β t β j l w P j ½ t w t k ( kj ) l p jk kt δ, (4.6) j mssä δ j o Kroecker delta. Meojousto: e x t β = 1 +. (4.7) w t Kompesotu htajousto * e jt = ejt + w jt e x t. (4.8) 4.1 Kysytäsysteem ykstyselle kulutukselle Kysytäsysteem määrätää jo aemm estelly aesto perusteella. Kysytäsysteem perustuu movahesee, herarksee budjetot. Tämä tarkottaa kuluttaja hajautettua päätöksetekoa budjettsa kohdetamsesta. Kuluttaja tekee aluks päätökse mte hä jakaa ykstyset meosa karkemmalla meotasolla er kulutustarkotuks kute esm. eltarvkkes, ravtolapalveluh ja palveluh. Tämä jälkee kuluttaja kohdetaa meot alemma taso hyödykeryhm vastaavalla tavalla. Jakoa jatkuu kaua ku er o ryhmätasoja. Käytäössä aesto mahdollstaa movahese budjeto eltarvkkede osalta. Kolmvahesesta 13
budjetosta muodostuu kaavossa 1 oleva hyödykepuu. Esmerkks eltarvkkeet jakautuvat eljää ala ryhmää kaavo1: uole mukasest. Tässä tutkmuksessa ollaa kostueta ykstyse kulutukse meoje jakautumsesta. Se mukaa ykstye kulutusmeo jakautuu eltarvkkes, ravtolapalveluh, e-kestokulutushyödykkeet, palveluh ja alkohol. Jatkossa tarkastellaa tälle jaotukselle estmotavaa kysytäyhtälöryhmää. Myös eltarvkkede alryhmtykslle sovtett dyaamset AIDS-kysytäyhtälöt. Kaavo 1. Kolmvahee budjetot: hyödykepuu Lha Eltarv keet Kala Eläkuta Mua, mato, juusto Ykstye kuluts Ravtola palvelut Juomat Vrvotusjuomat Kahv, tee, kaakao Lepätuotteet Ekestokulutushyödykkeet Kasvkuta Vhaekset ja hedelmät Muut Vo, rasva Palvelut Soker Muut Alkohol 14
5. TULOKSIA 5.1 Tutkmukse tuloksa Dyaame AIDS-mall estmot rajotukslla (4.3a) (4.3d), vakka tlastollset testt ehdottvat jodek oletuste hylkäämstä, koska muute mall tulokset olsvat taloudellsessa melessä hakalast tulkttavssa 4. Estmaatte avulla lasketut emprset joustot ovat estettyä taulukossa 2. Joustot laskett keskarvohavaolla 5. Taulukko 2. Kysytäjoustot pääryhmlle KYSYNTÄJOUSTOT Htajoustot Keskvrhe Eltarvkkeet -0,36 0,07 Ravtolapalvelut -0,84 0,27 E-kestokulutushyödykkeet -0,41 0,1 Palvelut -0,64 0,08 Alkohol -0,59 0,17 Meojoustot Keskvrhe Eltarvkkeet 0,78 0,06 Ravtolapalvelut 1,3 0,18 E-kestokulutushyödykkeet 0,66 0,09 Palvelut 1,18 0,06 Alkohol 1,04 0,23 Kompesodut htajoustot Keskvrhe Eltarvkkeet -0,19 0,06 Ravtolapalvelut -0,73 0,26 E-kestokulutushyödykkeet -0,29 0,1 Palvelut -0,09 0,09 Alkohol -0,54 0,17 Aemma tetämykse perusteella eltarvkkede kysytäherkkyys kulutusmeoje ku htoje suhtee o matalamp ku ravtolapalvelulla. Tässä tutkmuksessa päädytt samaa johtopäätöksee. Joustoje etumerkt ja kokoluokka olvat odotettuja: Eltarvkkede htaherkkyys o matala ja meojousto o alle ykskköjoustavuude. Ravtolapalvelut ovat selväst alttmpa reagomaa sekä htoje että meoje muutokslle. 4 Symmetrsyys ja/ta homogeesuusehdot evät täyttyeet ks. lte 2 5 Tauluko joustot ovat laskettu keskarvohavaolla. Joustoja laskett myös er akaväleltä, kute esm. vmese vuode, kymmee vmese vuode havatoje keskarvolla. Vahtelua ol luoollsest hema, mutta e tlastollsest merktseväst. 15
Tulokset merktsevät stä, että kottaloukse tuloje ja ykstyse kulutukse kasvaessa kulutusmeot ravtolapalveluh kasvavat opeamm ku meot eltarvkkes. Myös herkkyys kulutukse muutoks meoje peetyessä o luoollsest ravtolapalvelulla korkeamp. Ku meot koko ykstysee kulutuksee kasvavat yhde prosettykskö, eltarvkkede kulutus ousee 0,78 ja ravtolapalvelude kulutus 1,30 prosettykskköä. Yhde proset lasku eltarvkkede hossa ostaa de kulutusta 0,36 prosetta. Ravtolapalvelude htoje yhde proset aletumsesta seuraa 0,84 proset kasvu de kysytää. Eltarvkkede ja ravtolapalvelude kompesodut htajoustot ovat myös odotuste mukaset. Molemmat ovat egatvsa, mutta ravtolapalvelude jousto o suuremp ku mtä eltarvkkella. Mude hyödykkede tulokset ovat yllätyksellsempä. Palvelude htajousto o melko matala. Aesto mukaa palvelude suhteelle hta ja kulutusmeot ousevat molemmat vomakkaast yl tarkasteluaja. Palvelude meo-osuus ousee ete suhteessa muh ykstyse kulutukse hyödykkes. Palveluje tarkemp jakame alaryhm vos tuottaa perusteellsempaa tetoa. Alkohol htajousto o alle yhde ja meojousto o 1,04. 5.2 Tuloksa eltarvkkede alaryhmlle Rajotukslla (4.3a) (4.3d) estmodut hta- ja meojoustot eltarvkkede alaryhmlle ovat taulukossa 3-8. Ltteessä 1 o de joustomatrst. Alaryhme joustot ovat samaa suuruusluokkaa verrattua esmerkks Edgerto et al.(1996) tuloks. Huomattav muutos o eltarvke ryhmä hyödykkeellä Juomat, joka htajousto o selväst aletuut. Muutos leee sytyyt pääos stä, että tässä tutkmuksessa alkoholjuome osuus o puhdstettu pos juome aestosta, ku taas Edgerto et al.(1996) evät olleet stä teheet. Taulukko 3. Kysytäjoustot eltarvkkelle KYSYNTÄJOUSTOT Htajoustot Eläkuta -0,59 Juomat -0,10 Kasvkuta -0,51 Muut -0,47 Meojoustot Eläkuta 1,17 Juomat 0,34 Kasvkuta 1,07 Muut 0,79 16
Taulukko 4. Kysytäjoustot eläkualla KYSYNTÄJOUSTOT Htajoustot Lha -0,80 Kala -0,81 Mua, mato, juusto -0,47 Meojoustot Lha 1,20 Kala 1,38 Mua, mato, juusto 0,66 Taulukko 5. Kysytäjoustot juomlle KYSYNTÄJOUSTOT Htajoustot Vrvotusjuomat -0,85 Kahv, tee, kaakao -0,42 Meojoustot Vrvotusjuomat 1,39 Kahv, tee, kaakao 0,58 Taulukko 6. Kysytäjoustot kasvkua tuottelle KYSYNTÄJOUSTOT Htajoustot Lepätuotteet -0,77 Vhaekset ja hedelmät -0,96 Meojoustot Lepätuotteet 0,82 Vhaekset ja hedelmät 1,18 Taulukko 7. Kysytäjoustot mulle KYSYNTÄJOUSTOT Htajoustot Vo, rasva -0,77 Soker -0,82 Muut -0,76 Meojoustot Vo, rasva 0,91 Soker 0,95 Muut 1,40 17
5.3 Joustoje arvoja mussa tutkmuksssa Seuraavassa vertalussa kesktytää kompesotuh htajoustoh, sllä e soveltuvat use tavallsa htajoustoja paremm hyvvotteoreetts tarkasteluh. Joustoje määrttämsee o er tutkmuksssa käytetty erlasa meetelmä, erlasta aestoa ja luoktusta. Tarkotus o tarkastella aoastaa vmeakasssa tutkmuksssa saatuje joustoje suuruusluokkaa. Kute taulukosta 3 ähdää, tämä tutkmukse tulokset evät pokkea oleellsest akasemmasta tutkmustedosta. Eltarvkkede kompesotu htajousto o kakssa, erlasa meetelmä ja aestotyyppejä käyttävssä tutkmuksssa pe. Kulutustottumukset äyttävät pysyee ravo osalta ylesellä tasolla muuttumattoma. Taulukko 8. Joustoja tässä ja mussa tutkmuksssa Tutkmus Aestotyypp ja kysytämall Maa Eltarvkkede kompesotu htajousto Ravtolapalvelude kompesotu htajousto Tämä tutkmus akasarja 1975-2004, DAIDS Suom -0,19-0,73 Edgerto et al. akasarja 1960-1990, DAIDS Suom -0,05-0,87 Suoem et al. pokklekkausaesto v1990, QAIDS Suom -0,11 USDA pokklekkausaesto v1996, Florda-PI Suom -0,29 Assarsso akasarja 1980-1998, AIDS vrhee korjaus -mall Ruots -0,36-0,61 Kostava huomo o, että tuoreessa ruotsalasessa kysytätutkmuksessa eltarvkkede kompesotu htajousto o hema suuremp, ku mussa tutkmuksssa (Assarsso 2004). Kysese tutkmukse aesto hyödykeryhme koostumus ja akaväl (1980-1998) olvat erlasa, kute ol myös käytetty kysytäjärjestelmä (AIDS vrhee korjaus -mall). Eltarvkkede joustotutkmuksa o lukusa, ku taas ravtolapalvelude joustoja e ole yhtä paljo saatavlla. Käsllä olevassa tutkmuksessa saadut ravtolapalvelude htajoustot ovat samaa kokoluokkaa ku verrokktutkmuksssa. 18
6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Tutkmuksessa selvtett eltarvkkede ja ravtolapalvelude kysytäjoustoja. Ykstye kulutus jaett eltarvkkes, ravtolapalveluh, ekestokulutushyödykkes, palveluh ja alkohol. Kulutusakasarjat kerätt kasataloude tlptoaestosta vuoslta 1975-2004. Eltarvkkede kulutus- ja htakehtystä tarkastelt graafsest ja kysytäaalyysä varte muodostett kysytämall. Emprseks kysytämallks valkotu dyaame AIDS-formulaato. Valttuu kysytäspesfkaatoo päädytt etukätesformaato ja tlastollse testaamse avulla. Tutkmukse tuloste mukaa eltarvkkede kysytä o joustamatota sekä htoje, että tuloje suhtee. Htajoustoks saat -0,36 ja meojoustoks 0,78. Ravtolapalvelude kysytä ol joustavampaa. Se htajousto ol 0,84 ja meojousto 1,30. Tämä tarkottaa stä, että jos eltarvkkede hta laskee proset, de kulutus ousee 0,36 %. Ravtolapalvelulla yhde proset ha lasku johtaa 0,84 %: kysyä ousuu. Vastaavast, jos tulot ousevat proset eltarvkkede kulutus kasvaa 0,78 %:a eltarvkkella ja 1,30 %:a ravtolapalvelulla, mude tekjöde pysyessä vakoa. Joustot osottautuvat eakko-odotuste mukasks. Eltarvkkeet ovat välttämättömyyshyödykketä ja de kysytä o sekä htoje että tuloje muutoste suhtee joustamatota. Kulutustottumukset äyttävät pysyee ravo osalta muuttumattoma. 19
LÄHTEET Deato, A. & Muellbauer, J. 1980a. A Almost Ideal Demad System. Amerca Ecoomc Revew 70: 312-326. Deato, A. & Muellbauer, J. 1980b. Ecoomcs ad Cosumer Behavor. Cambrdge, Eglad: Cambrdge Uversty Press. 450 p. Edgerto, D. L., Assarsso, B., Hummelmose, A., Laurla, I. P., Rckertse, K. & Vale, P. H. 1996. The Ecoometrcs of Demad Systems. Wth Applcatos to Food Demad Nordc Coutres. Kluwer Academc Publshers. Kettue, L. 1968. Demad ad Supply of Pork ad Beef Flad. Maataloude taloudellse tutkmuslatokse julkasuja 11. 93 p. Helsk. Latvala, T. 1996. Eltarvkkede kulutuseusteet vuoslle 1996 ja 1997. Helsg ylopsto. Taloustetee latos. 66 s. Helsk. Laurla, I. P. 1994. Demad for Food Products Flad: A Demad System Approach. Agrcultural Scece Flad 3: 315-420. Helsk. Phkala, K. U. 1941. Suome kaamuahtoje muodostumsesta maalmasoda jälkee. Suome maatalousteteellse seura julkasuja 46. 277 s. Hämeela. Rusae, S. 2003. Eltarvkkede kulutuskehtys 1930-luvulta ja eusteet vuotee 2005. Helsg ylopsto. Taloustetee latos. Selvtyksä ro 20. 91 s. Sullström, R. & Suoem, I. 1995. The Structure of Household Cosumpto Flad, 1966-1990. Valto taloudelle tutkmuskeskus. VATT-tutkmuksa 27. 220 s. Helsk. Vré, M. 1983. Ykstyse kulutusmeoje rakee ja kehtys Suomessa vuosa 1950-1986. Elkeoelämä tutkmuslatos. Sarja B 37. 235 s. Helsk. 20
LIITE 1 Htajoustot ja meojoustot meoryhmttä Taulukossa L1 o rajottella (4.3a) (4.3d) estmodut joustomatrst pääryhmlle. Taulukossa L2 o rajottamattomaa estmodut joustomatrst pääryhmlle. Taulukossa L3 L7 rajottella (4.3a) (4.3d) estmodut joustomatrst eltarvkkede alaryhmlle. Taulukko L1. Joustot ykstyselle kulutukselle rajottella (4.3a) (4.3d) Ykstye kulutus yhtälö Eltarvkkeet 1 Ravtolapalvelut 2 E-kestokulutushyödykkeet 3 Palvelut 4 Alkohol 5 Htajousto 1 2 3 4 5 1-0,361890-0,026720-0,094830-0,243890-0,051590 2-0,191970-0,835580 0,158228-0,477170 0,048457 3-0,093920 0,126173-0,407280-0,327620 0,039058 4-0,207670-0,072140-0,212290-0,644760-0,044530 5-0,274040 0,093182 0,057436-0,320570-0,592380 Meojousto 1 0,778915 2 1,298037 3 0,656684 4 1,181381 5 1,036365 Kompesotu htajousto 1 2 3 4 5 1-0,186510 0,148661 0,080545-0,06851 0,123793 2-0,087980-0,731580 0,262221-0,37318 0,152450 3 0,016739 0,236835-0,290310-0,21696 0,149719 4 0,346591 0,482118 0,341965-0,09050 0,509730 5-0,135180 0,232035 0,196288-0,18172-0,536670 21
Taulukko L2. Joustot ykstyselle kulutukselle lma rajotteta Ykstye kulutus yhtälö Eltarvkkeet 1 Ravtolapalvelut 2 E-kestokulutushyödykkeet 3 Palvelut 4 Alkohol 5 Htajousto 1 2 3 4 5 1-0,335879-0,151563-0,131072-0,156949-0,082814 2-0,077924-0,836500 0,074481-0,637915 0,134243 3-0,086154 0,429220-0,447418-0,660421 0,065101 4-0,292736-0,057814-0,109863-0,503298-0,071482 5 0,164686-0,476121-0,369293-0,616101-0,437416 Meojousto 1 0,846724 2 1,332963 3 0,606043 4 1,093553 5 1,588411 Kompesotu htajousto 1 2 3 4 5 1-0,145232-0,083727 0,014405 0,240300-0,037297 2 0,222203-0,729709 0,303499-0,012544 0,205898 3 0,050301 0,477773-0,343293-0,376090 0,097680 4-0,046514 0,029797 0,078022 0,009753-0,012697 5 0,522329-0,348865-0,096386 0,129116-0,352029 22
Taulukko L3. Joustot eltarvkkeet -alaryhmälle Eltarvkkeet yhtälö Eläkuta 1 Juomat 2 Kasvkuta 3 Muut 4 Htajousto 1 2 3 4 1-0,589490-0,080490-0,323740-0,174480 2-0,004870-0,097900-0,216720-0,016390 3-0,411650-0,136820-0,506030-0,020290 4-0,319010-0,053120 0,049099-0,465020 Meojousto 1 1,168203 2 0,335881 3 1,074780 4 0,788046 Kompesotu htajousto 1 2 3 4 1-0,080390 0,428614 0,185368 0,334621 2 0,027176-0,065850-0,184670 0,015662 3-0,076440 0,198393-0,170820 0,314923 4-0,195380 0,070518 0,172734-0,341380 Taulukko L4. Joustot eläkuta -alaryhmälle Eläkuta yhtälö Lha 1 Kala 2 Mua, mato, juusto 3 Htajousto 1 2 3 1-0,799320-0,031730-0,372970 2-0,275860-0,814040-0,289850 3-0,192150 0,000150-0,472450 Meojousto 1 1,204013 2 1,379755 3 0,664447 Kompesotu htajousto 1 2 3 1-0,188260 0,579328 0,238095 2-0,156820-0,695000-0,170820 3 0,077755 0,270053-0,202550 23
Taulukko L5. Joustot juomat -alaryhmälle Juomat yhtälö Vrvotusjuomat 1 Kahv, tee, kaakao 2 Htajousto 1 2 1-0,845860-0,544870 2-0,165230-0,415930 Meojousto 1 1,390727 2 0,581158 Kompesotu htajousto 1 2 1-0,126350 0,174646 2 0,115256-0,135440 Taulukko L6. Joustot kasvkuta -alaryhmälle Kasvkuta yhtälö Lepätuotteet 1 Vhaekset ja hedelmät 2 Htajousto 1 2 1-0,766390-0,053280 2-0,235120-0,946380 Meojousto 1 0,819671 2 1,181498 Kompesotu htajousto 1 2 1-0,339480 0,357880 2 0,353718-0,373280 24
Taulukko L7. Joustot muut -alaryhmälle Muut yhtälö Vo, rasva 1 Soker 2 Muut 3 Htajousto 1 2 3 1-0,769400-0,132280-0,008370 2-0,081970-0,820040-0,051880 3-0,165410-0,481090-0,756200 Meojousto 1 0,910044 2 0,953916 3 1,402706 Kompesotu htajousto 1 2 3 1-0,498740 0,138382 0,262289 2 0,462556-0,275510 0,492609 3 0,019404-0,296270-0,571380 25
LIITE 2 Kysytäjärjestelmä sopvuude arvot Eltarvkkede kysytöje kuvaajks sovtett erlasa staattsa ja dyaamsa kysytämalleja, josta testaamalla valtt sopv mallspesfkaato. Krteereä käytett sekä taloudellsa, että tlastollsa hypoteeseja. Taloudellset hypoteest Taloudellset hypoteest vodaa jakaa karkeast kahtee ryhmää: kysytämall tulktaa lttyvät ja kysytäteoraa lttyvät (Edgerto ym. 1996, s. 103). Tulktaa katsotaa lttyvä seuraava parametreh lttyvä hypoteeseja: 0 α 1 (tomeetuloo tarvttava meo-osuus), θ 0 (sopeutumse johdomukasuus). Lsäks dyaame sopeutumse sopvuutta varte o tarkstettu seltysastede käyttäytyme staattse ja dyaamse mall välllä. Kysytäteora mukaa homogeesuus- ja symmetrsyysrajote ovat vomassa. Kompesotu jousto e vo olla teora mukaa postve; e * 0. Parametreh α, θ ja joustoh e * lttyvät okeat merkksyydet tarkstett ykssuutasella testllä (10% merktsevyystasolla ks. Edgerto ym. 1996, s.103). Tlastollset hypoteest Kysytämallspesfkaato valassa ja arvossa käytett seuraava tlastollsa krteeretä: Seltysaste, autokorrelaato, heteroskedastsuus, ormaalsuus. Seltysastetta vertalt er mallvahtoehtoje välllä ja autokorrelaato testatt Breusch-Godfreytestllä (GP) (vähäse havatomäärä taka käytett F-testsuuretta ks. Laurla 1994, s. 372). Heteroskedastusuude havaot käytett Breusch-Paga- (BP) ja ormaalsuude tutkskeluu Shapro-Wlk-testä. Tlastollste teste hypoteest tarkstett 5%: merktsevyystasolla. Tuloksa testestä Homogeessuus- ja symmtersyyshypotees testatt kaklle vdelle kysytäyhtälölle yhdessä. Muut testaukset suortett ykstelle kysytäyhtälöttä. Homogeesuus ja symmetrsyys hypoteest hylätt, ku kakk muut luetellut hypoteest jävät vomaa. Esmerkks yhtälöde vrheterme autokorrelomattomuus, homoskedastsuus ja 26
ormaalsuus jävät hylkäämättä jokasessa Ykstyse kulutukse yhtälössä (taulukko L8) Taulukko L8. test BP GP Shapro_Wlk yhtälö p-arvo p-arvo p-arvo Eltarvkkeet 0,49 0,053 0,64 Ravtolapalvelut 0,54 0,33 0,29 E-kestokulutushyödykkeet 0,23 0,42 0,74 Palvelut 0,54 0,47 0,23 Alkohol 0,31 0,5 0,21 Tarkasteltuje krteere mukaa AIDS-mall dyaame spesfkaato tuott tyydyttävä tuloksa teste suhtee ja ol paremp vahtoehto myös seltysasteeltaa ku staatte mall. Kysytäteora mukaset homogeesuus ja symmetrsyys evät toteutueet mallssa. Tulos o vars tuttu edellsstä kysytätutkmukssta. 27
LIITE 3 Estmottulokset Taulukko L9. Estmottulokset ykstyselle kulutukselle rajottella (4.3a) - (4.3d) Ykstye kulutus yhtälö adj R^2 Eltarvkkeet 1 0,99 Ravtolapalvelut 2 0,94 E-kestokulutushyödykkeet 3 0,96 Palvelut 4 0,99 Alkohol 5 0,79 parametrestmaatt α 1 2 3 4 5 β θ θ 1 2 θ3 θ 4 θ 5 1 0,51 0,12-0,01-0,05-0,05-0,02-0,05 0,20-0,97 0,09-0,01 0,69 2-0,05-0,01 0,01 0,03-0,04 0,01 0,02 0,10 0,79-0,27-0,09-0,53 3 0,76-0,05 0,03 0,06-0,05 0,01-0,06-0,24-0,15-0,01-0,25 0,66 4-0,34-0,05-0,04-0,05 0,16-0,02 0,08-0,04 0,42 0,44 0,47-1,29 5 0,13-0,02 0,01 0,01-0,02 0,02 0,01-0,03-0,09-0,24-0,11 0,47 keskvrheet α 1 2 3 4 5 β θ θ 1 2 θ3 θ 4 θ 5 1 0,09 0,02 0,01 0,01 0,02 0,01 0,01 0,06 0,15 0,08 0,05 0,19 2 0,10 0,01 0,02 0,01 0,02 0,01 0,01 0,05 0,13 0,07 0,04 0,17 3 0,12 0,01 0,01 0,02 0,02 0,01 0,02 0,08 0,18 0,12 0,05 0,25 4 0,19 0,02 0,02 0,02 0,04 0,01 0,03 0,12 0,30 0,16 0,09 0,41 5 0,09 0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,06 0,15 0,07 0,04 0,19 t-arvot α 1 2 3 4 5 β θ θ 1 2 θ3 θ 4 θ 5 1 5,43 7,49-0,17-4,34-2,87-1,58-3,74 3,14-6,61 1,10-0,13 3,61 2-0,49-0,17 0,48 2,38-2,53 0,54 1,66 2,03 6,15-3,83-2,52-3,18 3 6,24-4,34 2,38 2,69-2,51 0,46-3,69-3,16-0,80-0,10-4,66 2,67 4-1,75-2,87-2,53-2,51 4,38-1,19 3,11-0,30 1,41 2,66 5,16-3,14 5 1,43-1,58 0,54 0,46-1,19 2,40 0,16-0,44-0,58-3,51-2,77 2,47 28
Taulukko L10. Estmottulokset ykstyselle kulutukselle lma rajotteta (4.3a) - (4.3d) Ykstye kulutus yhtälö adj R^2 Eltarvkkeet 1 0,99 Ravtolapalvelut 2 0,94 E-kestokulutushyödykkeet 3 0,97 Palvelut 4 0,99 Alkohol 5 0,87 parametrestmaatt α 1 2 3 4 5 β θ θ 1 2 θ3 θ 4 θ 5 1 0,40 0,13-0,03-0,05-0,04-0,01-0,03 0,21-0,81 0,14-0,02 0,48 2-0,08 0,01 0,01 0,02-0,05 0,01 0,03 0,06 0,70-0,22-0,07-0,47 3 0,80-0,04 0,07 0,05-0,12-0,02-0,07-0,35-0,43 0,05-0,22 0,95 4 0,00-0,12-0,03-0,02 0,24-0,04 0,04 0,20 0,64 0,13 0,39-1,36 5-0,11 0,02-0,02 0,00-0,03 0,02 0,03-0,12-0,10-0,10-0,08 0,40 keskvrheet α 1 2 3 4 5 β θ θ 1 2 θ3 θ 4 θ 5 1 0,14 0,02 0,03 0,01 0,02 0,01 0,02 0,07 0,16 0,09 0,05 0,20 2 0,11 0,01 0,03 0,01 0,02 0,01 0,02 0,06 0,13 0,08 0,04 0,17 3 0,18 0,02 0,08 0,02 0,03 0,02 0,03 0,09 0,21 0,12 0,06 0,26 4 0,23 0,01 0,05 0,03 0,04 0,02 0,03 0,12 0,27 0,16 0,08 0,34 5 0,11 0,03 0,02 0,01 0,02 0,01 0,02 0,05 0,12 0,07 0,04 0,12 t-arvot α 1 2 3 4 5 β θ θ 1 2 θ3 θ 4 θ 5 1 2,91 7,81-0,97-3,61-1,72-1,22-1,80 3,03-5,12 1,66-0,51 2,39 2-0,72 0,43 0,37 1,93-2,31 0,71 1,67 1,15 5,33-3,01-1,78-2,83 3 4,56-2,21 2,11 2,25-3,98 1,60-2,76-3,97-2,08 0,31-3,63 3,68 4-0,02-4,36-0,64-0,96 6,29-2,42 1,35 1,74 2,33 0,83 4,95-3,96 5-1,01 1,91-1,23-0,01-1,44 2,91 2,09-2,28-0,78-1,24-2,32 2,51 29
LIITE 4 AIDS-kysytäsysteem johtame Eltarvkkede ja ravtolapalvelude kysytöje ajatellaa käyttäytyvä kuluttaja valtateora mukaa. Teora kertoo, kuka yksttäste kuluttaje hyödy maksmot ohjaa hyödykkee kysytää. Tässä luvussa estellää kuluttaja valtateora lyhyest. Teora esttäme perustuu Deato ja Mullbauer (1980b) estyksee. Kuluttaja valta Kuluttaja valtateora mukaa kuluttaja valtsee melesesä hyödykekor varojesa puttessa. Tos saoe maksmo hyötyää. Meltymyksä kutsutaa taloustetessä preferesseks ja varallsuude aheuttamaa valtoje rajallsuutta budjettrajotteeks. Kuluttaja budjettrajote vodaa lmottaa merkö: = 1 p q x, (L1) mssä x o kokoasmeoja, p o hyödykkee hta ja q o hyödykkee kysytty määrä. Kuluttaja preferessjärjestystä vodaa kuvata kulutuskorella el hyödykeyhdstelmllä. Seuraavaks estettävät kuus aksoomaa kuvaavat preferesseh lttyvä oletuksa. Nde mukaa kuluttaja valat ovat ratoaalsa ja johdomukasa. 1) Refleksvsyys qf q Mkä tahasa hyödykeyhdstelmä o yhtä hyvä ku se kassa dette yhdstelmä. 2) Täydellsyys q1f q 2 ta q2 f q1 ta q ~ q 1 2 Kuluttajaosaa asettaa kakk kulutuskort järjestyksee ja päättää de paremmuudesta. 3) Trastvsuus Jos q1f q2 ja q2 f q3 tästä seuraa, että q1f q3 Kuluttaja preferesst ovat johdomukaset, ratoaalset. 30
4) Jatkuvuus Hyödykeavaruudessa määrtetty samahyötyfukto o jatkuva jokasessa psteessä. 5) Kyltymättömyys Jos kulutuskort q 1 ja q 2 ovat dettset muute pats kulutuskorssa q 1 o yhtä hyödykettä eemmä ku korssa q 2, sllo q1f q2. 6) Ato kovekssuus Kuluttaja prefero aa ssäpsteratkasua urkkaratkasuu verrattua. Kuluttaja valtsee kulutuskorsa preferessesä mukasest ehdolla että budjett e ylty. Kuluttaja maksmo tällö hyötyää u aetulla budjettrajotteella: maxu( q1, K, q ) (L2) ehdolla x = = 1 p q. (L3) Dualteett ja meofukto Dualteett kästettä käytetää johdettaessa kysytäfuktot. Dualsuus tarkottaa hyödy ja budjettrajottee yhteyttä, joka vodaa ähdä kahdesta er äkökulmasta. Hyödy maksmot budjettrajotteella o kolko toe puol ja kulutusmeoje mmot tetyllä hyötytasolla toe. Molemmat kertovat samasta kuluttaja valasta: kuluttaja pyrk löytämää optmaalse kulutustaso hyödykkeelle preferessehsä ähde mutta varojesa puttessa. Estetää kuluttaja optmotogelma meoje mmo kaalta: m x = = 1 p q (L4) ehdolla v( q 1, K, q ) = u. (L5) Ratkasu ogelmaa o hcksläe kysytäfukto, joka argumettea ovat hyöty ja hat: q = h ( u, p). (L6) 31
Sjottamalla (L6) budjettrajotteesee saadaa meofukto x = p h ( u, p) = 1 = c( u, p), (L7) joka äyttää asetetu hyötytaso saavuttamsee tarvttava mmkulutusmeo aetulla htavektorlla. Meofukto ptää toteuttaa vs seuraavaa omasuutta (Laurla 1994, s. 341): 1) Homogeesuus. Meofukto o htoje suhtee esmmäse astee homogeee fukto. 2) Kasvavuus. Meofukto kasvaa verraollsest hyötyy ja e-väheevä htoje suhtee. 3) Kokaavsuus. Meofukto o htoje suhtee kokaav. 4) Jatkuvuus. Meofukto o htoje suhtee jatkuva fukto. 5) Käytettävyys. Meofukto jatkuvuudesta seuraa, että se osttasdervaatat htoje suhtee ovat hcksläsä kysytäfuktota. AIDS-kysytäyhtälöt AIDS-kysytäyhtälöt johdetaa edellä matut omasuudet omaavsta meofuktosta dualteet avulla. Deato ja Muellbauer (1980a) kehttämä kysytäsysteem johtame alotetaa meofuktosta: l x = l c( u, p) = l{ a( p)} + u l{ b( p)}, (L8) joka o htoje suhtee epäleaare ja hyödy suhtee leaare. l x tarkottaa kulutusmeoa, joka tarvtaa asetetu hyötytaso u ( 0 u 1) saavuttamsee htatasolla p = ( p 1, K, p ). a ( p) osottaa se kteä kustaukse, joka tarvtaa vähmmäskulutuksee ( u = 0) ja o muodoltaa: 1 a( p ) = α p. (L9) + α k l pk + kj l p 0 k k = 1 2 l k = 1 j= 1 j b ( p) kuvaa kuka paljo kulutusmeoa tarvtaa korkempaa mahdollsee hyötytasoo: 32
β b( p ) = p k k. (L10) β 0 k AIDS-meofukto o täte muotoa: 1 k x = c u = + k pk + l β l l (, p ) α α l p 0 k, (L11) 2 k = 1 kj l pk p j + uβ 0 k = 1 j= 1 k = 1 jossa α, β ja ovat parametreja. Meofukto l c ( u, p) o htoje suhtee leaarsest homogeee, jos k = 1 α k = 1 ; = = kj kj β k = 0. (L12) k = 1 j= 1 k = 1 Kysytäfuktot saadaa dervomalla meoyhtälö (L11) htoje suhtee l c( u, p) l p pq = c( u, p) = w, (L13) jossa w o hyödykkee meo-osuus. Meo-osuus vodaa lmasta myös yhtälö (L11) avulla: w β k = α + l p + β uβ p, (L14) j k 0 j= 1 k = 1 k 1 jossa ( j = j + j ). Jos kuluttaja maksmo hyötyää, kulutusmeo x o yhtä ku 2 c ( u, p) jollo hyöty u vodaa lmottaa htoje p ja kulutusmeo x fuktoa. Sovellettaessa tätä yhtälö (L11) kassa ja sjottamalla se stte yhtälöö (L14) saadaa lopulta budjettosuusyhtälöks AIDS-kysytäfukto: w t xt = α + + j l pj β l, jossa (L15) j= 1 Pt P t k = 1 = α 0 + α k l pkt + ½ kj l pkt l p jt. (L16) k = 1 j= 1 33
PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT Pellervo Ekoomska Forskgssttut Eerkkatu 28 A, 00180 Helsk, Flad puh. (09) 348 8844, telefax (09) 3488 8500, sähköpost: eco.res@ptt.f Pellervo taloudellse tutkmuslatokse julkasuja, publkatoer, Publcatos 19. Perttu Pyykköe. 2006. Factors affectg farmlad prces Flad 18. Vesa Slaskv. 2004. Tutkmus klpaluokeude ja maataloude säätely yhteesovttamsesta 17. Ak Kagasharju. 1998. Regoal Ecoomc Dffereces Flad: Varatos Icome Growth ad Frm Formato. 16. Pertt Kukkoe. 1997. Rahapoltkka ja Suome krs Pellervo taloudellse tutkmuslatokse raportteja, forskgsrapporter, Reports 199. Ero Järve Aa-Kasa Rämö. 2006. Eergapuu tuotato ja markkat: Metsäomstajakysely 198. Jae Huovar Jaakko Kader - Raja Volk. 2006. Väestöraketee muutos, tuottavuus ja kasvu 197. Ass Ratala. 2006. Growth of ew frms: Evdece from Flad 1996-2003 196. Tmo Rauhae Ar Peltoem. 2006. Eltarvkkede ja ruokapalvelude arvolsäverotus EU:ssa ja Suomessa. VATT-tutkmuksa 122. 195. Pas Holm Jukka Jalava Pekka Ylöstalo. 2006. Työttöme työkyky vuoa 2005. Työpoltte tutkmus 308., työmsterö 194. Marko Mäk-Hakola Mkko Toropae. 2005. Metse suojelu vakutukset tuotatoo ja työllsyytee Alueelle ja valtakualle paos-tuotosaalyys 193. Ar Peltoem. 2005. Työllste työkyky vuoa 2004. Työpoltte tutkmus 273, Työmsterö, Pellervo taloudellse tutkmuslatokse raportteja :o 193. 192. Terh Latvala Att Suokaas. 2005. Automaattse lypsyjärjestelmä käyttööotto: kaattavuus ja haktaa vakuttavat tekjät Pellervo taloudellse tutkmuslatokse työpapereta, dskussosuderlag, Workg Papers 83. Tapo Tll Aa-Kasa Rämö. 2006. Puukauppoje tuleva kehtys 82. Hekk Kukko. 2006. Asutokute koo kehtys Suomessa Suurperhestä yksasujks 81. Mkko Pakkae. 2006. Palveluje alueelle tuotato Suomessa 80. Jukka Jalava. 2006. Producto, prmary, secodary, ad tertary: Fsh growth ad structural chage, 1860-2004 79. Mer Vrolae. 2005. Veäjä maatalous- ja eltarvkesektor muutoksessa 78. Hekk Lehtoe Perttu Pyykköe. 2005. Maataloude rakeekehtysäkymät vuotee 2013 77. Jae Huovar Raja Volk. 2005. Alueellste asutomarkkode kehtys vuotee 2008 76. Karola Ldroos. 2005. Metsäomstaje tavotteet sekä teto- ja euvotatarpeet 75. Tapo Tll. 2005. Itämere aluee ja Veäjä metsäsektor kehtysskeaarot vuotee 2010 meessä 34