Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely
|
|
- Outi Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola
2 TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden latos KLEEMOLA, PEKKA: Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Pro gradu tutkelma: 59 svua Kansantaloustede Toukokuu 2007 Tämän tutkmuksen tarkotuksena on selvttää, mten kansanvälnen verotus vakuttaa yrtysten käyttäytymseen. Er valtot verottavat yrtyksä er verokannolla ja erlaslla verotusmenetelmllä. Verotuksen vodaan olettaa vakuttavan sekä uuden tuotantoykskön sjantmaan valntaan että shen mten yrtyksen raportomat votot jakautuvan valtoden kesken. Työssä tullaan esttelemään suunnttelumahdollsuuksa, jota erot maden välsssä verokannossa ja verotusjärjestelmssä yrtykslle tarjoavat. Työssä tullaan myös käymään läp kansanvälsen yrtysverotuksen peruskästtetä ja verotusmenetelmä, joden perusteella yrtysten tulosta verotetaan. Työssä estellään teoreettset mallt sekä srtohnnottelusta että velan allokonnsta konsernyrtysten välllä. Tämän ohella tutkelmassa käydään läp er välyhtesötyyppejä ja perehdytään nden tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Lsäks työssä käydään läp emprsä tutkmuksa, jolla on pyrtty saamaan vahvstusta olettamukselle, että yrtysten raportomat votot todellakn ovat keskmäärn suurempa alhasen verotuksen valtossa kun korkean verotuksen valtossa. Sekä teoreettset mallt että emprset tutkmukset osottavat, että yrtyksllä on mona kenoja, joden avulla ne vovat penentää globaala kokonasverorastustaan. Näyttää myös sltä, että yrtykset käyttävät nätä mahdollsuuksa hyväkseen. Tosaalta, kun tuloksen srtämsen mahdollsuus lsää verotettavan tuloksen joustavuutta, saattaa se samanakasest aheuttaa reaalnvestonten veroherkkyyden penenemstä. Tämä johtuu taas stä, että yrtykset kykenevät tuloksen srtämsen avulla välttämään osan nvestonnn kohdemaan asettamasta verorastuksesta. Mahdollsuus srtää tuloja valtosta toseen saattaa täten erässä tapauksssa hekentää suoren sjotusten ja yhtöverokantojen välstä rppuvuussuhdetta. Avansanat: kansanvälnen verotus, suorat sjotukset, tuloksenjärjestely, verosuunnttelu
3 1 JOHDANTO ULKOMAISET SUORAT SIJOITUKSET JA KANSAINVÄLINEN VEROTUS Ulkomaset suorat sjotukset Kansanvälsen verotuksen peraatteet Verotuksen neutraalsuus Kaksnkertanen verotus ja sen postamsessa käytettävät menetelmät KANSAINVÄLISEN KONSERNIN VEROSUUNNITTELU Tuloksenjärjestelyn välneet Srtohntojen määrttämnen TULOKSENJÄRJESTELYN MAHDOLLISUUKSIA KUVAAVAT MALLIT Velan allokonnn mall Ssästen lketomen ja srtohnnottelun mall VÄLIYHTEISÖJEN KÄYTTÖ VEROSUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Välyhtesöjen käytön motvt Veroketaat Holdngyhtöt Rahotusyhtöt Välyhtesöjen käyttöä rajottavat tekjät TUTKIMUSTULOKSIA VEROSUUNNITTELUSTA Yrtyksen voton ja verokannan välnen yhteys Verotusmenetelmen vakutus yrtysten käyttäytymseen Tuloksenjärjestelyn toteuttamsen välneet Valtoden reagont konsernen tuloksenjärjestelyyn Rahotusyhtön käytön vakutus pääomankustannukseen ja efektvsn veroastesn LOPPUPÄÄTELMÄT...53 LÄHTEET...56
4 1 JOHDANTO Yrtysten kansanvälstymnen on vme vuoskymmennä edennyt varsn nopeast. Velä luvulla kansanvälstymnen tapahtu lähnnä vennn kautta. Tuotannon srtämnen ulkomalle alko laajemmassa mttakaavassa vasta 1980-luvulla. Pääomamarkknoden vapautuessa ja globalsaaton edetessä myös yrtysten omstus on kansanvälstynyt. Suur osa yrtysten tekemstä reaal-nvestonnesta suuntautuu tänä pävänä yrtyksen kotmaan ulkopuolelle. Yrtysten tekemät päätökset uusen tuotantoyksköden sjantpakosta syntyvät monen tekjän yhtesvakutuksesta. Yhtenä vakuttava tekjänä on kansanvälnen verotus. Kansanvälnen verosuunnttelu on er maden erlasten verokantojen taka monkansallselle yrtykselle erttän tärkeää. Oken toteutettuna hyvä verostratega vo olla yrtykselle suuren lsäarvon ja klpaluedun lähde. Tämän työn tarkotuksena on tutka, mllä kenolla yrtykset vovat penentää globaala kokonasverorastustaan. Työssä tullaan knnttämään huomota shen, mten kansanvälsten konsernen harjottama verosuunnttelu vakuttaa suoren sjotusten ja verotuksen välseen rppuvuussuhteeseen. Verotuksen vodaan olettaa vakuttavan sekä uuden tuotantoykskön sjantmaan valntaan että shen mten yrtyksen raportomat votot jakautuvan valtoden kesken. Täten työssä tullaan ertysest tarkastelemaan, mtä suunnttelumahdollsuuksa erot maden välsssä verokannossa ja verotusjärjestelmssä yrtykslle tarjoavat. Yrtysten tavotteena on luonnollsest raportoda mahdollsmman suur osa tulosta alhasen verotuksen valtossa, kun taas kustannuksa pyrtään srtämään korkeamman verotuksen valtohn. Kysesn tavottesn yrtykset vovat päästä esmerkks konsernn ssästen lketomen srtohnnottelun ja velan okeanlasen allokaaton avulla. Työssä tullaan esttelemään teoreettset mallt sekä srtohnnottelusta että velan allokonnsta. Lsäks työssä käydään läp emprsä tutkmuksa, 1
5 jolla on pyrtty saamaan vahvstusta olettamukselle, että yrtysten raportomat votot todellakn ovat keskmäärn suurempa alhasen verotuksen valtossa, kun korkean verotuksen valtossa. Luvussa 2 käydään läp, mtä ulkomaslla suorlla sjotukslla tarkotetaan. Lsäks luvussa 2 estellään kansanvälsen verotuksen peruskästtetä ja verotusmenetelmä. Luvussa 3 estellään kansanvälsen verosuunnttelun välnetä. Luvussa 3 estellään myös peraatteet, joden avulla konsernen ssäslle lketomlle on mahdollsta määrtellä srtohnnat, jotka kuvaavat mahdollsmman hyvn todellsuutta ja josta e aheudu mahdollsa vranomassanktota. Tämän jälkeen luvussa 4 estellään teoreettset mallt, joden avulla kuvataan, mten yrtykset pystyvät konsernn ssäsellä velan allokonnlla ja ssästen lketomen srtohnnottelulla hyödyntämään maden välsä eroja verokannossa ja stä kautta alentamaan kokonasverorastustaan. Konsernt vovat harjottaa verosuunnttelua myös ulkomasten välyhtesöjen avulla. Luvussa 5 käydään läp er välyhtesötyyppejä ja perehdytään nden tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Luvussa 6 estellään emprsä tutkmuksa, jolla on pyrtty selvttämään yrtysten er massa raportomen vottojen ja kysesten maden yhtöverokantojen välstä yhteyttä. Luvussa 6 estellään myös emprsä tutkmuksa, joden avulla vodaan selvttää syyt yrtysten kannattavuuksssa havatulle erolle korkean ja matalan verotuksen maden välllä. Tämän lsäks luvussa tarkastellaan rahotusyhtön käytön vakutusta pääomankustannuksn ja efektvsn veroastesn. 2
6 2 ULKOMAISET SUORAT SIJOITUKSET JA KANSAINVÄLINEN VEROTUS 2.1 Ulkomaset suorat sjotukset Ulkomalle suuntautuvalla suoralla sjotuksella (foregn drect nvestment, FDI) tarkotetaan nvestonta, joka tehdään nvestovan yrtyksen kotmaan rajojen ulkopuolelle pysyvän taloudellsen suhteen luomseks. Investont vodaan toteuttaa useammalla vahtoehtosella tavalla. Buckley (1998, 110) määrttelee, että suora sjotus vodaan toteuttaa esmerkks perustamalla ulkomalle uus tytäryrtys ta svukonttor, laajentamalla jo olemassa olevaa ulkomasta tytäryhtötä ta hankkmalla osuus ulkomasesta yhtöstä. Suorat sjotusvrrat ulkomalle koostuvat suorsta nettosrrosta emolta ulkomaselle tytäryhtölle pääoman ta velan muodossa ja ulkomasen tytäryhtön vottojen uudelleen sjottamsesta. Tavallsest suora sjotus on kokonasuus, joka ssältää pääoman ta velan lsäks esmerkks teknologan sekä johtams- ja markknonttatojen srtoa nvestontkohteeseen. Suora sjotus eroaa epäsuorasta el portfolosjotuksesta juur pysyvyyden ja määräysvallan suhteen: portfolosjotusten päätavotteena on saada sjotukselle mahdollsmman hyvä tuotto joskus erttän lyhyelläkn sjotusperspektvllä käyttämällä hyväks esmerkks kohdeyrtyksen osakkeen mahdollsta hnnotteluvrhettä pakallsessa pörssssä. Tavallsest portfolosjottaja e ole knnostunut käyttämään aktvsest määräysvaltaa kohdeyrtyksessä. Tällön myöskään yrtyksen sjantmaan yhtöverotuksella e voda olettaa olevan merkttävää vakutusta sjotuspäätöstä tehtäessä. Lsäks portfolosjotuksn lttyy usen sjotusten hajauttamnen useampaan kohteeseen, kun taas suora sjotus kohdstuu tyypllsest yhteen kohteeseen. 3
7 Tutkelman tarkotuksena on perehtyä juur suoren sjotusten ja verotuksen suhteeseen sekä kansanvälsen tomnnan tarjoamn verosuunnttelumahdollsuuksn. Portfolosjotuksa e tutkelmassa tarkastella. 2.2 Kansanvälsen verotuksen peraatteet Kansanvälsten konsernen verotuksessa kästellään usen tlanteta, jossa tulo ja tulonsaaja ta pääoma ja pääoman omstaja ovat yhteydessä useampaan valtoon. Monkansallsten konsernen kokonasverorastusta vodaan yksnkertastetust kuvata seuraavalla tavalla ( Keen, 1991, 167). h a T = T + T + T ha Yhtälön mukaan yrtyksen kokonasverorastus muodostuu yrtyksen kotmassta votosta kotmaahan maksetusta verosta T h, ulkomalla syntynestä tulosta ulkomalle maksetusta verosta T a ja ulkomassta tulosta kotmaahan maksetusta verosta T ha. Tutkelman tarkotuksena on tarkastella suoren sjotusten ulkomalla tapahtuvaa verotusta ja ulkomalla syntyneden ta seltä kotutettujen vottojen verotusta konsernn kotmaassa. Puhtaast kotmasten tulojen verotusta e ole tarkotus tutka. Monkansallsten yrtysten verotuksen selkeyttämseks valtoden tulee määrtellä säännöt, joden mukaan esmerkks ulkomasesta tytäryrtyksestä kotutettua vottoa verotetaan. Fskaalsessa melessä valtot luonnollsest haluasvat käyttää verotusvomaansa mahdollsmman laajast, mutta verotuksessa on luonnollsest myös mustettava kohtuullsuus ja okeudenmukasuus. Monet valtot ovatkn tämän taka solmneet kahdenkesksä ja monenkesksä verosopmuksa, joden avulla pyrtään selkeyttämään kansanvälstä verotusta. Suurn osa sopmukssta pohjautuu OECD:n 4
8 mallsopmukseen. Eassonn (1999, 27-28) mukaan verosopmusten ylesnä tavottena ovat: verotusokeuden jakamnen valtoden kesken, kansalasuuteen perustuvan syrjnnän postamnen, veropetosten ehkäsy, kansanvälsten nvestonten hallnnollsten esteden postamnen ja kansanvälsen kaksnkertasen verotuksen elmnont. Tärkempnä nästä vodaan kansanvälsen konsernn tomnnan kannalta ptää verotusokeuden jakamsta valtoden kesken ja kaksnkertasen verotuksen postamsta. Verotusokeuden jaon perustana vodaan ptää verotuksen alueellsta ulottuvuutta. Verotuksen alueellnen ulottuvuus vodaan määrtellä kolmen vahtoehtosen peraatteen mukasest: asunpakkaperaate, lähdevaltoperaate ja kansalasuusperaate. Asunpakkaperaatteen noudattamnen tarkottaa stä, että kukn valto verottaa maassa asuva hedän globaalsta tulosta ja pääomasta, rppumatta hedän kansallsuudestaan. Kansanvälsten konsernen ollessa verovelvollsa asunpakkaperaatteen noudattamnen tarkottaa stä, että kakk verotus tapahtuu emoyhtön kotmaassa. Ulkomasen tytäryrtyksen vottoa verotetaan ss samalla tavalla kun saman konsernn kotmasssa tompakossa syntynetä vottoja. Akasemmn estetyn konsernn kokonasverorastusta kuvaavan yhtälön osalta asunpakkaperaatteen soveltamnen tarkottaa seuraavaa (Keen, 1991, 168): a T = 0 ja ha T h a = τ π, jossa h τ = yhtöverokanta emoyhtön kotmaassa a π = ulkomalla sjatsevan tytäryrtyksen verotettava votto. 5
9 Lähdevaltoperaatetta sovellettaessa valtot taasen verottavat maassa syntyvä tuloja ja maassa sjatseva pääoma rppumatta nden omstajan asunpakasta ta kansallsuudesta. Konsernen tapauksessa tämä tarkottaa, että tytäryhtöden tulos on verotettavaa tuloa tulon syntymämaassa. Emoyhtön kotmaa vapauttaa ss ulkomalla syntyneet ja seltä kotutetut votot verotukselta, kun taas valto, jossa tytäryrtys tom verottaa tyttären vottoja samalla tavalla kun puhtaast kotmastenkn yrtysten vottoja. Lähdevaltoperaatteen noudattamsesta seuraa, että ha T = 0 ja a T a a = τ π, jossa a τ = yhtöverokanta valtossa, jossa tytäryrtys tom. Kolmas mahdollsuus kansanvälstä verotusta ohjaavaks menetelmäks on kansalasuusperaate, jonka mukasest jokanen valto verottaa oma kansalasaan. Kansalasa verotetaan hedän globaalsta tulosta ja pääomasta rppumatta stä asuvatko he veroja keräävässä valtossa va evät. Monkansallsa konserneja koskevassa verotuksessa kysesellä peraatteella on tosn penemp merktys, kun kahdella akasemmn mantulla menetelmällä. Käytännössä er maden verotus perustuu useamman peraatteen samanakaseen soveltamseen. Asunpakkaperaate on kutenkn monessa valtossa enssjasessa asemassa ja sen täydentäjänä käytetään lähdevaltoperaatetta. Suomessa kotmaset yhtöt ja maassa asuvat henklöt joutuvat maksamaan veroa maalmanlaajusesta tulosta ja pääomasta. Myös ulkomasa yhtötä verotetaan Suomesta peräsn olevasta tulosta ja Suomessa sjatsevasta pääomasta. Tämä tarkottaa, että kotmasn yrtyksn sovelletaan asunpakkaperaatetta, kun taas ulkomasa yrtyksä verotetaan 6
10 Suomessa lähdevaltoperaatetta noudattaen. Eräät valtot soveltavat kutenkn kakka kolmea peraatetta samanakasest. (Helmnen, 2002, 29.) 2.3 Verotuksen neutraalsuus Hyvän verojärjestelmän omnasuutena pdetään usen myös neutraalsuutta el stä, että verotus e muuta hmsten ta yrtysten käyttäytymstä stä, mtä se ols lman verojen olemassaoloa. Kansanvälsen verotuksen alueella neutraalsuudella on myös suur merktys; globaaln talouden tehokas tomnta edellyttäs, että verotus e suoss ta syrjs maan rajojen ulkopuolella tapahtuva transaktota puhtaast kotmasn verrattuna. Tässä melessä verotuksen e tuls esmerkks vakuttaa yrtyksen tekemään päätökseen stä, rakennetaanko uus tuotantolatos yhtön kotmaahan va johonkn muuhun maahan. Asunpakka- ja lähdevaltoperaatteet lttyvät lähesest keskesn neutraalsuuskästtesn, jotka ovat pääoman ventneutraalsuus ja pääoman tuontneutraalsuus. Asunpakkaperaatteen maalmanlaajusella soveltamsella nn yrtysten kun ykstyshenklödenkn verotuksessa vodaan mahdollstaa pääoman ventneutraalsuus, mkä tarkottaa stä, että valtoden tuls verottaa yrtysten ulkomalta peräsn oleva tuloja samalla efektvsellä rajaveroasteella kun kotmasa tuloja. Ventneutraalsuuden toteutumsen seurauksena verotuksen e ptäs vakuttaa nvestonnn kohdemaan valntaan. Lähdevaltoperaatteen globaal noudattamnen johtaa taasen pääoman tuontneutraalsuuteen, jonka seurauksena ulkomaset ja kotmaset nvestojat saavat samanlasesta nvestonnsta (rsk on sama) saman veron jälkesen tuoton, rppumatta stä mstä maasta nvestonnn rahotus on peräsn. Tuontneutraalsuuden toteutuessa emoyrtyksen kotmaalla e ole merktystä ulkomasen tytäryrtyksen verotuksen tomttamseen. Er maden verojärjestelmen 7
11 erlasuudesta johtuen molempa neutraalsuuskästtetä e voda saavuttaa samanakasest. Nän ollen valtot päätyvät suosmaan jompaa kumpaa vahtoehtoa. (Keen, 1991, ) 2.4 Kaksnkertanen verotus ja sen postamsessa käytettävät menetelmät Kansanvälsen verojärjestelmän tavotteena sanotaan usen olevan se, että kansanvälset tulot tulevat verotetuks kerran ja van kerran. Ulkomasten suoren sjotusten osalta tämä tarkottaa, että yrtysten kansanvälstymsen e ptäs mahdollstaa verojen täydellstä välttelyä, mutta sen e myöskään ptäs kohtuuttomast krstää konsernen verotusta. Koska er valtot soveltavat er verotusperaatteta samanakasest, saatetaan kutenkn päätyä tlanteeseen, jossa samaa tuloa verotetaan kahteen kertaan. Nän vo esmerkks käydä, jos valto, jossa tytäryrtys sjatsee, verottaa ensn yrtyksen vottoja ja sen jälkeen emoyrtyksen kotmaa verottaa myös samoja vottoja nden kotuttamsen yhteydessä. Tosn sllä e ole snänsä merktystä, kunka moneen kertaa jotan tettyä tuloa verotetaan. Oleellsta kansanvälsten konsernen kannalta on sen sjaan se, kunka korkea ulkomasten vottojen kokonasverorastus on. Verotuksen ylesenä tavotteena pdetään stä, että verorastus ols vähntään alhasempaa yhtöverokantaa käyttävän valton yhtöveron suurunen, mutta e kutenkaan korkeamp kun korkeamman yhtöverotuksen valton käyttämä verokanta. Kansanvälstä verotusokeutta jaettaessa lähdevaltoden ja asunpakka valtoden kesken, päädytään jossan tapauksssa tlantesn, jossa molemmat valtot verottavat samaa tuloa. Jotta kokonasverorastus e kysesssä tapauksssa nouss kohtuuttomaks, valtot pyrkvät verosopmuksa noudattaen postamaan kaksnkertasta verotusta, joko vapautusmenetelmää, hyvtysmenetelmää ta vähennysmenetelmää käyttäen. (Easson, 1999, ) 8
12 Vapautusmenetelmässä konsernn emoyhtön kotmaa vapauttaa ulkomasesta tytäryrtyksestä kotutetut votot verotukselta. Vapautus vo olla joko täydellnen ta osttanen. Vapautusmenetelmää sovellettaessa esmerkks hollantlanen emoyhtö maksaa saksalasen tytäryhtön tuloksesta van Saksan yhtöveron. Saksassa tomvan tytäryrtyksen hollantlaselle emolle maksama osnkoja e täten enää veroteta Hollannssa. Vapautusmenetelmän soveltamsesta seuraa, että ha T = 0. Vapautusmenetelmää käyttäven valtoden välllä saattaa tosn olla eroavasuuksa sen suhteen, mten kysestä menetelmää sovelletaan käytännössä. Erässä valtossa yrtykset vovat esmerkks vaata vapautusta kotmasesta verosta van, jos yrtyksellä on merkttävä omstusosuus ulkomasesta yrtyksestä. Lsäks ehtona vapautuksen saamselle vo olla, että vapautus myönnetään vasta sllon, kun ulkomalle maksetut yhtöverot ylttävät jonkn tetyn alarajan. (de Mooj & Ederveen, 2001, ) Hyvtysmenetelmässä lähdevaltoon maksetut verot saadaan vähentää asunvalton samalle tulolle määräämstä verosta. Jos esmerkks krekkalasella yhtöllä on tytäryhtö Tanskassa ja yhtöverokanta on Krekassa 40% ja Tanskassa 32%, maksaa krekkalanen yhtö tytäryhtön 100 euron tuloksesta 32 euroa veroa Tanskaan ja lsäks 8 euroa veroa Krekkaan. Hyvtysmenetelmästäkn on olemassa erlasa sovelluksa esmerkks sen suhteen, myönnetäänkö hyvtys täydellsenä va osttasena ja sen suhteen annetaanko konsernlle lykkäysetu va e. Melko ylenen menetelmä on sellanen, jossa konsernlle myönnetään lykkäysetu ja osttanen hyvtys ulkomalle maksetusta verosta. Lykkäysetu tarkottaa stä, että ulkomasa tuloja 9
13 verotetaan vasta nden kotuttamsen yhteydessä. Osttasella hyvtyksellä taasen tarkotetaan stä, että ulkomasten hyvtysten maksmmäärä e vo ylttää emoyhtön kotmaan yhtöverokannan mukasta verorastusta. Emoyhtön kotmaa e ss maksa veronpalautuksa konsernlle, vakka sen ulkomalle maksamat verot ylttäsvät kotmaan asettaman verorastuksen. Osttanen hyvtys ja lykkäysetu vodaan lmasta matemaattsest seuraavalla tavalla (Keen, 1991, ). h a ha ha τ τ T = D max ω, 0, a 1 τ jossa ha D = ulkomasesta tytäryhtöstä kotutettavan osngon määrä, ω = lähdevero valtossa, jossa tytäryrtys tom. Tlantessa, jossa ulkomalle maksetut verot ovat kotmaan veroja suuremmat, yrtyksellä sanotaan olevan ylmääräsä ulkomasa hyvtyksä (excess foreng credts). Yljäämä ulkomasssa hyvtyksssä tarkottaa stä, että edellä estetyssä yhtälössä pätee nolla-argumentt, el T ha = 0. Jos emoyhtön kotmaassa maksamat verot taasen ylttävät ulkomaset verot, yrtyksellä on aljäämä h a ulkomasssa hyvtyksssä (defct foreng credts). Tämä tarkottaa, että τ > τ, jonka seurauksena T ha > 0. Ulkomaslla hyvtyksllä on suur vakutus monkansallsten yrtysten tomntaan. Mkäl konsernlla on ylmääräsä hyvtyksä, saatetaan esmerkks ulkomasen tytäryrtyksen vottoa pyrkä srtohnnottelun avulla srtämään konsernn kotmaahan. Lsäks hyvtyksllä ja lykkäysedulla on vakutusta ulkomasen tytäryrtyksen rahotusrakenteeseen, kuten Hnes (1994) toteaa. Lykkäysedun myöntämsen seurauksena hyvtysmenetelmä tosn tom ulkomalla 10
14 pdätettyjen vottojen osalta kään kun vapautusmenetelmä. Vapautusmenetelmää soveltaven ta lykkäysetua myöntäven valtoden kannalta onkn samalla tavalla hatallsta, mkäl konsernt pyrkvät suuressa määrn srtämään ta pdättämään tulostaan alhasemman verotuksen valtohn (Alworth, 1988, 29). Mkäl hyvtys myönnetään yrtykslle täydellsenä, emoyhtön kotmaa joutuu maksamaan konsernlle veronpalautusta jos yrtyksellä on ylmääräsä ulkomasa hyvtyksä. Edellä estettyjen yhtälöden mukasest kotutetun tulon verorastus vodaan tällön kuvata seuraavast (Keen, 1991, 172): T ha h a ha τ τ = D ω. a 1 τ Hyvtyksen ollessa täydellnen on ss mahdollsta, että T ha < 0. Kolmas hyvtysmenetelmän sovellus on sellanen, jossa yrtykslle myönnetään osttanen hyvtys lman lykkäysetua. Menetelmää käytetään esmerkks muden kun osakeyhtömuotosten ulkomaan tomntojen verotuksessa. Lykkäysedun puuttumnen tarkottaa stä, että ulkomasa tuloja verotetaan emoyhtö kotmaassa rppumatta stä, onko kysesä vottoja velä kotutettu va e. Tästä seuraa, että verorastukseks muodostuu (Keen, 1991, 172): h a a (,0) ha T = max τ π T. Hyvtysmenetelmää vodaan soveltaa myös sten, että hyvtys on täydellnen, mutta lykkäysetua e yrtykslle myönnetä. Tässä tapauksessa on jälleen mahdollsta, että emoyhtön kotmaa joutuu 11
15 maksamaan monkansallselle yrtykselle veronpalautuksa. Verorastusta kuvaava yhtälö saa tällön seuraavan muodon: ha h a a T = τ π T. Kuten akasemmn todettn, kansanvälstä kaksnkertasta verotusta vodaan pyrkä postamaan myös vähennysmenetelmää käyttämällä. Vähennysmenetelmässä konsern saa kotmaan verorastusta laskettaessa vähentää ulkomalle maksetut verot ulkomalla syntynestä tulosta. Ulkomalle maksettuja veroja kästellään kotmaan verorastusta laskettaessa samalla tavalla kun mutakn kuluja. Tästä seuraa, että emoyhtön verorastus ulkomasten tulojen osalta on: ha h a a T = τ ( π T ). Vähennysmenetelmän ongelmana on, että se e kokonaan posta kaksnkertasta verotusta, mutta penentää kylläkn sen suuruutta (Keen, 1991, 173). Usemmat valtot soveltavat kansanvälsessä verotuksessaan joko vapautusmenetelmää ta osttasta hyvtystä täydennettynä lykkäysedulla. Emo-tytäryhtödrektv takaa, että EU-valtot soveltavat jompaakumpaa edellä mantusta menetelmstä kaksnkertasen verotuksen postamseks unonn alueelta. EU-masta Krekka, Espanja, Irlant ja Englant käyttävät hyvtysmenetelmää, muut soveltavat vapautusmenetelmää (de Mooj & Ederveen, 2001,11). On kutenkn todettava, että monet valtot soveltavat molempa järjestelmä samanakasest sten, että tetyt tulot vapautetaan kotmaassa verotukselta, kun taas toslle tulolle myönnetään hyvtys. Tämän seurauksena van muutamat valtot soveltavat puhdasta vapautus- ta hyvtysmenetelmää. Ylesest esmerkks ulkomaslle korkotulolle myönnetään van hyvtys. Aktvsesta lketomnnasta syntyneet tulot 12
16 sen sjaan usemmten vapautetaan verosta (Easson, 1999, 73). Suom esmerkks myöntää van rajallsen vapautuksen ulkomasen tytäryrtyksen maksamalle osngolle. 13
17 3 KANSAINVÄLISEN KONSERNIN VEROSUUNNITTELU 3.1 Tuloksenjärjestelyn välneet Kansanvälnen konsern koostuu er valtossa tomvsta jurdsest tsenässtä yrtyksstä. Nällä yrtyksllä on yhtesä tavotteta, vakka ne tomvatkn tsenäsest. On ss mahdollsta, että kansanvälsssä konsernessa ryhdytään er valtossa oleven konsernyhtöden välseen peteltyyn votonsrtoon verotuksen mnmomseks. Tämä saattaa johtaa shen, että verotettavaa tulosta srretään myös valtosta toseen. Tämä vodaan toteuttaa sopmalla konsernn ssästä transaktosta ja nssä käytetystä hnnosta ja musta taloudellssta ehdosta er tavalla, kun mtä tosstaan rppumattomat yhtöt olsvat samanlasessa tlanteessa sopneet. Ssässsä tavara- ta palvelusrrossa saatetaan käyttää yl- ta alhntoja. Samon saatetaan perä yl- ta alrojalteja takka yl- ta alkorkoa. Näyttämällä vottoa matalan verokannan valtossa ta srtämällä vottoa tappollsn yksköhn vodaan välttyä verolta, joka muuten jouduttasn maksamaan. (Helmnen, 2005, ) Ilman ertystä lansäädäntöä, monkansallset yrtykset vosvat pelkästään ssästen tapahtumen hnnottelun kautta mnmoda kokonasverorastustaan merkttäväst. Yrtyksen tavotteena ss on mnmoda korkean verotuksen valtossa tomvan yrtyksen tulos ja vastaavast maksmoda tulos alhasen verotuksen valtossa. Kansanvälsen konsernn tomntaa vodaan täten havannollstaa yksnkertastetust kuvon 1 avulla. 14
18 Valto A verokanta 30% alhnta ylhnta Valto B verokanta 45% KUVIO 1. Srtohnnottelun peraate kahden valton kesken Korkean verotuksen valtossa (B) tomva tytär pyrk maksamaan ylhntaa toselta tytäryrtykseltä, joka tom alhasemman verotuksen valtossa (A), ostamstaan tuottesta ja palvelusta. Vastaavast valtossa B tomva tytäryrtys velottaa myymstään tuottesta ja palvelusta alhntaa valtossa A tomvalta tytäryrtykseltä. Nän verotettavaa tulosta saadaan srrettyä korkeamman verotuksen valtosta alhasemman verokannan valtoon. Kuten jäljempänä luvussa 5 tullaan esttelemään, yrtykset vovat käyttää myös välyhtesöjä verorastuksensa penentämseks. Tällön yrtyksen srtohnnottelun peraatteta vodaan havannollstaan kuvon 2 avulla. Valto A ylhnta Valto X alhnta Valto B verokanta 30% verokanta 0% verokanta 45% alhnta ylhnta KUVIO 2. Srtohnnottelu välyhtesön avulla 15
19 Kuvon 2 tlanteessa verotettavaa tulosta pyrtään penentämään sekä valtossa A että valtossa B el srtämään tulos mahdollsmman suurelta osn alhasen yhtöverokannan valtossa X tomvalle yrtykselle. Kuten on manttu, monkansallset yrtykset vovat järjestellä tulostaan myös kustannuksa srtelemällä. Eräänä esmerkknä tästä vodaan manta velosta aheutuvat korkokustannukset. Velkojen korkojen kautta tapahtuva verosuunnttelu vodaan toteuttaa sten, että velka srretään korkean verotuksen maassa tomvan tyttären taseeseen, jonka kautta saadaan maksmotua korkojen vähennyskelposuuden verohyöty. Velkojen korot lmotetaan verotettavana tulona taasen valtossa, jossa verokanta on alhasn. Emoyrtys vo tok huomoda verosuunnttelumahdollsuudet jo sllon, kun ulkomasen tytäryrtyksen rahotuspäätöstä tehdään. Tällön päädytään usen velan käyttöön oman pääoman sjasta, koska velkojen korot ovat vähennyskelposa kustannuksa, kun taas omalle pääomalle maksetut korvaukset evät ole. Kysesen järjestelyn avulla koko konsernn verorastusta vodaan merkttäväst penentää. On kutenkn huomattava, että tytäryrtyksen emolle ta toselle tytäryrtykselle maksaman koron ptää olla sopusonnussa vastaaven markknakorkojen kanssa, jotta vältytään mahdollslta vranomassanktolta. Srtohnnottelun ohella konsernt vovat järjestellä tulostaan myös konserntuen, tappontasauksen ja konsernavustuksen kautta. Konserntukea vodaan antaa sten, että konsernn ssästä hnnottelua esmerkks tuotteden ja palveluden osalta tarkstetaan el alun pern käytettäväks aotusta hnnosta myönnetään alennuksa. Usen hnnottelutuessa on käytännössä kysymys stä, että emoyhtö lähettää tytäryhtölle slle myytyjä tuotteta koskevan hyvtyslaskun esmerkks tlkauden loppupuolella. Tällasen tuen antamsen on oltava perusteltua emoyhtön oman lketomnnan kannalta. Sten tuen antamselle ja markknaehtoperaatteesta pokkeamselle tulee olla lketaloudellnen peruste. Mkäl tytäryhtön taloudellnen tlanne on sellanen, että tuen 16
20 antamsella vodaan estää tappollsen tytäryrtyksen konkurssn ajautumnen, hnnottelutuk vodaan katsoa verotuksellsest hyväksyttäväks. Mkäl ulkomanen tytäryhtö e ole ollut tappollnen ta jos alhnnottelun tavotteena on lähnnä veroetujen saavuttamnen, hnnottelutukea e voda hyväksyä. (Ernst & Young, 2003, ) Er valtossa sjatseven konsernyhtöden välsen tappotasauksen estävät taasen konsernyhtöden verotuksen erllsyysperaate ja markknaehtoperaate. Suomalasen tytäryhtön verotuksessa e koskaan oteta huomoon sen ulkomasen emoyhtön tappota. Lähtökohtasest e myöskään ulkomasen tytäryhtön tappota voda ottaa huomoon suomalasen emoyhtön verotuksessa. Myöskään konsernavustuslak e koske ollenkaan kansanvälsä konserneja, vaan lak edellyttää, että sekä konsernavustuksen antaja että saaja ovat kotmasa yhtötä (Helmnen, 2005, ). Tämän vuoks konsernavustusta e voda lankaan käyttää nssä tapauksssa, jossa konsern harktsee tappollsen ulkomasen tytäryrtyksen tukemsta alhasemman kokonasverorastuksen saavuttamseks. Koska konserntuk, tappontasaus ja konsernavustus evät käytännössä ole kansanvälslle konsernelle kovnkaan merkttävä tuloksenjärjestelyvälnetä er valtossa tomven tytäryrtysten osalta, nden tarkastelu jää myös tutkelman ulkopuolelle. Jäljempänä tullaan sen sjaan esttelemään teoreettset mallt nn srtohnnottelusta kun velan allokonnsta konsernyrtysten välllä. Kuten on todettu, nn tuottojen kun kustannustenkn srtämsessä valtosta ja konsernyrtyksestä toseen, yrtykset vovat hyödyntää välyhtesöjä, joden tomntaperaatteta tullaan myös jäljempänä esttelemään. 17
21 3.2 Srtohntojen määrttämnen Verotusta koskevssa laessa vaadtaan, että konsernen ssässsä lketomssa tuls noudattaa markknaehtoperaatteen mukasta hnnottelua. Tämä tarkottaa stä, että kyseset transaktot ptää toteuttaa samolla hnnolla ja ehdolla, jota vastaavassa tlanteessa käytettäsn tosstaan rppumattomen osapuolten välllä. Verottajan melenknto herää ertysest sllon, jos jokn konsernyhtöstä tuottaa vuodesta toseen tappota ta verokedasvaltossa sjatseva konsernn ykskkö on pokkeuksellsen votollnen. Mkäl markknaehtosta hnnottelua e noudateta ja stä kautta pystytään penentämään jonkn yrtyksen tulosta, vodaan verotuksessa kutenkn tehdä okasu ja lsätä vrheellsen hnnottelun aheuttama tuloksen penennys kyseessä olevan yrtyksen tulokseen. (Helmnen, 2002, ) Koska aggressvsella srtohnnottelulla konsernen on mahdollsta penentää verotettavaa tulostaan korkean verotuksen maassa, joskus jopa nollaan ast, usemmat valtot ovat ssällyttäneet verolakehnsa vaatmuksen markknaehtosen hnnottelun noudattamsesta. Kuten Easson (1999, 66) toteaa on srtohntojen okeellsuus tärkeää myös sen taka, että yl kolmannes rajan yl tapahtuvsta tavaroden ja palveluden myynnstä koostuu monkansallsten konsernen ssässtä tapahtumsta. Markknaehtonen hnnottelu koskee luonnollsest myös mutakn konsernyhtöden välsä transaktota kun tavaroden ja palveluden ostoa ta myyntä. Esmerkkenä nästä vodaan manta aneettomsta okeukssta maksettujen rojalten ja lanosta maksettujen korkojen okeellsuus suhteessa markknahntohn. (Tomsett, 1989, ) 18
22 Markknaehtosen hnnan määrttely konsernn ssäslle lketapahtumlle aheuttaa usen verovranomasten ja yrtyksen vällle ermelsyyttä. Epäselven tlanteden välttämseks OECD on antanut ohjeet srtohntojen määrttämselle. Ohjeden tarkotuksena on myös estää mahdollnen kaksnkertanen verotus. Ssäslle tapahtumlle määrtettävä hnta vo perustua, joko kustannuksn ta markknahntaan. Perntesest srtohntojen määrttelyssä on käytetty, jotan seuraavsta kolmesta menetelmästä: vertalukelposen rppumattoman hnnan menetelmä, kustannusvottolsämenetelmä ja jälleenmyynthntamenetelmä. Vertalukelposen rppumattoman hnnan menetelmässä srtohnta määrtellään rppumattomen osapuolten vastaavanlasssa olosuhtessa ja vastaavasta transaktosta maksettavan hnnan mukaan. Vertalu vodaan suorttaa, joko kahden täysn rppumattoman osapuolen käyttämään hntaa ta stten hntaa, jonka kyseessä oleva yrtys velottaa ta maksaa ulkopuolselle yrtykselle. Tämä menetelmä soveltuu hyvn esmerkks raaka-aneden hnnotteluun. Tosten hyödykkeden ja ertysest palveluden tapauksessa vastaavanlasten transaktoden puuttumnen vo tehdä menetelmän soveltamsen ongelmallseks. Kustannusvottolsämenetelmässä markknaehtonen hnta määrtellään lsäämällä tavaran, palvelun ta okeuden tuottamsesta aheutunesn kustannuksn tetyntasonen vottolsä. Muuttuven, nmenomaan kysesen transakton aheuttamen kustannusten lsäks huomoon ptää ottaa myös laskennallnen osa yrtyksen kntestä kustannukssta. Menetelmä soveltuu ertysest erlasten puolvalmsteden hnnotteluun ja sellasn tlantesn, jossa tytäryrtys tom lähnnä van emoyhtön alhankkjana. Vottolsän arvonnssa lähtökohtana vodaan ptää stä katetta, jonka sama yrtys saa käydessään kauppaa vastaavanlaslla tuottella rppumattomen osapuolten kanssa. Jos tällasa transaktota e ole, vottolsän tasoa vodaan hakea vertaamalla tlannetta shen, mnkälasen vottolsän ulkopuolset yrtykset saavuttavat vastaavssa kaupossa. Perttävän 19
Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
LisätiedotTchebycheff-menetelmä ja STEM
Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot
LisätiedotHyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.
VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotAamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
LisätiedotMittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?
Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl
Lisätiedot3.5 Generoivat funktiot ja momentit
3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä
LisätiedotMonte Carlo -menetelmä
Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla
LisätiedotMittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa
Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron
LisätiedotYksikköoperaatiot ja teolliset prosessit
Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...
LisätiedotKuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
LisätiedotPPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.
PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte
LisätiedotFYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
LisätiedotMat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot
LisätiedotEpätäydelliset sopimukset
Eätäydellset somukset Matt Rantanen 15.4.008 ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Estelmä 16 Matt Rantanen Otmonton semnaar - Kevät 008 Estelmän ssältö Eätäydellset somukset ja omstusokeus alanén
Lisätiedoton määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu
LisätiedotSähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi
Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen
LisätiedotFDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA
FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.
LisätiedotTULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa
LisätiedotJaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
LisätiedotTuotteiden erilaistuminen: hintakilpailu
Tuotteden erlastumnen: hntaklalu Lass Smlä 19.03.003 Otmonton semnaar - Kevät 003 / 1 Johdanto Yrtykset evät yleensä halua tuottaa saman tuoteavaruuden tlan täyttävä tuotteta (syynä Bertrandn aradoks)
LisätiedotJOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu
LisätiedotTietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotMarkov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)
J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
LisätiedotPaperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo
LisätiedotTilastollisen fysiikan luennot
Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta
Lisätiedot7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.
7. Modult Vektoravaruudet ovat vahdannasa ryhmä, jossa on määrtelty jonkn kunnan skalaartomnta. Hyväksymällä kerronrakenteeks kunnan sjaan rengas saadaan rakenne nmeltä modul. Moduln käste on ss vektoravaruuden
LisätiedotPainotetun metriikan ja NBI menetelmä
Panotetun metrkan ja NBI menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät / 1 Estelmän ssältö Paretopsteden generont panotetussa metrkossa Panotettu L p -metrkka Panotettu L -metrkka el panotettu Tchebycheff -metrkka
LisätiedotMS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.
MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt
LisätiedotSähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen
LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta
Lisätiedot4. A priori menetelmät
4. A pror menetelmät 4. Arvofunkto-menetelmä 4.2 Lekskografnen järjestämnen 4.3 Tavoteohjelmont Tom Bäckström Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 4. Arvofunkto-menetelmä Päätöksentekjä antaa eksplsttsen
Lisätiedotr i m i v i = L i = vakio, (2)
4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään
LisätiedotTyössä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa
URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:
LisätiedotSU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotSegmentointimenetelmien käyttökelpoisuus
Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja
LisätiedotKUVIEN LAADUN ANALYSOINTI
KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn
LisätiedotREILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Marraskuu 2009 Ohaaat: Snkka Hämälänen Matt Tuomala Lsa Ekman TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotYrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu
Yrtyksen teora Lar Hämälänen.1.003 Yrtys Organsaato, joka muuttaa tuotantopanokset tuotteks ja tom tehokkaammn kun sen osat erllään Yrtys tenaa rahaa myynthnnan sekä ostohnnan ja aheutuneden kustannuksen
LisätiedotTaustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon
Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest
LisätiedotTyöllistääkö aktivointi?
Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen
LisätiedotYrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.
VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan
LisätiedotAINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET
N:o 979 3731 te 2 AINEIDEN OMINAISUUKSIIN ERUSTUVA SEOSTEN UOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT AUSEKKEET JOHDANTO Vaarallsa aneta ssältävä seoksa luokteltaessa ja merkntöjä valttaessa aneden ptosuuksen perusteella
LisätiedotLohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4
TKK (c) lkka Melln (005) Koesuunnttelu TKK (c) lkka Melln (005) : Mtä opmme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Mten varanssanalyysssa tutktaan yhden tekän vakutusta vastemuuttujaan, kun
LisätiedotKollektiivinen korvausvastuu
Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...
LisätiedotMat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut
Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss
LisätiedotHASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta
HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten
LisätiedotCOULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT
COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks
LisätiedotVATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA
VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk
LisätiedotTYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN
VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN
LisätiedotBetoniteollisuus ry 18.2.2010 1 (43)
Betonteollsuus r 18.2.2010 1 (43) 2 Jäkstsjärjestelmät... 2 2.1 Rakennuksen jäkstssuunnttelun tehtävät... 4 Alustava jäkstssuunnttelu... 4 Jäkstksen mtotus murtorajatlassa... 6 Jäkstksen mtotus kättörajatlassa...
LisätiedotVAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN
DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen
LisätiedotAMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN
AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa
LisätiedotSU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan
LisätiedotTKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24
Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,
LisätiedotMat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-2.340 Lneaarnen ohjelmont 3.9.2007 Luento Johdanto (krja.-.4) S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / Luentorunko Hstoraa Lneaarnen optmonttehtävä
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekankan jatkokurss Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalamp LUENTO 2 Alkuverryttelyä Vääntömomentt Oletus: Vomat tasossa, joka on kohtsuorassa pyörmsaksela vastaan. Oven kääntämseen tarvtaan er suurunen voma
Lisätiedot4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino
4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,
LisätiedotVesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena
Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto
LisätiedotTIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010
TIES592 Montavoteoptmont ja teollsten prosessen hallnta Ylassstentt Juss Hakanen juss.hakanen@jyu.f syksy 2010 Interaktvset menetelmät Idea: päätöksentekjää hyödynnetään aktvsest ratkasuprosessn akana
LisätiedotRahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen
SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,
LisätiedotPuupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:
Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa
LisätiedotTavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä
Tavotteet skaalaavan funkton lähestymstapa el referensspste menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 Estelmän ssältö Panotetun metrkan ongelmen havatsemnen Referensspste menetelmän dean esttely Referensspste
LisätiedotPalkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014
Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet
LisätiedotSuurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet
LisätiedotJohdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan
Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematkkaan Informaatoteknologan tedekunta Jyväskylän ylopsto 4. luento 24.11.2017 Neuroverkon opettamnen - gradenttmenetelmä Neuroverkkoa opetetaan syöte-tavote-parella
LisätiedotSoile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi
Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1
Lisätiedotin 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI
n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen
Lisätiedot6. Stokastiset prosessit (2)
Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella
LisätiedotVaihtovelkakirjalainat ja yrityksen rahoitus
TAMPEREEN YIOPISTO Talousteteden latos Vahtovelkakrjalanat ja yrtyksen rahotus Kansantaloustede Pro gradu tutkelma Syyskuu 2011 Ohjaaja: Matt Tuomala Pas Tuomnen TIIVISTEMÄ Tampereen ylopsto Tekjä: Tutkelman
LisätiedotKynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto
Kynä-paper -harjotukset Tana Lehtnen 8.8.07 Tana I Lehtnen Helsngn ylopsto Etelä-Suomen ja Lapn lään, 400 opettajaa a. Perusjoukon (populaaton) muodostvat kakk Etelä-Suomen ja Lapn läänn peruskoulun opettajat
LisätiedotMittaustulosten käsittely
Mttaustulosten kästtely Vrhettä ja epävarmuutta lmasevat kästteet Tostokoe ja satunnasten vrheden tlastollnen kästtely. Mttaustulosten jakaumaa kuvaavat tunnusluvut. Normaaljakauma 7. Tostokoe ja suurmman
LisätiedotEräs Vaikutuskaavioiden ratkaisumenetelmä
Mat-2.142 Optmontopn semnaar, s-99 28.9. 1999 Semnaarestelmän referaatt Joun Ikonen Lähde: Ross D. Schachter: Evaluatng nfluence dagrams, Operatons Research, Vol 34, No 6, 1986 Eräs Vakutuskaavoden ratkasumenetelmä
Lisätiedot10.5 Jaksolliset suoritukset
4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e
LisätiedotABTEKNILLINEN KORKEAKOULU
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tetoverkkolaboratoro 6. Stokastset prosesst () Luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 5 6. Stokastset prosesst () Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst
Lisätiedot157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research
LisätiedotYrityksen teoria ja sopimukset
Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu
LisätiedotUuden opettajan opas
Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum
LisätiedotSäilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma
Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department
LisätiedotModerni portfolioteoria
Modern portfoloteora Helsngn Ylopsto Kansantalousteteen Kanddaatntutkelma 4.12.2006 Juho Kostanen (013297143) juho.kostanen@helsnk.f 2 1. Johdanto... 3 2. Sjotusmarkknat... 4 2.1. Osakemarkknat... 4 2.2.
Lisätiedotasettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.
-112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:
LisätiedotAutomaattinen 3D - mallinnus kalibroimattomilta kuvasekvensseiltä
Maa-57.270 Fotogrammetran, kuvatulknnan ja kaukokartotuksen semnaar Automaattnen 3D - mallnnus kalbromattomlta kuvasekvensseltä Terh Ahola 2005 Ssällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Perusteoraa...2 2.1 Kohteen
LisätiedotTYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA
TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:
LisätiedotTarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi
Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät
LisätiedotKarttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen määritykseen: Mikko Hämäläinen 50823V Maa-123.530 Kartografian erikoistyö
Karttaprojekton vakutus aluettasten geometrsten tunnuslukujen määrtykseen: Mkko Hämälänen 50823V Maa-23.530 Kartografan erkostyö SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA... 4.2 RAPORTISTA...
LisätiedotTietoa työnantajille 2010
Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen
Lisätiedot3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi
3 Tlayhtälöden numeernen ntegront Alkuarvotehtävässä halutaan ratkasta lopputla xt f ) sten, että tlayhtälöt ẋ = fx,u, t) toteutuvat, kun alkutla x 0 on annettu Tlayhtälöden numeernen ntegront vodaan suorttaa
LisätiedotTUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen
The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto
LisätiedotEpälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)
Epälneaarsten penmmän nelösumman tehtäven ratkasemnen numeerslla optmontmenetelmllä valmn työn esttely Lar Pelkola 9.9.014 Ohjaaja/valvoja: Prof. Harr Ehtamo yön saa tallentaa ja julkstaa Aalto-ylopston
LisätiedotSuomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831
Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus
LisätiedotBL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka
BLA6 Sähkönsrtoteknkka Tehonaon laskenta Jarmo Partanen LT Energy Electrcty Energy Envronment Srtoverkkoen laskenta Verkon tehonaon laskemnen srron hävöt ännteolosuhteet ohtoen kuormttumnen verkon käyttäytymnen
LisätiedotIlmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen
Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun
LisätiedotEsitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.
Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla
LisätiedotKanoniset muunnokset
Kanonset muunnokset Koordnaatstomuunnokset Lagrangen formalsmssa pstemuunnoksa: Q = Q (q, t) nopeudet saadaan nästä dervomalla Kanonnen formalsm: p:t ja q:t samanarvosa 2n-ulottesen faasavaruuden muuttuja
Lisätiedot