Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Transkriptio

1 El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu v No Thl~ sere-::: cl)nssts ef p8pers wth mted crculaton, ntended o strnulat'3.:scusson. Tho paper8 must not ta refnred or quotgd wthout tho authors' porrnssol.

2 Pekka Ylä-Anttla SUOMEN JA RUOTSN METSÄTEOLLSUUDEN KANNATTAVUUSVERTALU VUOSNA Seuraavassa on täydennetty Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuutta koskeneta aempa selvtykst vuoden 978 osalta. Selvtyksen aneston keräämsessä ja kannattavuustunnuslukujen laskemsessa on noudatettu pääprtettän samoja menettelytapoja kun akasempnakn vuosna, joten nhn e tässä yhteydessä lähemmn puututa l ). On kutenkn syytä korostaa, että huolmatta julkastuhn tlnpäätbstetohn tehdystä, vertalukelposuuden kannalta keskesmmstä korjaukssta, varsnkn ~r~tystason tunnuslukuhn lttyy erätä epävarmuustekjötä. Nätä ssältyy Hhnnä postokorjauksn sekä sdotun pääoman arvostukseen. Suomalasten yrtyst:en kohclallahan postokorjaukset perustuvat palovakuutusarvohn ja vuotuseks postoks lasketaan 2.5 % rakennusten ja 4 % koneden ja kaluston palovakuutusarvosta. Menette- yn kaavamanen soveltamnen saattaa jodenkn yrtysten osa- ta antaa harhasa tuloksa, joskn em. tavalla saatujen askennallsten postojen on todettu tomalatasolla vastaavan verraten hyvn pä~oman tekns-taloudellsta kulumst( 2 ). ) Menettelytapoja on ykstyskohtasest selvtetty Etlan julkasussa B 8: Ylä-Anttla, Suomen ja Ruotsn metsnteollsuudon kannattavuus ja TaJJOtusascma v , Helsnk ) [(uotsaluscna vort.aluancston<l käytetyn Vcckans \f:färer'.n turmuslukuja ;skettacssa po.st.onaon (vmesnä tarkaste uvuos na) kytct ty yrtys t en om: a laskcnjw lj s o po s ta j Cl ) j 0 o ml. Yr t Ys k 0 h ta: s et t ek j L t suolla ] Q s e s ta a n l~ s t 0 S ta pol,k('(v;u(l tavau;~ he:jastuvat tulnusuvlllssa.

3 2 Sdotun pääoman osalta epävarmuustekjät lttyvät lähnnä nflaatovauhdn erlasuuteen vertalumassa sekä käytt5- omasuuden arvonkorotuksn, joden vakutuksa e käytettävssä olevan aneston puttessa ole votu elmnoda. Em. tekjät on syytä ottaa huomoon yrtysten ja maden välsä vertalluja ja nden tarkkuutta arvotaessa. Selvtyksessä käytetty ruotsalane~ anesto koostuu tällä kertaa 6 yrtyksestä l ) (vuoden 977 anestossa 4 yrtystä). Suomalasa yrtyksä ol vuonna 978 mukana edelleen 23 (vuosna yrtystä), jotka akasemman käytänn5n mukaan on jaettu A-ryhmään (7 yrtystä, "puhtaat" metsäteollsuusyrtykset) ja B-ryhmään (6 yrtystä, monalayrtykset). Kannattavuusvertalussa mukana olleet suomalaset ja ruotsa- aset yrtykset ja nden lkevahtotedot vuodelta 978 lmenevät ltetaulukosta ja 2. Kannattavuus vuosna sdotun pääoman tuottoprosentn avulla tarkasteltuna.. Taulukossa on estetty sdotun pääoman tuottoprosentlla mtatun kannattavuuden kehtys vuosna Kultakn vuodeta on laskettu sdotu.a pääomalla panotettu tunnusluvun keskarvo 2 ) ja keskhajonta. ) Vccknns affärer ~/979 ja 26/979, 2) Ruotsn vuoden 9'78 tunnuslukua laskettaessa on panona käyt et t yl k e v (J t 0 - ( S U.. ~ s a, s n ~ 5 d 0 t t ua p ä 0 a a kaskc va tetoja e 0]] ut kjytcttuvss. Suomen A-ryhmässl p~äomall tuot toprosen t j j kcv(\ hjoj a pj lotettu keskarvo VUOllna 978.

4 3 Taulukko. Suomalasten ja ruotsalasten metsäteollsuusyrtysten keskmääränen kannattavuus Vuosna _._ Sdotun päornln tuoltopy.osent._t~_'_)_ '._ :<cskm H '--l-l_9_77_' 97_~_. )97-73 Panotettu keskarvo (Keskhajonta) (2.9) (3.4) (4.7) (6.7) S\lOll' J..-rylm:l (4. 6) (4.5) (~.3) (4.6) Panotettu keskarvo ' (Xeskhaj or.ta) (4.9) (4.6) (6.2l (7.2) (7.9) (5.8) (5.6) (6.) Pano~ettu keskarvo a 3.2 (,8 7.9 G.< (Keskhajonta) (3.4) (2.) (4.3) (3.4) (4.9) (3.3) t----t r----r--~-- r' C7J Panotettu y.esk~arvo 4.8 ~.O ":..:' 3.0L SuolT a ::J'..._~Keskhaj 0;'ta ~ 2), Sdotulla pä::onlala panotettu kezkarvo. _(3.'_9_)...-_(_4_.2_)_.-_(5_._7_)..-(_6_._9)_..._(7_._3_)-,-_(_5_._9)--,-_( 6 ~~) ' Taulukosta vodaan todeta metsäteollsuuden kannattavuuden parantuneen vuonna 978 jokseenkn saman verran molemmssa massa. Tasoltaan kannattavuus ol edelleen erttän hekko. Edellä estetyt epävarmuustekjät huomoonottaen vodaan arvoda kannattavuus tason olleen vertalumassa vuosna karkeast ottaen jokseenkll sama. Kannattavuuden hajonta ol vuonna 978 Suomen metsäteollsuudessa edelleenkn jon~ kn verran Ruotsn metsät.eollsuutta suuremp (vrt. myös kuvo ). Suomen metsäteollsuuden B-ryhmässä (monalayrtykset) kannattavuus parantu e(lellecll sclvtst vme vuonna ja sdavutt

5 0/ n U "! 30 ~! "...,.- L0r! ~ V o -5 20~ t! : bj -' n -;:V._ -~.,! Kuvo. Yrtyskohtanen kannattavuus Suomen (A-ryhmä) ja Ruotsn metsäteollsuudessa v ) R. - s -, R s rj - R r S L ~ s ~ J ~ J +E_...J F ~ l ~+ -20! 97 9/ ~ : R l b +F ~ Ll' R ~ 975 R ~ R S ~=j '- r., j j 976 E] [d -, d. t J >; + +~ j ~ ~ +~ ~+ '= ~. ~ s!% :: L...: 20 5 o ] "5 -l. -, f ' ) Kukn ohut vaakavva kuvaa yksttäsen yrtyksen pääoman tuottoprosentta, rst panotettua keskarvoa. +:-

6 5 Kuvo 2. Suomalasten (A-ryhmä) ja ruotsalasten yrtysten keskmääränen sdotun pääoman tuottoprosentt v. 97- '78 % r~' 8":", Suom (ryhmä A) D Ruots

7 Kuvo 3. Suomalasten yrtysten keskmääränen sdotun pääoman tuottoprosentt v ~... :. B Ryhmä A r-«::,:-? ~ ~::.:''';(~ Ryhmä B ~ A+B L-l - 0 -!- S -! L_ 6 L r S 7.9 0\ ~4.n 4 f 2- ~ o~2g~ t- -2 ; 37, t 975, (lo 0 ETLA, -2 97~ kesldm

8 7 tason, jota paremp se on 970-uvulla ollut anoastaan vuonna 974. Suomen koko metsäteollsuudesta vodaan lsäks todeta, että suurten yrtysten kannattavuus on vuosna ollut keskmäärn paremp kun penten, kun tlanne vuosna ol pänvastanen (vrt. ltteen 4 keskarvotedot). Käyttökate Suomen metsäteollsu~dessa v Taulukossa 2 on estetty er käyttökatekomponentten kehtys Suomen metsäteollsuuden A- ja B-ryhmssä vuosna Taulukko antaa karkeast ottaen tarkastelujakson kannattavuuskehtyksestä jokseenkn samankaltasen kuvan kun pääoman tuottoasteeseen perustunut tarkastelu. Vme vuosna käyttökatteella mtattu kannattavuus on kutenkn parantunut tuntuvast nopeammn kun pääoman tuottoaste. Keskmääränen käyttökateprosentt A-ryhmän yrtyksssä yltt vuonna 978 leväst vuoden ]972 tason, mutta jä edelleenkn tuntuvast 970-uvun kesktasoa alhasemmaks. Korkojen osuus lkevahdosta ~äly edelleen vme vuonna erttän korkeana (9.3 % A-ryhmässä), joskn sen vuodesta 975 jatkunut kasvu pysähty. D-ryhmässä korkokulujen osuus lkevahdosta ol tuntuvast A-ryhmää penemp.

9 Taulukko 2. Käyttökate Suomen metsäteollsuudessa v , % lkevahdosta )" : l~7 972 f!- A B!'-'-!,_A ~ MB f A : ::oro~ j ; Ve ~ct., t-...:.::~s,...). ";J, t -., r ; 7 l ~ '6'-"-, C.5 -::' J. O. -'-... _., ~. : " 0. ; '-.3.!., 973 : ;'2-:'-=c-! ~ -'-,- l' -'[-' Kt::;'t":.b '--- ' ! , ~.::.e B A+B A : ! / B A+B 975 A B A+B A J B.- A+B A B A+B T A B ! 5.3 A+B (j !-0.7 j /

10 9 Lte. Selvtyksessä mukana olleet suomalaset yrtykset A-ryhmä Lkevahto 978 mmk %-osuus Enso Gutzet Joutseno Pulp Kajaan Kaukas Kem Kosksen Saha KYP- Kymmene Kyro Metsälton Teollsuus Oulu Savon Sellu Schauman Serlachus Sunla Tervakosk Vetsluoto Yhtyneet Papertehtaat Yhteensä !?-ryhmä Ahlström Hackman Noka Rauma- Repola Rosenlew Tampella Yhteensä

11 0 Lte 2. Selvtyksessä mukana olleet ruotsalaset yrtykset vuonna 978 Lkevahto %-osuus Sdo paaoman mlj.kr. tuotto-% Svenska Cellulosa Stora Kopparberg Södra Skogsägarna Mo och Domsjö o.5 Norrlands skogsägare Bllerud - Uddeholm Papyrus Holmens Bruk ggesund Vänerskog Korsnäs-Marma Z Munksjö Mälarskog Ek För Munkedals Nymölla Obbola Yhteensä

12 Lte 3. Suomalasten yrtysten sdotun pääoman tuottoprosentt vuosna Sdetun p"oman tuottopro"ntt" Yrtys-! T kood l '<. 8.0! 3.8! ' lj S 6.4 5~ : ' ~ 6.: ' , L. s ::' ], , U <:' )\ ! " S ::' J.6 2.~ ~ _l-! ) j ' 0! keskarvo Panotettu keskarvo Artm H ~e~k- e'j ant.) ; Z u Tähdellä merktyt ovat mohaayrtyksä. j......