Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Transkriptio

1 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta

2 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain Perustetut ja lakkautetut vakanssit 4 3 HENKILÖSTÖRAKENNE 5 Sukupuoli- ja ikärakenne 3.1 Vakinaisen henkilöstön sukupuolirakenne toimialoittain Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin 6 Palveluajat 3.4 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen keskimääräinen kestoaika Vakinainen henkilöstö palveluvuosien mukaan Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 7 4 POISSAOLOT Henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella 8 5 HENKILÖSTÖMENOT Palkkauskustannukset Muut henkilöstömenot 9 6 TYÖLLISYYDEN HOITO Työllistettyjen määrä ja työllisyyden hoitoon käytetyt määrärahat 9 7 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY 10 Eläkkeelle siirtyminen 7.1 Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen eläkemuodoittain 10 Sairauspoissaolot 7.2 Henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain Henkilöstön sairauspoissaolot pituusluokittain 10 Työtapaturmat 7.4 Henkilöstön työpaikka- ja työmatkatapaturmat toimialoittain 11 Työterveyshuolto 7.5 Työterveyshuollon palvelujen käyttö 11 8 TYÖOLOT JA TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 12 Sivu

3 1 JOHDANTO 3 Tämän henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tiivistettyä tietoa Hausjärven kunnan henkilöstövoimavaroista ja -kustannuksista seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Käytetty tilastoaineisto on koottu pääasiassa Populus-henkilöstöhallintojärjestelmästä saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi tietoja on saatu mm. tapaturmavakuutusyhtiön tilastoista ja työterveyshuollon raporteista oman kirjanpitoraportoinnin lisäksi. Populus-järjestelmä otettiin käyttöön keväällä Vuosi 2012 on siten ollut kolmas kokonainen vuosi, jolloin henkilöstöä koskevia tietoja ja päätöksiä on tallennettu Populukseen. Tästä johtuen vuosien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden. Erityisesti tämä koskee henkilöstön poissaolotietoja. Kunnan organisaatiorakenne muuttui vuoden 2010 alusta lukien. Muutos vaikuttaa osaltaan tietojen vertailukelpoisuuteen. Kunnan organisaatiorakenteessa on kolme toimialaa -- perusturvatoimi, sivistystoimi ja tekninen toimi -- sekä kaksi palvelukeskusta. Hallintojohtajan alaisuudessa toimiii Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus (Palkeet) ja talousjohtajan alaisuudessa Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus (Elkeet). Ruoka- ja siivouspalvelut on keskitetty vuoden 2010 alusta lukien omaan tulosyksikköön, joka kuuluu Palkeisiin. Maankäyttö-, rakennusvalvonta- ja ympäristöasiat puolestaan kuuluvat Elkeisiin. Lasten päivähoito eli varhaiskasvatus on vuoden 2012 loppuun saakka kuulunut perusturvatoimeen, sen jälkeen sivistystoimeen. Jäljempänä esitettävät tiedot koskevat koko henkilöstöä (vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt), paitsi jos erikseen toisin mainitaan. Henkilöstötilinpäätöksen on laatinut hallintojohtaja Aleksi Heikkilä.

4 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö (ei sis. työllistettyjä) vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto * Perusturvatoimi varhaiskasvatus Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä *) Sis. kunnanjohtajan, Palkeet ja Elkeet. 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain (sis. vakinaiset ja määräaikaiset, ei sis. työllistettyjä) Keskushallinto * Perusturvatoimi varhaiskasvatus Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä *) V sis. kunnanhallituksen ja ympäristöltk:n alaiset toiminnot, v sis. kunnanjohtajan, Palkeet ja Elkeet. 2.3 Perustetut ja lakkautetut vakanssit Vuoden 2012 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuusto hyväksyi seuraavat henkilöresurssilisäykset: Toimiala Tehtävä Mistä lukien Mihin saakka Palkeet keittiö- ja siivoustyöntekijä, Kirkonkylän pk toistaiseksi Perusturvatoimi sosiaaliohjaaja toistaiseksi 2 x lastentarhanopettaja, Kirkonkylän pk toistaiseksi 2,5 x lastenhoitaja, Kirkonkylän pk toistaiseksi Sivistystoimi laaja-alainen erityisopettaja toistaiseksi Vakansseja ei lakkautettu vuoden aikana, mutta eräät tehtävät olivat täyttämättä vähintään osan vuodesta.

5 3 HENKILÖSTÖRAKENNE 5 Sukupuoli- ja ikärakenne 3.1 Vakinaisen henkilöstön sukupuolirakenne toimialoittain Hlöä Miehet Naiset Naisia % Miehet Naiset Naisia % Keskushallinto * ,0 % ,4 % Perusturvatoimi ,2 % ,1 % - varhaiskasvatus ,2 % ,4 % Sivistystoimi ,8 % ,0 % Tekninen toimi ,5 % ,0 % Koko kunta ,2 % ,8 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Keskush. Perusturva Varh.kasv. Sivistys Tekninen Koko kunta Miehiä % Naisia % 3.2 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Keskushallinto * 47,2 49,9 49,5 48,6 50,3 50,1 Perusturvatoimi 41,8 46,6 46,4 43,6 47,0 46,9 - varhaiskasvatus 42,7 46,1 46,0 Sivistystoimi 44,7 46,4 46,0 45,6 47,2 46,8 Tekninen toimi 51,2 51,3 51,2 50,5 52,4 50,8 Koko kunta 47,1 47,2 47,2 47,5 47,5 47,5 52,0 50,0 48,0 46,0 44,0 Miehet Naiset Kaikki 42,0 40,0 Keskush. Perusturva Varh.kasv. Sivistys Tekninen Koko kunta

6 3.3 Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin 6 henkilöä Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki alle 20-v v v v v v v v v v väh. 65-v Yhteensä Miehet Naiset Kaikki

7 Palveluajat Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen keskimääräinen kestoaika Vuotta Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki 11,8 12,3 11,9 13,1 11,1 11,5 3.5 Vakinainen henkilöstö palveluvuosien mukaan Palveluvuodet Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki alle 1 v v v v v v v v v väh. 36 v Yhteensä Miehet Naiset 3.6 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus kpl Alkaneet vakinaiset palvelussuhteet * Päättyneet vakinaiset palvelussuhteet ** * ) Sis. alkaneet tai uudelleenjärjestellyt vakinaiset palvelussuhteet riippumatta yhdenjaksoisuuspäivästä. **) Sis. irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen päättyneet vakinaiset palvelussuhteet lukuun ottamatta eläkkeelle siirtymisen johdosta päättyneitä.

8 4 POISSAOLOT 8 Tilastotietojen perusteella henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Tietojärjestelmävaihdoksista johtuen tilastointiperusteet ja -tavat ovat kuitenkin muuttuneet, ja tietojen vertailukelpoisuus on kyseenalainen. Tämä koskee myös muita poissaoloja kuin sairauspoissaoloja. 4.1 Henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella kalenteripäivää Vuonna Muutos Vuonna Muutos Vuonna Sairausloma * ,6 % ,2 % Äitiys-/isyys-/vanhempainvapaa ,0 % ,3 % Hoitovapaa ,1 % ,7 % Tilapäinen hoitovapaa 246-8,9 % ,3 % 303 Vuorottelu-/opintovapaa ,5 % ,2 % Aslak- ym. kuntoutus ,2 % ,1 % 220 Muut perusteet ** ,0 % ,5 % Yhteensä ,3 % ,5 % Poissaolopäiviä/hlö 45,6 6,3 % 48,5-8,3 % 44,4 Kannustevapaa ,6 % 362 Yhteensä sis. kannustevapaan ,5 % Poissaolopäiviä/hlö sis. kannustevapaan 49,5-8,4 % 45,4 *) Sis. tavanomaisten sairauslomien ohella tapaturma-, ammattitauti- ja päihdeongelmaperusteet. **) Sis. mm. harkinnanvaraiset palkattomat virka- ja työvapaat (kannustevapaa v alkaen kuitenkin erikseen), oppisopimuskoulutettavien tietopuolisen opetuksen päivät, reservin kertausharjoitusten päivät, työaikaan luetut koulutuspäivät ym. Vuosilomat eivät sisälly näihin poissaolotietoihin. 5 HENKILÖSTÖMENOT 5.1 Palkkauskustannukset Henkilöstön palkkausmenot Vuonna Muutos Vuonna Muutos Vuonna (1 000 ) Vakinaisten kk-palkat 9 828,2 3,4 % ,2 5,3 % ,5 Tunti- ja urakkapalkat 288,8-0,2 % 288,1-28,8 % 205,3 Työllisyyspalkat 290,8 6,6 % 310,0 3,3 % 320,3 Tilapäiset, sijaiset 737,5 15,8 % 854,0 14,0 % 973,4 Muut palkat ja palkkiot 283,3-33,5 % 188,5 75,4 % 330,7 Kokouspalkkiot (henkilöstö) 20,5-5,3 % 19,4-12,3 % 17,0 Yhteensä ,1 3,2 % ,3 6,1 % ,1 Henkilösivukulut 3 597,7 0,9 % 3 630,5 3,9 % 3 770,7 MENOT ,8 2,7 % ,8 5,6 % ,8 Työllistämistukitulot 115,7 12,9 % 130,6 29,6 % 169,3 Sv-korvaukset ym. tulot 139,4 48,1 % 206,5-7,4 % 191,3 NETTOMENOT ,7 2,2 % ,7 5,6 % ,3 Nettomenot/asukas 1 675,4 2,4 % 1 715,7 4,9 % 1 800,2 Asukasluku ,2 % ,6 % Henkilösivukuluihin luetaan työnantajan sosiaaliturvamaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmaja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä palkkaperusteiset työeläkevakuutusmaksut.

9 5.2 Muut henkilöstömenot 9 Vuonna Muutos Vuonna Muutos Vuonna (1 000 ) Työterveyshuolto 100,0 7,2 % 107,2 66,9 % 178,9 KuEL eläkemenoper. m. 882,4-7,4 % 816,8-1,9 % 801,2 Varhe-maksut 11,7 19,9 % 14,0 109,3 % 29,4 Työpaikkaruokailu 23,9 25,3 % 30,0-4,0 % 28,8 Virkistystoiminta 5,9-49,3 % 3,0 1,1 % 3,0 Työsuojelu ja työp.demokr. 31,7-13,7 % 27,3-34,5 % 17,9 Henkilöstökoulutus 43,2 42,6 % 61,6-27,1 % 44,9 YHTEENSÄ 1 098,8-3,5 % 1 059,8 4,2 % 1 104,0 Kunnan henkilöstön työterveyshuoltopalvelut tuotti saakka Riihimäen Työterveys ry, ajalla TyöSyke Oy ja lukien Suomen Terveystalo Oy. Työterveyshuolto sisälsi myös sairaanhoidon. Työterveyshuollon menoihin sisältyvät tässä myös liikunta- ja kulttuuriseteleistä aiheutuneet kulut, jotka vuonna 2012 olivat Työterveyshuollon menoihin saadaan Kansaneläkelaitokselta korvausta. Vuoden 2012 menoista ennakoidaan saatavan korvausta Summa vahvistuu ja maksetaan aina seuraavana vuonna. Työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle joutuu viimeinen työnantaja maksamaan omavastuuosuuden. Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kolme henkilöä. Työpaikkaruokailumenot aiheutuvat kunnan omissa ruokaloissa ja sopimusruokailupaikoissa tapahtuvasta ruokailusta, jota työnantaja tukee. Tuen arvonlisäveroton suuruus vuonna 2012 oli päälounaan osalta 0,59 /ateria ja kevytlounaan osalta 0,94 /ateria. Henkilöstökoulutus käsittää tässä myös luottamushenkilöiden kouluttamisen. 6 TYÖLLISYYDEN HOITO 6.1 Työllistettyjen määrä ja työllisyyden hoitoon käytetyt määrärahat Työllistettyjä , hlöä Kulut (1 000 ) 426,5 373,4 313,7 391,5 447,4 402,8 Tuotot (1 000 ) 179,6 141,0 121,2 116,7 131,0 171,4 Nettokulut (1 000 ) 246,9 232,4 192,5 274,8 316,4 231,5 Työllisyyden hoidon kuluja ovat työllistämiseen varatulla määrärahalla palkattujen henkilöiden palkkaus- ja sivukulut, palveluiden ostot, avustukset ym. kustannukset. Vuonna 2011 aloitetun työpajatoiminnan kustannukset ko. vuodelta ( ) sisältyvät em. kuluihin. Vuoden 2012 kulut ( ) eivät näy tässä, vaan sisältyvät perusturvatoimen määrärahoihin. Työpajatoimintaan osallistuvat henkilöt eivät sisälly työllistettyjen määriin; he eivät ole kunnan palveluksessa.

10 7 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY 10 Eläkkeelle siirtyminen 7.1 Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen eläkemuodoittain henkilöä Eläkemuodot Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Kuntoutustuki 3 1 YHTEENSÄ Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on vaihdellut voimakkaasti viime vuosina. Tietojärjestelmävaihdoksista johtuen tilastointiperusteet ja -tavat ovat kuitenkin muuttuneet, ja tietojen vertailukelpoisuus on kyseenalainen. 7.2 Henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain Vuonna Muutos Vuonna Muutos Vuonna kalenteripäivää Keskushallinto * ,2 % 650 1,7 % ruoka- ja siivouspalvelut ,3 % 787 Perusturvatoimi ,4 % ,4 % varhaiskasvatus ,6 % 538 Sivistystoimi ,0 % ,7 % Tekninen toimi ,4 % ,3 % 205 Yhteensä ,6 % ,2 % Kalenteripäivät/hlö 15,3 33,8 % 20,5-20,2 % 16,3 * V keskushallinto sis. Kunnanjohtajan, Palkeiden toimistohenkilöstön ja Elkeet. 7.3 Henkilöstön sairauspoissaolot pituusluokittain pituusluokat, kal.pv henkilöt kum.kal.pv osuus henkilöt kum.kal.pv osuus ,7 % ,0 % ,5 % ,3 % ,3 % ,0 % ,8 % ,0 % ,9 % ,9 % ,7 % ,3 % ,3 % ,4 % ,1 % ,4 % ,7 % ,0 % ,0 % ,7 % Yhteensä ,0 % ,0 %

11 Työtapaturmat 11 Vuonna 2012 kunnan henkilöstölle sattui yhteensä 18 työtapaturmaa, joista työssä (työpaikalla tai työpaikan ulkopuolella) 17 tapaturmaa ja työmatkalla 1 tapaturma. Tapaturmavakuutusyhtiö maksoi tapaturmakorvauksia yhteensä (v. 2011: ; v. 2010: ). Kunnan tapaturmavakuuttajana toimi If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. 7.4 Henkilöstön työpaikka- ja työmatkatapaturmat toimialoittain kpl työssä työmatka työssä työmatka työssä työmatka Keskushallinto * Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi YHTEENSÄ *) Sis. kunnanjohtajan, Palkeet ja Elkeet. Työterveyshuolto Kunnan henkilöstön työterveyshuoltopalvelut järjestetään Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kautta. Kuntayhtymän tekemän sopimuksen perusteella työterveyshuoltopalvelujen tuottajana oli lukien Suomen Terveystalo Oy. Tätä ennen tuottajana oli TyöSyke Oy. Työterveyshuolto sisälsi myös sairaanhoidolliset palvelut. Kunnan henkilöstö työskentelee hyvin erilaisissa ammateissa ja työtehtävissä. Eri henkilöstö- ryhmät kohtaavat erilaisia työperäisiä altistuksia ja riskejä. Työkyvyn alentumista ja menettämistä ehkäistään monenlaisilla toimenpiteillä, jotka rakennetetaan henkilöstöryhmittäin ja viimesijaisesti yksilöittäin. Työterveyshuollon toimintaa kunnan tasolla ohjaa työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka on laadittu työnantajan ja työterveyshuollon kesken pääsääntöisesti vuosittain. Henkilöstö on vaikuttanut asiakirjan valmisteluun kehittämistoimikunnan kautta. 7.5 Työterveyshuollon palvelujen käyttö Käyntejä, kpl * lääkäri ja terveyden- fysio- psykologi laboratorio- kuvantaerikoislääkäri hoitaja terapeutti tutkimukset minen yht erittely yht erittely yht erittely *) V erittely työterveyshuollon käynnit + sairaanhoidon käynnit

12 8 TYÖOLOT JA TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 12 Henkilöstön osaamisen tukeminen ja työkyvyn ylläpidon sekä työyhteisön kehittämisen tavoitteet sisältyvät valtuuston hyväksymiin strategisiin linjauksiin. Päämääräksi on asetettu myönteisen ja kannustavan työskentelyilmapiirin luominen sekä henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Edellä mainitut tavoitteet sisältyvät kunnassa harjoitettavan työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan piiriin. Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää tuloksellisuutta ja parantaa työelämän laatua antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Yhteistoiminta on myös johtamisen väline, jonka avulla kunnan käytettävissä olevat voimavarat voidaan saada tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Yhteistoiminta jakaantuu edustukselliseen ja välittömään yhteistoimintaan. Edustuksellisen yhteistoiminnan keskeinen foorumi kunnassa on kehittämistoimikunta (kehto), joka on työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintaelin. Kehittämistoimikuntaan kuuluvat suoraan asemansa perusteella kunnan henkilöstöä edustavien ammattijärjestöjen valitsemat pääluottamusmiehet (4 henkilöä) ja henkilöstön valitsemat työsuojeluvaltuutetut (3 henkilöä). Työnantajan edustajina kehittämistoimikuntaan kuuluvat kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallintojohtaja. Hallintojohtaja vastaa keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja lukien toimii myös työsuojelupäällikkönä. Vuonna 2012 kehittämistoimikunta kokoontui neljä kertaa. Työturvallisuusasioissa yhteistoiminta on järjestetty niin, että työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen muodostama työsuojelujaosto valmistelee yhteistoiminnallista käsittelyä edellyttävät asiat kehittämistoimikunnalle. Kunnan talousarviossa on varattu määräraha henkilöstön virkistystoimintaan. Vuoden 2012 määrärahalla (2 000 ; ylittyi) järjestettiin henkilöstölle pikkujoulujuhla. Liikunta- ja kulttuuriseteleihin oli varattu :n määräraha (ylittyi) työterveyshuollon määrärahojen yhteydessä. Pikkujoulujuhlan yhteydessä työnantaja jakoi henkilöstölle tasavallan presidentin ja Suomen Kuntaliiton myöntämät kunnia-/ansiomerkit ja lisäksi palkittiin vuoden työntekijä Henkilöstön osaamista tuetaan erityyppisellä koulutuksella. Henkilöstön kouluttamiseen on varattu määrärahoja kunnan talousarviossa toimialoittain. Kunnassa ei laadita yhteistä koulutussuunnitelmaa, vaan koulutustarpeiden kartoittaminen, koulutusten järjestäminen ja niihin osallistumisen rahoittaminen organisoidaan toimialoittain ja toiminnoittain.