Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2012

Transkriptio

1 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2012

2 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilökunta lautakunnittain ja toiminnoittain Henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS POISSAOLOT Sairauspoissaolot Muut poissaolot Poissaolojen kustannukset Talkoovapaat ja lomautukset HENKILÖSTÖN TYÖKYKY Työterveyshuolto Tyky toiminta Liikettä työhön 40 + KKI-hanke Omaehtoinen työkyvyn ylläpitäminen HENKILÖSTÖMENOT LIITETIETOJA Henkilöstömenot Henkilöstön tunnuslukuja vuosilta Henkilökunnan poissaolot , kalenteripäivinä

3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Paimion kaupungin henkilökunnan määrä oli 552. Tämä on 30 henkilöä (eli 5,7 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi vuoden aikana 32 henkilöllä ollen vuoden lopussa 454 henkilöä. Vakinaisen henkilökunnan määrää lisäsi mm. Paltanpuiston palvelukeskussäätiön henkilökunnan (22 hlöä) siirtyminen kaupungin palvelukseen alkaen. Lisäksi uutta henkilökuntaa on palkattu varhaiskasvatukseen (n. 4), oppilashuoltoon (koulukuraattori- ja psykologi) ja kouluihin (mm. samanaikaisopettajat) sekä etsivään nuorisotyöhön (2 hlöä). Kaupungin sisäisellä organisaatiomuutoksella siirrettiin varhaiskasvatuksen palvelut ja henkilökunta sosiaalipalveluista sivistyspalvelujen toimialueelle (yht. 96 henkilöä). Määräaikaisia työntekijöitä oli vuoden lopussa 92, mikä on 3 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Määräaikaisesta henkilökunnasta suurin osa työskentelee sivistyspalvelujen toimialalla (46 hlöä, Paimion opisto) ja seuraavaksi eniten koulutuslautakunnan (23) ja sosiaalilautakunnan (14) alaisissa tehtävissä. Lisäksi kaupunki työllistää vuosittain palkkatuen kautta henkilökuntaa (n. 10 henkilötyövuotta), vuoden lopussa palkkatuella työllistettyjä oli 6 henkilöä (v hlöä). Täyttä työaikaa tekevän henkilökunnan määrä lisääntyi vuoden aikana 405 henkilöstä 411 henkilöön. Osa-aikaista työtä vuoden vaihteessa teki yhteensä 114 henkilöä (v henkilöä); osa-aikaisten työpanos vastaa noin 55 työntekijän täyttä työaikaa (v ). Henkilökunnan määrässä ovat mukana tilanteen mukaan määräaikaisesta henkilökunnasta ne, joiden työsuhteen pituus oli vähintään 4 kuukautta. 2

4 1.1. Henkilökunta lautakunnittain ja toiminnoittain Henkilökunta lautakunnittain ,17% 1,27% 0,72% 3,99% 12,14% 10,87% 49,09% Koulutuslautakunta Sosiaalilautakunta Tekninen lautakunta Sivistystyön lautakunta Kaupunginhallitus Vapaa-ajan lautakunta Maankäyttö- ja rakennuslautakunta Ympäristönsuojelu ja maaseutulautakunta 19,75% Henkilökunta muutos% muutos toiminnoittain Lukumäärä /11 lkm Yleishallinto ,0 % 0 Maaseutulautakunta Ympäristönsuojelu- ja ,3 % 1 maaseutulautakunta Sos. palvelut, hallinto ja sos. työ ,3 % 1 Kotipalvelu, Paltanpuisto v ,5 % 22 lukien Vanhainkoti ,0 % 2 Päivähoidon hallinto ja päiväkodit ,6 % 5 Perhepäivähoito ,7 % 3 Koulut ja koulujen hallinto ,7 % 4 Ruokapalvelut ,4 % -6 Sivistyspalvelut ,8 % -3 Vapaa-aikapalvelut ,3 % 3 Tekn hallinto, liikelaitokset ,0 % 0 Liikenneväylät ja yleiset alueet ,0 % -4 Kiinteistöt, siivouspalvelu ,4 % 1 Rakennus, kaavoitus, mittaus ,7 % 1 Yhteensä ,7 % 30 3

5 1.2. Henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakauma Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli 48,45 vuotta (vuonna ,9 v.), josta miesten keski-ikä oli 50,6 vuotta (51,2 v. 2011) ja naisten 48 vuotta (48,8 v. 2011). Miesten osuus vakituisesta henkilökunnasta oli 17,3 % (v ,6 %). Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä hallintokunnittain oli: hallintopalvelut 51,6 50,6 50, sosiaalipalvelut 45,6 47, ,1 49 sivistyspalvelut 47,5 48, ,6 48 tekniset palvelut 52,8 52, ,8 52 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedon mukaan kunta-alan kokoaikaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 n. 45,6 vuotta ja tätä edellisenä vuonna 45,9 vuotta. 4

6 2. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vuoden aikana päättyi 34 henkilön vakituinen kokoaikainen palvelussuhde (v ). Heistä vanhuseläkkeelle jäi 13 henkilöä (v ), osa-aikaeläkkeelle 4 (v ) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 3 henkilöä (v ). Osa-työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä (v ). Eläkkeelle kaupungin palveluksesta jäätiin keskimäärin 62 vuoden iässä (v ,7 v.). Vanhuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 62,55 vuoden iässä (v ,42) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 59,67 vuoden iässä (v ,56 v). Kunta-alan keskimääräinen eläköitymisikä vuonna 2011 oli 59,7 vuotta. Vanhuseläkkeelle siirryttiin kunta-alalla ka. 63,5 -vuotiaana ja työkyyttömyyseläkkeelle 54 vuotiaana (Kevan tiedot). Yhteensä 13 henkilöä erosi kaupungin palveluksesta muista syistä (v ) ja uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 44, joista puolet on palvelukeskussäätiön kaupungin palvelukseen siirtynyttä henkilökuntaa (v ). 3. POISSAOLOT Henkilökunnan palkallisten ja palkattomien poissaolojen kokonaismäärä oli vuonna 2012 yhteensä kalenteripäivää (sisältäen lauantait ja sunnuntait). Poissaolojen kokonaismäärä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 8,66 %. Poissaoloista 67,2 % oli palkallisia poissaoloja (v ,1 % ). Palkallisista poissaoloista suurin osa eli 65,3 % oli vuosilomia (v ,6 %) ja niiden määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 8,2 %. Palkallisten sairauslomien osuus oli 28,2 % ja perhepoliittisten vapaiden osuus 5,1 % palkallisista poissaoloista. Poissaolotaulukko löytyy henkilöstökatsauksen liitetiedoista Sairauspoissaolot Sairauslomien määrä nousi 852 päivällä eli 10,1 %:lla (v ,2 %:lla; v ,28 % ja v ,85 %). muutos 12/11, pv muutos, % Sairaslomatodistus, 60 pv/alle ,90 % Oma ilmoitus ,18 % Osapalkallinen (2/3) ,58 % Palkaton ,56 % KAIKKI YHT ,10 % Kokonaan palkallisten sairaslomien (sairaslomatodistukset, oma ilmoitus) määrä lisääntyi vuoden aikana 8,9 %:lla eli 475 päivällä (v ,4 %, v ,6 %, v ,7 %). Henkilöstömäärään suhteutettuna kokonaan palkallisten sairaslomien lisäys oli 3 % eli keskimäärin 0,3 päivää työntekijää kohti. Näiden lyhyiden, 60 päivää tai alle kestäneiden sairaslomien osuus kaikista sairauspoissaolopäivistä oli 62,6 % (v ,3 %, v ,85 %) ja pitkien, yli 60 päivää kestävien osapalkallisten ja kokonaan palkattomien osuus oli 37,4 % (v ,7 %, v ,15 %). 5

7 Suurin osa kaikista sairaslomatodistuksien perusteella myönnetyistä sairaslomista (sekä palkalliset että palkattomat) aiheutui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista yhteensä 2538 päivää (v pv.), toiseksi eniten mielenterveyden häiriöiden sairauksista yhteensä 1770 päivää (v pv.) ja kolmanneksi eniten muut diagnoosit ryhmässä 1735 päivää. Työtapaturmista aiheutui 226 päivää poissaoloja (v pv.). Suurin osa n. 70 % työtapaturmien vuoksi aiheutuneista poissaoloista aiheutui työmatkalla tai työpaikan ulkopuolella paikasta toiseen siirryttäessä sattuneista tapaturmista. 6

8 Pitkien 2/3-osapalkallisten ja kokonaan palkattomien sairaslomien osalta diagnoositiedot on koottu pääryhmittäin koko vuoden ajalta. Suurin osa pitkistä sairaslomista aiheutui mielenterveyden häiriöiden perusteella (1405 päivää, v pv.), seuraavaksi eniten sairauspoissaoloja aiheutui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista (1128 pv, v pv.), tapaturmista (538 pv., v pv) sekä diagnoosiryhmän muut sairauksista (401 pv, v pv). Sairauspoissaolot yhteensä henkilöä kohti laskettuna nousivat 16,2 kalenteripäivästä 16,8 päivään. Kun sairauspoissaolopäivistä poistetaan pitkät yli 60 päivää kestävät osapalkalliset ja palkattomat poissaolot, ovat sairauspoissaolot henkilöä kohti laskettuna 10,5 kalenteripäivää sisältäen lauantai- ja sunnuntaipäivät. Lyhyitä sairaslomia oli henkilöä kohti laskettuna sosiaalipalveluissa 15,7 pv., teknisissä palveluissa 11,8 pv., sivistyspalveluissa 9,2 pv. ja hallintopalveluissa 3,6 pv. Taulukon poissaolot sisältävät kaikki palkalliset, 2/3 palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot Muut poissaolot Kaupunki myöntää henkilökunnalleen myös muita vapaita joko lakisääteisesti tai harkinnan mukaan. Opintovapaalla oli vuoden aikana yhteensä kymmenen työntekijää, vuorotteluvapaalla kahdeksan ja toista tehtävää omassa kunnassa (työkierto) hoiti tilapäisesti kahdeksan kaupungin työntekijää. Harkinnan mukaan työnantaja on myöntänyt toisen viran hoitoa varten muualla kuin omassa organisaatiossa työvapaata yhteensä 10 henkilölle. 7

9 3.3. Poissaolojen kustannukset Sairauspoissaolojen ja tapaturmien kustannukset olivat yhteensä euroa (v euroa). Lisäystä vuoteen 2011 verrattuna oli n euroa eli 10,37 %. Kaikkien poissaolojen kustannukset nousivat n eurolla (11 %), josta vuosilomakustannusten lisäystä oli n euroa ja perhepoliittisten vapaiden kustannusten lisäys n euroa. POISSAOLOJEN KUSTANNUKSET Sairaslomat Tapaturmat Tp 2011 Tp 2012 Muutos -% 12/11 Tp 2011 Tp 2012 Muutos -% 12/11 Hallintopalvelut ,75 % 0 0 Sosiaalipalvelut ,79 % ,57 % Sivistyspalvelut ,59 % ,83 % Tekniset palvelut ,92 % ,69 % KAIKKI YHTEENSÄ ,64 % ,67 % Osuus poissaolojen menoista, % 26,47 % 29,02 % 0,68 % 0,94 % Perhepoliittiset vapaat Vuosiloma Tp 2011 Tp 2012 Muutos -% 12/11 Tp 2011 Tp 2012 Muutos -% 12/11 Hallintopalvelut ,48 % ,46 % Sosiaalipalvelut ,57 % ,15 % Sivistyspalvelut ,80 % ,57 % Tekniset palvelut ,30 % ,17 % KAIKKI YHTEENSÄ ,86 % ,79 % Osuus poissaolojen menoista, % 3,03 % 5,75 % 69,82 % 75,27 % 3.4. Talkoovapaat ja lomautukset Osana kaupungin talouden vakauttamista henkilökunnalle tarjottiin vuoden 2012 aikana vapaaehtoisten työ- ja virkavapaiden eli ns. talkoovapaiden ottamista. Talkoovapailla oli yhteensä 79 kaupungin työntekijää, jotka pitivät vuoden aikana yhteensä 584 päivää. Talkoovapailla arvioitiin saatavan n euron säästöt. (v päivää, n euron säästöt; v ; euroa). Vuonna 2012 ei päätetty eikä toteutettu koko henkilökuntaa kohdistettuja lomautuksia. Kaupunki lomautti henkilökuntansa v. 2010, jolloin lomautukset toteutettiin vuosien 2010 ja 2011 aikana. 4. HENKILÖSTÖN TYÖKYKY 4.1. Työterveyshuolto Kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ostetaan Paimion-Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymältä. Ostettavat palvelut käsittävät lakisääteisten palvelujen ohella myös työterveyspainotteiset sairaanhoitopalvelut sekä tarvittaessa erikoislääkärin konsultaatiot. Eräille riskiryhmille on järjestetty terveystarkastuksia muuta henkilökuntaa useammin. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuollon palvelujen menot vuonna 2012 olivat yhteensä n euroa (v euroa) joista sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset (korvausluokka II) olivat euroa euroa (v euroa) ja avo- ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta (korvausluokka I) euroa (v ). Ennaltaehkäisevän toiminnan eli korvausluokka I menojen osuus oli 41,7 % (v ,3 %). 8

10 4.2. Tyky toiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa on järjestetty yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa. Ennaltaehkäisevään toimintaan kuuluvat työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit tehtiin nuorisotalo Tillintupaan / nuorisopalveluihin, Askalan palvelutaloihin sekä Hanhijoen koululle ja keittiöön. Työpaikkakäynneille ovat osallistuneet työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti sekä kaupungin työsuojelun henkilöstöä. Työfysioterapeutti teki vuoden aikana ergonomiaan ja näyttöpäätteisiin liittyviä erillisselvityskäyntejä yhteensä 24 kpl sekä kuntoutuksiin liittyviä työvideointeja. Yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta annettiin 177 kertaa. Kaupunki tarjosi työterveyshuollon järjestämänä erikseen valituille henkilöstöryhmille kohdennettuja työkyvyn tukemisen ryhmätilaisuuksia ja lähikuntoutusryhmiä (esimiehet, perhepäivähoito). Aslak kuntoutuksien seurantaa jatkettiin. Kaupungin työntekijöillä on ollut mahdollisuus lopettaa tupakointi työterveyshuollon tukemana. Kaupunki on maksanut nikotiinikorvaus- / lääkehoidon kuluista 50 % 1 3 kuukauden ajalta. Työterveyshuollon edustajat ovat olleet mukana vajaakuntoisten työntekijöiden neuvotteluissa Paimion kaupungin työkyvyn tukemisen toimintamallin mukaisesti. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa löytää keinoja työssäjaksamisen ja -jatkamisen tukemiseksi. Yhdessä työterveyshuollon kanssa on selvitetty mahdollisuuksia saada Kuntien eläkevakuutuksen kautta rahoitusta ammatilliseen kuntoutukseen. Työsuojeluorganisaatio järjesti vuoden aikana henkilökunnalle EA 1-koulutusta ja EA 1 päivityskoulutusta. Lisäksi järjestettiin erityisesti hoitohenkilökunnalle suunnattua turvallisuuskoulutusta Liikettä työhön 40 + KKI-hanke Kaupunki käynnisti vuoden aikana Kunnossa Kaiken Ikää hankkeen Liikettä työhön 40 +, jonka tavoitteena on kannustaa ja aktivoida vähän tai ei lainkaan liikkuvaa henkilökuntaa liikkumaa. Hanke tarjoaa ryhmämuotoista toimintaa ja eri lajikokeiluja oman liikuntamuodon löytämiseksi. Kolme KKI-ryhmää aloitti toimintansa syksyllä. Ryhmät ovat kokoontuneet pääsääntöisesti kerran viikossa ja hankkeen aikana on tarjottu myös asiantuntijaluentoja koko henkilökunnalle. Kaupungin omarahoitusosuuden ja hankkeeseen saadun hankeavustuksen turvin on palkattu liikunnanohjaaja vastaamaan ryhmien vetämisestä ja käytännön suunnittelusta. Toimintaa suunnitellaan yhteistyössä kaupungin henkilöstö- ja liikuntapalvelujen sekä työterveyshuollon kanssa Omaehtoinen työkyvyn ylläpitäminen Uimahalli Solinan uimahalli- ja kuntosalipalvelut ovat henkilökunnalle ilmaisia. Vuonna 2012 käyntejä kertyi yhteensä 2757 mikä tekee ka. 5 käyntiä / henkilö / vuosi. (v ka. 5,5 käyntiä / henkilö / vuosi). Henkilökunnalle jaettiin lippuja hiihtotunneli Paippiin yhteensä 83 kpl. Osana kaupungin säästötoimia hiihtolippuihin tarkoitettu määräraha päätettiin kohdentaa hiihtolippujen sijasta KKI-hankkeen kaupungin omarahoituksen osuuteen. 9

11 5. HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenot eli palkat vähennettynä sairausvakuutuskorvauksilla sivukuluineen olivat euroa (v ) sisältäen myös investointiosan palkkausmenot Henkilöstömenot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 10,1 % (v ,97 %). Vuonna 2012 oli voimassa vuosille hyväksytyt virka- ja työehtosopimukset. Vuonna 2012 korotusten kustannusvaikutukset olivat keskimäärin kunta-alan sopimuksissa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan 2,4 % (v ,3 %) (Kunnallinen työmarkkinalaitos). Palkkamenot ilman henkilösivukuluja ja eläkekuluja kasvoivat 11,2 %, mitä selittää palkankorotuksien lisäksi kaupungin henkilöstömäärän kasvu vanhuspalveluissa (Paltanpuiston henkilökunnan siirtyminen kaupungin palvelukseen), varhaiskasvatuksen (päivähoito) kasvaneet palveluntarpeet sekä valtionavun turvin palkatut samanaikaisopettajat koulupalveluissa sekä etsivään nuorisotyöhön palkatut henkilöt. 10

12 6. LIITETIETOJA 6.1. Henkilöstömenot HENKILÖSTÖMENOT muutos-% 12/11 Henkilöstökulut 4001 Vak.vir.halt. palkat, palkkiot ,4 % 4002 Työsuhteisten palkat, palkkiot ,6 % 4003 Sijaisten palkat, palkkiot ,3 % 4004 Kesätyöntekijöiden palkat ,1 % 4005 Tunti- ja urakkapalkat ,3 % 4006 VaEL-palkat ,1 % 4010 Erilliskorvaukset ,1 % 4011 Työllistettyjen palkat ,2 % 4020 Muut korvaukset Luottamushenk.palkkiot ,7 % 4031 Viranhalt. kokouspalkkiot ,8 % 4032 Asiantuntija-ja luentopalkkiot ,2 % 4060 Jaksotetut palkat ja palkkiot ,6 % 4065 Aktivoidut palkat ja palkkiot ,1 % 4080 (S) Ateriaedut ,8 % 4081 (S) Luontoisedun vastatili ,3 % 4082 (S) Asuntoedut ,3 % 4084 (S) Puhelinedut ,7 % 4230 Sairausvakuutuskorvaukset ,5 % 4231 Sv-korvaukset, ei sotu vähenn ,9 % * Palkat ja palkkiot ,2 % Henkilösivukulut 4100 KuEL-maksut ,1 % 4110 Eläkeperust.eläkevak.maksut ,2 % 4111 Varhaiseläkemenoperust.maksut ,5 % 4120 VaEL-maksut ,7 % 4135 Aktivoidut eläkekulut ,1 % * Eläkekulut ,0 % 4150 Kansaneläke- ja sair.vak.maksu ,0 % 4160 Tapaturma-ja tyött.vak.maksut ,8 % 4190 Jaksotetut henk.sivukulut ,7 % 4200 Aktivoidut henk.sivukulut ,6 % * Muut henkilösivukulut ,8 % KAIKKI YHTEENSÄ ,2 % 11

13 6.2. Henkilöstön tunnuslukuja vuosilta Henkilöstön tunnuslukuja vuosilta muutos % Henkilöstö, lkm vuoden päättyessä ,7 % Muut henkilöstömenot Työterveyshuolto ,8 % Koulutus **) ,3 % Virkistystoiminta (sis. Paippiliput, virkistysrahat) ,0 % Virkistystoiminta (sis. uimahallimaksut) ,4 % Merkkipäivälahjat ,1 % Työpaikkaruokailu (tuki) ,7 % Henkilöstön keski-ikä 49,4 49,6 48,9 48,45-0,9 % Sairauspoissaolot ja työtapaturmat ,7 % - henkilöä kohti 14,6 12,5 16,5 17,2 4,7 % Perhevapaat ,3 % - henkilöä kohti 8,9 9,3 8,0 7,1-11,4 % Kaikki poissaolot ml. vuosilomat yhteensä ,66 % - henkilöä kohti 68,8 73,5 69,2 71,1 2,8 % Vakituiseen palvelussuhteeseen valitut ,1 % Vakituisesta palvelussuhteesta eronneet ,9 % - joista vanhuuseläkkeelle ,5 % - työkyvyttömyyseläkkeelle ,0 % - osa-aikaeläkkeelle ,3 % - osatyökyvyttömyyseläkkeelle ,0 % - muusta syystä ,3 % Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 62,9 62,9 63,42 62,55-1,4 % Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 59,7 58,8 56,56 59,67 5,5 % ** sisältää valtionavustuksella rahoitetut koulutoimen hankkeiden henkilökunnan koulutukset *poissaolot ovat kalenteripäiviä (la-su mukana) 12

14 6.3. Henkilökunnan poissaolot , kalenteripäivinä palkallinen osapalkka palkaton yhteensä kal.vuotta osuus poissaoloista POISSAOLON SYY muutos /12 -% muutos, pv vuosiloma ,6 47,2 44,1 % 43,9 % 8,22 % säästövapaa ,5 0,5 0,5 % 0,4 % -7,53 % -14 sairausloma ,1 25,4 23,4 % 23,7 % 10,10 % 852 työtapaturma ,4 0,6 0,4 % 0,6 % 40,37 % 65 äitiysloma ,7 3,4 1,7 % 3,1 % 99,35 % 613 vanh.& isyysloma ,1 2,5 4,2 % 2,4 % -38,08 % -572 hoitovapaa ,5 3,6 4,5 % 3,4 % -18,96 % -309 äkill.sair.lapsen hoito ,2 1,2 1,2 % 1,1 % 0,93 % 4 kuntoutus ,2 0,1 0,2 % 0,1 % -58,73 % -37 yks.asiat ,0 2,7 3,0 % 2,5 % -9,33 % -102 luvaton poissaolo ,0 0,1 0,0 % 0,0 % 19 viranhoito muulla työnant ,9 5,1 5,0 % 4,7 % 3,05 % 55 opintovapaa ,5 2,8 3,5 % 2,7 % -18,75 % -240 lomautus ,4 4,0 3,4 % 3,7 % 16,69 % 207 määr.aik kuntoutustuki ,3 3,2 1,3 % 3,0 % 137,99 % 672 vuorotteluvapaa ,1 3,6 2,2 % 3,3 % 67,10 % 522 talkoovapaa ,4 1,6 1,4 % 1,5 % 16,80 % ,9 107,5 100,0 % 100,0 % 8,66 %