Luvian henkilöstöraportti 2016

Transkriptio

1 Luvian henkilöstöraportti 216 1

2 JOHDANTO Tämä on Luvian kunnan 15. ja samalla itsenäisen kunnan viimeinen henkilöstöraportti. Henkilöstöraportti antaa tietoa henkilöstövoimavarojen arvioinnista ja käytöstä sekä niiden muutoksista. Se on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline päättäjille, kunnan johdolle, esimiehille ja henkilöstölle. Henkilöstöraportoinnin on tarkoitus tukea strategista henkilöstöjohtamista. Kunnan strategisessa henkilöstöjohtamisessa korostuu pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu. Kuntalain mukaan kunta on velvollinen tiedottamaan kunnan toiminnasta. Henkilöstöraportointi lisää hallinnon läpinäkyvyyttä. Se on tietolähde niin kunnan henkilöstölle, kuntalaisille kuin luottamushenkilöille. Avoimella tiedottamisella voidaan edistää kunnan hyvää työnantajakuvaa. Hyvän henkilöstöjohtamisen pääpaino on työsuoritusten tuloksellisuuden optimoinnissa ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, mm. johtaminen, työn hallinta, riittävä työtehtävien vaatima osaaminen ja työn organisointi. Työ- ja toimintakyvyn edistäminen on moniuloitteista toimintaa: se yhdistää yksilön, työyhteisön, työympäristön ja osaamisen toiminta-alueet kokonaisuudeksi. Henkilöstöraportointi tuottaa runsaasti tietoa, jota voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin arvioinnissa. Kunnan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Laadukkaan palvelutuotannon ja kilpailukykyisten kuntatyöpaikkojen turvaamiseksi on tärkeää kehittää määrällisiä ja laadullisia henkilöstöresursseja. Kehittämisen lähtökohdaksi tarvitaan tietoa henkilöstöön liittyvien asioiden tilasta ja kehityksestä. Kunnan on työnantajana syytä tuntea palveluksessaan olevan henkilöstön ammattitaito, rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja osaamisen kehittämistarpeet. Tämä auttaa kuntaa myös tulevaisuudessa turvaamaan tasokkaat kunnalliset palvelut. Henkilöstövoimavarojen tuntemisen lisäksi on ennakoitava myös muutokset työvoimantarpeessa sekä palvelujen kysynnän muutokset, kuten mm. väestön ikärakenteen muuttuminen. Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on kunnan arvokasta omaisuutta, aineetonta pääomaa. Ilman henkilöstöä ja jokaisen henkilön osaamista kunnan palveluja ei voitaisi järjestää ja tuottaa. Osaaminen on tietojen ja taitojen lisäksi myös halua sekä tahtoa käyttää tietoja ja taitoja. Osaaminen voidaankin määritellä henkilön kyvyksi toimia erilaisissa muuttuvissakin tilanteissa. Kunta-alalle on ominaista työvoimavaltaisuus. Henkilöstökulut olivat kunnan vuoden 216 tilinpäätöksessä 7,6 milj. eli 2,8 % ennemmän kuin vuonna 215. Henkilöstökulujen osuus kunnan toimintamenoista oli 38,4 % (vuonna , %). Henkilöstökulujen osuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, tuottaako kunta itse palvelut vai ostetaanko ne ostopalveluna yksityiseltä sektorilta, kuntayhtymältä tai toiselta kunnalta. Kunta-alan tulevaisuuden haasteena on osaavan henkilöstön saannin turvaaminen sekä vakituisiin työsuhteisiin että sijaisuuksiin. Uusi, laajemmat hartiat omaava Eurajoki toivottavasti pystyy vastaamaan näihin haasteisiin entistä paremmin. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 1. HENKILÖSTÖN PERUSTIEDOT 1.1. Henkilöstön määrä palvelualoittain Henkilöstön määrä palvelussuhderyhmittäin Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelualoittain Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Vakinaisen henkilöstön palveluksessaoloaika Kunnan valtion tuella työllistämät työntekijät 9 2. TYÖPANOS 2.1. Vakinaisen henkilöstön kokonaistyöajan jakauma Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja työtapaturmapoissaolot palvelualoittain 1 3. KOULUTUS JA PÄTEVYYS 3.1. Vakinaisen henkilön koulutusaste TYÖKYKY JA TERVEYS 4.1. Työterveydenhuollon kustannukset ja asiakaskäynnit Eläkkeelle siirtyminen Tykytoiminta HENKILÖSTÖ- ELI TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 5.1. Palkkakustannukset Työllistettyjen palkkakustannukset Kokouspalkkiot 17 LIITE

4 1. HENKILÖSTÖN PERUSTIEDOT 1.1. Henkilöstön määrä palvelualoittain Henkilöstöä oli vuoden 216 päättyessä 187 joista vakinaisia 138 määräaikaisia ja sijaisia 47 Oppisopimussuhteessa sekä työllistämistuella palkattuna oli molemmissa ryhmissä yksi henkilö. Vakinaisesta henkilöstöstä yksi oli oppisopimussuhteessa. Graafisesta esityksestä ilmenevät henkilöstön määrät palvelualoittain. Eniten henkilöstöä työskenteli sivistyspalveluissa, yhteensä 97 henkilöä. vakinaiset määräaikaiset ja sijaiset työllistetyt oppisopimus 1 1 Henkilöstön määrä palvelualoittain Hallintopalvelupalvelut palvelut Sivistys- Perusturva Tekniset Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Perusturva Tekniset palvelut vakinaiset määräaikaiset ja sijaiset työllistetyt oppisopimus 1 1 4

5 1.2. Henkilöstön määrä palvelussuhderyhmittäin Vuoden 216 päättyessä Luvian kunnan palveluksessa työskenteli 138 vakinaista, 47 määräaikaista ja sijaista, työllistämistuella ei ollut yhtään henkilöä. Oppisopimussuhteessa oli vuodenvaihteessa kolme henkilöä joista yksi oli vakituisessa työsuhteessa. Vakinaisesta henkilöstöstä oli virkasuhteessa 43 ja työsuhteessa 95 henkilöä. Alla olevasta graafisesta esityksestä ilmenee henkilöstön määrä palvelussuhderyhmittäin vuonna 216. Henkilöstön määrä palvelussuhderyhmittäin vakinaiset määräaikaiset ja sijaiset työllistetyt oppisopimus vakinaiset 138 määräaikaiset ja sijaiset 47 työllistetyt oppisopimus Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma Seuraavasta graafisesta esityksestä ilmenee Luvian kunnan vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma vuonna 216. Vuoden 216 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä naisia oli 117 ja miehiä 21. Prosentuaalisesti naisia oli 84,8 % ja miehiä 15,2 % vakinaisesta henkilöstöstä. 5

6 Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma Miehiä 15,2 % Naisia 84,8 % 1.4. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelualoittain Vuoden 216 päättyessä vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelualoittain oli seuraavanlainen. Naiset olivat enemmistönä kaikilla palvelualoilla. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelualoittain naiset miehet Hallintopalvelut 6 2 Sivistyspalvelut Perusturva 37 1 Tekniset palvelut 17 7 Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Perusturva Tekniset palvelut naiset miehet

7 1.5. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 216 lopussa 45,3 vuotta. Naisten keski-ikä oli 44,54 vuotta ja miesten 49,52 vuotta. Naisia oli eniten vuotiaiden ikäryhmässä, yhteensä 24 henkilöä. Miehiä oli eniten vuotiaiden ikäryhmässä, yhteensä kuusi henkilöä. Alle 25 vuotiaiden ikäryhmässä oli kaksi henkilöä. Alimpana olevasta taulukosta ilmenevät keski-iät palvelualoittain. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Naiset Miehet 216 Naiset Miehet Yhteensä Tekniset palvelut Perusturva Sivistyspalvelut Hallintopalvelut Keski-ikä 5,21 41,71 44,24 56,63 7

8 1.6. Vakinaisen henkilöstön palveluksessaoloaika Alla olevasta pylväsdiagrammista ilmenee vakinaisen henkilöstön palveluksessaoloaika. Yli 21 vuotta palvelleita oli yhteensä 24 eli 17,39 % vakinaisesta henkilöstöstä. Suurin ryhmä oli alle 5 vuotta palveluksessa olleet, joiden prosenttiosuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 47,1 %. Naisten osuus oli suurin myös alle 5 vuotta palveluksessa olleiden ryhmässä. Vastaavasti miesten suurin ryhmä oli 6-1 vuotta palvelleiden ryhmässä. Uusia alle vuoden palveluksessa olleita oli viisi. Alle - 5 vuotta palvelleiden suuri määrä johtuu perusturvan paluusta Luvian kunnan alaisuuteen vuonna 213. Vakinaisen henkilöstön palveluksessaoloaika Naiset Miehet vuotta 6-1 vuotta vuotta 16-2 vuotta 21 vuotta ---> Naiset Miehet Yhteensä - 5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta --->

9 Henkilölä 1.7. Kunnan valtion tuella työllistämät työntekijät Vuonna 216 kunnan palveluksessa oli työllistämistuen turvin palkattuja ainoastaan yksi henkilö. Alla olevasta graafisesta esityksestä ilmenevät kunnan valtion tuella työllistämät työntekijät vuosina Vuoden viimeisenä päivänä työllistämistuella ei ollut palkattuna yhtään henkilöä. Työllistetyt työntekijät

10 2. TYÖPANOS 2.1. Vakinaisen henkilöstön kokonaistyöajan Poissaolojen osuus vakinaisen henkilöstön kokonaistyöajasta vuonna 216 oli 2,15 %. Poissaolot on graafisessa esityksessä eritelty syyn mukaan. Vuosilomien tarkastelussa on muistettava, että suurella osalla opetushenkilöstöstä ei ole vuosilomaksi määriteltyjä poissaoloja. Opetushenkilöstö on siis mukana henkilöstömäärässä, mutta heidän lomiaan ei ole tilastoitu mukaan vuosilomakohtaan. Kokonaistyöajan jakauman muissa kohdissa opetushenkilöstö on normaalisti mukana. Kohta yksityisasiat pitää sisällään mm. henkilöstön kuntoutuksen sekä opintovapaat. Kohta muut pitää sisällään henkilöstön vapaaehtoiset palkattomat poissaolot (TA säästö 216). Poissaolot on laskettu kalenteripäivien mukaan. Vakinaisen henkilöstön kokonaistyötyöajan jakauma vuonna 216 Muut Yks.asiat Vuorotteluvapaa Lapsenhoito Koulutus Tapaturma Sairaus Lomapäivät Tehty työaika,1 % 2,59 %,3 % 3,84 %,78 %,11 % 3,11 % 9,41 % 79,85 % Tehty työaika Lomapäivät Sairaus Tapaturma Koulutus Lapsenhoito Vuorotteluvapaa Yks.asiat Muut Poissaolot yht ,85 % 9,41 % 3,11 %,11 %,78 % 3,84 %,3 % 2,59 %,1 % 2,15 % 1

11 2.2. Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja työtapaturmapoissaolot palvelualoittain Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja työtapaturmapoissaoloprosentti oli vuonna 216 3,22 %. Sairauspoissaoloprosentti oli 3,11 ja työtapaturmapoissaoloprosentti,11. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 1566 ja työtapaturmapoissaolopäiviä 56. Henkilöä kohden sairauspoissaolopäiviä muodostui vuonna ,35 ja työtapaturmapoissaolopäiviä,41. Sairauspoissaoloja oli vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 216 kaikkiaan 16:lla (76,81 %:lla) joista 33:llä (23,91 %:lla) sairauspoissaoloja oli enemmän kuin 14 päivää. Alla olevasta graafisesta esityksestä ilmenee vakinaisen henkilöstön sairaus- ja työtapaturmapoissaoloprosentit palvelualoittain. Sairauspoissaolopäivät on laskettu kalenteripäivien mukaan. Graafisena esityksenä on myös sairauspoissaolot viimeisen kuuden vuoden ajalta. Perusturvan tiedoista puuttuvat vuoden tiedot. Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja työtapaturmapoissaolot vuonna 216 Sairaus Tapaturma 3,27 %,1 % Tekniset palvelut 2,1 %,35 % Perusturva 3,68 %, % Hallintopalvelut 2,5 %, % Sivistyspalvelut Hallintopalvelut Perusturva Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Sairaus 2,5 % 3,68 % 2,1 % 3,27 % Tapaturma, %, %,35 %,1 % Hallintopalvelut Perusturva Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Sairaus Tapaturma Yht

12 Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vuosina , % 6,22 % 6, % 5,68 % 5,36 % 5,86 % 5,18 % 5, % 4, % 3, % 2, % 2,26 % 2,5 % 1,75 % 1,4 % 3,73 % 3,68 % 4,56 % 3,68 % 3,39 % 2,75 % 2,1 % 4,38 % 3,99 % 3,27 % 2,9 % , %,86 %,34 %, % Hallintopalvelut Sosiaalipalvelut Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Hallintopalvelut 2,26 %,86 % 1,4 % 1,75 %,34 % 2,5 % Sosiaalipalvelut 3,73 % 5,36 % 5,68 % 3,68 % Tekniset palvelut 3,68 % 6,22 % 2,75 % 4,56 % 3,39 % 2,1 % Sivistyspalvelut 4,38 % 5,18 % 5,86 % 2,9 % 3,99 % 3,27 % 12

13 3. KOULUTUS JA PÄTEVYYS 3.1. Vakinaisen henkilöstön koulutusaste Alla olevasta graafisesta esityksestä ilmenee vakinaisen henkilöstön koulutusasteen jakauma vuonna 216. Koulutusastejakauma on tilastokeskuksen virallisten säännösten mukainen. Suurin luokka oli keskiasteen koulutuksen saaneet, heitä oli yhteensä 74. Ylemmän korkeakouluasteen ryhmään kuului 28 henkilöä. (kts. LIITE 1). Vakinaisen henkilöstön koulutusaste tutkijakoulutusaste ylempi korkeakouluaste 28 alempi korkeakouluaste alin korkea-aste keskiaste 74 ylempi perusaste alempi perusaste

14 4. TYÖKYKY JA TERVEYS 4.1. Työterveydenhuollon kustannukset ja asiakaskäynnit Työpaikkaterveydenhuollon kustannukset vuodesta 21 lähtien ilmenevät alla olevasta kaaviosta. Vuonna 216 kokonaiskustannukset olivat euroa. Taulukossa on esitetty myös kokonaiskustannukset Kelan korvauksen jälkeen sekä kokonaiskustannukset henkilöä kohden vuoden 216 osalta ennen Kelan korvausta sekä sen jälkeen. Vuonna 216 työpaikkaterveydenhuollon piiriin kuului kaikkiaan 187 henkilöä. Työpaikkaterveydenhuollon kokonaiskustannuksien kehitys v Työpaikkaterveydenhuollon kokonaiskustannukset / Työpaikkaterveydenhuollon kokonaiskustannukset / Kokonaiskustannukset / henkilö Kustannukset Kelan korvauksen jälkeen / Kustannukset Kelan korvauksen jälkeen / henkilö 249,37-12,64 174,18 23,21 2,5 16,28 95 Seuraavasta graafisesta esityksestä käy ilmi työpaikkaterveydenhuollon asiakaskäyntien jakautuminen vuonna

15 Työpaikkaterveydenhuollon asiakaskäynnit 216 % % 27 % Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työpsykologi 73 % Alla olevasta taulukosta ilmenevät asiakaskäynnit työterveyslääkärillä, työterveyshoitajalla, työfysioterapeutilla sekä työpsykologilla vuosina Asiakaskäynnit / kpl Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Työfysioterapeutti Työpsykologi Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 216 eläkkeelle jäi kuusi henkilöä sekä yksi henkilö työkyvyttömyyseläkkeelle. Uusi eläkelaki astui voimaan jonka jälkeen työntekijä on voinut joustavasti siirtyä vanhuuseläkkeelle itse haluamanaan ajankohtana joustavasti ikävuoden välillä. Tästä johtuen on vaikea ennustaa eläkkeelle jäävien määrää tulevaisuudessa Tykytoiminta Kunnan TYKY -toiminta tarjosi henkilöstölleen vuonna 216 työhyvinvointia ylläpitävää ja kannustavaa toimintaa. Toiminnasta vastasi kunnanhallituksen nimeämä TYKY -työryhmä, jonka jäseninä toimivat työnantajan, työntekijöiden ja työsuojelutoimikunnan edustajia. Kunta on hankkinut jokaiselle halukkaalle sporttipassin, jota voi käyttää joko kulttuuriin tai liikuntaan monissa eri paikoissa. Sporttipassiin on ladattu vuoden alussa jokaiselle 7, kesän jälkeen aktiivisille käyttäjille on lisätty 2. Sporttipassi on otettu hyvin vastaan. Kuntosalissa on voinut käydä keskiviikkoisin kunnan vuorolla. Syyskuun alussa järjestettiin miniristeily omakustannushintaan, matkustajia oli 2. 15

16 Pikkujoulugaala järjestettiin työväentalo Wellamolla, järjestelijänä toimivat vapaa-aikatoimen henkilökunta. Ilmoittautuneita oli 6. 16

17 5. HENKILÖSTÖ- ELI TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Henkilöstö- ja työvoimakustannuksilla tarkoitetaan työnantajan palvelussuhteessa olevalle henkilöstölle maksamaa kokonaispalkkaa tehdystä työajasta ja palkallisesta poissaolosta sekä näihin kohdistettuja sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä kustannuksia, kuten eläke- ja vakuutusmaksuja. Myös koulutus-, työterveys, työsuojelu-, työpaikkaruokailu- ja suojavaatekustannukset lasketaan välillisiin kustannuksiin. Vuonna 216 henkilöstö- eli työvoimakustannukset olivat euroa Palkkakustannukset Palkkakustannuksilla tarkoitetaan työnantajan palvelussuhteessa olevalle henkilöstölle maksamaa korvausta tehdystä työstä. Niihin sisältyvät säännöllinen ansio, lisä- ja ylityökorvaukset, luontaisedut, lomaraha ja lomapalkat, palkallisen poissaoloajan palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Alla olevasta graafisesta esityksestä ilmenee Luvian kunnan palkkakustannusten kehitys vuodesta 21 vuoteen 216. Palkkakustannuksissa ovat mukana vain käyttötalouden palkat. Palkkakustannukset olivat vuonna euroa, nousua edellisestä vuodesta oli n euroa. Palkkakustannuksiin eivät sisälly työllistettyjen palkat, kokouspalkkiot, muut palkkiot sekä jaksotetut palkat. Palkkakustannukset , 6, 5, 3,56 3,772 3,98 5,597 5,744 5,615 5,796 milj. 4, 3, 2, 1,, Palkat milj. 3,56 3,772 3,98 5,597 5,744 5,615 5,796 17

18 5.2. Työllistettyjen palkkakustannukset Alla olevasta graafisesta esityksestä ilmenevät työllistettyjen palkkakustannukset vuodesta 21 vuoteen 216. Työllistettyjen palkkakustannuksia maksettiin vuonna euroa. 12 Työllistettyjen palkkakustannukset vuosina euro Kokouspalkkiot Vuonna 216 maksettiin kokouspalkkioita euroa. Vähennystä edellisestä vuodesta oli euroa. Alla olevasta taulukosta ilmenevät Luvian kunnan maksamat kokouspalkkiot vuosina Kokouspalkkiot vuosina euro

19 LIITE 1 KOULUTUS- JA TUTKINTOJAOTTELU Alla olevaan listaan on luetteloitu Luvian kunnan henkilöstön tutkintoja. Lista ei ole täysin kattava, joten joitain tutkintoja saattaa puuttua joukosta. Listan tarkoitus on antaa esimerkkejä siitä mihin koulutusasteeseen eri koulutukset ja tutkinnot kuuluvat. Koulutus- ja tutkintojaottelu on tilastokeskuksen virallisen koulutusluokituksen mukainen. Alempi perusaste: kansakoulu, kansalaiskoulu Ylempi perusaste: peruskoulu, keskikoulu Keskiaste: ylioppilastutkinto, merkantti, ammattikoulun perustutkinnot, lähihoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, kodinhoitaja, laitoshuoltaja, kuntohoitaja, suurtalousemäntä, kokki, keittäjä ym. Alin korkea-aste: kansakoulunopettaja, merkonomi, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja, sosiaaliohjaaja Alempi korkeakouluaste: lastentarhanopettaja, peruskoulun luokanopettaja, erityisopettaja (alempi), kotitalousopettaja (alempi), hum. kand., yhteiskuntat. kand., insinööri, sosionomi ym. Ylempi korkeakouluaste: kasvatust. maist., kasvatust. kand. (ylempi), hallintotieteiden maist., valtiot. maist., fil. maist., oikeust. kand. (ylempi), liikuntat. kand. (ylempi), teknisten aineiden opettaja (ylempi) ym. Tutkijakoulutusaste: yhteiskuntat. toht., fil. toht. ym. 19