HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

2 2 Sisällys 1 Toimintavuosi Henkilöstövoimavarat Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön ikä Palvelussuhteen pituus Eläkkeelle siirtyminen Työaika ja panos Henkilöstökustannukset Kehittäminen Osaamisen kehittäminen Koulutus Työn tekemisen edellytykset, kyky saada aikaan Työtyytyväisyys ja sen eri osa-alueet Vaikutukset toimintaan ja tuloksiin Työterveyshuollon kustannukset Työpaikkaselvitykset Sairauspoissaolot Tapaturmat Ylityöt Tuloskortin toteutuma... 10

3 3 1 Toimintavuosi 2015 Henkilöstöstrategiassa tavoitteena on kehittää osaamista tavoitteellisesti ja monipuolisesti, vahvistaa esimiestyön ammattimaisuutta ja henkilöstön työyhteisötaitoja sekä tehdä tuloksellista yhteistyötä eri suuntiin. Henkilöstötyön toimenpiteitä suunniteltiin ja toteutettiin henkilöstöstrategian antamien suuntaviivojen mukaisesti vuonna Strategian toteuttamisesta järjestettiin henkilölle kysely vuoden alkupuolella. Kyselyssä haettiin ideoita sekä toiminta- että henkilöstöstrategian toteuttamiseen. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin esimiesvalmennuksessa, jossa keskityttiin esimiehen rooliin henkilöstöstrategian jalkauttajana erilaisissa arjen tilanteissa. HSL:n työntekijöiden työtyytyväisyys oli henkilöstökyselyn perusteella hyvällä tasolla. Palaute oli edellisvuotta positiivisempaa lähes kaikilla osa-alueilla. Yli 70 % henkilöstöstä koki olevansa innostunut työstään ja koki yhteistyön sujuvan työkavereiden kanssa. Asiakaslähtöisessä toimintatavassa koettiin olevan vielä parantamisen varaa. Osaamista kehitettiin sekä koulutuksen että muiden keinojen avulla. HSL:ssä järjestettiin 38 kurssia, ja ulkopuoliseen koulutukseen käytettiin keskimäärin noin 700 euroa työntekijää kohti. Oman henkilöstön osaamista hyödynnettiin aiempaa enemmän sisäisissä koulutuksissa. Esimiestyön ammattimaisuutta vahvistettiin vuorovaikutustaitojen valmennuksella ja työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukeen liittyvällä koulutuksella. Tuloksellisen yhteistyön kehittämistä jatkettiin asiakasteeman kautta. Keväällä järjestettiin omin voimin työpajoja, joissa käytiin läpi palveluperiaatteiden sisältöä. Työpajoihin osallistui 70 % henkilöstöstä. Henkilöstön määrä vuoden 2015 lopussa oli 399. Henkilöstövoimavaroissa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstön kokonaismäärä pysyi aiemmalla tasolla, naisia oli suhteellisesti vähän aiempaa enemmän. Vakituisten työntekijöiden osuus kasvoi myös hieman aiempaan nähden. Rekrytointeja oli kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui matkalippujen tarkastajien rekrytoinneista. Lähtövaihtuvuus oli maltillisella tasolla. Henkilöstökustannuksia vastaavan työpanoksen määrä oli 372 henkilötyövuotta. Henkilöstökustannukset henkilötyövuotta kohden nousivat hiukan edellisestä vuodesta. Palkkakustannuksiin vaikuttivat mm. työsuorituksen arvioinnin tuottamat uudet henkilökohtaiset lisät. Ylitöitä tehtiin suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi hiukan aiempaan verrattuna. Tapaturmia sattui edelliseen vuoteen nähden enemmän ja valtaosa tapaturmista sattui matkalippujen tarkastustyössä. Tapaturmista aiheutui sairauslomia useammin kuin aiemmin. Työterveyshuollon kustannukset sen sijaan laskivat hieman edellisestä vuodesta. 2 Henkilöstövoimavarat 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Palveluksessa oleva henkilöstö Miehet Naiset Kaikki Vuosi Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä

4 Kokoaikatyössä oli 357 ja osa-aikatyössä 42 henkilöä. Miehiä oli 38,5 % ja naisia 61,5 %. Vakituista henkilökuntaa oli 88 % ja määräaikaista 12 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä oli 277 ja teknisten sopimuksen piirissä 122 henkilöä. Kuntayhtymään rekrytoitiin 20 uutta työntekijää vakituiseen palvelussuhteeseen (11 työntekijää vuonna 2014). Suurin osa sijoittui matkalippujen tarkastustehtäviin. 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus 4 HSL:n palveluksesta erosi 10 vakinaisessa palvelussuhteessa ollutta työntekijää. Lähtövaihtuvuus oli 2,8 % (irtisanoutuneiden määrä suhteessa vakituisen henkilöstön määrään, ei sisällä eläkkeelle jääneitä). Talosta lähteneistä valtaosa oli asiantuntija- tai asiakaspalvelutehtävissä. 2.3 Henkilöstön ikä Henkilöstöstä alle 30 vuotiaita oli 15,8 %, vuotiaita 50,6 % ja yli 50 vuotiaita 33,6 %. Ikärakenne Ikäluokka Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä alle Henkilöstön keski-ikä oli 42,4 vuotta (42 vuonna 2014). Vakinaisessa työsuhteessa olevilla keski-ikä oli 44,1 vuotta (43,8 vuonna 2014) ja määräaikaisessa työsuhteessa olevilla 30,5 vuotta (30,3 vuonna 2014).

5 5 2.4 Palvelussuhteen pituus Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 6,5 vuotta (8,4 vuotta vuonna 2014). Miehillä työkokemusta oli keskimäärin 6,2 vuotta (7,2 vuotta vuonna 2014) ja naisilla 6,5 vuotta (9,3 vuotta vuonna 2014). 2.5 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle jäi 4 ja työkyvyttömyseläkkeelle 2 työntekijää. 2.6 Työaika ja panos Vuonna 2015 henkilötyövuosia kertyi 372. Työajan prosentuaalinen jakautuminen Tehty vuosityöaika 79,1 78,3 76,4 77,0 77,1 76,6 Vuosilomat ja säästövapaat 10,7 10,0 11,3 10,4 10,9 10,7 Sairaus- ja tapaturmalomat 5,1 6,2 5,4 5,0 5,3 5,5 Muut palkalliset poissaolot 1,3 1,3 2,0 1,6 0,9 1,1 Koulutus (palkallinen) 0,5 0,2 0,4 0,4 0,4 0,4 Perhevapaat (palkallinen ja palkaton) 2,9 2,9 Palkattomat poissaolot 3,3 4,0 4,5 5,6 2,3 2,8 Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Palkattomat vapaat pitävät sisältävät pääosin opintovapaita, vuorotteluvapaita sekä palkatonta vapaata.

6 6 2.7 Henkilöstökustannukset Palkka- ja henkilösivukulut olivat euroa. Henkilötyövuotta kohti kustannukset olivat euroa ( euroa vuonna 2014) % euroa % euroa % euroa % euroa % euroa % euroa I Palkkasumma , , , , , ,2 II Tehdyn työajan palkat 60, ,7 60, ,4 60, ,8 61, ,8 61, ,8 63, ,9 A Välilliset palkat (A) 17, ,0 16, ,7 17, ,0 15, ,1 15, ,5 14,6 3222,4 B Sosiaaliturva (B) 16, ,6 16, ,6 17, ,3 17, ,7 17, ,6 16,6 3673,3 Muut välilliset C työvoimakustannukset 5,5 833,6 5,7 969,4 4,8 875,2 5, ,1 5, ,4 5,4 1192,7 A lomaraha 551,7 623,1 625,3 683,7 741,1 768,1 vuosiloma-ajan palkat 1 257, , , , ,3 1620,3 sairausajan palkat 599,3 640,9 478,2 459, muut palkalliset vapaat 152,8 161,4 234,4 82, koulutusajan palkat 58,8 61,2 44, , , , , , ,5 3222,4 B KVTEL maksut 2 048, , , , ,5 2962,7 Muut työeläkemaksut 18,3 0, Jaksotetut eläkekulut 0,1-48, ,1 45,7 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut 260,2 261,9 297,1 306,2 329,3 332 työttömyysvakuutusmaksut 299, ,9 435,1 470,4 461 tapaturmavakuutusmaksut 74,5 83,1 90,4 91, ,9 muut sosiaalivakuutusmaksut 7,3 9,2 8,8 10,1 9,9 10,9 Jaksotetut -76,9 60,5-25,4-17,6 9,3 16,9 sair.vakuutus ja tapaturmakorvaukset -115,4-254,3-140,3-198,7-246,9-260, , , , , ,6 3673,3 C virka- ja suojapuvut 55,7 137,4 53,7 85,1 53,5 67,9 koulutus 238,5 201,5 210,9 263, ,3 työterveyspalvelut 238,5 321,9 321,6 342,1 416,6 412,4 lounassetelit 260,2 258,5 266,4 305, ,8 virkistys- ja sosiaalitoiminta 40,7 50,1 25,4 70,9 74,3 89,3 833,6 969,4 875, , ,4 1192,7 III Välilliset työvoimakust. Yht 5 969, , , , ,5 8088,4 IV Työvoimakustannukset yhteensä (II+III) , , , , , ,3 3 Kehittäminen 3.1 Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisen suunnitteluun valmistui työkalu, jota jokainen työntekijä voi hyödyntää omaa osaamista arvioidessaan. Ensimmäisenä osaamisen arvioinnin työkalua hyödynnetään tavoite- ja kehityskeskustelujen yhteydessä. Tavoitteellisen osaamisen kehittämisen tueksi suunniteltiin joukkoliikennesuunnittelijan osaamisen kehittämispolku.

7 7 Esimiestyön ammattimaisuutta vahvistettiin vuorovaikutustaitojen valmennuksella ja työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukeen liittyvällä koulutuksella. Esimiesten käytössä oleva kertapalkitsemisen työkalu otettiin käyttöön vuoden alussa. Palkitsemisen kriteerit määriteltiin siten, että ne tukevat henkilöstöstrategian tavoitteita. Työyhteisötaitojen vahvistamiseen suunniteltiin ja pilotoitiin valmennuskokonaisuus, joka toteutetaan koko henkilöstölle seuraavan vuoden aikana. Tuloksellisen yhteistyön kehittämistä jatkettiin asiakasteeman ja toiminnan sisäisen tehokkuuden parantamisen kautta. Keväällä järjestettiin työpajoja, joissa käytiin läpi palveluperiaatteiden sisältöä oman työn näkökulmasta. Työpajoihin osallistui 70 % henkilöstöstä. Kokousten tehostamiseksi suunniteltiin ja otettiin käyttöön pelisäännöt, joilla raamitettiin hyvä, asioita eteenpäin vievä palaveri. Osaamisen kehittämistarpeita käytiin läpi tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Osaamisen kehittämissuunnitelmat tehtiin siten, että kehittymistä mietittiin monipuolisemmin eri keinojen avulla. Oman henkilöstön osaamista hyödynnettiin aiempaa enemmän. Omat asiantuntijat olivat kouluttajina mm. kielikoulutuksessa ja joukkoliikenteen yleiskoulutuksessa. 3.2 Koulutus Koulutukseen käytettiin eli keskimäärin 707 /työntekijä, joka on hieman vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna (2014 käytettiin 773 /työntekijä). HSL:n järjestämässä koulutuksessa toteutettiin 38 kurssia, joihin osallistui 350 henkilöä. Koulutusta järjestettiin seuraavissa aiheissa: asiakaspalvelu, ensiapu, ennakoivan ajon kurssi, fasilitointikoulutus, johtamis- ja esimieskoulutus, joukkoliikenteen yleiskoulutus, itsensä johtamisen taito, ruotsin, englannin, venäjän ja suomen kielen koulutusta, matkalippujen tarkastajakurssi, tietoturvakoulutus, turvallisuuskoulutus, toimisto-ohjelmat (Excel, Outlook, Dynasty), työyhteisötaidot. Suurin osa henkilöstöstä osallistui vuoden aikana tietoturvakoulutukseen. 4 Työn tekemisen edellytykset, kyky saada aikaan 4.1 Työtyytyväisyys ja sen eri osa-alueet Työtyytyväisyyttä mitattiin syys-lokakuussa toteutetulla henkilöstökyselyllä. Vuosittain toistettavassa henkilöstökyselyssä antoi palautetta 78 % henkilöstöstä. Palaute oli edellisvuotta positiivisempaa lähes kaikilla henkilöstökyselyn osa-alueilla. Kaikkien kysymysten keskiarvo oli 3,83 (3,79 vuonna 2014), joka on tähän asti paras tulos. Henkilöstökyselyn perusteella työntekijöiden kokemia vahvuuksia olivat edelleen ryhmien sisäinen ja entistäkin vahvempi yhteistyö sekä omaan työhön liittyvät asiat. Innostus työhön oli keskimäärin vahvaa. HSL:ää työnantajana arvostettiin myös aiempaa enemmän. Parantamismahdollisuuksia oli erityisesti asiakaslähtöisyyden rakentamisessa ja organisaatiorajat ylittävässä yhteistyössä. Oma työ ja yhteistyö olivat edelleen työntekijöiden mielestä vahvuuksia. Omassa työssä työhyvinvoinnin arvioitiin kohentuneen, sillä kiireen kokemista ja omia voimavaroja oli arvioitu positiivisemmin kuin aiemmin. Yhteistyöstä työkavereiden kanssa oli kautta linjan annettu myönteistä palautetta. Myös ristiriitojen käsittelyn koettiin sujuvan aiempaa paremmin. Omasta työstä oli innostunut 71 % henkilöstöstä. Innostus oli yhteydessä siihen, kuinka halukas työntekijä oli suosittelemaan HSL:ää työnantajana. Innostusta lisäsi se, miten esimies suhtautui ideoihin ja miten työntekijä koki oman arvostuksensa omassa ryhmässään. Myös työn selkeät tavoitteet ja omien voimavarojen riittävyys luovat innostusta.

8 73 % työntekijöistä suosittelisi HSL:ää työpaikkana ja oli tyytyväinen HSL:ään kokonaisuutena ja työnantajana. Esimiehet olivat saaneet lähes kaikissa asioissa edellisvuotta hiukan positiivisempaa palautetta. Varsinkin tavoitteiden seuranta ja oikeudenmukaisuus olivat esimiesten vahvuuksia. Parannettavaa oli palautteen antamisessa sekä tuessa ja ohjauksessa. Myös tavoite- ja kehityskeskustelujen toteutuksessa oli kyselyn perusteella kehitettävää. 8 Oman työyksikön toimivuutta arvioitiin hyvin samalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Kokonaiskuva ryhmän tehtävistä oli keskimäärin hyvä. Ryhmien toiminnan sujuvuudessa ja töiden jakautumisessa sen sijaan oli vielä kehittämisen paikkoja. Asiakaslähtöisessä toimintatavassa oli palautteen perusteella vielä parantamisen varaa ja yhtenäistämisen tarvetta. Moni kuitenkin koki, että HSL:n tuottamat palvelut ovat laadukkaita ja osaaminen antaa mahdollisuuksia erinomaisen asiakaskokemuksen tuottamiseen. Organisaation toimivuutta HSL-tasolla arvioitiin kriittisemmin kuin muita osa-alueita. Eri osastojen välisen työnjaon koettiin selkeytyneen jonkin verran. Yhteistyö osastojen kesken tavoitteiden saavuttamiseksi ja tiedon jakaminen saivat koko kyselyn alhaisimpia arvioita. TULOKSET OSA-ALUEITTAIN Kokonaisindeksi 3,83 3,79 Yhteistyö 3,99 3,94 Oma työ 3,94 3,89 Työnantajan arviointi 3,88 3,81 Johtaminen ja esimiestyö 3,86 3,81 Organisaation toimivuus: oma työyksikkö 3,77 3,79 Asiakaslähtöisyys 3,72 - Organisaation toimivuus: HSL-taso 3,30 3,27 *) Vuoden 2015 kokonaisindeksi ei vertailtavuuden takia sisällä kyselyn uusia, asiakaslähtöisyyttä mittaavia, kysymyksiä. Vastausasteikko = Vaikutukset toimintaan ja tuloksiin 5.1 Työterveyshuollon kustannukset HSL:llä on sopimus työterveyshuollon järjestämisestä Lääkärikeskus Aavan kanssa. Työnantaja saa Kelasta korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteiset ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat lakisääteisen lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Kustannukset Vuosi Kela I , , , ,75 Kela II , , , ,57 Ei korvattava , , , ,34 Kulut yhteensä , , , ,66

9 9 5.2 Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvityksiä tehtiin viestintä- ja markkinointipalvelut osastolla sekä Liikennepalvelut-osastolla vuonna Ikävuositarkastuksista luovuttiin ja jokaiselle työntekijälle tarjotaan mahdollisuutta terveystarkastukseen osana työpaikkaselvitystä. 5.3 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä kasvoi hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Lyhyiden, 1-3 päivän poissaolojen osuus lisääntyi hiukan. Sairauspoissaolopäivien osuus teoreettisista työpäivistä oli 5,09 % (5,07 vuonna 2014). 1-3 päivän sairauspoissaolot % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät Sairausloma, palkallinen 1, , , , , , Sairausloma, palkaton Yhteensä 1, , , , , , Kaikki sairauspoissaolot % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät % Päivät Sairausloma, palkallinen 3, , , , , , Sairausloma, palkaton 0, , , , , ,3 300 Yhteensä 4, , , , , , Tapaturmat Tapaturmia oli yhteensä 59 ja niistä aiheutui 537 sairauspoissaolopäivää. Valtaosa tapaturmista sattui matkalippujen tarkastustyössä. Tapaturmat kpl kpl kpl % kpl % kpl % kpl % Työssä , , ,3 Työmatkalla ,5 7 15,2 8 16, Työpaikan ulkopuolella ,4 1 2,2 1 2,1 1 1,7 Työssä liikenteessä , Yhteensä % % % %

10 Ylityöt Vuoden 2015 aikana tehtiin ylitöitä tuntia, joista rahallinen korvaus oli ,57 euroa. Tehtyjen ylitöiden määrä oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. 5.6 Tuloskortin toteutuma Vuoden 2015 tulostavoitteet saavutettiin HSL-tasolla siten, että toteutuma oli 65,3 %.