Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015

Transkriptio

1 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015

2 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet Ikä- ja sukupuolijakauma HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Eläkepoistumaennusteet POISSAOLOT Sairauspoissaolot Talkoovapaat ja lomautukset Poissaolojen kustannukset HENKILÖSTÖN TYÖKYKY Työterveyshuolto Tyky toiminta HENKILÖSTÖMENOT Muut henkilöstömenot Palkkausmenot HENKILÖSTÖKYSELY

3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön määrä Paimion kaupungin henkilökunnan tekemää työmäärää kuvataan henkilötyövuosina. Kuntaalan henkilöstöraportoinnista annetun suosituksen mukaan henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vuoden 2015 teoreettinen kaupungin henkilötyövuosien määrä oli 594,5 htv mikä on 4,5 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosien (teor htv) määrä nousi sosiaali- ja terveyspalveluissa 9 henkilöllä. Sivistyspalveluissa htv määrä laski n. -3 htv:llä ja hallintopalveluissa -2 htv:ta. Tekninen ja ympäristöpalveluiden henkilötyövuosien määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna, nousua n. 0,6 htv. Vuoden lopussa palkkatuella työllistettyjen henkilöiden määrä oli 7 (v ) henkilöä ja yhteensä 171 henkilöllä oli vähintään 1 päivän pituinen palvelussuhde Paimion kaupunkiin (v ) ja näistä 90 (v ) henkilöllä oli vähintään 4 kuukauden pituinen määräaikainen palvelussuhde. Vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 474 henkilöllä oli voimassaoleva vakinainen palvelussuhde (v henkilöllä). 700 Henkilötyövuodet HTV (teoreettinen) ,76 590,17 594,49 2

4 1.2. Henkilötyövuodet 2015 Kaupungin henkilöstön ja kaupungissa tehdyn työn määrä henkilötyövuosina sisältävät vuoden 2015 aikana voimassa olleet ja toteutuneet sekä vakinaiset että määräaikaiset palvelussuhteet riippumatta palvelussuhteen kestosta. Taulukon henkilötyövuosien selitteet: - Teoreettinen henkilötyövuosi: palvelussuhteen keston perusteella (yhden 100 % työaikaa tekevän henkilön koko vuoden kestänyt palvelussuhde vastaa yhtä henkilötyövuotta). - HTV 1: vähennetty palkalliset ja palkattomat poissaolot, jotka eivät ole työaikaa (esim. lapsen sairaus, palkallinen isyysloma, muu palkallinen keskeytys, vuosiloma, vuosilomaajan palkka, säästövapaa). - HTV 2: vähennetty palkattomat poissaolot. Toimiala HTV1 (väh. määritellyt Teor henkilötyövuodet (kpv:t) poissaolot = tehty työaika) HTV 2 (vähennetty palkattomat) Muutos% Muutos% Muutos% Hallintopalvelut ,7 % ,9 % ,2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,8 % ,7 % ,3 % Sivistyspalvelut ,0 % ,4 % ,0 % Tekninen ja ympäristöpalvelut ,7 % ,1 % ,8 % Kaupunki yhteensä ,6 % ,9 % ,4 % Suurin osa kaupungin henkilökunnasta työskentelee sivistyspalvelujen toimialalla (59,6 %), toiseksi eniten henkilöstöä on sosiaali- ja terveyspalveluissa (22,3 %), tekninen ja ympäristöpalveluissa 12,5 % ja hallintopalveluissa 4,5 % kaupungin henkilökunnasta teoreettisen htv tunnusluvun mukaan laskettuna. Toiminnoittain tarkasteltuna eniten henkilökuntaa työskentelee koulupalveluissa 26,6 %, toiseksi eniten varhaiskasvatuksessa 21,8 % ja kolmanneksi eniten vanhuspalveluissa 19,6 % Ikä- ja sukupuolijakauma Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli vuoden viimeisenä päivänä 48,1 vuotta (48,5 v 2014), josta miesten keski-ikä oli 46,5 vuotta (48,6 v 2014) ja naisten 48,9 vuotta (48,4 v 2014). Miesten osuus vakinaisesta henkilökunnasta oli 17,9 % (v ,67 %). Ammattinimikkeittäin tarkasteltuna eniten miehiä työskentelee luokanopettajina (13), peruskoulun lehtoreina (8) ja kiinteistönhoitajina (7). Naisia työskentelee eniten hoitajina (49), perhepäivähoitajina (32), luokanopettajina (25), koulunkäynnin ohjaajina (25), tilahuoltajina (24) ja lastenhoitajina (23) vakinaisesta henkilökunnasta

5 Vakinainen henkilökunta, keski-ikä hallintokunnittain Hallintopalvelut 50,2 49,4 50,9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 46,9 44,3 44,1 Sivistyspalvelut 46,5 45,7 46,6 Tekninen ja ympäristöpalvelut 53,3 52,5 51,3 Kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden viimeisenä päivänä vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia yhteensä 75 henkilöä eli 15,5% vakinaisesta henkilökunnasta (v / 17,1 %). Koko henkilökunnasta 58 tai yli vuotiaita oli 104 henkilöä (15,7 % vuoden viimeisen päivän koko henkilöstön määrästä) Vakinaisesta henkilöstöstä nuoria 35 vuotta tai alle vuotiaita oli 91 henkilöä eli 19,2 %. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedon mukaan kunta-alan kokoaikaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 n. 45,7 vuotta. 4

6 5

7 2. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vuoden 2015 aikana vanhuseläkkeelle jäi 21 henkilöä (2014, 23 ja v ), osaaikaisille eläkkeille kaksi henkilöä (osa-aika + ma v. 2014, 6 hlöä), työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö (v. 2014, 1 ja v ). Eläkkeelle kaupungin palveluksesta jäätiin keskimäärin 63,2 vuoden iässä (2014, 63 ja ,9 ja v v.). Vanhuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 64,8 vuoden iässä (2014, 63,2 ja ,5 v ,55). Osa-aikaisille eläkkeille jäätiin keskimäärin 57,0 vuoden iässä (2014, 60,3 v ja v ,1 v.). Yhteensä 16 henkilöä erosi kaupungin vakinaisesta palveluksesta muista syistä (v ). Uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 26 (v ). Uudet alkaneet palvelussuhteet nimikkeittäin hoitaja 4 johtava sosiaalityöntekijä 1 ohjaaja 1 perheohjaaja 1 lastenhoitaja 3 lastentarhanopettaja 1 pedagoginen tvt-tukihenkilö 1 erityisluokan opettaja 1 lehtori 1 lukion lehtori 2 peruskoulun lehtori 1 psykiatrinen sairaanhoitaja 1 tuntiopettaja 2 kokki 2 museosuunnittelija 1 rakennustarkastaja 1 tilahuoltaja 1 viheraluemestari 1 Yhteensä Eläkepoistumaennusteet Eläkepoistumaennusteet ovat Kevan tilastoaineistosta saatuja. Kevan tietojen perusteella seuraavien 20 vuoden aikana eläköityy suhteellisesti eniten henkilökuntaa ammattiryhmittäin tarkasteltuna kiinteistöpalveluista, opetushenkilökunnasta ja hoitohenkilökunnasta sekä ruoka- ja siivouspalveluista. 6

8 Keva: Vakuutettujen eläköitymisennuste perustuu 2013 henkilöstötilanteeseen, Paimion kaupunki, kaikki työnantajat yhteensä. Ennusteessa ei huomioitu 2017 eläkeuudistusta. Keva: Vakuutettujen eläköitymisennuste suurimmissa ammattiryhmissä perustuu 2013 henkilöstötilanteeseen. Ennusteessa ei huomioitu 2017 eläkeuudistusta. 7

9 3. POISSAOLOT Henkilökunnan palkallisten ja palkattomien poissaolojen kokonaismäärä oli vuonna 2015 yhteensä kalenteripäivää (sisältäen lauantait ja sunnuntait). Poissaolojen kokonaismäärä vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna -2,3 %. POISSAOLOT HALLINTOKUNNITTAIN JA SYITTÄIN VUONNA 2015, kalenterpäiviä YHTEENSÄ YHTEENSÄ Muutos % Poissaolon syy Halllinto Sosiaali Sivistys Tekninen j /14 Sairaus ,5 % Työtapaturma ,0 % Kuntoutus, kuntoutustuki ,2 % Perhepoliittiset vapaat ,0 % Talkoovapaat ,0 % Muut virka- ja työvapaat ,6 % Opintovapaat, koulutukset ,3 % Tilapäinen hoitovapaa ,5 % Vuorotteluvapaa ,5 % Lomautus ,4 % Vuosiloma ,3 % YHTEENSÄ ,3 % Muut virka- ja työvapaat pitävät sisällään mm. yksityisasioiden perusteella myönnetyt vapaat (1125 pv). Opintovapailla oli vuoden 2015 aikana yhteensä 18 henkilöä (2284 pv) ja vuorotteluvapailla 8 henkilöä (1176 pv). Omassa kunnassa toista tehtävää hoito (työkierto) 8 henkilöä (1378 pv) ja toisessa organisaatiossa kaksi henkilöä (465 pv) Sairauspoissaolot Sairauslomapäivien määrä väheni -4,5 % vuoteen 2014 verrattuna. Esimiehen päätöksellä ns. omalla ilmoituksella sairaslomapäiviä myönnettiin yhteensä 935 päivää mikä on n. 12,6 % kaikista sairauspoissaolopäivistä (v / 11,81%). Lääkärintodistuksen perusteella 60 pv tai alle kestäneiden sairauslomien osuus oli 58,7 % kaikista sairauspoissaoloista. Sairauslomat Muutos Muutos% Oma ilmoitus ,07 % Todistuksella 60 pv tai alle ,65 % 2/3 -palkalliset ,06 % Palkattomat ,50 % Yhteensä ,50 % Sairauspoissaolojen tunnusluku henkilöä kohden on vuoden 2013 alusta lukien suhteutettu teoreettiseen henkilötyövuoteen. Vastaavalla tavalla suhteutettu tunnusluku vuodelta 2012 on 16,9 pv. henkilötyövuotta kohden. Kunta 10-tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli tutkimukseen osallistuneissa kunnissa 16,7 päivää työntekijää kohti (vuoden 2014 tutkimuksen tieto). 8

10 SAIRAUSPOISSAOLOT HENKILÖTYÖVUOTTA KOHTI Kalenteripäiviä Sairauspo / teor htv Hallintopalvelut 8,0 8,4 10,5 Sosiaali- ja terveyspalvelut 19,1 23,7 18,3 Sivistyspalvelut 9,1 9,3 8,7 Tekninen ja ympäristöpalvelut 24,4 14,8 20,3 YHTEENSÄ 13,3 13,1 12,5 Vakinaisesta henkilökunnasta 38,2 %:lla (181 henkilöllä) ei ollut vuoden 2015 aikana yhtään sairaslomapäivää Talkoovapaat ja lomautukset Osana kaupungin talouden vakauttamista henkilökunnalle tarjottiin vuoden 2015 aikana vapaaehtoisten työ- ja virkavapaiden eli ns. talkoovapaiden ottamista. Talkoovapaita pidettiin vuoden aikana yhteensä 978 päivää (v pv). Talkoovapailla arvioitiin saatavan n euron säästöt (v n ). Talkoovapaiden määrä laski verrattuna edellisvuoteen, jolloin kaupunki lomautti lähes koko henkilökuntaansa. Vuonna 2015 lomautukset kohdentuivat koulujen loma-aikaisiin koulunkäynninohjaajien lomautuksiin Poissaolojen kustannukset Poissaolojen kustannukset ilman koulutuspäivien kustannuksia olivat yhteensä euroa ja ne kasvoivat vuoteen 2014 verrattuna n. 3 %. Suhteellisesti eniten nousivat vuosilomakustannukset. Perhepoliittisten vapaiden kustannukset sisältävät palkalliset äitiysja isyyslomat sekä tilapäiset hoitovapaat lapsen äkillisesti sairastuessa. 9

11 Sairaus Työtapaturma Perhepol vapaat Vuosiloma Halllinto Sosiaali Sivistys Tekninen KAIKKI YHTEENSÄ V Muutos, euroa Muutos, % 0,73 % -23,62 % -4,50 % 4,55 % 4. HENKILÖSTÖN TYÖKYKY 4.1. Työterveyshuolto Kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ostettiin saakka Paimion- Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymältä ja alkaen palvelun tuottajana aloitti Mehiläinen Oy tehdyn kilpailutuksen perusteella. Maaseutupalvelujen osalta työterveyshuollon palveluja on ostettu Paraisten kaupungilta sekä Dalmed Oy:lta. Ostettavat palvelut käsittävät lakisääteisten palvelujen lisäksi työterveyspainotteiset yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut. Työkyvyn ylläpitämisen ja työssä jaksamisen tueksi palvelut sisältävät myös erikoislääkärin konsultaatiot (1 3 kertaa / diagnoosi) työterveyslääkärin lähetteellä. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmakaudelle asetettuja tavoitteitta ovat mm. varhainen tuki työssä jaksamisessa sekä terveystarkastusten ajan tasalle saattaminen. Uuden työterveyshuoltosopimuksen myötä on työterveyshuollon palveluja laajennettu myös työpsykologin palveluihin. Muutoksen myötä ovat sekä ennaltaehkäisevän työn että sairaanhoidon vastaanoton resurssit laajentuneet. Korvausluokka I Korvausluokka II KL I ja II yhteensä Kaikki yhteensä Mehiläinen Oy , , , ,8 Paimion-Sauvon ktky , , , ,1 Dalmed Oy Ab, Paraisten kaupunki 673,0 Yhteensä , , , ,9 Korvausluokan I eli ennaltaehkäisevän työterveyshuollon toiminnan osuus kelakorvattavista menoista oli 37,5 % ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon osalta 62,5 5 (korvausluokka II). Kelan ei-korvattavissa menoissa on mm. henkilökunnalle tehdyn työhyvinvointikyselyn menot. 10

12 4.2. Tyky toiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa on järjestetty yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa. Työfysioterapeutti on yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta 72 henkilölle sekä osallistunut työpaikkaselvityksien tekemiseen. Kaupunki tarjosi mahdollisuutta TYK-kuntoutukseen, joka järjestetään yhteistyössä työterveyshuollon ja kuntoutuskeskus Petrean kanssa. Kaupungin työntekijöillä on ollut mahdollisuus lopettaa tupakointi työterveyshuollon tukemana. Kaupunki on maksanut nikotiinikorvaus- / lääkehoidon kuluista 50 % 1 3 kuukauden ajalta. Työkyvyn tukemisen mallin mukaista toimintaa on jatkettu ja työkykyneuvotteluita on pidetty yhdessä työterveyshuollon kanssa n. 15 henkilön osalta. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa löytää keinoja työssäjaksamisen ja - jatkamisen tukemiseksi sekä selvittää mahdollisuudet saada rahoitusta ammatilliseen kuntoutukseen. Osasairauspäivärahamahdollisuutta on käytetty aktiivisesti työhön paluun tukemisessa. Työnantaja on järjestänyt vuoden aikana työnohjausta työssä jaksamisen ja työn kehittämisen tueksi. Työsuojeluorganisaatio järjesti vuoden aikana henkilökunnalle EA 1-koulutusta ja EA 1 päivityskoulutusta. Uimahalli Solinan uimahalli- ja kuntosalipalvelut ovat henkilökunnalle ilmaisia. Tämän lisäksi kaupunki on tarjonnut henkilökunnalleen ohjattua ryhmäliikuntaa. 5. HENKILÖSTÖMENOT 5.1. Muut henkilöstömenot Muut henkilöstömenot muutos % Koulutus ,5 % Virkistystoiminta (virkistysrahat, liikuntaryhmät) ,2 % Virkistystoiminta / uimahallimaksut ,9 % Merkkipäivälahjat ,8 % Työpaikkaruokailu (tuki) ,2 % 5.2. Palkkausmenot Henkilöstömenot eli palkat vähennettynä sairausvakuutuskorvauksilla sivukuluineen olivat n euroa (v ) euroa. Henkilöstömenot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 2,9 %. 11

13 6. HENKILÖSTÖKYSELY 2015 Marraskuussa 2015 avoinna olleeseen henkilöstökyselyyn vastasi yhteensä 398 työntekijää tai viranhaltijaa, mikä on n. 70 % koko kyselyn otoksesta. Vastaajista naisia oli 82 % ja miehiä 18 %, esimiesten osuus oli 13 % vastaajista ja määräaikaisten myös 13 %. Henkilöstökatsaukseen on koottu eräitä keskeisiä kyselyn tuloksia koko henkilökunnan yhteenvedosta. Kyselyn tuloksia on käsitelty yhdessä Mehiläinen työterveyshuollon ja kaupungin johtoryhmän kanssa. Tuloksien käsittely on jatkunut ja jatkuu vuonna 2016 esimiesten ja henkilökunnan yhteisissä palavereissa. 12

14 Työkykyindeksi asteikolla 0 10, koko henkilökunta Millaiseksi arvioit nykyisen työkykysi työsi ruumiillisten vaatimusten kannalta erittäin hyvä 32 % 24 % melko hyvä 51 % 55 % kohtalainen 14 % 17 % melko huono 3 % 4 % erittäin huono 0 % 0 % henkisten vaatimusten kannalta Onko sinulla ollut viimeisen puolen vuoden aikana tuki- tai liikuntaelinvaivoja ja -oireita, jotka mielestäsi aiheutuvat työstä tai joita työ pahentaa? Ei lainkaan 25 % Satunnaisesti 47 % Viikoittain 13 % Päivittäin 11 % Useita kertoja päivässä/jatkuvasti 4 % Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi taikka hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä., Tunnetko sinä nykyisin tällaista stressiä? En lainkaan 14 % Vain vähän 31 % Jonkin verran 33 % Melko paljon 16 % Erittäin paljon 5 % 13

15 Yhteistyön sujuvuus työkavereiden kesken / esimiesten kanssa Saatko tarvittaessa tukea ja apua lähiesimieheltäsi? Saatko tarvittaessa tukea ja apua lähiesimieheltäsi? Hyvin usein tai aina 30 % Melko usein 36 % Silloin tällöin 21 % Melko harvoin 11 % Erittäin harvoin tai ei koskaan 3 % 14

16 Kysymys: Kannustetaanko työpaikallasi työntekijöitä miettimään, miten työt voisi tehdä paremmin? 15