Pirkkalan kunta Pirkkalan kunta

Transkriptio

1 Pirkkalan kunta Pirkkalan kunta Henkilöstökertomus 2008

2 2 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä osastoittain Määräaikaisen henkilöstön osuus Henkilöstö palvelussuhteen lajin mukaan Henkilöstö sopimusaloittain Henkilöstön päätoimisuus Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja rekrytointitoiminta TYÖAIKA JA TYÖPANOS Työaika henkilötyövuosina OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN Täydennyskoulutus Kuntakohtainen koulutustoiminta Oppisopimuskoulutus Opintovapaat Opintomatka-avustukset Esimiestoiminnan ja johtamisen kehittäminen TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Henkilöstön poissaolot Työtapaturmat Kuntoutus Vuorotteluvapaat Osa-aikaeläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 20

3 3 6.1 Henkilöstömenot Työterveydenhuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Muu liikunnallinen tyky-toiminta ja virkistystoiminta Työpaikkaruokailu...21

4 4 1. JOHDANTO Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista. Kertomus toimii henkilöstöjohtamisen apuvälineenä. Se kertoo henkilöstön tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Pirkkalan kunnassa henkilöstöraportteja on koottu vuodesta 1999 alkaen. Henkilöstökertomus 2008 on laadittu soveltuvin osin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstöraporttisuosituksen mukaisin tunnusluvuin ja sisältörakentein. Tiedot on kerätty ensimmäisen kerran kunnan uudesta henkilöstöja palkkahallinnon tietojärjestelmistä Populuksesta. Tästä johtuen osa taulukoista poikkeaa hieman aiempien vuosien raportoinnista. Toisaalta luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisen vuoden tunnuslukuihin. Tietolähteinä on myös käytetty Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Tilastokeskuksen ja Kuntien eläkevakuutuksen tilastoja ja tiedotteita, osin myös muita tietolähteitä. Henkilöstökertomuksista saa perustietoa henkilöstövoimavarojen suunnitteluun ja tulevien henkilöstötarpeiden ennakointiin. Kertomuksen tietoaineistoa tulee hyödyntää rinnan kunnan visiota ja palvelustrategioita laadittaessa sekä vuosittaisen talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä. Tärkeää olisi, että henkilöstökertomuksen tietoja hyödyntämällä voitaisiin edistää henkilöstön työhyvinvointia, jaksamista, osaamista ja työn tuloksellisuutta sekä henkilöstöresurssien oikeaa kohdentamista. Raportissa on käyttökelpoista tietoa myös kunnan sisäiseen viestintään organisaatiositoutumisen parantamiseksi. Kuntastrategiassa Pirkkalan kunnan vahvuuksiksi on todettu mm., hyvä sijainti, houkutteleva ja arvostettu imago sekä toimivat ja saavutettavissa olevat kunnalliset palvelut. Kunnan hyvää imagoa on syytä vaalia kaikissa tilanteissa henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa kun kilpailu osaavasta henkilöstöstä kiristyy. Kuntastrategiassa uhkakuvana nähdään vaikeus saada osaavaa työvoimaa kunnan ammattitehtäviin. Kunnan nykyinen hyväksi todettu ja kustannustehokas palvelutaso on osaavan ja motivoituneen henkilöstön työn tulosta.

5 5 Raportista on merkitystä vain, mikäli sen tietoa käytetään kunnan organisaatiossa hyödyksi. Raportin käsittely työpaikkakokouksissa on tärkeä tiedonvälityskanava, jolloin esimiesten rooli ja vastuu viestinnässä on keskeinen. Kunnan menestykseen ja tulokseen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka motivoitunutta ja työkykyistä sen henkilöstö on. Ulkoisessa viestinnässä raportin tietoa voidaan käyttää työnantajaimagon kehittämiseksi. Raportissa tiedot esitetään koko kunnan tasolla, osastoittain tai ammattiryhmittäin. Keskeiset tunnusluvut esitetään mahdollisuuksien mukaan erikseen miehistä ja naisista tasaarvolainsäädännön mukaisesti. Vastaavat tiedot on mahdollista saada myös työyksikkötasolla esimiesten ja työyhteisöjen käyttöön. Tässä yhteydessä työyksikkötasoiset tiedot ovat kuitenkin liian hienojakoiset ja vaarantavat henkilöstön tietosuojaa.

6 6 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä oli 1146, joista vakinaisia 839. Henkilöstön lukumäärä kuvaa yhden päivän tilannetta eli voimassa olleita palvelussuhteita. Luvut käsittävät sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen henkilöstön, mutta eivät työllistettyjä, joita vuoden lopussa oli 32. Luvuissa ei myöskään ole mukana perhehoitajia eikä omaishoitajia. 2.2 Henkilöstön määrä osastoittain Taulukossa 1. esitetään henkilöstön lukumäärä osastoittain Lukuihin sisältyy vakinainen ja määräaikainen sekä koko- että osa-aikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Taulukko 1. Henkilöstön määrä osastoittain HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ OSASTOITTAIN Määräaikaisten Mies Nainen Yhteensä osuus vakin. HALLINTO-OSASTO VAKITUINEN MÄÄRÄAIKAINEN % PERUSTURVAOSASTO VAKITUINEN MÄÄRÄAIKAINEN % SIVISTYSOSASTO VAKITUINEN MÄÄRÄAIKAINEN % TEKNINEN OSASTO VAKITUINEN MÄÄRÄAIKAINEN % YHTEENSÄ

7 7 2.3 Määräaikaisen henkilöstön osuus Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä on lähes 24 % ja vakinaisesta henkilöstöstä 36 %. Kunta-alan kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä määräaikaisia oli vuonna ,8 %. Naisvaltaisella kunta-alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien, opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteena onkin pääsääntöisesti sijaisuus. Tavoitteena on vähentää sijaisten käyttöä lisäämällä vakinaiseen palvelussuhteeseen otettavien varahenkilöiden määrää. Määräaikaisen henkilöstön käytön lainmukaisuutta seurataan mahdollisuuksien mukaan. Määräaikaisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä on 1. Toimistotyö 15 % 10 henk. 2. Lääkärit 23 % 6 henk. 3. Hoitohenkilöstö 32 % 52 henk. 4. Kotipalvelu 46 % 16 henk. 5. Sosiaalityöntekijät 17% 2 henk. 6. Perhepäivähoito 21 % 7 henk. 7. Päiväkotihenkilöstö 24 % 34 henk. 8. Opetushenkilöstö 66 % 94 henk. 9. Kirjasto 25 % 3 henk. 10. Muu sivistystoimi 91 % 40 henk. 11. Tekninen henkilöstö 18 % 7 henk. 12. Tuntipalkkaiset 10 % 2 henk. 13. Kiinteistönhoitohenkilöstö 8 % 1 henk. 14. Keittiöhenkilöstö 36 % 16 henk. 15. Siivoushenkilöstö 40 % 19 henk. Muuhun sivistystoimeen lukeutuvat mm. koulunkäyntiavustajat ja iltapäivätoiminnan ohjaajat. 2.4 Henkilöstö palvelussuhteen lajin mukaan Henkilöstöstä 17 % on virkasuhteessa ja 83 % työsuhteessa. Kuntalaissa edellytetään virkoja ainoastaan tehtäviin, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä.

8 8 2.5 Henkilöstö sopimusaloittain Kunnan vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 1146 henkilöä jakaantui sopimusaloittain kuvion 1 mukaan. Luvut käsittävät sekä koko- että osa-aikaisen henkilöstön mutta ei työllistettyjä. Sopimusalojen osuudet ovat säilyneet ennallaan. Kuvio 1. Henkilöstö sopimusaloittain Henkilöstön päätoimisuus Kuviossa 2. esitetään henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan koko- ja osa-aikaisiin Luvut käsittävät sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön mutta ei työllistettyjä. Osa-aikaisten osuus kokoaikaisista on 16,5 %. Sivistysosastolla työskentelee 62,7 %:a koko kunnan osa-aikaisista työntekijöistä. Korkeaan lukuun vaikuttavat kansalaisopiston tuntiopettajat, koulunkäyntiavustajat ja iltapäivätoiminnan ohjaajat.

9 9 Kuvio 2. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö 2.7 Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain Kuviossa 3. esitetään henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain Lukuihin sisältyy sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Kunnan henkilöstöstä naisia oli 85,9 %. Koko kunta-alalla naisten osuus henkilöstöstä oli 78, 9 % vuonna Kuvio 3. Henkilöstön sukupuolijakauma

10 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Kuviossa 4. esitetään kunnan vakinaisen henkilöstön jakautuminen eri ikäryhmiin Vuoden 2008 lopussa runsaat 62 % sijoittui ikävuoden välille. Luku on laskenut prosentin verran viime vuodesta. Alle kolmekymmenvuotiaiden osuus oli edellisvuotta korkeampi (74 henkilöä). Kuvio 4. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne (hlöä) Kuviossa 4. havainnollistetaan myös eläkeikää lähestyvien kasvu, mikä tulee aiheuttamaan erityisiä haasteita kunnan palvelutuotantostrategioihin, uuden henkilöstön rekrytoinnille ja harjoitettavaan henkilöstöpolitiikkaan. Kuntien eläkevakuutuksen Pirkkalan kuntaa koskevan tilastotietoarvion mukaan eläkepoistuma vuosina olisi yhteensä 295 työntekijää, joista arviolta kaksi kolmasosaa siirtyisi vanhuuseläkkeelle ja yksi kolmasosa työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuvio 5 havainnollistaa ennustetta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä voidaan hidastaa eri keinoin: varhaisella puuttumisella jo siinä vaiheessa kun ongelmat alkavat

11 11 olla havaittavissa, työaikajoustoilla, työn organisoinnilla, kuntoutuksella ja työilmapiiriin vaikuttamalla jne. Kuvio 5. Pirkkalan kunnan eläkepoistuma (ennuste) vuosille (henkilöä). Taulukossa 2. tarkastellaan vakinaisen henkilöstön lähivuosien eläkepoistumaa ammattiryhmittäin ajanjaksoilla , ja Taulukosta on luettavissa uuden henkilöstön rekrytointitarve, mikäli palvelujen tuotantotavat säilyvät entisellään. Suurimmat lähtijäryhmät suhteessa kyseisen ammattiryhmän henkilöstölukumäärään ovat mm. opettajat, toimisto- ja hallintohenkilöstö, hoitohenkilöstö, perhepäivähoitajat, hammaslääkärit sekä siivoojat.

12 12 Taulukko 2. Eläkepoistuma suurimmat ammattiryhmät (hlöä) Perus- ja lähihoitajat Perhepäivähoitajat ym Luokanopettajat Lastentarhanopettajat Lastenhoitajat ja päiväkotiap Sairaanhoitajat Keittiöapulaiset Sairaala- ja hoitoapulaiset Muut peruskoul. ja luk. leht, tunti op Muiden oppi opett sekä yksit opettajat Sihteerit Henkilökoht avustajat Siivoojat Opettajat ja opetusal erit asteen t Kokit, keittäjät ja kylmäköt Perusk ja lukion leht ja tuntiop Terveydenhoitajat Sosiaalityöntekijät Kiinteistöhuoltomiehet Johdon sihteerit,osastosiht ym Tuntematon Muut lääkärit Erityisopettajat Hammashoitajat Maa-ja vesirak alan avust työntekijä Sos- ja terveydenhuolt alan joht Kirjasto-, ark- ja museotyöntekijät Hammaslääkärit Fysioterapeutit Talous- ja hallintojohtajat Ylilääkärit Muut Toisaalta vuoden 2005 alusta voimaan astuneen kunnallisen eläkelain muutosten myötä on vaikea ennustaa tulevaisuudessa eläkkeelle siirtyvien vuosittaisia määriä, johtuen tulevista valintavaihtoehdoista eläkkeelle siirtymisen osalta. Vanhuuseläkkeiden lisäksi tulevat varhaiseläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet ja osa-aikaeläkkeet. Näitä eläkemuotoja ei voida ennakolta arvioida.

13 Henkilöstön keski-ikä Taulukossa 3. esitetään vakinaisen henkilöstön keski-ikä Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 45,9 vuotta. Keski-ikä on noussut viime vuodesta. Vakinaisesta henkilökunnasta naisten keski-ikä oli ,5 vuotta ja miesten samaisena ajankohtana 47,4 vuotta. Valtakunnallisesti kunnallisen vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,5 vuotta vuonna Taulukko 3. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä mies nainen Hallinto-osasto 49,4 44,1 Perusturvaosasto 50,4 44,6 Sivistysosasto 45,8 42,5 Tekninen osasto 49,2 50,3 Ammattiluokittain tarkasteltuna iäkkäimpiin työntekijöihin kuuluvat siivoojat, perhepäivähoitajat ja kiinteistönhoitohenkilöstö sekä toimisto- ja hallintotyötä tekevät Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja rekrytointitoiminta Aikavälillä kuntaan solmittiin yhteensä 67 uutta vakinaista palvelussuhdetta. Vakinainen palvelussuhde kuntaan päättyi 47 henkilön kohdalla. Näistä 30 irtisanoutui ja 15 siirtyi eläkkeelle. Kaiken kaikkiaan nettolisäystä henkilökunnan kokonaislukumäärään oli 20 henkilöä.

14 14 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 3.1 Työaika henkilötyövuosina Vuonna 2008 kokonaistyöaika oli 1 065,5 henkilötyövuosiksi muutettuna (HTV 1). Henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä tunnusluku Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuosikäsitettä (HTV 1) käytetään esimerkiksi kun lasketaan tehty työpanos henkilötyövuotta kohti. 4. OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 4.1 Täydennyskoulutus Henkilöstön täydennyskoulutuksen hallintokunnat hoitavat itsenäisesti määrärahojensa puitteissa. Täydennyskoulutukseen käytettiin vuoden 2008 aikana yhteensä euroa. Se on 0,6 % palkkamenoista henkilöstösivukuluineen. Luku on laskenut prosentin vuodesta Kuntakohtainen koulutustoiminta Kuntakohtaisia kaikille hallintokunnille tarkoitettuja yhteiskoulutuspäiviä järjestettiin raportointivuonna seuraavasti: Kehyskuntien yhteiskoulutus virka- ja työehtosopimusasioissa, mm. työaikaan liittyvää koulutusta Populus palkka- ja henkilöstöhallinnon uudesta ohjelmasta järjestettiin useita koulutustilaisuuksia Taloushallinnon uudesta ohjelmasta, Raindancesta järjestettiin koulutuksia Henkilöstölle on jatkuvasti tarjolla ATK-käyttökoulutusta eri toimistotyön ohjelmista ja koulutukset järjestetään eri tasoisina koulutettavien henkilökohtaisen osaamisen mukaan. ATK-koulutuksesta vuodelta 2008 mainittakoon VISTA-koulutus.

15 15 Synergos järjesti seutukunnalliseen projektiin liittyen työhyvinvointiin liittyvää koulutusta. Henkilöstön osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita selvitetään mm. kehityskeskustelujen yhteydessä. 4.3 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa oli raportointivuoden aika yhteensä 28 henkilöä. Poissaoloja oppisopimuskoulutuksen vuoksi kertyi yhteensä 578 opintopäivää Opintovapaat Opintovapaalain mukaisella opintovapaalla tai muulla palkattomalla opintovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 10 työntekijää, joille kertyi yhteensä 1385 opintovapaapäivää. 4.5 Opintomatka-avustukset Henkilöstön opintomatkoihin myönnettiin avustuksina euroa. Avustukset olivat määrältään euroa ja avustuksia myönnettiin yhteensä 9 opintomatkaan. 4.6 Esimiestoiminnan ja johtamisen kehittäminen Johtaminen ja esimiestoiminta heijastuu voimakkaasti työyhteisön toimintaan, työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyden kokemiseen. Siksi kehittämistoimien kärki onkin kaiken aikaa suunnattu johtajuuden ja esimiestyön tukemiseen ja edelleen kehittämiseen. Tärkeitä kehittämisalueita ovat olleet kehityskeskustelujen juurruttaminen luonnolliseksi osaksi jokaisen esimiehen esimiestoimintaa, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, säännöllisten työpaikka- yms. kokousten pitäminen, palautteen antaminen, konfliktitilanteiden tunnistaminen ja hallinta, väkivallan uhkan, häirinnän ja muun epäasiallisen käyttäytymisen torjunta sekä työkykyongelmien ajoissa tunnistaminen ja varhainen puuttuminen niihin.

16 16 5. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY 5.1 Henkilöstön poissaolot Poissaolopäiviä kertyi ajalla koko henkilöstölle yhteensä Näistä sairauspoissaolopäiviä on yhteensä kalenteripäivää, joista palkattomia on kalenteripäivää. Sairaslomia kertyi yhteensä 922 henkilölle. Sekä poissaolopäivien että sairauspoissaolopäivien lukumäärä on kasvanut jonkin verran edellisestä vuodesta. Taulukosta 4. selviää palkallisten sairauspoissaolojen hinta eli kustannukset osastoittain vuonna Taulukko 4. Palkalliset sairauspoissaolopäivät osastoittain vuonna 2008 osasto: palkalliset sairauspoissaolopv:t hinta ( ): hallinto-osasto ,38 perusturvaosasto ,72 sivistysosasto ,14 tekninen osasto ,39 Yhteensä: ,63 Lisäksi tuntipalkkaisilla oli palkallisia sairauspoissaolopäiviä 456 kalenteripäivää vuoden 2008 aikana. Alkuvuoden 2008 tilastopalkkaluvut sairauspoissaoloista eivät ole täysin luotettavia, koska Populus on otettu käyttöön vuoden alusta ja poissaoloja on tilastollisesti viety Populukseen monella tapaa. Muita poissaolopäiviä ovat esimerkiksi lakisääteiset poissaolot, joista mainittakoon esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat, hoitovapaat ja tilapäiset hoitovapaat, opintovapaat, vuorotteluvapaat sekä osa-aikaeläkkeellä olot. Muiksi poissaoloiksi lasketaan esimerkiksi kuntoutuksessa olot, toisen tehtävien hoidot, lomarahavapaat, ammattiyhdistys-, työsuojeluja yhteistoimintakoulutukset sekä yksityisasiat. Täydennyskoulutuksesta aiheutuvat poissaolot eivät sisälly lukuihin ellei koulutuksen vuoksi ole myönnetty virkavapautta. Taulukosta 5. selviää poissaolot maksuryhmittäin eli sopimusaloittain. Poissaolot on esitetty kalenteripäivinä.

17 17 Taulukko 5. Poissaolot maksuryhmittäin (kalenteripäiviä) Poissaolot maksuryhmittäin ajalla (kalenteripäiviä) KVTES, LS ja TS sairaus-aika tapaturma-aika kuntoutus perhevapaat virkavapaat koulutus loma-ajat vuorotteluvapaat Miehet 1 304,0 92,0 144, ,0 276,0 310,3 310,0 46,0 184,0 Naiset ,5 451, , , , , , ,0 401, ,0 Kaikki yht ,5 451, , , , , , ,0 447, ,0 muu vapaa OVTES sairau-saika työaikavapaat tapaturmaaika kuntoutus perhevapaat virkavapaat koulutus loma-ajat vuorotteluvapaat työaikavapaat Miehet 265,0 5,0 42,0 539,0 123,5 36,0 0,0 3,0 289,7 Naiset 1 123,0 5, ,0 194,0 217,5 4,4 748,0 0, ,0 Kaikki yht ,0 10, ,0 733,0 341,0 40,4 748,0 3, ,7 muu vapaa Taulukosta 6. selviää eräiden poissaolojoen kustannukset sekä tunnit yhteensä vuoden 2008 aikana. Taulukko. 6 Eräiden poissaolojen kustannuksia vuonna 2008 Poissaolon syy kust. yht. tunnit yht. Koulutus , kuntoutus 4 827,16 80 oppisopimuskoulutus 9 022, sairauspoissaolot , työtapaturma Työtapaturmat Varsinaisista työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolot sisältyvät taulukon 7. lukuihin. Työtapaturmien lukumäärä on laskenut hieman edellisestä vuodesta, mutta suurta muutosta ei ole ollut. Työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja kertyi hieman edellisvuotta enemmän. Työmatkatapaturmat olivat jokseenkin viime vuosien tasoa. Työnantajan kokoon ja toimialaan nähden kokonaistilanteessa ei ole poikkeavaa.

18 18 Taulukko 7. Työtapaturmat ja niistä aiheutuneet sairauslomapäivät v Työtapaturmat ja niistä aiheutuneet sairaslomapäivät v Työtapaturmat Sairaslomapäivät Työmatkatapaturmat, kpl Sairaslomapäivät Ammattitaudit, kpl Sairaslomapäivät Vahinkoja yhteensä, kpl 49/46 54/53 70/70 72/69 79/ Sairaslomapäivät yht, kpl 272/ / / / / / Kuntoutus Populuksesta saatujen tietojen mukaan kuntoutukseen osallistui vuoden aikana yhteensä 17 työntekijää. Kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä 177, joista 80 on palkallista päivää. Kuntoremonttikursseja kunta tukee taloudellisesti maksamalla kurssien omavastuuosuuden enintään 120 euroon kuntoutettavaa kohden. 5.4 Vuorotteluvapaat Vuorotteluvapaalla vuonna 2008 oli kaikkiaan 24 henkilöä kun heitä edellisvuonna oli kolme enemmän. Vuorotteluvapaapäiviä kertyi yhteensä 2974, mikä on 578 päivää vähemmän kuin edellisvuonna. Lukumääräisesti eniten vuorotteluvapaalla oli päiväkotihenkilöstöä, ruokapalvelun henkilöstöä ja opettajia. 5.5 Osa-aikaeläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet Työntekijällä on mahdollisuus vähentää työnteon määrää ja vaihtaa kokopäivätyö osa-aikaiseen. Tulojen pienentämistä voidaan korvata osa-aikaeläkkeellä. Osa-aikaeläke voidaan myöntää muiden myöntämisperusteiden täyttyessä 58 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikatyön voi järjestää entisessä tai uudessa työssä, entisen

19 19 tai uuden työnantajan palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Kaikissa kunnan tehtävissä osa-aikatyöhön siirtyminen ei ole mahdollista..

20 20 6. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 6.1 Henkilöstömenot Henkilöstömenot sosiaali- ja eläkevakuutusmaksuineen tekivät vuonna 2008 yhteensä 39,6 milj. euroa. Tämä merkitsee kuntalaista kohden n Näillä tuotettiin kuntalaisille mm. hoiva- ja hoitopalveluita, koulutuspalveluita ja infrastruktuuria, Nousua edelliseen vuoteen on reilu 9 prosenttia. Palkat ja palkkiot olivat 31, 3 milj. euroa. Vuonna 2008 palkankorotukset toteutettiin tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti. Kannustavat palkkauselementit ovat käytössä lähes kaikilla sopimusaloilla lukuun ottamatta opettajien palkkausta. 6.2 Työterveydenhuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön työterveydenhuoltoon kunta käytti vuonna 2008 yhteensä noin ,24 euroa, mikä on jonkin verran edellisvuotta enemmän. KELA korvaa työterveyshuollon kustannuksista korvausluokassa I 60 % ja korvausluokassa II 50 %. Työterveydenhuoltoon on sisällytetty yleislääkäritasoinen sairauden hoito. Työterveyshuoltopalvelut kunta ostaa Ylöjärven kaupungin hallinnoimasta Työterveyspalvelu Viisarista. Lääkärissäkäynnit sairauden vuoksi ovat vuodessa kasvaneet 5 %: lla. Sairaudenhoitoon liittyviä laboratoriotutkimuksia on samassa ajassa tehty 35,5 % edellisvuotta enemmän Sairaudenhoito kuuluu KELA:n korvausluokkaan II. Sairaanhoidon kustannukset olivat euroa. Korvausluokan I kustannukset olivat euroa. Lääkäreiden ja terveydenhoitajien suorittamat terveystarkastukset ovat laskeneet jonkin verran edellisestä vuodesta. Työkykyä ylläpitävä toiminta on osa työterveyshuollon normaalia toimintaa. Terveystarkastuksilla pyritään ennakoimaan ja tunnistamaan työkykyä uhkaavia tekijöitä ja edistämään työntekijöiden työ- ja toimintakuntoa. Huomiota kiinnitetään terveellisiin elintapoihin, kuntoliikuntaan ja hyvään ergonomiaan erityisesti ATK:n käytön alueella. Työpaikkakohtaisista terveystarkastuksista työpaikkaselvitysten yhteydessä on luovuttu. Terveystarkastukset tehdään nyt työntekijän iästä ja yksilöllisistä tarpeista riippuen 3-5 vuoden välein.

21 21 Terveystarkastukset, kpl Terveystarkastuksien toteutuminen tapahtuu työntekijän oman aktiivisuuden pohjalta. Työterveyshuolto osallistuu päihdeongelmaisten hoitoonohjaukseen ja hoidon seurantaan. Työterveyshuollon kautta on mahdollista hakeutua erilaiseen kuntoutukseen mm. Kansaneläkelaitoksen hyväksymään ja rahoittamaan Aslak- ja TYK-kuntoutukseen. Näiden kahden kuntoutusmuodon osalta kunta maksaa kuntoutusajan palkan. Taulukosta 8. selviää työterveyshuollon toiminta vuosina 2007 ja Taulukko 8. Työterveyshuollon toiminta v ja 2008 Työterveyshuolto Sairaanhoito Työpaikkaselvitykset, tuntia Ohjausta, tuntia Käynnit vastaanotolla Lääkärit , ,3 Lääkärit Terv.hoitajat Terv.hoitajat Fys.terapeutit ,3 79 3,3 12,3 Fys.terapeutit 1 Lab.tutkim Lab.tutkim Röntgentut Röntgentut Psykologi , Psykologi Erikoislääkäri 8 9 Erikoislääkäri Muu liikunnallinen tyky-toiminta ja virkistystoiminta Henkilöstön liikuntaharrastuksia kunta on tukenut vuonna 2008 vuositasolla noin eurolla. Tukea on käytetty joukkoliikuntaan, salivuokriin, kuntosali- ja uimahallilippuihin, ohjaajien palkkioihin, massaliikuntatapahtumien osallistumismaksuihin jne. Virkistystoimintaan on talousarviovarauksena euroa ja toiminta on henkilöstön itsensä järjestämää. Tukea on viime vuosina käytetty henkilöstön yhteiseen kesätapahtumaan ja joulujuhlaan. 6.4 Työpaikkaruokailu Henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus työpaikkaruokailuun kunnan eri laitoksissa.