VIRKAMIESLIITTO TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA. T JÄNSTEMANNAFöRBUNDET r. y.

Transkriptio

1 VRKAMESLTTO T JÄNSTEMANNAFöRBUNDET r. y. TOMNTAKERTOMUS VUODELTA 1968

2 VRKAMESLTTO VUONNA 1968 JÄSENET Vrkameslton jäsenjärjestöjä ol ja nssä jäsenä yhteensä To mntakauden akana erosvat ltosta Agronomopettajen yhdstys r.y., Meshotajan Ltto r.y., Prelänlääkäryhdstys r.y. ja Sbelus-Akateman Opettajat ja Vrka ljat r.y. Jäsenjärjestöjen luettelossa ltteessä A svulla on kutenkn velä näden järjestöjen jäsenmäärät vuoden lopussa. HALLNTOELMET Paperseppä Oy - Helsnk 1969 LTTOVALTUUSTON KOKOUKSET Lttovaltuuston kevätkokous pdettn Helsngssä Läsn ä ol 65 lttovaltuuston jäsentä 47 jäsenjärjestöstä. Kokouksen puheenjohtajana tom flosofan tohtor Erkk Saar ja shteernä lton järjestöshteer Maur Tensuu. Lttovaltuusto anto kokouksestaan julklausuman, jossa se estt tyytymättömyytensä stä, että valton vrkamesten palkkaratkasu ol edelleen avonna. Lsäks knntettn huomota shen, ette valtovalta ollut velä kokoukseen mennessä asettanut komteaa ta työryhmää valmstelemaan ehdotusta sopmusvapauteen perustuvaks valton ja valtonapupakkasten vrkamesten palkkausta ja työehtoja koskevaks neuvottelu-, sopms- ja sovttelujärjestelmäks.. Lttovaltuuston syyskokous pdettn nnkään Helsngssä Tällön ol läsnä 67 lttovalluustoedustajaa 49 jäsenjärjestöstä. Kokouksen puheenjohtajana tom tedotusshteer Matt Rautavuor ja shteernä lton tomstoshteer Hel Talvte. Kokouksessa luovutettn pääshteer Mattlalle presdentn hänelle tsenäsyyspävänä myöntämä Suomen valkosen ruusun rtarkunnan luokan rtarmerkk. Sääntömäärästen asoden lsäks kokous kästtel kaks Postvrkameslton lttovaltuustole tekemää estystä: Vrkameslton palkkapoltkka ja lton organsaato ja tomnta. Kokous hyväksy muuttamattomna halltuksen antamat vastaukset. 3

3 HALLNTOELNTEN KOKOUKSET Puhemehstö kokoontu kertomusvuoden akana 40 kertaa ja talousvalokunta 17 kertaa. Halltus kokoontu 15 kertaa, työvalokunta 8 kertaa ja.palkkajaosto yhteensä 41 kertaa. Pdettyhn kokouksn halltuksen jäsenet osallstuvat seuraavast: Halltus Työvalokunta Palkkajaosto Henström Tuokko Markkula Halen Junttla Jäkärä Kvelä 14 3 Kokkonen Korvenkar Latnen 9 Mannnen Maukola Pajar Partanen 14 Rokka 12 6 Savsaar 7 32 Skanen Starnen 12 Taljala Tovanen Vhervaara 9 36 TLNTARKASTAJAT Tlntarkastajna tomvat ylkamreer Leo Ekblom, kamreer Mkko Jurvela ja ekonom Olav Halme ja varatlntarkastajna tarkastaja Matt Ptkänen, taloudenhotaja Mkko Markkola ja suunnttelja Vljo Tammnen luetellussa järjestyksessä. Halltuksen tomeksannosta valvontatlntarkastuksesta huoleht tlntarkastustomsto Börje Forsström ja K:nt. Lton palveluksessa olvat pääshteernä Jorma Mattla tedotusshteernä Urpo Loukamo lak mehenä Asko Harma talouspäällkkönä Oll Ansamaa 4 LTON TOMSTO ~ järjestöshteerenä Nlo Norlo, Osmo Lehtonen ja Maur ~ Tensuu tomstoshteernä Hel Talvte kanslstna Srkka-Lsa Lenonen krjanptäjänä Ann fkk Hakonen kassanhotajana Mlja Uustalo konekrjottajana Reetta Vartanen tomstoapulasna Ral Latvala ja Prjo Wallnhemo, en!. Mäk tomstoharjotteljana Eva Puumalanen lähettnä Helena Lappalanen ast. TOMKUNNAT Halltus on asettanut sekä pysyvä että tlapäsä tomkunta: Työakatomkunta. Puheenjohtajana Junttla ja jäsennä Mannnen 8.6. ast ja tästä lähten hänen tlallaan puheenjohtaja Oso Laakso, Korvenkar, Kvelä, Jäkärä, pääshteer Kalev Hyppölä, ja ylesshteer Kalervo Matkanen ja shteernä Norlo. Teknllnen tomkunta. Savsaar, Tovanen, Pajar, Maukola, tekn. Paavo Ruuska, apul.ns. Erkk Ahola ja shteernä Norlo. Teknllnen neuvottelukunta. Kolmetosta asantuntjajäsentä. Opetusalan tuk ryhmä. Puheenjohtajana Markkula, agronom Ova Sal mäk, Agronomopettajen yhdstys, johtaja Martt Kojonen, Akuskasvatusopstojen tomenhaltjaltto, talousopettaja Rtva Östman, Maataloudellnen Kottalousopetusseura, opettaja Sakar Parvanen, Suomen Opettajanvalmstuslatosten vran- ja tomenhaltjat, opettaja Ova Rouhanen, Kuurojen- ja sokeanopettajan ltto, opettaja Sven Aarno, Keskusammattkoulujen Opettajen Yhdstys, halltuksen edustajana Latnen ja shteernä Lehtonen. Kursstomkunta. Puheenjohtajana Vhervaara ja jäsennä Mannnen, Halen, Jäkärä, Loukamo, Tensuu ja shteernä Lehtonen. Tomnnan tehostamstyöryhmä. Puheenjohtajana Vhervaara ja jäsennä Kokkonen, Mannnen, Markkula, Partanen, S tarnen ja shteernä Harma. Nasten Keskustomkunta. Puheenjohtajana rja Karvonen, varapuheenjohtajana Aune Kuhavuor ja shteernä Helga Hov. Tomkuntaan on lsäks kuulunut 17 jäsentä. Hstoratomkun ~ a. Puheenjohtajana halltusneuvos Wänö Häkknen, varapuheenjohtajana Tuokko, shteernä f-lmaster Uuno Peltonem ja jäsennä Mattla, Loukamo, fl.tr, Vänö Luoma, professort Amo Halla, L. A. Puntla, Martt Ruu tu, Hekk Wars sekä fl.master Tauno Vänölä. Työsuhdetyöryhmä. Puheenjohtajana Tovanen ja jäsennä pääshteer Re no Havunta, Hyppölä ja Norlo. Hallntojursten palkkausluoktusta selvttelevä tomkunta. Puheenjohtajana Jäkärä, jäsennä Tuokko, Rokka, varatuomar Teemu Kärävä, nmsmes Tapan Elomaa ja shteernä Lehtonen. nsnöören työtastelutomkunta. Tovanen kokoonkutsujana, Sav,saar, Pajar, Mattla ja Norlo. 5, J

4 EDUSTUS VALTON ELMSSÄ Opetusvelvollsuuskomteassa Groundstroem ja Penttlä. Opettajan palkkaustomkunnassa Groundstroem ja Penttlä. Rajajääkären asemaa tutkvassa tomkunnassa Harma. Työakaneuvottelukunnassa Junttla ja Norlo. Työakasopmustomkunnassa Norlo. Epämukavan työajan selvtystomkunnassa Norlo. Korkeakoulunlehtorkomteassa Markkula. Matkakustannusten ja pävärahojen yhtenästämstomkunnassa Henström. Vrkamesasuntojen vuokraneuvottelukunnassa Juntt la. Vrastoasan neuvottelukunnassa Mattla. Uudessa vrkamesasan neuvottelukunnassa (UVANK) Henström. Saraaloden hototehtävssä tomven asemaa selvttelevässä työryhmässä apuhotaja Aune Ahopalo. Päällkköasemassa tomven vrkamesten palkkaepäsuhteta selvttävässä työryhmässä Henström ja Mannnen. Ylopstojen ja korkeakoulujen assstentten palkkauksessa esntyvä epäsuhteta selvttävässä työryhmässä Markkula. Assstenttohjesääntötyöryhmässä metsänhotaja lmo Rnknen. Tlapästen tomen vaknastamsta selvttävässä työryhmässä Tuokko. Valton eläkeneuvottelukunnassa Harma. Maatalousopplatosten opettajen palkkaustomkunnassa agrolog Hekk Nknmaa. Kouluhalltuksen alasten opettajanvalmstus- ym. latosten opettajen pakkaustomkunnassa semnaarnopettaja Sakar Parvanen ja rehtor Aune Salohemo. Ammattkasvatushalltuksen alasten opplatosten opettajen pakkaustomkunnassa käs työnopettaja A l Henrksson. Valton rakennusmestaren palkkaussuhdetomkunnassa temestar Usko Rahkkala. Syrjäseutulsätyöryhmässä Mattla. Vältyslautakunnassa Henström, varalla Laakso. Sportteltyöryhmässä Harma. Rajavartolatoksen työakasäännöksä valmstelevassa tomkunnassa Junttla. (pääshteer Martt Hauru), Maukola (dpl.ns. Esko Tammnen), Taljala (tomstonhot. Kaarna Kallnen), Tovanen (pääshteer Reno Havunta). yl-ns. Eero Koljonen (osastosht. Kasu Valkama), Vhervaara (Halen). TVK:n metsäjaostossa VL:n edustajana metsäteknkko Laur Lehtonen. TVK:n vrkamesjaostossa halltuksessa olevat jäsenet. TVK:n tedotusvalokunnassa Loukamo. TVK:n menettelytapatomkunnassa Harma ja Laakso. TVK:n tlastojaostossa Mattla. Tomhenklö- ja Vrkamesjärjestöjen Opntokeskuksen (TVO) halltuksessa Laakso, varalla Norlo. Vrkamesten Lomalton halltuksessa Tuokko, Jäkärä, Junttla ja Ansamaa. Asuntosäätön halltuksessa Suvanto ja valtuuskunnassa Mattla. Suomen Kuntourhelulton hall tuksessa Lehtonen. TVK-talo Oy:n halltuksessa Henström. Ltto kuulu lsäks jäsenenä seuraavn järjestöhn : Lomaltto r.y., Kansalasjärjestöjen Rattustomnnan Keskusltto r.y. ja Suomen Rattusravntola ja Kahvlaltto r.y. TOMNTA VRKAMESASOSSA EDUSTUS JÄRJESTÖSSÄ Tomhenklö- ja Vrkamesjärjestöjen Keskuslton (TVK) puheenjohtajana ol Suvanto. TVK:n halltuksessa olvat Laakso (Tuokko), Groundstroem (Kokkonen), Mattla (Harma) ja ylesvarajäsenenä Taljala. L ttovaltuustoon kuuluvat Tuokko (rehtor Samul Apajalaht), Kokkonen (varatuomar Valter Tuom), Harma (Söderström), Junttla (sotlasmestar Helge Ström), Kampp (Penttlä), Korvenkar (kaupall.neuvos Paavo Aarno). Loukamo (Norlo), Markkula (fl.mast. Laur Latnen). Mannnen 6 VAKAUTTAMNEN Maalskuun 27 palvana allekrj ottvat tärkemmät työmarkknajärjestöt tulopolttsen vakauttamssopmuksen sekä shen lttyvän sopmuksen erästä sosaalssta ratkasusta. Nätä sopmuksa täydensvät velä mm. kaupan keskuslkkeden ja teollsuusjärjestöjen sopmukset. Sopmuksen edellyttämen tomenpteden toteuttamseks annettn huhtkuun 9 pävänä lak taloudellsen kehtyksen turvaamsesta vuosna el ns. valtalak. Tulopolttsten neuvottelujen välttömänä syynä ol lähnnä vuoden 1967 lokaku ussa tapahtunut markan devalvont. Ennusteden mukaan devalvaatosta alkanut 7

5 ~.~ ~ hnta- ja kustannuskehtys ols osottanut erttän vomakasta nousua, mkäl vomassa olleden sopmusten mukanen nmellspalkkakehtys kakkne sdonnasuuksneen ols jatkunut. Arvoden mukaan ols nmellspalkkojen nousu vuonna 1968 ollut n. 15,5 % ja vuonna 1969 n. 13 %. Tuottavuuden kehtys ols taas vastaavana akana ollut van 2-3 % vuodessa. Hntatason nousu ols ollut vv ja 1969 n. 9,5 % :n suuruusluokkaa. Nänollen tällanen hnta-palkka-kustannus-hnta -kerre ols jatkunut vomakkaana saattaen taloudellsen asemamme varsn pan devalvaatota edeltäneeseen tlaan. Tässä yhteydessä e ole mahdollsta luoda täydellstä katsausta vakauttamseen lttyvn kakkn sekkohn ekä nden vakutuksn, mutta luettelonomasest on syytä manta eräät vrkamesten kannalta tärkemmät kohdat. Vomassa ollesta työehtosopmukssta postettn ns. ndekslauseke ta stä vastaavat sopmus määräykset. Sopmuksen mukaan palkkoja tul alkaen korottaa tuottavuuden nousun puttessa 16 pennllä tunnlta. Vkko- ja kuukauspalkkojen korotus tul toteuttaa markkamääräsenä kertomalla manttu pennmäärä työtunten lukumäärällä. Musta työsopmusehdosta ol sovttava yksvuotsn työehtosopmuksn. Vrkamespalkkoja ol korotettava alkaen edellä mantun yleskorotusta koskevan rajotuksen mukasest. Käytännössä tämä hodettn menettely tapa lan muutoksella akaansaadun valtuutuksen perusteella, kuten tosaalla selostetaan. Lähtötasotarkstus maksettn akasemmn sovtun akataulutuksen mukasest. Halltuksen tul asettaa komtea valmstelemaan ehdotusta sopmusvapauteen perustuvaks valton ja valtonapupakkasten vrkamesten palkkausta ja työehtoja koskevaks neuvottelu-, sopms- ja sovttelujärjestelmäks. Ehdotuksen tulee olla valmna henäkuun loppuun 1969 mennessä ja uuden järjestelmän edellytetään astuvan vomaan alkaen. Mkäl nän e tapahdu lansäädäntöteknllsten ta muden syden vuoks, on sopmuksen mukaan säädettävä välakasmenettely, jonka nojalla sovtaan vrkamespalkkojen tarkstuksesta vuodeks 1970 valtoneuvoston ja vrkamesjärjestöjen välllä. Valtalan mukaan katkastn suurn osa erlassta ndekssdonnasuukssta het ja jotkut myöhemmästä ajankohdasta alkaen. Eräät ndekssdonnasuudet, josta manttakoon eläkkeet, jävät kutenkn edelleen vomaan. Vuokrat jäädytettn ja hnnat vallnneelle tasolle. Säännöstely tomenptesn kuulu myös edellä manttu palkkojen korotuksen rajotus 16 pennn tunnlta sekä ndekslausekkeen mtätömnen työehtosopmukssta. Vakauttamseen lttyven säännöstelytomenpteden valvonta kuuluu pääasassa valtalalla perustetulle hnta- ja palkkaneuvostolle, jossa tärkemmät sopjapuolet, mm. TVK, ovat edustettuna. Hnta- ja palkkaneuvosto tom useampaan jaostoon (hntajaosto, palkkajaosto, vuokrajaosto, sopmusjaosto) jakaantuneena. Vakauttamseen lttyy erllnen työmarkknajärjestöjen allekrjottama sopmus vuoden 1969 työehtosopmusratkasuun lttyvstä sosaalssta järjestelystä lel ns. sosaalpakett. Tärkemmstä määräyksstä manttakoon vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen järjestämnen, okeus ammatllsten järjestöjen jäsenmaksujen vähentämseen verotettavasta tulosta sekä tällasten jäsenmaksujen permsen järjestämnen tapahtumaan työnantajan tomesta. VRKAMESTEN PALKKAUS VUODEN 1968 VRKAMESPALKKAUKSEN TARKSTUS Palkkauksen tarkstuksen valmstelu Lähtökohtana palkkauksentarkstuksen kästtelyssä ol edellsen vuoden palkkaratkasu n yhteydessä laadttu palkkauksentarkstuspöytäkrja. Valtovaranmnsterö ja vrkamesjärjestöt olvat snä yksmelsest sopneet stä, että seuraavan vuoden palkkauksentarkstuksen valmstelua varten ryhdytään tomenptesn eräden se vtyksen suorttamseks ja vrellä oleven selvtysten tehostamseks ja jouduttamseks, jotta tulokset olsvat käytettävssä ennen tarkstuksen kokonaskästtelyä. Näden selvtyksen tarkotuksena ol luoda ykstyskohtasempaa pohjaa kuoppakorotusten ja eräden erllsjärjestelyjen suorttamselle menettelytapalan edellyttämen tarkstusperusteden puttessa. Mantun pöytäkrjan mukasest ol asetettu ertyset työryhmät suorttamaan selvtys seuraaven vrkamesryhmen palkkauksellssta epäkohdsta, kesknässtä palkkaussuhtesta ja tarvttavsta palkkauksellssta järjestelystä: - vahtmestart sekä svoojat ja saraala-apulaset, - auton kuljettajat, - saraaloden hototehtävssä oleva henklökunta lääkäretä lukuunottamatta, - rautateden, postn ja eräden muden hallnnonalojen päällkkövrkamehet ja - korkeakoulujen assstentt. Edelleen pöytäkrjassa ol sovttu, että jo akasemmn asetettujen komteoden ja tomkunten tomesta saatetaan selvtystyö päätökseen seuraaven vrkamesryhmen osalta: - valton opplatoksen opettajat, - korkeakoulujen lehtort ja - rakennusmestart. Pöytäkrja ssäls lsäks myös seuraaven tomenpteden toteuttamsen : - syrjäseutulsän pstejärjestelmän tarkstuksen tarpeellsuuden tutkmsen pakkakunnan kylmyyden perusteella, - vrkojen ja tomen nmkkeden ja palkkauksen muuttamsmahdollsuuksen selvttämsen sekä - tlapästen vrkamesten vaknastamstarpeen tutkmsen. VUGden vahteessa ol em o selvtys- ja tutkmustyö velä avan keskeneräsenä, mnkä taka vrkamesjärjestöt VL :n alotteesta pyysvät yhtesellä krjelmällään 4.1. valto)/aranmnsterötä krehtmään er elnten työskentelyä, jotta nden selvtykset olsvat valmna tammkuun loppuun mennessä. Palkkauksentarkstuksen valmstelun jouduttamsen tärkeyttä selosteltn myös järjestetyssä tlasuudessa palk-

6 kamnster Alen ukselle ja myös vuoden alusta tomeensa ryhtyneelle uudelle ensmmäselle valtovaranmnsterle, mnster Raunole. Tammkuun alkupuolella VL:n taholta estettn myös tovomus kuoppakorotusneuvottelujen alottamsesta mahdollsmman varhasessa vaheessa sekä essopmuksen tekemsestä kallnpakanlsä-, syrjäseutulsä- ja ndekskorotusjärjestelystä, mhn kakkn vrellä olevat selvtykset olennasest lttyvät. Avan vuoden alussa asetettn työryhmä tutkmaan myös assstentten pakkausoloja, mtä VL ol vaatnut jo edellsen vuoden lopulla (Vrkamesleht 1-2/68) ja tlapästen vrkamesten aseman järjestelyä selvttelevältä työryhmätä saatn alustava ehdotus, jota VL nnkään ol krehtnyt (Vrkamesleht 4/68). Lsäks saatn selvtys edellsen vuoden tlapäsä vrkamehä koskevasta kuoppakorotusjärjestelystä, johon ol käytetty van vajaa puolet tarkotukseen varatusta määrärahasta. Kuoppakorotuksen kästtelyn jouduttamseks ol jo edellsen vuoden päättyessä vrkamesjärjestöjen kesken sovttu stä, että estykset jätetään mennessä valtovaranmnsterölle. VL:n halltuksen palkkajaoston työ vuoden alkupuolella kohdstukn pääasassa jäsenjärjestöjen kuoppakorotusestyksen kästtelyyn. Lton kokonasestyksen laatmsta vakeutt tetenkn emo selvtysten puuttumnen. mutta sen lsäks jouduttn asaa kästtelemään jälleen varsn epävarmalla pohjalla, koska valtovaranmnsteröltä e saatu, tostunesta pyynnöstä huolmatta, kannanottoa ns. lukumääräsrrosta. Mtä taas kuoppakorotusjärjestelyn laajuuteen tul, e stäkään votu menettelytapalan mukasen akataulun myöhäsyyden vuoks määrtellä tarkast, joten estykset ol pakko laata karkeast arvodun 1,5 % :n suurusen lukuman edellyttämän rahamäärän puttessa. Vrkamesten palkkauksentarkstuksen valmstelun akataulua koskevat neuvottelut käytn Tällön valtovaranmnsterö selost er selvtyselnten työn sllosta vahetta ja lmott, että ne evät yleensä vo saada työtään valmks ennenkun helmkuun loppuun mennessä, lukuunottamatta syrjäseutulsä- ja rakennusmestaren palkkausselvtystä, jotka olvat valmt. Järjestölle luvattn het budjetn rakennemuutosten mukaset vrkaluettelot ja mnsterössä laadtut yhdstelmätaulukot, joden pohjalla järjestöjen tuls laata estyksensä ja jättää ne mennessä. Kun tlastollsen päätomston ennakkoteto saadaan helmkuun lopussa, e kuoppakorotusestyksen kästtelyä voda alottaa ennenkun maalskuussa, mutta musta kysymyksstä mnsterö ol valms neuvottelemaan jo akasemmn. Alustavat palkkauksentarkstusneuvottelut alotettn ja ntä käytn stten keskmäärn kerran vkossa helmkuun loppuun saakka. Neuvottelun kohteena olvat ndekskorotus, syrjäseutu- ja kallnpakanlsän tarkstamnen, rautatevrkamesten työarkajärjestelyn palkkauksellnen vakutus, tlapästen kuoppakorotusmenettely ja ns. lukumääräsrrot. Nällä alustavlla neuvottelulla ol varsn huomattava merktys edellä manttujen kysymyksen selventämsmelessä ja er kästyskantojen kteytymsessä. ndekskorotuksen osalta todettn, että sen määrä kytkeytyy ja ssältyy työehtosopmuksen keskmääräseen vakutukseen, joten se on otettava huomoon myös vrkamesten palkkauksen tarkstuksessa, mutta tulee ratkastavaks vasta varsnasssa tarkstusneuvottelussa yleskorotuksen yhteydessä. Syrjäseutulsän tarkstuksessa päädyttn essopmusluonnokseen, jonka mukaan 10 Kemn, Tornon ja Kajaann kaupungessa sekä Nurmeksen ja Leksan kauppalossa myönnetään yks syrjäseutupste kylmyyden perusteella (Vrkamesleht 1-2/68). Rautatevrkamesten työakajärjestelystä johtuen valtovaranmnsterö lmott kantanaan, että yöt yön akahyvtys on otettava huomoon palkkauksen tarkstuksessa ansotasoa korottavana tekjänä, jonka määrällnen vakutus jä kutenkn kstanalaseks. Tlapästen kuoppakorotusjärjestelystä sovttn, että snä tuls noudattaa samoja peraatteta sekä samaa neuvottelu- ja sopmusmenettelyä kun mussakn kuoppakorotusjärjestelyssä. Kysymys lukumääräsrrosta jä avomeks ekä edes sen menetelmällsestä puolesta päästy yksmelsyyteen. Ermelsyyden aheen alustavssa neuvottelussa muodost kysymys stä, suortetaanko syrjäseutu- ja kallnpakanlsäjärjestely yles- vako kuoppakorotustarkstuksen puttessa. VL edust stä näkemystä, että ne ols votava hotaa yleskorotustarkstukseen ssällyttäen. Tamm-helmkuun vahteessa synty kuoppakorotusrntamalla levottomuutta, kun assstentt uhkasvat työtastelulla ja lmottvat lakon alkamspäväks 6.2. VL kästtel kysymystä useaan otteeseen ja totes, ette mtään erllsjärjestelyä voda suorttaa ennen palkkauksen ylestä kuoppakorotustarkstusta. Lton kanta lmotettn Assstenttltolle ja luvattn toma assstentten palkkausselvtyksen pkaseks akaansaamseks. Assstentten asassa saatnkn akaan välpäätös helmkuun alussa, lakko vätettn ja assstentten palkkausta selvttelevän työryhmän lopullnen metntö valmstu helmkuun puolvälssä. Lsäks saatn alulle selvtys tuntassstentten aseman vaknnuttamsesta. Korkeakoulunlehtorkomtean metntö valmstu helmkuun lopussa. Akasemman suunntelman mukasest valmstu myös jäsenkunnan paaosaa koskeva kuoppakorotusestys, jonka mukanen menojen lsäys ol non 7 mlj. markkaa. Vrkamesjärjestöt jättvät kuoppakorotusestyksensä valtovaranmnsterölle Van VL:n estys ol suunnlleen mtotettu työhypoteesna olleen puolentosta prosentn pottosuuden mukasest muden järjestöjen estyksen ylttäessä kuoppakorotusjärjestelyn reaalset mahdollsuudet. Kuoppakorotusongelma vakeutu velä sen johdosta, että tlastollsen päätomston lmottama lukuman ennakkoarvo ol jonknverran penemp kun oletettu 1,5 Olo. Mtään kokonaskuvaa e lon votu saada, koska mm. VL :n osalta päällkkötyöryhmän, opetusalan palkkaustomkunnan ja korkeakoulunlehtorkomtean työ ol velä kesken. Kuoppakorotuskysymyksen ongelmallsuutta lsäs lopuks myös valtovaranmnsterön lmotus, että se tulee omalta osaltaan vaatmaan kuoppakorotuksn käytettävssä olevasta rahamäärästä osan eräden ulkopuolsten ryhmen, lähnnä luotsen ja saraanhotohenklökunnan palkkausluokkatarkstuksa varten. Vakka maalskuun alussa er yhteyksssä tukast vaadttn kuoppakorotuskysymyksen kästtelyä ja selvää kannanottoa myös emo avomks jäänessä erllskysymyksssä, e valtovaranmnsterö ryhtynyt neuvottelemaan. Vrkamesten palkkauksen tarkstuksen kästtely jä kokonaan kuolleeseen vaheeseen, mhn osttan 11 1; l

7 ol syynä saraanl,otoalan työtastelu ja tulopolttset vakauttamsneuvottelut, jota käytn tvst koko maalskuun ajan. PALKKAN EUVOTTELUT Huhtkuun alussa tlastollnen päätomsto lmott sopmusosapuollle (1.4.) maalskuun loppuun mennessä tehtyjen työehtosopmuksen muden palkansaajen 'kun vrkamesten ansotasoa korottavan vakutuksen olleen 5,6 Ofo tammkuun alusta, mstä ndekskorotuksen vakutus 2,7 Ofo, ja kesäkuun alussa arvotn sanotun ansotason nousevan 8,9 Ofo korkeammaks kun edellsen vuoden vmesellä neljänneksellä. Lukuman tarkstetuks arvoks lmotettn vkkoa myöhemmn 1,1 Ofo. Työmarkknan ykstysen sektorn ylessopmus edellytt tammkuun alusta 5,9 Ofo ja kesäkuun alusta 3,5 Ofo korotuksa. Varsnaset palkkaneuvottelut alotettn ku tenkn vasta ja nekn keskeytyvät het alkuunsa pääsäspyhen vuoks. Kun neuvottelut jatkuvat, e nden käymseen jäänyt akaa kun kaks vkkoa. Ajan nukkuus lö sten lemansa neuvotteluhn, jossa jo alunpern lähdettn stä, että vrkamesten palkkauksentarkstuksen kästtelyä on pakko jatkaa sovtteljan johdolla. Mkäl kyseessä ols ollut van yleskorotus ols ehkä velä ollut mahdollsuus suorlla neuvottelulla päästä sopmukseen, mutta kun kuoppakorotukssta e taaskaan oltu päästy todellsn neuvotteluhn valmsteluakana lankaan ja kun v meset edellsen vuoden pakkapöytäkrjan edellyttämät selvtykset, ennen kakkea merktykse~tään keskenen opettajan palkkatomkunnan metntö valmstuvat vasta neuvottelujen kynnyksellä, ol lähtökohta palkkaratkasun saavuttamselle suorastaan sekasortonen. Tlanteelle ol kuvaavaa, että vasta neuvottelujen alkaessa järjestöpuolella päästn tutustumaan em o selvtyksn ja shenastset alustavat neuvottelut erllskysymyksstäkään evät olleet kakn osn johtaneet varsnasssa palkkaneuvottelussa sellasenaan sovellettavn tuloksn. Nmenomaan ylesten palkanlsen järjestelyn ols täytynyt olla valmks ratkastu, koska sllä ol olennanen merktys kuoppakorotuksen määrään. Palkkaneuvottelujen jatkuessa kokonaskuva muuttu entstäkn sekavammaks tosaalta valtovaranmnsterön ykspuolsen määräysvallan sävyttämen kannanottojen ja tosaalta järjestöjen erpurasuuden taka. Vakemmaks pulmaks muodostu opetusalan palkkauksenjärjestely, jota ykskään opettajajärjestö e hyväksynyt, opettajen palkkaustomkunnan metnnön edellyttämällä tavalla, mstä taas valtovaranmnsterö pt jäykäst knn. Musta keskesstä ongelmsta ol vakemmn ratkastava rautateden ja puolustuslatoksen työakajärjestelyjen kustannuskysymys sekä kallnpakanlsä- ja syrjäseutulsen tarkstamsen rahottamnen. Valtovaranmnsterö katso nden kuuluvan kuoppa <orotustarkstuksen prn, kun taas järjestöt pyrkvät ratkasemaan ne kuoppakorotusmäärärahaa rasttamatta. tse kuoppakorotuksen järjestöjen välsestä jaosta e päästy yksmelsyyteen evätkä järjestöt lon hyväksyneet valtovaranmnsterön kuoppakorotussuunntelma. Valtovaranmnsterö estt sopmusluonnoksen, joka ssäls seuraavat järjestelyt: yleskorotus lähten 5,5 Ofo ja 1.6. lähten 3,1 Ofo, kallnpakanlsä ja syrjäseutulsä tarkstetaan alustavssa neuvottelussa estetyllä tavalla, musta lsstä rkospolssän maksamsta laajennetaan ja erätä lääkären lsäpalkkota korotetaan, opetusalan palkkauksen järjestely toteutetaan opettajen,pakkaustomkunnan metnnön mukasest, rautateden työakajärjestelyä varten varataan 2,87 mlj. markkaa ja puolustuslato'ksen työakajärjestelyä varten 1,0 mlj. markkaa. Vrkamesjärjestöt kutenkn hylkäsvät emo ehdotuksen jo snä manttujen järjestelyjen osalta, mutta enssjassa kutenkn sen taka, että ehdotus e ssältänyt täsmällstä estystä kuoppakorotukssta, jota estystä ol mahdotonta ennättää enää laatakaan. Valtovaranmnsterön taholta tehtn sttemmn jotakn vähäsempä myönnytyksä, jolla e ollut mtään olennasta merktystä sopmukseen pääsyn kannalta. Neuvo'teluasetelma van jäyksty keskesmmssä kysymyksssä ja akasempa järjestelyjä huomattavast montahosemman vrkamesten palkkauksen tarkstuksen kokonaskästtely ol jäänyt alkuasteeseen. Nän ollen neuvottelut päättyvät tuloksettomna ja palkkauskysymys srty vrkapakkasovtteljale. SOVTTELUVAHE Kuten edellä selostetusta käy eslle, palkkauksentarkstuksen kästtely srty sovtteljan hodettavaks avan keskeneräsenä ja osttan kokonaan valmstelemattomanak n. Velä neuvottelujen vme vaheessa ksteltn yleskorotuksenkn määrästä ja vomaantuloajankohdsta ja jopa ndeksen laskennan perustestakn. Pääva keudet olvat kutenkn palkkausluokkn sjottelun ja palkanlsen tarkstuksessa sekä työakajärjestelyjen aheuttamen kustannusten selvttelyssä. Nämä järjestelyt, vakka kuoppakorotukset ols rajotettu pelkästään työryhmen ja tomkunten sekä valton esttämn, olsvat merknneet non 15,5 mlj. markan rahamäärää ja ylttäneet sten 1,1 Ofo :n lukumavähemmyyden ja yleskorotuksesta otetun 0,1 Ofo:n edel'lyttämän rahamäärän. Nänollen e mu hn kuoppakorotusjärjestelyhn ols ollut mtään mahdollsuuksa. Sovtteljan alottaessa työnsä e hänellä ollut mtään tavanmukasta työnantajatyöntekjäpuolen selvää vastakkasasetelmaa, joten mstään varsnasesta sovt!elusta e ollut kysymys, vaan sovttelja joutu tse asassa jatkamaan alku asteelle jää net~ neuvotteluja ja tavallaan anakn aluks selvttämään, mkä er sopmuspuoler) kanta palkkauksentarkstuksesta ol. VL j ~ tt anoana neuvotteluosapuolena het sovttelun alkuvaheessa sovtteljale täsmällsen ehdotuksensa vrkamesten palkkauksen tarkstamseks. Kuten ehdotu!<sesta selvää, se ssäls VL:n kannan palkkauksentarkstuksesta ykstyskohta myöten, mutta snä jätettn avomeks eräden lähnnä kuoppakorotusjärjestel y ~e n laajuus ja rahotusmäärät., 12 13

8 VRKAMESLTON EHDOTUS VRKAMESTEN PALKKAUKSEN TARKSTAMSEKS V Vrkamesltto toteaa ja hyväksyy vuoden 1968 vrkamespalkkausten tarkstamsen perusteks että ylesen ansotason muutos vuoden 1967 vmeseen neljännekseen mennessä on 1,1 prosentta suuremp kun vrkamesten ansotason muutos ja että arvo kuluvan vuoden maalskuun loppuun mennessä tehtyjen työehto- ja palkkasopmusten ylestä ansotasoa korottavasta vakutuksesta kuluvan vuoden marraskuuhun mennessä on 8,9 prosentta ja edellyttää, että vrkamespalkkausten tarkstus suortetaan seuraavast: 1 Yleskorotus 1. Vrkamesten pal kkoja ja kallnpakanlsä korotetaan lähten 5,5 prosentlla. 2. Edellsessä koh dassa mantulla tavalla korotettua palkkausta korotetaan 1.6. lähten 3,1 prosentlla. 3. Pats vrkamesten pal kkausta korotetaan vastaavast myös muden vrkamehn verrattaven pääto msessa vrkasuhteessa palveleven henklöden palkkausta. 11 Palkkausluokkn sjotlelun tarkstus ja työakajärjestelyt 1. VR :n työakajärjestelyn mahdollsest vaatma määräraha ssällytetään kuoppakorotuspottn ja kunkn järjestön pottosuuteen snä suhteessa kun järjestelystä ao. järjestön osalta aheutuu menojen lsäystä. 2. Estetty puolustuslatoksen ler- ja sotaharjotusrahojen järjestely srretään vomaantulevaks, jos stä sovtaan ja edellyttäen - että työajan ylesestä lyhentämsestä lähten sovtaan samanakasest kun palkkauksen tarkstamsesta, - että puolustusvoman uus työakajärjestely vastaavast toteutetaan nn pan kun se on mahdollsta, vmestään kutenkn lähten ja - että sunnuntatyökorvau'ksen maksamnen ulotetaan 1.7. lähten koskemaan ler- ja sotaharjotu'ksa 7 tunnn pävttäseen enmmäsrajaan saakka. Tämän srtojärjestelyn johdosta vapautuva n. 1 mlj. markan suurunen määräraha käytetään palkkausluokka,tarkstuksn ja jaetaan neuvotteluosapuolen kesken sten kun nden pottosuukssta sovtaan. 3. Opettajen palkkausluokkatarkstusjärjestely suortetaan sten, - että määrävuoslsäjärjestelmä ylestetään opettajan palkkaustomkunnan metnnön peraatteen mukasest, - että lsäks eräät opettajan palkkausluoktuksessa olevat vrheet okastaan - että kukn järjestö vastaa järjestelyn aheuttamasta menojen lsäyksestä neuvotteluosapuolen kesken sovtulla pottosuudellaan lsäyksen todellsessa suhteessa ja - että selvtystyötä opettajen srtämse'ks kokonaspalkkaukseen jatketaan. 4. ~uut palkkausluokkatarks,tukset toteutetaan snä laajuudessa kun Vrkameslton pottosuus sall ja Vrkameslton valtovaranmnsterölle jättämen estyksen mukasessa tärkeysjärjestyksessä Ylopstojen ja korkeakoulujen assstentten palkkausta on tarkstettava. 6. Ylopstojen ja kor keakoulujen vrkamesten työajan pdentämnen on otettava huomoon palkkausluokkn sjotusta tarkstettaessa. 7. Tlapästen vrkamesten palkkausluokkatarkstukseen tarvttavan määrärahan suuruus on määrteltävä ykstyskohtasemmn perusten kun akasemmn. 8. Palkkausluokkatarkstukset tulevat vomaan lähten. 111 Palkanlsen ja lsäpalkkoden tarkstus 1. Palkanlsät ja lsäpalkkot el ns. automaattset lsät, joden suuruus määräytyy suhteessa varsnaseen palkkaukseen ta jota on muuten tarkstettu yleskorotuksa vastaavast, korotetaan yleskorotusta vastaavast. 2. Kall npakanl sät tarkstetaan lähten valtoneuvoston ja tekemen kalleusluoktusta koskeven päätösten mukasest. 3. Syrjäseutulsää koskevaa valtovaranmnsterön päätöstä muutetaan syrjäseutu sätyöryhmän estyksen mukasest 1.3. lähten. 4. Ns. e-automaattssta lsstä keltatosä on korotettava. 5. Koulukoten, vajaamel slatosten ja vankloden johtajlle, apulasjohtajlle ta hedän määräämlleen v rkamehlle ryhdytään maksamaan varallaolokorvausta lähten. V Muut palkkauksen tarkstukseen lttyvät järjestelyt 1. Postvrkatomkunnan metnnön ssältämä ehdotus on toteutettava tomkunnan ehdottamn järjestelyn. 2. Tlapästen vrkamesten ylmäärästämnen ta vaknastamnen toteutetaan tehdyn palkkasopmuspöytäkrjan perusteella asetetun tlapästyöryhmän estyksen mukasest lähten. 3. Palkkausluokkatarkstuksen yhteydessä on ratkastava kysymys värvättyjen 4. ja 5. palvelusvuoslsän toteuttamsesta lähten. Kun kuoppakorotu'ksen osalta opettajen palkkauksen järjestely edust rahamäärätään laajnta tarkstusta ja kun opettajen palkkaustomkunnan ehdotus ol järjestöjen taholta hyljätty, ol sovtteljan pakostakn lähdettävä selvttämään palkkausluokkatarkstusvyyhteä opetusalasta. Tätä varten asetettn VL:n, Akavan ja valtovaranmnsterön edustajen työryhmä, joka pyrk löytämään sellasen ratkasuehdotuksen, joka e ol s kohtuuttomast rasttanut kuoppakorotuspotta ja jonka myös opettajajärjestöt olsvat voneet hyväksyä.. VL :n ehdotukseen ssältyvää järjestelyä määrävuoskorotusjärjestelmän ylestäm seks e valtovaranmnsterö ekä Akava hyväksyneet. Kun eräät muutkn VL:n esttämät ratkasuvahtoehdot hyljättn joko Akavan ta valtovaranmnsterön taholta, e opetusalan palkkauksen selvttelyssä edstytty lankaan. Koska opettajen pal kkaustomkunnan ehdotus e tyydyttänyt edes järjestely,peraatteden osalta opettajajärjestöjä ja koska se ols merknnyt eräden opettajaryhmen kohdalla ansotason alentamsta, lton halltuksen palkkajaosto päätt esttää, että erätä avan suppeta kuoppakorotuksa lukuunottamatta koko järjestelystä luovuttasn ja opetusalan palkkauksen selvttelyä jatkettasn. VL:n opetusalan tukryhmä hy- 15

9 väksy tamän kannan. Samana pävänä neuvoteltn asasta kummankn valtovaranmnstern kanssa ja valtoneuvosto kästtel opetusalan palkkausta ltakoulussa. Valtoneuvosto myönty shen, että opettajen palkkauksenjärjestely toteutettasn kahdessa erässä noudattaen kutenkn opettajen palkkaustomkunnan esttämä peraatteta kottyökorvauksen postamsesta ja opetusvelvollsuuden tarkstamsesta. VL puolestaan pysy kannassaan ekä osallstunut enää asan kästtelyyn muuton kun lttoon kuuluven opettajaryhmen edunvalvontamelessä. Samanakasest kun sovttelja yrtt löytää ratkasua opettajen palkkauksentarkstuksessa, pyrttn puoln ja tosn myös mu den kuoppakorotuksen osalta er osapuolen kesken yhtesestykseen, joka ols votu toteuttaa lukumavähemmyyden sallmssa puttessa ottaen huomoon kallnpakanlsä- ja syrjäseutulsäjärjestelyn. Tässäkään vaheessa e kutenkaan päästy varsnasn neuvotteluhn, vaan kuoppakorotuksen kästtely jä valtovaranmnsterön ykspuolsten estysehdotuksen varaan. Palkkausluokkatarkstusta ja lsen korottamsta väljens jossan määrn se, että valtovaranmnsterö tnk työakajärjestelyjen vaatmaa rahamäärää varsn huomattavast stä, mks se ol sen akasemmn lmottanut. Sovttelja jatko työtään yl menettelytapalan edellyttämän määräajan ja tek ehdotuksensa. Kun VL e stä hyväksynyt, jätt hän korjatun ja lopullsen ehdotuksen vrkamespalkkausten tarkstamsta koskevaks sopmukseks, jonka hän joutu laatmaan palkkauksentarkstuksen hekon valmstelun vuoks varsn hataralta pohjalta. Sovtteljan ehdotuksessa yleskorotus ol akasemman mukasest 5,5 % tammkuun ja 3,1 % kesäkuun alusta. Muuhun järjestelyyn ssälty - kallnpakan lsä- ja syrjäseutulsätarkstus - rautateden työa kajärjestely - veturrahan, säästöpalkkon sekä pävystys- ja ratapharahan tarkstus - rkospolslsän soveltamsen laajentamnen - erätä lääkären palkkoden tarkstuksa - yörahan korottamnen - opettajen palkkauksenjärjestely - assstentten kuoppakorotus - muut kuo.ppakorotukset. Palkkausluokkatarkstuksn ol varattu 11,4 mlj. markkaa, josta opettajat savat 2 mlj. markkaa ja assstentt 1,5 mlj. markkaa. Syrjäseutu- ja kallnpakanlsn tarvttn 3,2 mlj. markkaa ja mu hn järjestelyhn 1,4 mlj. markkaa. Yhteensä emo tarkstukset olvat n. 16,1 mlj. markkaa, jonka rahotuksen 1,1 %:n lukumavähemmyys ol 13,0 mlj., 0,1 % yleskorotuksesta 1,4 mlj. ja e-automaattsten sen osuus 1,7 mlj. markkaa. Vrkamesltto hylkäs sovtteljan ehdotuksen lähnnä seuraavn perustell: kuoppakorotukset evät vastanneet VL:n okeudenmukasta osuutta ja olvat huomattavalta osal ta valtovaranmnsterön sanelema, opettajen palkkauksenjärjestely rakentu opettajen palkkaustomkunnan peraattelle, jotka merktsvät osttan ansotason alentamsta ja puolustuslatoksen työakajärjestelyehdotusta e oltu otettu huomoon. Myös valtoneuvosto hylkäs sovtteljan ehdotuksen. VÄLTYSLAUTAKUNTAKÄSTTELY JA VALTONEUVOSTON PÄÄTÖS Kun VL e vonut hyväksyä sovtteljan sopmusehdotusta, se pyys vrkamespalkkau\<sen tarkstamsen vältyslautakunnan kästeltäväks. Sovtteljan puheenjohdolla käydystä monsta neuvottelusta johtuen pal kkauksentarkstuskysymys ol valmstellump, mutta v elä edelleen varsn hajananen, joten vältyslautakunnan puheenjohtaja pyrk saamaan valtovaranmnsterön ja järjestöjen välset ermelsyydet pelkstetympänä eslle (Vrkamesleht 6-7/68). VL tomtt vältyslautakunnan työn alkuvaheessa sen käytettäväks mustot opetusalan palkkauksenjärjestelystä ja puolustuslatoksen työakajärjestelystä, jotka olvat lton jo akasemm n määrttelemän kannan mukasa. Lsäks laadttn erlasa vahtoehtosestyksä kuoppakorotuskysymyksen kästtelyä varten samalla kutenkn tähdentäen, ette kuoppakorotusmäärärahan jakoa voda hyväksyä sovtteluehdotuksen mukasest, mstä jaosta vältyslautakunta sa selvtyksen. Jo tällön tähdennettn stä, ette kuoppakorotusjärjestelyä tuls anakaan laajempana suorttaa, mkäl valton taholta määrättäsn sen ssältö lton estyksen tärkeysjärjes- 1yksestä poketen. Vältyslautakunnan kästellessä yleskorotusta sen enemmstö katso, ette yleskorotuksen määrää voda vähentää stä, mtä tlastollsen päätomston lmottamat prosentt määrät, 5,6 % tammkuun ja 3,1 % kesäkuun alusta, edellyttvät. Pänvastasen menettelyn sensjaan katsottn olevan mahdollsta menettelytapalansäädännönkn puttessa. Vältyslautakunnan kannanotto vakeutt palkkausluokkatarkstusta käytettävssä olevan rahamäärän penentyessä. Kuoppakorotukssta ol kästeltävänä kuus erlasta ratkasuvahtoehtoa. Vrkamesjärjestöjen taholla yrtettn velä vältyslautakuntakästtelyn vme vaheessa kesknästä sopmusta kuoppakorotusjärjestelyssä, mssä e 'kutenkaan onnstuttu. Yksmel syyteen pääsyn esteenä olvat lsäks valt ovaranmnsterön vaatmukset opetusalan palkkauksen pakkojärjestelystä ja erästä ulkopuolssta, lähnnä luotsen palkkausluokkatarkstukssta. VL:n halltus totes ptämässään kokouksessa v rkamesten palkkauksen ta rkstamskysymyksen ajautuneen vältyslautakuntakästtelyssä täysn umpkujaan. Lton edustaja esttkn stten vältyslautakunnalle halltuksen kantana, että yleskorotus suortettasn samansuurusena kun se ol sovttu usemmssa työeht~sopmuksssa ja että yleset lsät, kall npakanlsä, syrjäseutulsä ja yöraha tarkstettasn. Opettajen palkkauksenjärjestelystä luovuttasn ja muut kuoppakorotukset rajotettasn avan välttämättömmpn palkkausluokkn sjotuksen epäkohten korjaamsn sen lsäks, mtä saraanhotoalan lakonlopettamssopmuksessa ol luvattu (Vrkamesleht 9/68). Muut järjestöt evät kutenkaan hyväksyneet VL :n ehdotusta, joten vältyslautakunnan päätös synty äänestyksen tuloksena puheenjo htajan ja valton edustajen hyväksyessä lton esttämän ratkasulnjan. Akavan, SVJ:n ja VY :n edustajat jättvät järjestöpolttsten ja ahtaden ryhmäetunäkökohten sanelemat erävät melpteensä ~... _ ~ 17

10 Vältyslautakunnan päätöksen mukasest yleskorotus ol 5,9 % tammkuun alusta ja 3,5 % kesäkuun alusta, vähntään kutenkn 27 mklkk, joten muhn järjestelyhn jä 0,4 % ukumavähemmyydestä ja e automaattsten lsen osalta kertyvä rahamäärä, markkaa. VL:n taholta huomautettn tlapästen kuoppakorotuksn varatun rahamäärän rttämättömyydestä ja rkospolslsäjärjestelyn epäokeudenmukasuudesta sekä opettajanvalmstuslatosten eräden opettajen ja nhn verrattaven n. 170 opettajan kuoppakorotuksen välttämättömyydestä. Valtovaranmnsterö e kutenkaan ottanut ntä huomoon, joten valtoneuvosto tek ykspuolsen ratkasunsa jokseenkn vältyslautakunnan päätöksen mukasest. Yleskorotuksen lsäks suortetut tarkstukset ja ntä vastaavat rahamäärät selvävät seuraavasta asetelmasta: Tarkstu kset Kuoppakorotukset Kallnpakanlsä Assstentt Syrjäseutulsä Luotst VR työakalsä Saraanhotoala Yöraha Muut kuoppakorotusjärjestelyt ja Rkospolssä mklkk aheuttama lsäys Tlapäset Valtoneuvoston ykspuolnen palkkauksentarkstuspäätös pokkes olennasest sekä palkkaneuvottelussa että ntä seurannessa sovtteluneuvottelussa kästel ystä asetelmasta. Palkkauksentarkstuksen panopste ol yleskorotuksessa ja muut järjestelyt supstuvat pääasassa ylesten palkanlsen tarkstamseen. VL:n halltuksen palkkajaosto totes tapahtuneen ratkasun ja se selostettn jäsen kunnalle välttömäst lehden penosnumerolla (Vrkamesleht 8/68). tea asetettasn, koska so pmuksen täyttämnen tältä osn katsottn palkkauksentarkstuksen perusedellytykseks. Valtoneuvoston asetettua ko. komtean seuraavana pävänä (5. 9.) päästn neuvotteluja jatkamaan syyskuun puolvälssä. VL estt kantanaan, että korotus suortetaan soveltamalla samaa työakakerronta kakkn vrkamehn nähden ja SVJ ehdott, että korotus ols 27 mklkk. Valtovaranmnsterö vaat kutenkn korotukse n porrastamsta sten, että palkkausluokssa A 1-A 20 ols 27 mk/kk ja A 21- B 8 palkkausluokssa 25 mk/ kk. Kun kum.pkn puol pysy kannassaan, neuvottelut keskeytyvät (Vrkamesleht 10/68). Valtovaranmnsterö neuvottel stten erkseen er järjestöjen kanssa. Näden neuvottelujen tuloksena muut järjestöt luopuvat em o järjestöjen yhtesestä kannasta erän eläkejärjestelyjä koskevn edellytyksn. VL e kutenkaan kytkenyt asaan eläkejärjestelyjä, vaan katso, että ne on muutonkn suortettava ja pysy akasemmassa estyksessään. Kun korotusporrastuksen rajapalkkausluokka ol VL:n jäsen kunnalle epäedullnen ja kun samaa rajapalkkausluokkaa ol akasemmn erässä mussa järjestelyssä ja säännöksssä sovellettu melvaltasena rajana, pt VL tärkeänä tämän rajan rkkomsta ekä nnkään vastustanut korotuksen porrastamsta, jolla snänsä e ollut aneellsta merktystä. Tässä tarkotuksessa estettn, että rajapalkkausluokaks otettasn 25 pa kkausluokka ja lmo"tettn, että elle stä hyväksytä, VL antaa puolestaan asan kästtelyn srtyä sovtteljale. Vme tngassa valtoneuvosto puolestaan tul VL:n vaatmusta vastaan, jollon kompromssratkasuna hyväksyttn korotuksks A 1-A 20 palkkausluokssa 27 mklkk, A 21-A 25 palkkausluokssa 26 mk/ kk ja A 26-B 8 palkkausluokssa 25 mklkk (Vrkamesleht 11 /68).. VUODEN 1969 VRKAMESPALKKAUKSEN TARKSTUS Vrkamesten palkkauksen tarkstus ratkastn tse asassa jo tulopolttsessa vakauttamssopmuksessa , jollon hyväksyttn 16 pennn korotus tuntpakkohn ja vastaava korotus kuukauspalkkohn kakka palkansaaja, koskevana ylesenä korotuksena. Valtovaranmnsterössä ryhdyttn sen jälkeen selvttämään vrkamesten työajan ptuutta mantun korotuksen soveltamseks ja toteuttamseks vrkamesten palkkauksessa. Varsnaset palkkauksen tarkstusneuvottelut alotettn 4.9. ja ne käytn ns. menettelytapalan jatkolan edellyttämässä järjestyksessä. Ensmmäsessä neuvottelussa selostettn suortettuja työakalas'kelma, joden mukaan vrkamesten panotettu keskmääränen työaka ol 164 tunta kuukaudessa, mkä edellytt 26,23 markan korotusta kuukaudessa. Työakasäännösten mukasen työajan ptuuden yläraja ol 173,83 tunta ja alaraja 151,25 tunta kuukaudessa ja vastaavat korotukset 27,80 mklkk ja 24,25 mk/kk. Lsäks estettn erlasa vahtoehtoja korotuksen järjestelyks. VL lmott kutenkn, ette se ryhdy asasta neuvottelemaan ennen kun vakauttamssopmuksen edellyttämä menettelytapakom- 18 VRKOJEN JA TOMEN PALKKAUSLUOKKN SJOTTELUN TARKSTAMNEN VUODEN 1968 JÄRJESTELYT Vuoden 1968 kuoppakorotusestyksen laatmsta varten ltto lähett järjestölle ohjeet, jossa varsnasten kuoppakorotusestysten lsäks pyydettn estykset sellasks kuoppakorotuksks, jotka merktsvät myös nmkkeenmuutosta. Jä'senjärjestöjen estykset pyydettn lton tomstoon mennessä, ja joulukuussa alott halltuksen palkkajaosto nden kästtelyn. Akasem.paa käytäntöä noudattaen nmes lton halltus palkkajaoston avuks kolme työryhmää: opetusalan tukryhmän, teknllsen tomkunnan ja hallntolakmestomkunnan valmstelemaan asanomasten erkosalojen kuoppakorotusestyksä. Jo työnsä alkuvaheessa asett palkkajaosto tavotteekseen pyrkä sellaseen kuoppakorotusestykseen, joka pysys 7 mljoonan markan puttessa. Lton kuoppakorotusestys jätettn valtovaranmnsterölle samanakasest muden keskusjärjestöjen estysten kanssa ja se ssäls non vrkaa ja 19

11 tonta kustannuksltaan markkaa. Estyksestä puuttuvat opetu:>ala koko ~asuudessaan, jota kästeltn ns. Vhmolan tomkunnassa sekä ns. pkku päällköt, Jota varten asetetun työryhmän työskentely ol velä kesken. Estykseen evät myöskään ssältyneet nmkemuutoskuoppakorotukset. Lton jättämän estyksen jälkeen seuras ptkä tauko, jonka akana e päästy, monsta yrtyksstä huolmatta, neuvottelukosketukseen valtovaranmnsterön kanssa. Vasta huhtkuun puolvälssä saatn tlasuus selvttää lton kuoppakorotusestystä palkkaosastolle, mutta neuvotteluja sanan varsnasessa merktyksessä e saatu käyntn. Kun valtovaranmnsterö stten huhtkuun lopulla estt sopmusluonnoksen vuoden 1968 palkkaratkasuks, e shen ssältynyt 'kuoppakorotusestys tyydyttänyt lttoa. Ertysest ol jälleen todettavssa, kunka valtovalta suhtautu täysn välnptämättömäst lton taholta esntuotuun kuoppakorotusten tärkeysjärjestykseen. Sopmusluonnoksesta käv myös selvlle, että valtovalta suhtautu täysn keltesest nmkemuutosestykseen, jollanen lton taholta ol myös jätetty valtovaranmnsterölle. Sovtteljan ryhdyttyä tehtäväänsä käv lm, että ertysest opetusalan ratkasun etsmnen vaat hänen akansa nn tarkon, että kuoppakorotusneuvotteluja jouduttn käymään lähnnä palkkaosaston kanssa. Lton tomesta laadttn valtovaranmnsterön huhtkuussa jättämään estykseen n. 1,5 mljoonaan markkaan nouseva lsäestys. Jälleen korostettn lton estyksellsä olleen tärkeysjärjesty,ksen noudattamsen välttämättömyyttä, mutta käydyt neuvottelut osottvat tällasten vaatmusten kakuvan täysn kuurolle korvlle. Sovttelja jätt oman sovtteluestyksensä järjestölle ja valtovallalle Lton halltus ott shen hylkäävän kannan mm.sen johdosta, että VL :n ja Akavan välnen kuoppapotn jakosuhde (VL 32,6 % ja AKAVA 22,5 %) ol VL:lle huomattavan epäedullnen. Sovttelja jätt velä tosen sovtteluehdotuksensa, mutta tämäkääh e tuonut korjausta nhn kysymyksn, jotka olvat aheuttaneet ensmmäsen sovtteluehdotuksen hylkäämsen. Palkkauskysymyksen srryttyä vältyslautakunnan kästeltäväks jouduttn lton tomesta laatmaan usetakn er vahtoehtoja kuoppakorotukssta, mutta kun yksmelstä päätöstä e syntynyt, päädyttn valtoneuvoston ykspuolseen ratkasuun, joka annettn Kuoppakorotuksa ssälty tähän ratkasuun van 2146 jotka jakautuvat seuraavast: ' korkeakoulujen assstentt ja amanuensst 769 luotst 580 saraanhotoala 531 korkeakoulujen lehtort 144 muut vrkamehet 122 Vrkameslton jäsenkunnan prn tul nästä n Tllapästen kuoppakorotukset Valtoneuvoston päätöksessä ol tlapästen tomhenklöden palkkausluo~kn s- 20 1, jottelun tarkstamseen varattu markan määräraha, mllä summalla 20 tlapästä sa yhden ja 3 tlapästä kahden palkkausluokan korotuksen. Vuoden 1969 Järjestelyt Vuoden 1969 palkkausjärjestelyssä e esntynyt lankaan kuoppakorotuksa. PALKKAUKSENLUONTESET ASAT KLOMETRKORVAUS Kuten vuoden 1967 tomntakertomuksessa on manttu, e syksyllä 1967 käydyssä klometr korvauksen korotusneuvottelussa saavutettu yksmelsyyttä vaan asanomaset vrkamehet luopuvat oman auton käytöstä vrkatehtävssä alkaen. Käyttösulun kestettyä lähes kaks kuukautta päästn korotuksen määrästä sekä vastassta tarkstusperustesta ja ntä varten tarvttaven selvtysten suorttamsesta yksmelsyyteen. Uudet korvaukset 26 p ensmmäseltä klometrltä, 23 p seuraavalta klometrltä ja 20 p seuraavlta klometreltä astuvat vomaan Edellä mantun sopmuksen mukaan ols seuraavat neuvottelut ptänyt käydä syyskaudella. Kun todettn, että kustannusten nousu ol kertomusvuonna erttän vähästä ja kun vakauttamsen vuoks e pdetty tarkotuksenmukasena kajota tähän kysymykseen, luovuttn tarkstusneuvottelusta. Sen sjaan sovttn, että seuraavan tarkstuskauden muodostavat vuodet 1968 ja PÄVÄRAHAT Maalskuun 12 pävänä pyydettn vrallsa neuvotteluja pävärahojen tarkstamseks hotell- ja ruokakustannusten nousun johdosta. Usesta krehtmsstä huolmatta neuvotteluja e alotettu kertomusvuonna. Valtovaranmnsterö vastust tarkstusneuvotteluja vedoten osttan valmstella olevn uusn pävärahasäännöksn ja osttan vakauttamseen. VRKAMESASUNTOJEN VUOKRAT Tulopolttsen vakauttamssopmuksen ja valtalan määräysten mu'kaan huoneenvuokrasopmuksen perusteella maksettavat vuokrat ja vrkasuhdeasunnosta perttävät vastkkeet jäädytettn vallnneelle tasolle. Valtalan mukaan vuokren kohoamnen vuoden 1969 akana on pysytettävä k nte stökustannusten nousun vaatmssa rajossa. Edellä sanotusta johtuu, että vuonna 1969 e vrkamesasuntojen vuokra korotettu vuoden 1967 alusta vomaan astuneden vuokranmääräämsperusteden mukasest. Sosaal - ja terveysmnsterön syksyllä 1968 suorttaman tutkmuksen mukaan kntestökustannukset evät olleet kohonneet n n paljon, että vuokra ols tällä perusteella saatu korottaa anakaan vuoden 1968 akana. 21

12 MUUT PALKKAUKSEEN LTTYVÄT ASAT NSNÖÖR LSÄ Valtovaranmnsterö anto elokuussa keskusvrastolle ja latokslle ohjeet, joden mukaan nsnöörlsää e ole enää suortettava valton palvelukseen otettavlle uuslle nsnöörelle ekä myöskään valtolla ylempään vrkaan srtyvlle nsnöörelle. Mnsterön ykspuolsen menettelyn muuttamseks käytn useta epävrallsa neuvotteluja, jotka evät kutenkaan johtaneet tulokseen. VL julst tämän johdosta yhdessä nsnöörjärjestöjen kanssa valton kakk dplom-nsnöören, arkktehten, kemsten ja nsnöören vrat ja tomet hakusaartoon. nsnöörjärjestöt olvat varautuneet tarvttaessa myös muhn järjestöllsn tomenptesn. Nästä tomenptestä kutenkn vältyttn, koska päästn ksta kysymyksstä stkessä neuvottelussa yksmelsyyteen. Neuvottelujen seurauksena valtovaranmnsterö anto ohjeet, joden mukaan nden vran ta tomen haltjan osalta, jolle tähän mennessä on maksettu nsnöör lsää, nykynen käytäntö pysytetään ennallaan myös nssä tapauksssa, jossa asanomanen srtyy toseen vastaavaa pätevyyttä edellyttävään vrkaan ta tomeen. Jos kutenkn asanomasen palkkaus nmtyksen ta muun vrkasrron yhteydessä nousee enemmän kun kolmen nsnöörlsän määrällä, on vraston ta latoksen harkttava, mllon ja mssä määrn on olemassa edellytykset esttää nsnöörlsää suortettavaks. Otettaessa valton palvelukseen dplom-nsnöörejä ja nsnöörejä sanottua pätevyyttä edellyttävn vrkohn ta tomn äskettän opntonsa päättänelle e nsnöörlsää vrkasuhteen alkaessa pääsäännön mukaan estetä suortettavaks ennen kun puolentosta vuoden palveluksen jälkeen, jollon palkkauslan 2 :n 5 mom :ssa mantut edellytykset huomoonottaen vraston harkttua, että asanomasen pysyttämnen palveluksessa on tarpeen ja valton edun vuoks tarkotuksenmukasta, nsnöör lsä suortetaan, elle ole lmestä ahetta sen epäämseen. Vrkasuhteen kestoakaan katsomatta nsnöörlsää vodaan esttää suortettavaks nssä tapauksssa, jossa hakja on akasemmn tomnut valtonhallnnossa vastaavssa ta vastaavanlaatusssa tehtävssä ta hänen akasemp tomntansa ammattalala osottaa, että hänen saamsekseen ko. vrkaan ta tomeen on tärkeätä ja valton edun mukasta suorttaa nsnöör lsää. Edellä sanottua sovelletaan alkaen. Lsen kästtelyjärjestys on muuton entnen. Joulukuun neuvottelussa sovttn myös stä, että asetetaan tomkunta määräajassa selvttämään dplom-nsnöören ja nsnöören kokonaspalkkausta ja tekemään ehdotus sen järjestelystä ottaen huomoon mm. mahdollsuudet työsuhteen ja S-palkkauksen käyttämseen. MAANMTTAUSPALKKOT Valtovaranmnsterön teknllsn vrkamehn kohdstama panostus e ole rajottunut van nsnöörlsään. Vastaavaa lmenee mm. ns. taksapakkasten maanmttausnsnöören vm. maanmttaushenklöstön kohdalla. Nälle vrkamehlle on jo 22 vanhastaan suortettu ns. maanmttauspalkkota, jota on ana akasemmn vrkamesten palkkojen ja palkkoden noustessa vastaavast tarkstettu. Vuonna 1968 lmott valtovaranmnsterö olevansa suostuvanen esttämään maanmttauspalkkota maksettavks van 156 Ofo :lla korotettuna, vakka akasemp käytäntö edellyttäs nden maksamsta 174 Ofo :lla korotettuna. Neuvottelut maanmttauspalkkoden tarkstamsesta käytn nsnöörlsäkysymyksen yhteydessä, molempa kysymyksä koskeven vaatmusten kuu luessa työtaste lu-uhan prn. Maanmttauspalkkoden osalta valtovaranmnsterö lmott kutenkn jo olevansa valms esttämään sanottua palkkota maksettavaks vuosna 1968 ja Ofo:lla korotettuna ja edellyttävänsä samalla, että tähänastsesta korotusmenettelystä vastasuudessa luovutaan. Järjestöt katsovat tällön kutenkn vovansa hyväksyä van sellasen järjestelyn, mkä merktsee sanotun palkkon maksamsta 175 Ofo: lla korotettuna sekä ns. apulaskysymyksen järjestämstä vuoteen 1970 mennessä. Joulukuun 14 pävänä valtovaranmnsterön ja vrkamesjärjestöjen välsssä neuvottelussa päästn maanmttauspalkkoden tarkstamsessa yksmelsyyteen stä, että maanmttauspalkkosta annetun asetuksen (1 33/54) nojalla velotettava tomtuspalkkota ja työpäväkorvauksa korotetaan vu osen 1968 ja 1969 kustannusten nousun ja vrkamespalkkausten tarkstusten johdosta luken 175 Ofo :lla sekä kertakakksa matkakorvauksa 115 Ofo :lla vuoden 1954 tasosta, edellyttäen, ette hnta- ja palkkaneuvostolla ole asan johdosta huomautettavaa, sekä että vastasuudessa työpäväkorvauksa ja tomtuspalkkota tarkstetaan panotetun keskarvon mukaan ottaen huomoon sen, ette palkkota mssään vaheessa alenneta. Ratkasussa olevan hnta- ja palkkaneuvostoa koskevan mannnan johdosta maanmttauspalkkoden lopullnen ta rkstamspäätös srty seuraavan vuoden puolelle. SPORTTELlT Vuoden 1967 puolella valtovaranmnsterön, VL :n ja Akavan välsellä sopmuksella asetettu ns. sportteltyöryhmä sa selvtyksensä valmks Selvtys kosk k hlakunnantuomareta, henkkrjottaja, nmsmehä sekä apulasnmsmehä. Selvtyksessä ehdotettn, että vrkasvutulojen el sportteleden tarkstusmenettelyä varten suortetaan kalentervuosttan kakka em o vrkamehä koskeva tedustelu lunastukssta ja nden hankkmsen aheuttamsta kustannukssta. Neuvottelut sportteleden tarkstukssta tuls selvtyksen mukaan alottaa vrkapakkaratkasun tapahduttua nn, että tarkstetut sporttelt astusvat vomaa" seuraavan vuoden alusta luken. tse tarkstusperusteesta e valtettavast saavutettu yksmelsyyttä. Valton edustajen melestä _ tarkstus suortetaan vertaamalla kunkn ryhmän keskmäärästä kokonaspalkkausta saman ryhmän statuspalkkausluokan (kälsäpalkkausluokan) mukaseen palkkaukseen. Tällön lunastuksa korotettasn van snä tapauksessa, että keskmääränen kokonaspalkkaus on penemp kun statuspakkausluokan mukanen palkkaus. 23 1,: ' '

13 Järjestöjen edustajen kästyksen mukaan taas - lunastuksa tarkstetaan nn, että kunkn vrkamesryhmän kokonaspalkkausten muutos muodostuu yhtä suureks kun vrkamespalkkausten yleskorotukssta johtuva keskmääränen muutos ta yhtä suureks kun ao. statuspakkausluokan mukasen palkan muutos... Kun neuvott:luhn syksyllä 1968 ryhdyttn vrkapakkaratkasun tapahduttua, vot~1n todeta, etta emo peraatteellsesta eroavasuudesta johtuen järjestöpuolen vaatmukset ja v~lton. tarj~us erosvat tosstaan erttän suurest. Valton tarkstusperusteen mukasest ols sportteleta tullut tarkstaa esm. nmsmesten osalta 07 % :lla, jota va~ton j~rjestöjen edustaman lnjan mukanen tarkstus ols me rkn n~t samalle ryhmalle yl 15 %:n suurusta korotusta. S.yksyllä.käyd.yssä sportteleden tarkstusneuvottelussa ol naln ollen kysymys penaatteelllsestl tavallsta laajakantosemmasta asasta. Valton edustaman tarkstuslnjan hyväksymnen ols nmttän merknnyt samalla kälsä- el statuspalkkauslu?kan ~yväksymstä eräänlaseks ansotason keskmääräseks enmmäsrajaks, mlla sekalla ol yhtä neuvottelukerrosta laajemp merktys vastasuutta slmälläptäen. Sportteleden tarkstusneuvottelut srtyvät seuraavalle vuodelle. RAJAJÄÄKÄREN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN MUUTTAMNEN Rajaj.ää.~ären palkkausjärjestelmä muuttu vuoden 1968 alusta luontosetujärjestelmasta rahapalkkaperaalteseks. Kuten edellsestä tomntakertomuksesta lmen, käytn tvtä neuvotteluja muutoksen aheuttamen epäkohten korjaamseks vuodenvahteen molemmn puoln. Neuvottelujen tulosta vo daan ptää kokonasuuteen katsoen tyydyttävänä. Tomenpteet rajajääkäreltä puuttuven 4. ja 5. kälsen akaansaamseks evät kertomusvuonna johtaneet tuloksn. TLAPÄSTEN TOMHENKLÖDEN YLlMÄÄRÄSTÄMNEN Va.lta.varanmnsterön ja vrkamesten keskusjärjestöjen kesken käydylsta neuvott~lusta laadtun pöytäkrjan perusteella valtovaranmnsterön palkkao~asto asett työryhmän suorttamaan tutkmusta stä, mssä määrn valtonhallnnossa on sellasa tlapäsä tomhenklötä, joden tehtäven pysyväsluontosuuden vuoks on tarkotuksenmukasta muodostaa tehtävät vraks tomeks ta ylmääräseks tomeks. Selvtyksen edellytettn olevan käytettävssä 'valmsteltae~sa tulo- ja. menoarvota vuodelle Ehdotustaan varten työryhmä hankk valtl?n ~rastollta. ja.a!.tokslta tedot näden tlapässtä tehtävstä. Lsäks työryhmalla 011 kaytettavlssaan vastaukset VvM :n palkkaosaston tedusteluun valton er vrastossa ja latoksssa olevsta tlapässtä tehtävstä kosken tlannetta marraskuussa Työryhmän hankkma anesto kästt n tlapästä tehtävää. _ Tehdessään ehdotuksen työryhmä omaksu seuraavat näkökohdat: - Van pokkeustapauksssa on estetty ylmäärästettäväks tlapästä tehtävää, 24 joka on ollut vähemmän kun kolme vuotta samon kun sellasta tehtävää, jonka nykynen hotaja on ollut tässä tehtävässä vähemmän kun kolme vuotta. - Sellasa tehtävä, jotka valtovalta on edellyttänyt otettavaks työsopmussuhteeseen, kuten talonmehet, talonmes-ämmttäjät, svoojat ym., e työryhmä ole esttänyt ylmäärästettävks. - Skäl kun työryhmällä on ollut tedossaan suunnttella oleva muutoksa vrastojen ta latosten organsaatoon, on tällasen vraston ta latoksen mahdollset tlapäset tehtävät jätetty yleensä ylmäärästämsen ulkopuolella. - Työryhmä e ole esttänyt, erätä pokkeuksa lukuunottamatta, ylmäärästettävks sellasa tlapäsä tehtävä, joden vrkanmke e ennestään esnny asanomasessa vrastossa ta latoksessa, vakka nämä muuten täyttäsvätkn edellä mantut edellytykset. - Työryhmän ylmäärästettävks hyväksymät tlapäset tehtävät on otettu nhn palkkausluokkn, jotka lähnnä vastaavat nykystä palkkota. Työryhmän estys ylmäärästettävstä tlapässtä tehtävstä valmstu ja se ssäls 569 tonta. Halltuksen estyksen perusteella vuoden 1969 tulo- ja menoarvossa ylmäärästettn ta vaknastettn kakkaan 671 tlapästä tonta. PALKKAPOLTTNEN KOKONASSUUNNTTELU Jo kevättalvella tulopolttsten vakauttamsneuvottelujen yhteydessä todettn, että valton palkkapoltkan nveltämstä tulopoltkkaan vakeuttaa suurest vrkamesten palkkausjärjestelmän sekavuus ja shen syntyneet väärstymät. Nden selvttämsen ja palkkapolttsen suunnttelun tärkeys lmen ertysest sopmsvapauteen perustuvaa uutta neuvottelu-, sopms- ja sovttelujärjestelmää kästeltäessä. Palkkapolttsen kokonassuunnttelun ja shen perustuvan ptkän tähtäyksen ohjelman puute osottautu sttemmn palkkauksentarkstuskästtelyn er vahessa entstäkn tarpeellsemmaks. VL :n tomstossa suortettnkn jo keväällä ja kesällä erätä laskelma ja alustava selvtyksä, joden pohjalta syksyllä kteyty karkea ohjelma palkkapolttsen selvtystyön suortlamsesta. VL:n halltuksen ja palkkajaoston kästeltyä asaa perusteellsest, tehtn valtovaranmnsterölle estys palkkapolttsen kokonassuunntlelun alottamsesta ja stä koskeven neuvottelujen käynnstämsestä. Asa esteltn lyhyest mnster Alenukselle ja stä neuvoteltn varsn perusteellsest velä mnster Alenuksen ja yljohtaja Mäenpään kanssa lton estystä täydentävän palkkapoltlsen muston pohjalta (Vrkamesleht 11/68). ' VL:n alotteen johdosta valtovaranmnsterö järjest stten ertysen tlasu uden, jossa kysymys palkkapolttsesta suunnttelusta lton esttämätä pohjalta selostettn myös muden vrkamesjärjestöjen edustajlle. Samassa yhteydessä valtovaranmnsterö to eslle myös om a palkkapolttsta kokonasohjelmaa koskeva näkökohtaan. VL:n estys e valtettavast kutenkaan saanut sanottavaakaan vastakakua muden vrkamesjärjestöjen taholta lukuunottamatta jotakn osakysymyksä, joden selvttämstä kylläkn pdettn tarpeellsena. Lton ja valtovaranmnsterön välllä e asan tarpeellsuudesta lmennyt sanottavaa peraatteellsta melpde-eroavuutta. 25

14 Kun mnsterön näkemys kutenkn kokonassuunnttelun laajuuden ja er osaongelmen tärkeyden suhteen pokkes VL:n kästyksstä, neuvoteltn asasta stten velä marras-joulukuun vahteessa kahteen otteeseen, jollon kästyskannat huomattavast lähenvät. Suurmmaks vakeudeks todettn tällön kysymyksen ensarvosen merktyksen selvttämnen tosaalta valtoneuvoston prssä ja fo'saalta mulle vrkamesjärjestölle. Palkkapolttsta kokonassuunnttelua kästeltn PVL:n alotteen johdosta myös lttovaltuuston pdetyssä kokouksessa, joka yksmelsest asettu tehdyn estyksen taakse ja tähdens asan jatkuvan hotamsen tärkeyttä. SOSAALSET KYSYMYKSET ELÄKEASAT Uus valton perhe-eläkejärjestelmä Valton perhe-eläketomkunnan metntö valmstu (komteanmetntö n:o 1968:84). Vrallset neuvottelut asasta käyt n Tarvttavat lakestykset annettn eduskunnalle lokakuussa budjettestyksen yhteydessä. Lton edustajaa kuultn asantuntjana eduskuntakästtelyn akana sosaalvalokunnassa. Valton perhe-eläkelak (774/68) ja shen lttyvä muu lansäädäntö astu vomaan Uuden järjestelmän ssältöä 00 selostettu mm. Vrkameslehden numerossa 11 / Valtonapupakkasten eläketurva Useam man vuoden panostustomenpteden tuloksena anto halltus avan vuoden lopulla eduskunnalle estyksen valtonapu pakkasten eläkelaks. Tämä " lak erästä valton varosta maksettavsta eläkkestä" järjestää vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläketurvan mm. ykstysten ylopstojen ja korkeakoulujen sekä kansalasja kansanopstojen henklökunname. Lan säätämnen jä seuraavan vuoden puolelle. Vanhat eläkeläset Vanhojen eläkelästen asemaa tutkneen tomkunnan ehdotus valmstu jo vuoden 1967 puolella, mutta usesta krehtmsstä huolmatta neuvottelut asasta alotettn vasta Halltuksen estysluonnos pohjautu tomkunnan metntöön ja se ssäls seuraavat ehdotukset: - osaeläkkenä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeden tarkstamnen sten, että ns. tuleva palvelusaka luetaan eläkeajaks, - palkkausluokkamääräsen (1-4 pafkkausluokkaa) korotuksen myöntämnen erälle ryhmlle, joden kokonasansosta erlaset lsäpalkkot olvat akanaan muodostaneet huomattavan osan ja - ns. eläkekaton postamnen. Halltuksen lakestys annettn marraskuussa eduskunnalle. Estyksen mukaan uudstukset tulevat vomaan TYÖAKAKYSYMYKSET Sopmus työakalan alasten valton vrkamesten työajosta Lähes kaks vuotta jatkuneet työakalan alasten valton vrkamesten työajan yhentämsneuvottelut johtvat vh donkn sopmukseen. Valtoneuvosto hyväksy tämän valtovaranmnsterön ja vrkamesten keskusjärjestöjen allekrjottaman sopm uksen Sopmus e koske työajan järjestelyä valtonrautatellä, koska mantun latoksen työakajärjestelystä v on tehty erllnen ratkasu. Sopmuksen mukaan valtonhallnnossa noudatetut työakalan alasten vrkamesten erptuset työajat muutetaan sten, että säännöllnen työaka on luken keskmäärn 40 tu nta vkossa ta keskmäärn 120 tunta kolmen vkon työjaksossa. Sopmus on vo massa vuoden 1969 loppuun saakka ja sen vomassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, elle stä jommaltakummalta puolen krjallsest rtsanota vähntään kolmea kuukautta ennen sopmuksen vomassaolon päättymstä. Sopmuksen selvennyksstä ja täydennyksstä on laadttu allekrjotettu pöytäkrja, jossa mantaan mm., että mkäl uusa vrkamesryhmä saatetaan tämän so pmuksen vomassa ollessa työakalan alasuuteen, sovelletaan nähn tätä sopmusta, ell evät ertyset syyt anna ahetta sopa näden vrkamesryhmen osalta mahdol lsest kysymykseen tulevsta uussta järjestelystä, jossa sllonkn noudatetaan sopmuksessa omaksuttuja peraatteta. Pöytäkrjan mukaan er hallnnonalolla ja työakaneuvottelukunnassa ryhdytään myös k reellsest valmstelemaan uusa, työajan yhentämssopmuksen ja shen lttyvän pöytäkrjan huomoon ottava työakalan soveltamssäännöksä. Tehdyn sopmuksen johdosta valtovaranmnsterö anto työakalan alasten valton vrkamesten työakakysymyksä koskevasta sopmusmenettelystä annetun asetuksen nojalla työakalan alasten valton vrkamesten työajosta tehdyn sopmuksen vomaansaattamsta koskevan päätöksen. Tämän päätö ksen mukaan sopmuksen mukasa määräyksä sovelletaan nhn valton vrkamehn, joden työaka määräytyy työakalan soveltamsesta julksten yhtesöjen vran ta tomen haltjohn annetun asetuksen ja työakalan soveltamsesta työnjohtaja-asemassa olevn vrkamehn annetun asetuksen mukaan. Sopmuksen toteuttamseks ol sopmuksen 9 :ssä tarkotettujen mnsteröden ja keskusvrastojen v pymättä ryhdyttävä sanotussa pykälässä edellytettyhn neuvotteluhn asanomasa vrkamehä edustaven yhdstysten kanssa. Asanomasen mnsterön asana ol ratkasta se, neuvotteleeko kysymyksessä olevan soprtlukse n 9 :n perusteella mnsterö va asanomanen keskusvrasto. Edellä tarkotettuja hallnnonalottasa neuvotteluja käytn okeusmnsterön vankenhoto-osaston, post- ja lennätnhalltuksen, tullhalltuksen, ssäasanmnsterön polsasanosaston, sosaalmnsterön, lääkntöhalltuksen, puolustusmnsterön sekä teknllsen korkeakoulun kanssa. Ssäasanmnsterön polsasanosaston kanssa käydyssä neuvottelussa e päästy yhtesymmärrykseen, joten sopmus jä tältä osn tekemättä. Myös puolustusmnsterön kanssa käydyssä neuvottelussa jä yksmelsyys saavuttamatta, mutta tämän hallnnonalan osalta hallnnollnen päätös e n menomasest edellytä yksmelsyyden saavuttamsta. 27

15 Työakalan alasuuteen srtämnen VL:n alotteesta valtovaranmnsterö kehott työakaneuvottelukuntaa kästtelemään työakalan ulkopuolella oleven valton vrkamesten yltyön hyvttämstä koskeva kysymyksä ja pyys neuvottelu kuntaa tekemään mnsterölle ne ehdotukset asan järjestämseks, jota neuvottelukunta ptää tarkotuksenmukasena huomoonottaen er vrkamesryhmen aseman ja tehtävät sekä vrastojen luonteen. VL:n tomenptetten seurauksena valtovaranmnsterö täsmens tomeksantoaan sten, että neuvottelukuntaa kehotettn ehdotusta tehdessään ottamaan huomoon ne työakalassa säädetyt peraatteet, jotka votasn soveltuvta osltaan ottaa noudatettavaks myös työakalan ulkopuolella oleven valton vrkamesten osalta. Tämän ohessa mnsterö kehott työakaneuvottelukuntaa laatmaan ehdotuksensa nn hyvssä ajon, että työakalan ulkopuolella oleven valton vrkamesten yltyökorvausta koskeva kysymys votasn ratkasta velä vuoden 1968 akana ja nn, että yltyökorvausten suorttamnen nälle vrkamehlle vodaan alottaa samasta ajankohdasta, josta työakalan alasten vrkamesten työaka lyhennetään keskmäärn 120 tuntn kolmen vkon ajanjaksossa ta keskmäärn 40 tuntn vkossa. Työakaneuvottelukunta katso, että yltyökorvauksen järjestämnen nlle ns. ptkää työakaa tekevlle työakalan ulkopuolella olevlle vrkamehlle, jolle yltötä e vomassa oleven säännösten perusteella voda hyvttää, ta pahtus sovelammn saattamalla ko. vrkamesryhmät työakalan alasuuteen. Saamansa tomeksannon mukasest työakaneuvottelukunta kesktty työssään shen,että nyt puheenaoleven vrkamesten yltyökorvausokeus saadaan tomeksannon mukasest järjestetyks. Työakaneuvottelukunta e sen sjaan kästellyt kysymystä työajan ptuuden osalta. Työakaneuvottelukunnan yksmelnen ehdotus asetukseks työakalan soveltamsesta valton vrkamehn jätettn valtovaranmnsterölle Ehdotus merkts stä, että työakalan alasuuteen srretään non uutta vrkamestä. Valtovaranmnsterö pyys asetusluonnoksesta lausunnot mennessä. VL estt mnsterölle lähettämässään lausunnossa erätä korjauksa vrkanmkkeden osalta ja tähdens ertysest, että työakaneuvottelukunnalle annetun tomeksannon yksnomasena tarkotuksena ol yltyökorvausokeuden järjestämnen ns. ptkää työakaa tekevlle vrkamehlle. Tästä syystä ltto lmott vovansa hyväksyä ehdotuksen van sllä edellytyksellä, ette kenenkään vrkamehen työakaa pdennetä yksnomaan sen vuoks, että hänet on tällä asetuksenmuutoksella srretty työakalan alasuuteen. Ltto lmott samalla ptävänsä välttämättömänä, että tämän asetuksenmuutoksen perusteella luken työakalan alasuuteen srrettäven vrkamesten työakajärjestelystä neuvotellaan erkseen valtoneuvoston ja vrkamesten keskusjärjestöjen tekemän sopmuksen pohjalta. Samat vaatmukset estettn myös asetuksenmuutoksesta käydyssä vrallsssa neuvottelussa. Neuvottelupöytäkrjaan onkn merktty neuvottelujen puheenjohtajan lausuma, jonka mukaan valtovaranmnsterön tarkotuksena e tämän asetuksen antamsen yhteydessä snänsä ole enempää pdentää kun yhentääkään asanomasten vrkamesten työakoja, vaan että kysymyksessä on, 28 nnkun työakaneuvottelukunnan tomeksannostakn lmenee, lähnnä yltyökorvausten järjestelyasa. Vakka työakalan alasuuteen srtymnen on ylesest ottaen tapahtunut suhteellsen myöntesessä hengessä, on asan yhteydessä lmennyt myös erätä vakeuksa. Suurmpana epäkohtana on pdettävä stä, ette työajan yhentämssopmuksessa edellytettyjä neuvotteluja uusen vrkamesryhmen osalta ole läheskään kakkalla käyty, ekä sopmuksen ykstyskohtasesta soveltamsesta manttuhn vrkamehn ole nän ollen myöskään votu hallnnonalottan ykstyskohtasest sopa. Tämän lsäks on todettava, että asetuksen valmstelussa noudatetusta peraatteesta huolmatta on eräden työakalan prn saatettujen vrkamesten työakoja pdennetty. Tämän johdosta on neuvoteltu sekä ao. vraston että myös valtovaranmnsterön kanssa. Koska pdentämstomenpteden yhteydessä on myös lmennyt, ettevät ao. vranomaset ole olleet lankaan työakaneuvottelukunnan omaksumasta ja valtovaranmnsterön hyväksymästä peraatteesta tetosa, on vaadttu, että mnsterö saattas tämän peraatteen välttömäst keskusvrastojen tetoon ja samalla huolehts stä, että mantun peraatteen vastasest toteutetut työajan pdentämset peruutetaan sekä suunntelmen tekemnen uusks pdentämsks välttömäst keskeytetään. Valtovaranmnsterö on puolestaan katsonut, että toteutetut työajan pdentämset on katsottava tarkotuksenmukasks. Sen sjaan mnsterö lmott olevansa stä meltä, ette järjestely velvota pdentämään työakoja, elle shen ole mu ta edellytyksä olemassa. Jos pdentämnen vmeks manhussakn tapauksssa koskee suurempaa vrkamesryhmää, on mnsterön melestä asasta ensn ehdottomast neuvoteltava. Mnsterön taholta luvattn myös myöntesessä melessä harkta krjelmän lähettämstä keskusvrastole. Tällasta krjelmää e usesta krehtmsstä huolmatta ole kutenkaan lähetetty. Vrastotyöaka Vuonna 1966 muutettu vrastotyöaka-asetus aheutt mm. vrkstystauon osalta runsaast tyytymättömyyttä. 30 mnuutn ptunen vrkstystauko todettn melko ylesest lan lyhyeks ja vaadttn sen pdentämstä. VL tek tämän johdosta valtovaranmnsterölle estyksen vrastotyöaka-asetuksen muuttamseks luken sten, että vrkstystauko ols 45 mnuutn ptunen. Neuvottelut asasta srtyvät kutenkn v puolelle. Asasta neuvoteltaessa e VL :n estys saavuttanut ylestä hyväksymstä. Valtovaranmnsterö suostu 45 mnuutn ptuseen vrkstystaukoon van kesäakana ja katso uuden järjestelyn peraatteena olevan, että jokasen työvkon tulee kästtää vs täysptkää työpävää. Neuvottelujen perusteella annetun asetuksenmuutoksen mukaan työaka valton vrastossa on arkpävnä kello Kesäku un 1 pävän ja elokuu n 31 pävän välsenä akana työaka on kello Vrkstystauko on 1 tunnn ptunen, pats kesäakana, jollon se on 45 mnuutta. Tällasta työakajärjestelyä sovellettn v pävästä huhtkuuta 31 pävään lokakuuta. Järjestelmä astuu ympärvuotsena vomaan Myös tämä men!jttely on lähnnä arkpyhävkkojen työajan järjestelyn osalta 29

16 aheuttanut runsaast tyytymättömyyttä. Tomenpteet arkpyhävkkojen työajan uudelleenjärjestelyks srtyvät kutenkn seuraavan vuoden puolelle. Vrastotyöaka on katsauskauden akana ollut esllä myös arkpyhävkkojen työajan järjestelyä koskeneen TVK:n tedustelun yhteydessä. TVK:lle antamassaan lausunnossa VL korost, että arkpyhävkkojen työajan järjestely on valton ns. vrastovrkamesten prssä aheuttanut arvostelua lähnnä lauanta- sek aattopäven ptuuden osalta. Koska tehokkaan työajan käytön peraate e lton kästyksen mukaan vaad vrastossa tällasta järjestelyä, lausunnossa todettn, että etenkn lauantapäven työajan lyhentämstä on arkpyhävkkojen työajan järjestelyn osalta pdettävä ensmmäsenä tavotteena. Muut työaka-asat Puolustusla tokse n ja rajavartolatoksen työaka Työakalan alasten valton vrkamesten työajan yhentämsneuvottelussa laadtun neuvottelupöytäkrjan mukaan puolustuslatoksen ja rajavartolatoksen työakalan ulkopuolella oleven vrkamesten työajat, mkäl nstä e ole muuta säädetty, pyrtään järjestämään erkseen laadttavan lansäädännön perusteella u.ken. Jos kutenkn lansäädäntö valmstuu ennen sanottua ajankohtaa ja työajan uus järjestely vodaan muuton tomeenpanna akasemmn, toteutetaan se jo luken. Pöytäkrjaan ssältyy myös mannta, jonka mukaan muussa julksokeudellsessa palvelussuhteessa kun vrkasuhteessa olevan puolustuslatoksen ja rajavartolatoksen henkl ökunnan työakakysymys pannaan välttömäst tutkmuksen kohteeks samoja peraatteta noudattaen. Puolustuslatoksen vrkamesten osalta työakakysymys on jo alkaen ollut puolustusmnsterön asettaman työakatomkunnan selvteltävänä. Asaa on kertomusvuoden akana kästelty myös työakaneuvottelukunnassa, mnkä jälkeen luonnos laks puolustuslatoksen vrkamesten työajasta ja asetukseks sanotun lan soveltamsesta ovat perusteluneen olleet puolustuslatoksen työakatomkunnan shteeren v meste ltävnä. Tomkunnan ehdottamaa järjestelyä on tarkotus soveltaa myös puolustuslatoksen värvättyhn. Rajavartolatoksen vrkamesten työakajärjestelyjä varten asetettn ssäasanmnsterön tomesta tomkunta. Tämän tomkunnan on työssään otettava huomoon työakojen vmeakanen kehtys valtonhallnnossa ja rajavartolatoksen erkosluonne. Tomkunta kokoontu kertomusvuonna van muutaman kerran. Tomkunnan ehdotus tulee koskemaan myös muussa julksokeudellsessa palvelussuhteessa kun vrkasuhteessa olevan rajavartolatoksen henklökuntaa. Työakaneuvottelukunnalle annettu uus tomeksanto Valtovaranmnsterö kehott työakaneuvottelukuntaa a) tutkmaan esm. kenttäpalveluksessa tomven geologen, koeasemlla tomven ja nähn verrattaven vrkamesryhmen työakoja koskevaa kysymystä sekä tekemään mnsterölle ne mahdollset ehdotukset, john tutkmukset ehkä antavat ahetta, ja 30 b) kreellsest valmstelemaan työakalan soveltamssäännöksä, jossa tulee ottaa huomoon valtoneuvoston tekemä päätös työakalan alasten vrkamesten työajosta tehdyn sopmuksen vomaansaattamsesta sekä ne muut säännökset, jotka ovat vomassa työakalan alasten valton vrkamesten työajosta. Molempa tehtävä varten työakaneuvottelukunta asett oman jaostonsa. Koska alote kenttäpalveluksessa ym. oleven työakaa koskevan tutkmuksen suorttamseks läht järjestöjen taholta, pt työakaneuvottelukunta aheellsena, että tutkmuksen kannalta tarpeellnen anesto hanktaan myös järjestöjen tomesta. VL pyys tämän johdosta jäsenjärjestöjään lmottamaan mennessä tarpeellset tedot kaksta nstä vrkamehstä ja vrkamesryhmstä, joden työakoja koskevat kysymykset on tässä yhteydessä otettava tutkttavaks. Saadut tedot ovat olleet VL:n työakatomkunnan kästeltävnä ja VL on lmottanut olevansa val ms asan kästtelyyn työakaneuvottelukunnassa. Koska Akava e kutenkaan saanut vastaavaa anestoa ajossa hanktuks, asan kästtely työakaneuvottelukunnassa srty v puolelle. Työakaneuvottelukunnan työakalan soveltamssäännöksä valmsteleva jaosto on syyskuusta alkaen kästellyt kysymystä. Se on käynyt läp ja tarkstanut valtovara nmnsterössä laadttua luonnosta. Asaa on kästelty rnnan myös VL :n työakatomkunnassa. Tehtävän laajuuden ja myös vakeuden vuoks työakaneuvottelukunnan jaosto pyys sekä valton että järjestöjen edustajlta muutosehdotukset krjallsna mennessä. Matkustav en vrkamesten työaka Koska ns. matkustavat vrkamehet joutuvat tostuven vrkamatkojensa vuoks kuluttamaan vrkansa hotamseen usen enemmän akaa kun muut vrastovrkamehet,on lton työakatomkunnan tomesta suortettu laaja tedustelu vrkamatkojen akana matkustamseen, työntekoon sekä veraalla pakkakunnalla oleskeluun kuluvan ajan selvttämseks. Tedustelun perusteella saadun varsn laajan aneston selvttely pantn kertomusvuonna alulle. MUUT ASAT VAPAA-AJAN TAPATURMAVAKUUTUS Tulopolttseen vakauttamssopmukseen ssältyneen ns. sosaalpaketn mukaan sovttn toteutettavaks työnantajan kustantama, kakka työsuhteessa oleva koskeva vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Tämän vakuutuksen perusteella on vahngottuneelle suortettava hänen hatta-asteensa mukaan määräytyvä, enntään markan suurunen kertakakknen korvaus. Jos tapaturman seurauksena on ollut kuolema, suortetaan perheel le kertakakksena korvauksena markkaa. Vrkamesten osalta tämä sopmuskohta toteutettn muuttamalla valton vran ja tomen haltjan tapaturmakorvauksesta annettua laka (726/68) ja antamalla asasta valtoneuvoston päätös (21 /69). Etuudet astuvat vomaan

17 JÄSENMAKSUJEN PERNTÄ JA VEROVÄHENNYSKELPOSUUS Ammatllsten järjestöjen jäsenmaksujen perntää työnantajan tomesta ja näden jäsenmaksujen verovähennyskelposuutta koskevat kohdat lttyvät myös vakauttamssopmuksen ltteenä olevaan ns. sosaalpakettn. - Verovähennyskelposuuden osalta mantaan, että sopjapuolet stoutuvat myötävakuttamaan shen, että työnantajajärjestöjen sekä työntekjän ammatllsten järjestöjen jäsenmaksut saadaan tulon hankkmsesta johtuvna kustannuksna vähentää verotettavasta tulosta. - Jäsenmaksujen pernnän osalta taas mantaan, että STK suosttelee jäsenlleen, että mkäl työntekjä on antanut shen valtuutuksen, ammattyhdstysten jäsenmaksut pertään työntekjän palkasta ja työntekjälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todstus pdätetystä summasta. Verovähennyskelposuuden osalta on asa hodettu sten, että ao. lakehn on tehty muutokset, joden perusteella verovelvollsella on okeus ansotuostaan vähentää työmarkknajärjestölle suorttamansa jäsenmaksut. Menettelyä sovelletaan ensmmäsen kerran vuodelta 1969 tomtettavassa valtonverotuksessa sekä kunnallsverotuksessa. Jäsenmaksujen perntää koskeva sopmuskohta e tosn koske sellasenaan valtota, mutta koska valto on myös stoutunut L-sopmuksen mukasn velvottesn, on kysymys jäsenmaksujen pernnän järjestämsestä tullut ajankohtaseks ja merktyksellseks myös vrkamesjärjestölle. Asan kästtely srty seuraavalle vuodelle. dessa neuvoteltn ja sovttn, kuten tosaalla selostetaan, nän muutetun menettelytapalan antamn valtuuksn. Uuden neuvottelu-, soplms- Ja sovttelujärjestelmän valmstelu Kuten vuoden 1967 tomntakertomuksesta lmenee, ol TVK sanotun vuoden lopulla esttänyt valtovaranmnsterölle vrkamesten neuvottelujärjestelmän kehttämstä sten, että menettelytapalan vomassaoloakaa pdennetään 2-3 vuodella ja että tänä akana valmsteltasn uus sopmusvapauteen perustuva neuvottelu-, sopms- ja sovttelujärjestelmä. Vuoden vahteen tenolla alko kutenkn käydä yhä lmesemmäks, että asa kytkeyty tulopolttseen vakauttamsratkasuun. Vakauttamsneuvottelussa TVK estt vrkamesten neuvotteluokeusjärjestelmän uudstamsen yhtenä päävaatmuksstaan. Vodaan hyvällä syyllä lukea TVK:n ja myöhemmässä vaheessa myöskn VL:n ansoks se, että tulopolttseen vakauttamssopmukseen otettn nän kuuluva kohta: "HaNtus asettaa välttömäst komtean ta työryhmän valmstelemaan ehdotuksen sopmusvapauteen perustuvaks valton ja valtonapupakkasten vrkamesten palkkausta ja työehtoja koskevaks neuvottelu-, sopms- ja sovttelujärjestelmäks. Ehdotuksen tulee olla valmna henäkuun loppuun 1969 mennessä. Tarvttavat lansäädäntötomenpteet on suortettava nn ajossa, että uus järjestelmä tulee vomaan vuoden 1970 alusta. Mkäl uuden järjestelmän vomaansaattamnen lansäädäntöteknllsten ta muden syden vuoks vvästyy, säädetään erkseen välakasesta menettelystä, jonka nojalla halltuksen ja vomassa olevan menettelytapalan tarkottamen vrkamehä edustaven keskusjärjestöjen välllä sovtaan vrkapakkojen tarkstuksesta vuodeks 1970.", :,,!, VRKAMESOKEUDELLSET KYSYMYKSET NEUVOTTELUOKEUTEEN LTTYVÄT KYSYMYKSET Menettelytapalan vomassaoloajan Jatkamnen Kuten muualla tässä tomntakertomuksessa on manttu, rajott vakauttamssopmus vrkamespalkkojen yleskorotuksen 16 penn n tunnlta takka vastaavaan markkamääräseen korotukseen kuukauspalkkojen osalta. Vakauttamssopmus edellytt lsäks, että vrkamespalkkojen tarkstus tul järjestää lalla. Toukokuussa VvM :n kanssa käydyssä neuvottelussa todettn yhtesest, että paras tapa vakauttamssopmuksessa määrätyn palkankorotuksen toteuttamseks vrkamespalkkojen osalta ol pdentää menettelytapalan vomassaoloakaa yhdellä vuodella. Menettelytapalassa säädettyä neuvottelu-, sopms- ja sovttelujärjestelmää tul ss käyttää sovellettaessa vakauttamssopmuksen vuoden 1969 palkan korotusta koskevaa kohtaa valton vrkamehn. Asa sovttn järjestettäväks sten, että ensnnäkn menettelytapalan vomassaoloakaa pdennettn yhdellä vuodella päättyväks Toseks nouvotteluakataulu srrett'n keväästä syksyyn ja kolmannek:;;' menettelytapalan 3 :ssä olevat vrkamespalkkojen tarkstusperusteet korvattn vttauksella vakauttamssopmuksen asanomaseen kohtaan. Vuoden 1969 alusta vomaan tullut palkankorotus markkaa kuukau- Komtean, joka ott nmekseen " vuoden 1968 menettelytapakomtea", asettamnen vvästy valtettavast varsn paljon. Se saatn asetetuks vasta Ensmmäsen tomeksantoluonnoksen mukaan komtean ols ptänyt selvttää, mssä määrn neuvotteluokeusjärjestelmän uudstamnen ols vo nut tapahtua srtämällä asanomasa hen'klötä vrkasuhteesta työsuhteeseen. TVK:n ottaman vastustavan kannan johdosta tämä tomeksannon kohta korvattn seuraavlla sanolla: " Tehtäväänsä suorttaessaan komtean tulee k'nnttää huomota shen, mten vastaaven kysymysten ratkasemnen muualla on järjestetty." Komtean puheenjohtajana tom eduskunnan okeusasames Rsto Lesknen ja jäsennä varatuomar Kejo Lnamaa, johtaja Armas H. Mettnen, yl johtaja Martt Mäenpää, professor Olav Rytkölä ja professor Antt Suvranta.. Komtea, jolla on käytettävssään kolme päätomsta shteerä, alott työskente ynsä keräämällä anestoa ulkomassta, varsnkn ruotsalasesta neuvotteluokeusjärjestelmästä. Työnsä alkuvaheessa komtea kuul er työmarkknajärjestöjä, mm. neljää vrkamesjärjestöä yhtäakaa. Vmeksmantussa tlasuudessa vrkamesjärjestöt esttvät yhtesen mu ston n stä peraattesta, joden varaan uuden järjestelmän tuls rakentua. Nästä manttakoon: _ luden järjestelmän toteuttamsta sltä pohjalta, että sen edellytyksenä on työsuhteeseen srtämnen, e hyväksytä. Lähtökohtana tulee olla vrkasuhteen sälyttämnen

18 - Työtasteluokeus on lallstettava peraatteessa kakken vrkamesten osalta. Työtasteluokeus ja vrkasuhde evät saa muodostua tostensa vahtoehdoks. - Henklöprn tulee kästtää valton ja valtonapupakkaset vrkamehet. - As ap rn tulee kästtää kakk vrkamesten taloudellset ja sosaalset okeudet. - Järjestelmään tulee lttyä sovttelu- ja työtuomostunmenettely. - Neuvottelu- ja sopmuksenteko-okeus tuls voda delegoda ertyskysymysten osalta keskusvrastole ja jäsenjärjestölle. - Palkkatlastonta tulee edelleen kehttää laksäätesestä ansotasosdonnasuudesta luopumsesta huolmatta. 150mtea työskentel tvst koko syyskauden ja seuraava yhteydenotto tapahtu vuoden 1969 puolella. 111 LTON SSÄNEN TOMNTA JÄRJESTÖASAT tystomnnallsten aheden lsäks pävllä kästeltn neuvottelutaktkkaa sekä luottamusmeskysymystä. Järjestötomnnan peruskurss pdettn Samaanrannassa Kursslle osallstu 55 henklöä 28 jäsenjärjestöstä ja 12 pakallsjärjestöstä. Kursslla kästeltn opptunten, luentojen, ryhmätyöskentelyn sekä harjotusten muodossa kokous- ja järjestöteknkkaa, luottamusmeskysymystä sekä ylesä vrkameskysymyksä. Järjestötomnnan jatkokurss,pdettn Samaanrannassa Kursslle hyväksyttn van sellasa henklötä, jotka olvat akasemmn osallstuneet järjestötomnnan peruskurssle ta jäsenjärjestöjen ta TVK:n vastaavlle kursselle. Kursslle osallstu 56 henklöä 22 jäsenjärjestöstä ja 10 pakallsjärjestöstä. Kursslla kästeltn kertauksen- ja jatkokoulutuksenomasest kokousteknkkaa, järjestö- ja vrkameskysymyksä sekä järjestö- ja palkkapoltkan alaan lttyvä asota. Lsäks ohjelmaan ssälty luentosarja suullsesta estystadosta. Pakallsjärjestöjen kursst. VL :n Lappeenrannan, matran, Kotkan ja Kouvolan pren yhteset neuvottelupävät pdettn Samaanrannassa VL:n Rovanemen prn vkonloppukurss pdettn Rovanemen Pohtmolammella VL:n Oulun p rn järjestökurss pdettn Kurssella kästeltn kokousteknll sä, järjestötomnnallsa sekä vrkam esten asemaan lttyvä kysymyksä. Lsäks on usella pakkakunnlla pdetty tedotustlasuuksa pakallsen VL:n prn tomessa tlasuuden järjestäjänä. JÄSENTENHANKNTA Kokouksessaan halltus päätt jäsentenhanknta~lpalun järjestämsestä välsenä akana. Klpalua varten pa natettn ertynen tate ehtnen kappaleen suurusena panoksena. PAKALLlSJÄRJESTÖTOMNTA Kertomusvuonna tomnnan vlkkaus VL :n pakallsjärjestössä ol vahtelevaa. Aktvsest tomvsta pakallsjärjestöstä vodaan ertysest todeta VL :n Oulun pr'n jatkuvast laajentuva ja monpuolstuva tomnta. Merkllepantavaa ol myös vasta vuonna 1967 perustetun VL:n Lappeenrannan prn jäsenmäärän kasvu ja tomnnan vreys. Pakallsjärjestötomnnan tehostamseks jäsenjärjestöjä pyydettn kehottamaan jäsenään lttymään VL :n pakallsjärjestöhn ja osallstumaan aktvsest nden tomntaan. Kertomusvuonna osallstuttn lton tomstosta yl kolmeenkymmeneen pakallsjärjestössä järjestettyyn tlasuuteen ja perustettn VL :n Lohjan pr. KURSS- JA OPNTOTOMNTA Puheenjohtaja- ja shteer pävät pdettn Lepolammella Pävle osallstu 25 jäsenjärjestössä puheenjohtajan ta shteern tehtäv ä hotavaa henklöä. Yhds- 34 Pakallsjärjestöjen edustajen neuvottelupävät pdettn Helsngssä Pävlle osallstu 37 pakallsjärjestöjen edustajaa. Pakallsjärjestötomntaa koskeven asoden lsäks pävllä kästeltn ajankohtasa vrkameskysymyksä. Kelkursstomnta. Tomhenklö ja Vrkamesjärjestöjen Opntokeskuksen (TVO) sekä Vrkameslton avustusten turvn tom kertomusvuoden akana lton jäsenkunnan p rssä 80 kelä opskelevaa ryhmää, jotka ptvät yhteensä non 980 opskelutunta. NASTEN KESKUSTOMKUNTA Ke rtomusvuonna tomkunta kokoontu 8 kertaa. Tomnnassa kesktyttn nastonkunnan adressen ja tatekortten myynnn manostamseen lton jäsen- ja pakallsjärjestössä. Avustuksna pystyttn jakamaan yks 300 markan raha-avustus ja lsäks maksettn jodenkn sosaalselle lomalle matkustaven äten matkat. Lton loma-alueet savat nastomkunnalta lahjotuksna mm. lakanakangasta, saunavaakoja, raanu n, räsymattoa 65 meträ ja pöytälnoja 66 m. Tomntavuoden akana järjestettn Helsngssä jotakn ostettuja teatter näytäntöjä ja pernteellnen, suostuks tullut lasten pkkujoulujuhla pdettn TVK talon ko koussalssa. 35

19 TEDOTUSTOMNTA VRKAMESLEHT Vrkameslehden 50 :nnen vuoskerran svumäärä ol taloudellssta systä penemp kun akasempna vuosna, mutta supstus tapahtu lähnnä vähemparvosen ssällön kustannuksella, joten tedotustomnta tuskn stä kärs. Leht lmesty edelleen syväpanoasusena, A4-kokosena, yhdeksänä numerona, jossa ol svuja yhteensä 216 panosmäärän ollessa n Se jaettn lmasena kaklle lton jäsenlle. Levkkä on lsännyt yl lton jäsenmäärän mm. lehdstölle, lmottajlle, manostomstole, eduskunnalle, arkstonta varten ja vapaa- sekä vahtokappaleks varatut vuoskerrat. Lton ulkopuolelle mennetä maksettuja tlauksa ol n Panosmäärää votasn heman penentää, mkäl jäsenjärjestöltä saatasn osotteden muutokset ja nmenomaan tlausten peruutukset tarpeeks ajossa. Maksettuja lmotussvuja ol vuoden akana 35. Samaanrannan lomakylälle, Saarselän retkelykeskukselle ja Vrkameskalenterle annettn luonnollsest edelleen maksutonta lmotustlaa. Lehden marraskuun numero omstettn osttan 50- vuotaalle Merenkulkulatoksen vrkamesyhdstykselle, joka suortt myös lmotushankntaa. Lehden ssällölle anto kuluneena vuonna oman lemansa vakauttamssopmus ja valtuuslak, menettelytapakysymys sekä perhe-eläke-, työaka- ja pakkauskysymykset. Erttän suostuks osastoks muodostu " Kysyen kylän löytää", jonka tedustelusta valtaosa on koskenut eläkketä ja perhe-eläkketä. lstu lton er tlasuuksn, mm. Saarselän uusen rakennusten vhkästlasuuteen. Lehdstön kannanottoja ja suhtautumsta lttoon ja lton tomntaan seurattn jatkuvast ja samalla kartutettn jo laajaks pasunutta lekekokoelmaa. SSÄNEN TEDOTUSTOMNTA " VL-tedottaa"-monste on levnnyt jäsenjärjestöjen ja nden tom- ja johtohenklöden prn n kpl :een panoksena 30 numerona. Nopeana ja akaansa seuraavana tedotteena se vastaanotettn tyydytyksellä ja yleensä asetettn lmotustaulule ta muuten sellaseen pakkaan, mssä se on jäsenkunnan nähtävänä, ta stten se pantn työpstessä kertämään henklöltä henklölle. Jäsenjärjestöjen lehdlle tomtettn VL:n lehtpalvelun monstetta entseen tapaan. Lsäks järjestölehdlle tomtettn kullonkn ajankohtasta ta nden pyytämää materaala tarpeen mukaan. Eräden sellasten jäsenjärjestöjen, joden kentässä on enten järjestäytymättömä, edustajlle järjestettn lton tomstossa jäsentenhankntanformaatotlasuus. Jäsen- ja pakallsjärjestöjen tlasuuksssa ympär maata sekä erlaslla kurssella selvteltn lton tomntaa ja pyrkmyksä sekä ajankohtasa vrkameskysymyksä, lähnnä järjestöshteeren suorttamen matkojen yhteydessä. Nästä on tarkemp selostus " Kurss- ja opntotomnta"-kappaleessa. MUU JULKASUTOMNTA Vuoden lopulla julkastn kaksvärnen lähnnä jäsenhankntaan tarkotettu ta telehtnen. Sen panos ol kpl. Vrkameskalenter lmesty 21. kerran. Sen panos ol kpl ja se loppuunmyytn tavallsta nopeammn. LEHT PALVELU JA TEDOTUSTLASUUDET Julkselle sanalle lähetettn jatkuvast sekä lehdstön pyynnöstä että oma-alottesest lttoa ja sen tomntaa sekä vrkames- ja palkkauskysymyksä kästtelevä kannanottoja, artkkeleta ja kuvamateraala. Ertysest knntettn nformaatossa kuluneena vuonna huomota loma-aluesn Samaanrannan lomakylän täyttäessä 20 vuotta ja Saarselän retkelykeskuksen uuden ravntolarakennuksen valmstuessao - VL :n lehtpalvelun monste jaettn julkselle sanalle 20 kertaa. Lehdstölle, TV:lle ja radolle järjestetystä suuremmsta tedotustlasuukssta manttakoon nuorlle tomttajlle lton tomstossa järjestetty esttely tlasuus, Ruotsn TCQ-S:n edustajen veralun akana järjestetty nformaatotlasuus ja nsnöörlsä sekä maanmttausnsnöören palkkausta selostava tedotustlasuus Hotell Marskssa. 36 Lsäks julksta sanaa nformotn penemmssä ryhmssä ja sen edustajll osal- VL:N ORGANSAATON KEHTTÄMNEN JA TOMNNAN TEHOSTAMNEN Postvrkamesltto estt VL:n lttovaltuuston syyskokoukselle, että se velvottas Vrkameslton halltuksen kresest tutkmaan ja valmstelemaan lton organsaaton, sääntöjen ja tomnnan muutosta, jollon ptäs ertysest pyrkä seuraavn päämäärn. 1. Penet jäsenjärjestöt tuls yhdstää suuremmks tomntakelposks jäsenltoks sten, että Vrkameslton jäsenyhdstysten jäsenmäärän alarajaks määrättäsn säännössä esm. 200 jäsentä. 2. Jäsenjärjestöjen tomntamahdollsuuksa pyrttäsn lsäämään tasaamala nden henklöjäsenten jäsenmaksurastusta, joka nykysn vahtelee 0,7 %:sta kokonaspalkkauksesta laskettuna tettäväst 0,25 % :n peruspalkasta. 3. Vrkameslton tomston organsaatota ja tehtäväjakoa tehostettasn päämääränä 'tomston ja jäsenjärjestöjen välsen yhteydenpdon vomstamnen. 4. lttokokouksen velvotuksen mukasest ryhdyttäsn tomenptesn päätomsen puheenjohtajan palkkaamseks Vrkamesltolle. Halltus asett alotteen johdosta keskuudestaan tomnnan tehostamstomkunnan, jonka laatman luonnoksen pohjalta halltus anto seuraavan lausunnon : 37

20 1. Postvrkamesltto on esttänyt, että Vrkameslton penet jäsenjärjestöt tuls yhdstää suuremmks, tomntakelposks jäsenltoks sten, että Vrkameslton jäsenyh(!jstysten jäsenmäärän alarajaks määrättäsn sään nössä es m. 200 jäsentä. Tähän tavotteeseen pyrkvä tomenptetä on akasemm nkn suortettu ja ne ovat erässä tapauksssa johtaneetkn tuloksn. Halltuksen kästyksen mukaan penltä jäsenjärjestöltä yleensä puuttuu tehokkaan omakohtasen tomnnan edellytykset. Vakka e olekaan votu todeta, että Vrkameslton tomsto hotas pääasassa penlle jäsenjärjestölle ku uluva asota, joutuu tomsto usessa tapauksssa hotamaan nälle tselleen ku uluva tehtävä. Tämän epäkohdan korjaamseks ols halltuksen melestä ryhdyttävä tarmokkasn tomenptesn lähnnä kahta tetä. Ens nn äkn ols Vrkameslton tomstossa suortettavan valmstelun pohjalta halltuksen johdolla pyrttävä neuvottelutetse yhdstämään penä, esm samalla hallnnonalalla tomva jäsenjärjestöjä suuremmks, tomntakelposks yksköks. Tämän rnnalla ols pyrttävä akaansaamaan useammalle jäsenjärjestölle yhtesä päätomsa- ta osapäväasamehä, joden tehtävänä ols ao. järjestöjen oman jäsenkunnan asoden hotamsen lsäks mm. yhteydenpto tosaalta ko. jäsenjärjestöjen kesken sekä tosaalta näden ja Vrkameslton välllä. Molemmat emo järjestelyt olsvat omaan keventämään Vrkameslton tomston työmäärää sekä luomaan edellytykset penten jäsenjärjestöjen tehokkaalle, omakohtaselle tomnnalle ja yhteydenpdole keskusjärjestöön pän. Sääntöjen muuttamsta Postvrkameslton esttämällä tavalla halltus e sen sjaan pdä mahdollsena. 2. Halltuksen käytettävssä olevan selvtyksen mukaan jäsenjärjestöjen henklöjäsentään permät jäsenmaksut vahtelevat suurest. Halltuksen melestä sellaselta jäsenjärjestötä, joka per jäsenltään käytännöllsest katsoen van Vrkamesltolle tulevan osuuden, puuttuu tehokkaan omakohtasen tomnnan edellytykset. Vrkamesltto e vo kutenkaan suoranasest puuttua jäsenjärjestöjen jäsenmaksun suuruuteen sltä osn kun se ylttää Vrkamesllolle tulevan osuuden. Halltus on kutenkn vakuuttunut stä, että mkäl 1-kohdassa tarkotetut tomenpteet toteutetaan, ovat ne omaan tehostamaan ko. jäsenjärjestöjen tomntaa ja täten hyödyttämään nhn kuuluva jäsenä sekä saattamaan Vrkameslton er jäsenjärjestöhn kuuluvat henklöt jäsenmaksujen suhteen nykystä tasa-arvosempaan asemaan. 3. Vrkameslton halltus on vuonna 1966 vahvstanut lton shteeren työnjaon, jota on pyrtty käytännössä noudahamaan. Halltus on kutenkn jo päättänyt kehttää edelleen tomston organsaatota ja tehtäväjakoa. Henklökunnan vähälukusuuden ja tomnnan joustavuuden vuoks e tarkon rajattua työnjakoa voda tässä vaheessa toteuttaa, mutta halltus on jo asettanut keskuudestaan tomkunnan asaa tutkmaan. 4. Vuoden 1967 lttokokouksen velvotuksen mukasest halltus tulee seuraavaan lttokokoukseen mennessä selvttämään edellytykset puheenjohtajan tomen muuttamsesta päätomseks. lsäks halltus toteaa, että tarkasteltaessa kysymystä Vrkameslton organsaaton kehttämsestä ja tomnnan tehostamsesta, on samalla selvtettävä myös Vrkameslton ja Tomhenklö- ja Vrkamesjärjestöjen Keskuslton (TVK) välset tomnnallset suhteet. Koska kutenkn parhallaan neuvotellaan TVK:n organsaaton uudstamsesta eräden muden TVK:n julksen sektorn jäsenjärjestöjen kanssa tvmmän yhtestyön pohjalta ja kun ns. Lesksen komtean kannanotot tulevat vakuttamaan asaan, e halltus vo tässä vaheessa tehdä ehdotuksa tästä kysymyksestä lttovaltuustole. Lttovaltuusto hyväksy PVL:n estyksen ja shen lttyvän hal ltuksen lausunnon muuttamattomana, mutta sllä lsäyksellä, että päätomsen puheenjohtajakysymyksen selvtystyö on hodettava nn, että sen puolesta päätomsen puheenjohtajan valtsemnen on mahdollsta jo seuraavassa VL:n lttokokouksessa. Tehostamstomkunta jatko lttovaltuuston kokouksen jälkeen työtään. Täydennetyn tomeksannon mukaan sen selvtettäväks annettn 1. yhtestomnnan kehttämnen lton ja jäsenjärjestöjen kesken, 2. yhtestomnnan keh ttämnen jäsenjärjestöjen kesken, 3. lton ssäsen tomnnan tehostamnen, 4. lton tomnnan tehostamnen ulospän, 5. lton alueellsen, pakallsjärjestötomnnan aktvont. TYÖTASTELURAHASTONT Vuoden 1967 lttokokouksen päätöksen mukasest ja sllon vahvstettua täytäntöönpanoakataulua noudattaen jäsenjärjestöt ovat kertomusvuoden akana tehneet sääntöhnsä rahastonnn edellyttämän muutoksen sekä vahvstaneet rahaston ohjesäännön. Rahastonta koskevaa nformaatota hodettn er tavon koko vuoden ajan. ULKOMASET SUHTEET Nordens Statstjänstemäns Samrådn (N OSS) kurss pdettn vuonna 1966 sovtun vuorojärjestyksen mukaan kertomusvuonna Hässelbyn lnnassa Tukholmassa VL :n edustajna olvat kurssella halltuksen jäsen Olav Rokka, pääshteer Reno Havunta sekä Harma. NOSS'n vuoskokous ol vuorostaan Kööpenhamnassa tanskalasen järjestön Statstjenestemaendenes Centralorgansat on :n tomessa säntänä. Tavanmukasten tomntaselostusten lsäks kästeltn kokouksessa mm. kysymystä er palkankorotuslajen perustesta palkkaneuvotteujen kannalta. Tähän kokoukseen osallstuvat Henström, Tuokko, Mattla ja Harma. Ruotsn TeO :n nelhenknen ryhmä veral Helsngssä 9. ja Käynn n tarkotuksena ol perehtymnen vakauttamssopmukseen ja saraanhotajalakkoon. VL:n edustajen vastaveralu tapahtu työakakysymysten merkessä. Deutsche Beamtenbund-Jugend Hamburgn 26 nuorta vrkamestä kästtänyt ryhmä veral edellsten vuosen tapaan Helsngssä ja Samaan rannassa Saksan lttotasavallan kutsusta veral VL:n halltusta edustanut 16 henklöä kästtänyt ryhmä Läns-Saksassa Tuokon johdolla : 38 39

21 TALOUS Taseet, josta selvää llon, Ahtelan, Saarselän retkelykeskuksen ja Samaanrannan lomakylän talouksen kehtys vuodelta 1968, sekä tlntarkastuskertomus, ovat lttenä. Jäsenmaksujen osuus lton tulosta (oma-alueet ja Ahtela posluettuna) ol n. 70%. lton kantama jäsenmaksu ol 2 % ja 2,25 % vomassaolevsta peruspalkosta. AHTELA Ahtelan vastaavana osaston hotajana tom rouva Tam Ronla ja vastaavana emäntänä rouva Tellervo Lanttola. Ahtela on tomnut edelleen lton ja Helsngn kaupungn välseen sopmukseen ja lääkntöhalltuksen lupaan perustuen 35 saraansjaa kästtävänä ykstysenä saraanhoto latoksena. Hotopävä kerty kertomusvuonna SAARSELÄN RETKELYKESKUS Retkelykeskuksen vastaavana hotajana tom rouva Sam Luoma ja talonmehenä rajaylvääpel evp. Vekko Ahonen. Lomavuorokausa kerty kertomusvuonna 8710, majotusvuorokausa 2698, ravntopävä (henklökunta mukaanluettuna) ja lerntävuorokausa"79o:' yhteensä vrk Retkely:keskuksen uus ravntola, joka valmstu mennessä, tul maksamaan huolto- ja kuntosaltlat mukaanluettuna ,42 markkaa. Rakentamsta varten saadusta lanosta ( mk) ol kertomusvuoden lopussa maksamatta markkaa. Lanoja tullaan edelleen lyhentämään saatavlla avustukslla. Lton halltus hyväksy suunntelman, jonka mukaan retkelykeskukseen tuls rakentaa mahdollsmman pan tähänaststa korkeatasosempa majotushuoneta sekä sellasa latteta, jotka suovat mahdollsuudet ohjelmotujen kuntourhelulomen järjestämseen. Lsäks halltus hyväksy suunntelman osallstumsesta Kaunspää-sakkpään alueelle rakennettaven hhtohssjärjestelmen toteuttamstomenptesn. t alvkäyttöseks, jollon luodaan mahdollsuudet pdentää Samaanrannan lomakylän aukoloakaa. AVUSTUKSET ltto käytt kertomusvuonna saamaan raha-automaattavusluksa loma-alueden velkojen lyhennyksn sekä korjauskustannuksn markkaa ja sosaalseen lomatomntaan markkaa. Lsäks kertomusvuoden akana käytettn v myönnettyjä vekkausvottovaroja Saarselän retkelykeskuksen huoltorakennusten velkojen lyhennyksn markkaa. Helsngssä, huhtkuun 26 pävänä Vctor W. Henström E no Halen Kejo Kvelä Arvo Latnen Martt Pajar Runo Savsaar Hertta Taljala HALLTUS Vljo Tuokko Vlho V. Junttla Martt Kokkonen Vekko Mannnen Olav Partanen Arvo Skanen Jaakko Tovanen Martt Markkula Juhan Jäkärä Osmo Korven kar lpo Maukola Olav Rokka lmar Starnen Reno Vhervaara Jorma Mattla SAMAANRANNAN LOMAKYLÄ Lomakylän vastaavana emäntänä tom net Carta Louhsto ja sännötsjänä herra Vlho Haapanen saakka ja luken herra Ernst Wnter. Lomavuorokausa kerty kertomusvuonna ja ravntopävä (henklökunta mukaanluettuna) Lton halltus hyväksy suunntelman, jonka mukaan lähvuosen akana lomakylän ravntolaa tuls laajentaa ravntolasaln osalta n. 100 lsäpakalla. Suunntelma edellyttää samalla, että ravntola-kettörakennus saatettasn kunnoltaan 41

22 V LTTEET : ' \fl ~ l' l' : 1

23 Lte A JÄSENET VUODEN 1968 LOPUSSA Jäsenyhdstys Agronomopettajen yhdstys r.y. (eronnut ltosta ) Akuskasvatusopstojen Tomenhaltjaltto r.y. Alupseerltto r.y. Asutushallnnon vrkamesyhdstys r.y. Autokatsastusmesten Yhdstys r.y. Autoreksterkeskuksen vrkaljan yhdstys r.y. Helsngn ylopston opettaja- ja vrkamesyhdstys r.y. Hotell- ja ravntolakoulun opettajat ja tomhenklöt r.y. lmaluvestyhdstys r.y. Jyväskylän ylopston vrkamesyhdstys r.y. Kanavalasten Ltto r.y. Kartta-alan vrkaljat r.y. Keskusammattkoulujen Opettajen Yhdstys r.y. Keskusammattkoulujen Vrkaljan Yhd stys r.y. Kotteollsuusopettajan Ltto r.y. Kouluhalltuksen vrkamesyhd stys r.y. Kuurojen- ja sokeanopettajan ltto r.y. Lentosäävrkaljat r.y. Lkevahtoverovrkaljat r.y. Lääkntölatoksen vran- ja tomen haltjat r.y. Läännhalltusten vrkamesltto r.y. perustams- Jäseneks Jäsenmäärä Jäsenmäärä vuos lttymsvuos V V V V Maanmttaushalltuksen topograft r.y. Maanmttausnsnöören ltto r.y. Maataloudellnen Kottalousopetusseura r.y. Maataloushalltuksen nsnöörosaston ja nsnöörpren vrkam es yhdstys r.y. Maataloushalltuksen vrkamesyhdstys r.y. Maatalouskoulujen Opettajat r.y. Merenkulkulatoksen Vrkamesyhdstys r.y. Metsähallnnon vran ja tomen haltjan ltto r.y. Meshotajan Ltto r.y. (akkauttanut tomntansa) * Nuorsolatosten tomhenklöt r.y. Opettajakorkeakoulujen vrkamesyhdstys r.y. Oppkoulujen kanslavrkaljat r.y. Patentt- ja reksterhalltuksen henklökunnan yhdstys r.y. ** Patentthallnnon Dplom-nsnöört r.y. Prelänlääkäryhdstys r.y. (eronnut ltosta kertomusvuoden akana) Polskunnan Keskusltto r.y. Postvrkamesltto r.y. Puhelnv.rkal jaltto r.y. Puolustuslatoksen värvättyjen ltto r.y. Puolustusvoman Vrkaljaltto r.y. Rajajääkärltto r.y. Rakennushallnnon vran- ja tomenhaltjat r.y. Rautatevrkamesltto r.y * ) entnen nm Koulukoten tomhenklöden yhd stys r.y. **) entnen nm Patenttvraston nsnööryhdstys r.y. -- -

24 111 V Sbelus-Akateman Opettajat ja Vrkaljat r.y. (eronnut ltosta ) Sosaalhallnnon Vrkamesyhdstys r.y. Suomen Apuhotajayhdstys r.y. Suomen Kartottajayhdstys r.y. Suomen Lennonjohtajen Yhdstys r.y. Suomen Opettajanvalmstuslatosten vran- ja tomenhaltjat r.y. Suomen Radosähköttäjältto r.y Tampereen Ylopston Opettaja- ja Vrkamesyhdstys r.y. Teknllsen korkeakoulun opettaja- ja vrkamesyhdstys r.y. Teleltto r.y. *Teleteknset hallntovrkaljat TEKLlNTO r.y. Te- ja vesrakennushallnnon vrkamesltto r.y. Tlastollsen päätomston vrkaljan yhdstys r.y. Tullvrkamesltto r.y. Turun ylopston opettaja- ja vrkamesyhdstys r.y. Tutkmuslatosten vrkamesyhdstys r.y. Työvomahallnnon Vrkaljat r.y. Valtokonttorn vran- ja tomenhaltjan yhdstys r.y. Valton ammattkoulun tomhenklöden yhdstys r.y. Valtoneuvoston vrkamesyhdstys r.y. Valtontalouden tarkastusvraston vrkamesyhdstys r.y. Vankenhotomesten yhdstys r.y. Verotuksentarkastajat r.y. Verovrkaljan L tto r.y. Ylenen Vrkamesyhdstys r.y. Ylesarkstojen Vrkamesyhdstys r.y. Alands Landsstatstjänstemannaförenng r.f v *) entnen nm Teknllsen lnjahallnnon tomstovrkaljat r.y. :e; CAA ~~. ~ ~ en =:!: Ä ~ ~ 3' 3' 0 ~ ro ~ ~ ~ ~ C ~ C ~ ~ -< ::0 s: r :t ~ ~ 0... ro ~ ~ _. 3'!!! ~ en ~ ~ < ~ a 3 _ ~ - ~ ~»: -< < D): Z ~ ~ _. ~ ro ro ~ ~ 00 C o ~ 00 co ~ ~ '" c: z ~ ««««««««< ~~~~~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~~Ä~~~~~~~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~~~~~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~~~~~~~~~~ SSgSS5SSSögSSS~SS ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ rraaaaaa~~ ~ ~ c ro ~ ~ ~, ~ ro ~ ~ ~~OC~~3;Droaa3~~3~ ~~~<~~ -~00~~ 3ro~--~ ro ro o Q.~ Q.~ ~ ~~ ~ ro ro ~~:J ~ ~~~~ ~~~~c~:j~~~~3 ~~~~~~~ ~~~~~~~ ~ ~ ;: ~ : : ~' : ; ' : ~ : : ; : ~ : ~ : : :: ~ -< :", ' :-" ;-" _. -. ~ ~ "0 :-,,:"'~. ~. '< '< ~:"' -<. = : :"' '< ":< ~ :.. ~. ~. ~. ~ ~ -:< ~. -:< ~~~~~~~~~ss~~s~~~ ~ ~~~~~~~~~~~~~~~~~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~~~~~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~~~~~~~~~~ SSSSSSSSS5SSSSSSS ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~~d~w~~~~~~~~~~~~ ~233~«~c~~~-~~~ ~ ~ -. ~ ~, g ~ 3' 3 0 ~ ~ 00 3 ~ ~ ~ g~~=-d~o~ood =~ ~. ro ro :J ro ro ~ ~ = : ~ 3 ~. 00 ~ ~ ~-~ro:j~3~~ ~~D-ro - ~ : ; ' ~ : :~ : ~ : ~ :! : ~ :! : ; ' : ~ : ;' : ~ : ~ :,'< '< -. ~. :"':"" -. ~ ~ ~~ -:<~. ;g :::t :::j "t ~ ~ r- C en c... l>: :xl c... m en 0004 a -4 c... l> m C m == 0004!; ~ m

25 Lte C VALTONEUVOSTON PÄÄTöS VALTON VRKAMESPALKKAUSTEN TARKSTAMSESTA VUONNA 1968 Sen johdosta, että valton vrkamespalkkausten tarkstuksesta vuonna 1968 e ole saatu akaan sopmusta ekä vältyslautakunnan 21 pävänä kesäkuuta 1968 antama päätös ole yksmelnen sekä koska vuoden 1963 vmesen neljänneksen ja vuoden 1967 vastaavan neljänneksen välsenä akana ylesen ansotason muutos on 1,1 % suuremp kun valton vrkamesten ansotason muutos vastaavana akana ja koska ylesen ansotason vodaan vuoden 1968 maalskuun loppuun mennessä tehtyjen työehto- ja palkkasopmusten perusteella arvoda nousevan vuoden 1967 vmesestä neljänneksestä vuoden 1968 vastaavaan neljännekseen 8,9 %, valtoneuvosto valton vrkamespalkkausten tarkstamsesta annetun menettelytapalan ( /427) 12 :n nojalla sanotussa lassa säädettyjen perusteden mukaan on päättänyt tomttaa vuoden 1968 osalta valton vrkamespalkkausten tarkstuksen seuraavast : YLESKOROTUS Perus- ja sopmuspakkasten vran ta tomen haltjan sekä ylmäärästen tomenhaltjan varsnasa pall<kauksa ja kallnpakan lsä korotetaan 1 pävästä tammkuuta 1968 luken 5,9 prosentlla ja 1 pävästä kesäkuuta 1968 luken 3,5 prosentlla sten, että korotus jälkmmäsessä tapauksessa on vähntään 27 mk kuukaudessa. Yhdenmukasest edellsessä kappaleessa tarkotettujen vrkamesten palkkausten kanssa tarkstetaan muden nähn verrattaven päätomsessa vrkasuhteessa palveleven henklöden palkkaukset sekä tlapästen tomhenklöden palkkot. PALKANLSEN JA LSÄPALKKODEN TARKSTUS Palkanlsät ja lsäpalkkot, joden suuruus nykysn määräytyy suhteessa varsnaseen palkkau kseen ta jota muuten vuo nn a 1967 on tarkstettu vrkamespalkkausten yleskorotuksa vastaavast, suo r tetaan entsä perusteta soveltaen ja tämän päätöksen yleskorotusten mukasest tarkstettuna. Muta palkanlsä ja lsäpalkkota tarkstetaan ltteen 2 mukasest. TYöAKOHN LTTYVÄT PALKKAJÄRJESTELYT Valtonrautatellä 30 pävästä maalskuuta 1968 luken valtoneuvoston 8 pävänä tammkuuta 1968 tekemän peraatepäätöksen mukasest toteutettuun työakajärjestelyyn lttyvä uusa lsäpalkkota varten asetetaan käytettäväks markkaa. Muden kun edellsessä kappaleessa manttujen vrkamesten työajan lyhentämsen yhteydessä järjestetään lta- ja yöt yön hyvttämnen valtoneuvoston 7 pävänä kesäkuuta 1968 tekemän päätöksen mukasest (VvM :n yleskrje n:o P 2645, ). Tämä järjestely e vähennä vrkamespalkkausten tarkstamseen käytettävää rahamäärää. KOROTETTUJEN PALKKOJEN MAKSAMNEN Tämän päätöksen mukaan korotetut palkat maksetaan 1 pävästä elokuuta 1968 luken. Korotukset taannehtvalta ajalta maksetaan v mestään 25 pävänä lokakuuta 1968 mennessä. Valtovaranmnsterön tulee huolehta päätöksen toteuttamseks tarpeellssta tomenptestä., '!! PALKKAUSLUOKKN SJOTTELUN TARKSTUS Eräden vrkojen ja tomen sekä ylmäärästen tomen palkkausluokkn sjottelua tarkstetaan ltteen 1 mukasest. Tarkstettua sj ottelua sovelletaan 1 pävästä tammkuuta 1968 luken, jolle jodenkn tarkstusten osalta sanotussa ltteessä tosn määrätä. Tlapästen tomhenklöden sekä muden kun edellsessä kappaleessa tarkotettujen päätomsessa vrkasuhteessa palveleven hen'klöden palkkausluokk'n sjottelua tarkstetaan vastaavast käytettäväks asetettavan markan määrärahan puttessa ja multa osn snä järjestyksessä kun valton ylmääräs stä tomenhaltjosta ja tlapässtä tomhenklöstä 8 pävänä joulukuuta 1949 annetun asetuksen (755/49) 13 :ssä on säädetty

26 lte 0 SOPMUS VALTON VRKAMESPALKKAUSTEN TARKSTAMSESTA VUONNA 1969 Valton vrkamespalkkausten tarkstamsesta 24 pävänä henäkuuta 1964 annetussa lassa (427/64) tarkotetut neuvotteluosapuolet valtoneuvosto tosaalta ja tosaalta valton vrkamehä edustavat keskusjärjestöt AKAVA r.y., Suomen Vrkamesjärjestöt SVJ r.y., Vrkamesltto - Tjänstemannaförbundet r.y. ja Vrkamesten Yhtesjärjestö (VY) r.y. ovat edellä sanotun lan 19 :n, sellasena kun se on 9 pävänä henäkuuta 1968 annetussa lassa (430/68), perusteella sopneet, että valton vrkamespalkkauksa tarkstetaan vuonna 1969 seuraavast. YLESKOROTUS Peruspalkkasten vran ja tomen haltjan sekä ylmäärästen tomenhaltjan peruspalkkoja ja vuospalkkota korotetaan 1 pävästä tammkuuta 1969 luken sten, että korotus palkkausluokssa A 1-A 20 on 27 markkaa kuukaudessa, palkkausluokssa A 21-A markkaa kuukaudessa ja palkkausluokssa A markkaa kuukaudessa. Yhdenmukasest edellsessä kappaleessa tarkotettujen vrkamesten palkkausten kanssa tarkstetaan muden nähn verrattaven päätomsessa vrkasuhteessa palveleven henklöden palkkaukset sekä tlapästen tomhenklöden palkkot. TYÖRAUHA VELVOTE Tämä sopmus velvottaa s hen osallsa sekä ntä yhdstyksä, jotka yhdessä ta useammassa asteessa ovat allekrjottaneden valton vrkamehä edustaven keskusjärjestöjen alayhdstyksä, välttämään kakka sopmukseen kokonasuudessaan ta johonkn sen ykstyseen määräykseen kohdstuva joukkotomenptetä. Allekrjottaneet keskusjärjestöt stoutuvat huolehtmaan stä, että nden alaset yhdstykset sekä näden jäsenet vrkamesasemassaan välttävät sanotunlasa tomenptetä evätkä muutonkaan rko sopmuksen määräyksä. Tämän sopmuksen soveltamsajan päättyessä lakkaa työrauhavelvote olemasta vomassa. PALKKAUSTEN MAKSU SOPMUKSEN VOMASSAOLOAJAN PÄÄTYTTYÄ Sopmuksen vomassaoloajan päätyttyä maksetaan vrkamespalkkaukset edelleen samansuurusna kun ne sopmuksen soveltamsakana v meks on maksettu lsättynä valton vrkamespalkkausten tarkstamsesta annetun lan vo maansaattamsesta 24 pävänä henäkuuta 1964 annetun lan (431 /64) nojalla sovtun palkkausten tarkstuksen määrällä. : 1: PALKANLSEN JA LSÄPALKKODEN TARKSTUS Palkanlsät ja lsäpalkkot, joden suuruus nykysn määräytyy suhteessa varsnaseen palkkaukseen, suortetaan entsä perusteta soveltaen ja tämän sopmuksen mukasest tarkstettuna. MUUT PALKKAUSTEN TARKSTUKSET Muta kun edellä manttuja ja valton vrkamespalkkausten tarkstamsesta annetun lan vomaansaattamslan nojalla suortettava valton vrkamespalkkausten tarkstuksa e suorteta tämän sopmuksen vomassaoloakana. Kutenkn valtoneuvostolla työnantajan omnasuudessa on okeus suorttaa yksttästapauksssa vähäsä tarkstuksa. KOROTETTUJEN PALKKOJEN MAKSAMNEN Tämän sopmuksen mukaan korotetut palkat maksetaan 1 pävästä tammkuuta 1969 luken

27 Lte E Lte F VRKAMESLTON JA LOMA-ALUEDEN OMASUUSTASE VUONNA 1968 SUORTETUT PALKANKOROTUKSET LÄHTÖTASOTARKSTUS Varsnasa palkkauksa ja kallnpakanlsä tarkstettn luken keskmäärn 2,4 prosentlla. VUOSTTASTARKSTUS Varsnasa palkkauksa ja kallnpakan lsä tarkstettn luken 5,9 prosentlla ja luken 3,5 prosentlla ta vähntään 27 markkaa kuukaudessa. Vuosttastarkstuksen yhteydessä toteutettn 2146 ku oppakorotusta luken. Kuoppakorotuksa savat assstentt, luotst ja saraanhotoala sekä korjattn suoranaset vrheellsyydet. Vrkameslton osuus ol 177 kuoppakorotusta. Korotetut palkat maksettn luken ja korotukset taannehtvalta ajalta vmestään mennessä. VASTAAVAA Varsnanen omasuus A. Rahotusomasuus Rahat ja pankksaamset ,59 Tlsaamset ,70 Velkakrjasaamset , Srtyvät erät , ,03 B. Vahto-omasuus Tavarat ,92 C. Käyttöomasuus Aneellnen Tontt ja maa-alueet ,- Raken nukset ,12 rta mstot , Tomstotlat , , ,06 " Ylmääränen omasuus Arvopapert , mk ,30!, VASTATTAVAA Veras pääoma A. Lyhytakanen Tlvelat ,29 Lanat B. Ptkäakanen , ,05 Knnelanat , , " Srtyvät erät , Oma pääoma Kantapääoma ,- Vararahasto ,- Tukrahasto ,- Loma-alueden rah asto , ,02 Yljäämä Edellsltä vuoslta ,22 Tlkaudelta 8717, , ,73 mk ,30 " ,&

28 VRKAMESLTON TULOSTASE AHTELAN, SAARSELÄN RETKELYKESKUKSEN JA SAMAAN RANNAN LOMAKYLÄN TULOSTASEDEN YHDSTELMÄT KULUT Varsnaset kulut Palkat Sosaalset kulut Kokouspalkkot Matkakustannukset Halltuksen käyttövarat Tedotustomnta Vrkam esleht ,72 Muu tedotustomnta ,94 Kursst ja neuvottelupävät L ttovaltuusto Vuokrat Jäsenmaksut Vrkameskalenter Muut kulut Arvaamattomat menot Postot Yljäämä TUOTOT Varsnaset tuotot Jäsenmaksut Vrkam eskalenter Vuokrat Muut tulot , , , , , , , , , , , , , , , ,- mk , , , , ,24 KULUT A Ahtelan toplaskot Palkat Sosaal kulut Kntestön korjaukset Postot Muut varsnaset kulut B Saarselän retkelykeskus Palkat Sosaalset kulut Kntestön korjaukset Postot Muut varsnaset kulut C Samaanrannan lomakylä Palkat Sosaalkulut Kntestön korjaukset Postot Muut varsnaset kulut D Sosaalnen lomatomnta Täyshotokulut Saarseässä Samaan rannassa Rauh alnn assa (AUL) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,- 567, , E Raha-automaattvaroja loma-alueden rahastoon (Saarsel kä) ,- mk ,89 '1 mk ,

29 TUOTOT A Ahtelan topllaskotl Täyshotomaksut ,32 Luontosedut ,29 Muut tuotot , ,97 B Saarselän retkelykeskus Täyshotomaksut.... Lerntä Sosaalnen lomatomnta Luontosedut Kosk- ja ravntolatulot Muut tulot Avustukset Raha-automaattvaroja Lanan korko.... Rakentamseen , ,- 5730, , , , , , ,- Vekkausvottovaroja Lanan yhennykseen ,- Muut avustukset Vrkamesltto r.y ,- Sosaalsen lomatomnnan tulot Raha-automaattyhdstys , ,55 C Samaan rannan lomakylä Täyshotomaksut ,69 Sosaalnen lomatomnta Sa maan ranta Luontosedut Kosk- ja ravntolatulot Muut tulot ,- 4939, , , ,86 Avustukset Raha-automaattvaroja Korjauksn ,., ,- Sosaalsen lomatomnnan tuotot Raha-automaattyhdstys , ,86 D Tlkauden aljäämä 6840,51 Helsngssä, 28. pävänä helmkuuta 1969 mk ,89 HALLTUS Vctor W. Henström Vljo Tuokko Martt Markkula Vlho V. Junttla Eno Halen Juhan Jäkärä Martt Kokkonen Ke jo Kvelä Osmo Korvenkar Vekko Mannnen Arvo Latnen lpo Maukola Olav Partanen Martt Pajar Olav Rokka Arvo Skanen Runo Savsaar lmar Starnen Jaakko Tovanen Hertta Taljala Reno Vhervaara Jorma Mattla TLNTARKASTUSKERTOMUS Valttuna tarkastamaan Vrkamesltto - Tjänstemannaförbundet r.y:n hallntoa ja tlejä vuodelta 1968, olemme tämän tehtävämme suorttaneet ja estämme seuraavaa: Lton hallntoa on hodettu lttovaltuuston tekemen päätösten sekä melle jaettujen lttovaltuuston ja lton halltuksen pöytäkrjojen ja lton tarkotusperen mukasest. Tlntarkastuksen olemme suorttaneet väl senä akana. Lton kassan ja arvopapert tarkastmme Tarkastuksessa olemme todenneet: 1) Tlnavaus on oken suortettu. 2) Menot perustuvat asanmukasn hyväksyttävn tosttesn. 3) Kassa ol yhtäptävä tarkastushetken tlsaldon kanssa. 4) Postsrto- ja pankktlellä ol vuoden päättyessä ja tarkastushetkellä varoja tlnpdon osottama määrä. 5) Tlnpäätös omasuus- ja tulostaseneen on oken johdettu krjanpdosta. 6) Er omasuusosat on tarkotuksenmukasest arvostettu. 7) Erlaset vakuutukset ovat vomassa. Tulostaseesta lmenevstä pokkeamsta tulo- ja menoarvoon nähden olemme saaneet hyväksyttävät selvtykset. Vuoden taloudellnen tulos on melestämme tyydyttävä. Lllon tlen valvontatarkastuksen on hotanut Tlntarkastustomsto Börje Forsström ja K:nt, joka on stä antanut ykstyskohtasen valvontatlntarkastuskertomuksen, mhn olemme tutustuneet. Kun melestämme lton taloutta on hodettu hyvn ja tlnpäätös on oken laadttu, estämme kunnottaen, että tlnpäätös vahvstettasn ja että lton halltukselle ja mulle tlvelvollslle myönnettäsn tl- ja vastuuvapaus vuodelta Helsngssä maalskuun 18 pävänä LEO EKBLOM ylkamreer OLAV HALME osastopäällkkö MKKO JURVELA kamreer 57, 1,1!

30 ! VRKAMESLTTO VUONNA 1968 Jäsenet Hallntoelmet Lttovaltuuston kokoukset Hallntoelnten kokoukset Tlntarkastajat Lton tomsto Tomkunnat Edustus valton elmssä Edustus järjestössä SSÄLLYSLUETTELO " TOMNTA VRKAMESASOSSA Vakaultamnen Vrkamesten palkkaus Vuoden 1968 vrkamespalkkausten tarkstus Palkkauksen tarkstuksen valmstelu Palkkaneuvottelut Sovtteluvahe Vrkameslton ehdotus vrkamesten palkkauksen tarkstamseks v Vältyslautakunta ja valtoneuvoston päätös Vuoden 1969 vrkamespalkkausten tarkstus Vrkojen ja tomen palkkausluokkn sjottelun tarkstamnen Vuoden 1968 järjestelyt Vuoden 1969 järjestelyt Palkkauksenluonteset asat Klometrkorvaus Pävärahat Vrkamesasuntojen vuokrat Muut palkkaukseen lltyvät asat nsnöörlsä Maan m ttauspal kkot Sporttelt Rajajääkären palkkausjärjestelmän muuttamnen Tlapästen tomhenklöden ylmäärästämnen Palkkapolltnen kokonassuunnttelu Sosaalset kysymykset Eläkeasat Uus valton perhe-eläkejärjestelmä Valtonapupal kkasten eläke Vanhat eläkeläset svu , Työakakysymykset Sopmus työakalan alasten vrkamesten työajosta Työakalan alasuuteen srtymnen Vrastotyöaka Muut työaka-asat Puolustuslatoksen ja rajavartolatoksen työaka Työakaneuvottelukunnalle an nettu uus to meksanto Matkustaven vrkamesten työaka Muut asat Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Jäsenmaksujen perntä ja verovähennyskel posuus Vrkamesokeudellset kysymykset Neuvotteluokeuteen lttyvät kysymykset Menettelytapalan vomassaoloajan jatkamnen Uuden neuvottelu-, sopms- ja sovttelujärjestel män valmstelu 111 LTON SSÄNEN TOMNTA Järjestöasat Jäsenhanknta Pakallsjärjestötomnta Kurss- ja opetustomnta Nasten Keskustomkunta Tedotustomnta Vrkamesleht Muu julkasutomnta Lehtpalvelu- ja' tedotustlasuudet Ssänen tedotustomnta VL :n organsaaton kehttämnen ja tomnnan tehostamnen Työtastelurahastont Ulkomaset suhteet Talous V LTTEET A. Jäsenet vuoden 1968 lopussa B. Pakallsjärjestöt- ja elmet C. Valtoneuvoston päätös valton vrkamespalkkausten tarkstamsesta vuonna 1968 D. Sopmus valton vrkamespalkkausten tarkstamsesta vuonna 19 9 E. Vuonna 1968 suortetut palkankorotukset F. Taseet ja tlntarkastuskertomus svu !!! '1 :! :1 -.A.