i I I I ^ i:i? K ^.r - U I 4

Transkriptio

1 'm a) Maataloustulolan soveltamsta lykätään ja erääntynyt kompensaato (7-8 rrd) jtetään nakcaatta. "b) Palkansaajlle jätetään kompensonatta ndeksväl 07-2 (ta subventoden posto, joka sekn on non 5 pstettä), c) Valtontaloudessa aseman parantanseks ens vuotta ajatellen non 30 mljardlla suortetaan seuraavat tomenpteet; ) Subventot postetaan 2) Työnantajan kansaneläkemaksu nostetaan 2 ^>sks 3) Sähkölle pannaan lkevahtovero 4) Tarpoen vaatessa nostetaan myös yhtöveroa ^ :? K ^.r - U 4 Tämä ohjelma rakentuu slle peraatteelle, että subventosta on sekä valtontalouden kannalta että polttssta systä päästävä larhdollsmman pan eroon ja että tässä yhteydessä suortettava ylenen 5 palkankorotus e velä johda sellaseen pakkodevalvaatoon^ johon kaks takka kolme ylestä palkankorotusta västmättä ve. Vakaannuttamsen välttömä uhrauksa ajatellen tämä ohjelma on er yhteskuntaryhmä ajatellen verrattan tasapuolnen. ff! :)«, at.

2 Valtontaloudellnen tlannekatsaus, jonka valtovaranmnster Aarre Smonen estt SOS.dem, puolueneuvoston pdetyssä kokouksessa. Puolueneuvoston tämänkertanen kokous sattuu ajankohtaan, jollon ylenen melenknto jälleen entstä enemmän alkaa kohdstua valtontaloudellsn kysymyksn. Nän senkn vuoks, että halltus joutuu lähvkkona antamaan eduskunnalle estyksensä ens vuoden tulo- ja menoarvoks. Valtontaloudellslla näkökohdlla on sen lsäks nn paljon merktystä myös ylestaloudellssta ratkasusta päätettäessä^ ja vmeksmantulla taas vuorostaan nn olennanen vakutus valtontalouden kehtykseen, että nästäkn systä ylesen melenknnon kohdstumnen valtontalouden näköalohn on luonnollsta ja pakalf laan. Kakken taloudellsten ja nn myös valtontaloudellsen tlannekatsauksen antamnen on kutenkn valtettävmst kovn pusevaa, \ \ koök^ numerota ja lukuja e asan luonnosta johtuen vo parhammalla tahdollakaan välttää. Koetan seuraavassa kutenkn supstaa nomeroaneston käyttelyn mahdollsmman vähn ja sensjaan etusjassa valottaa näköprssä oleva kehtyssuunta. > l. j Kakk taloudenpto koostuu tulosta ja menosta. Kakelle taloudenpdolle on myös, senhän jokanen omasta kokemuksestaankn tetää, yleensä tunnusmerkllstä, että tulot pyrkvät melken ana olemaan lan penet ja menot lan suuret. Valtontaloudenkn hoto on suurelta osalta tomntaa juur tämän epäsuhteen tasottamseks. Tosten melestä sen tulee tapahtua tuloja lsäämällä, toset taas ovat eläväst vakuutettuja stä, että tasapano on akaansaatava menoja vähentämällä. Totuus lenee tässäkn asassa äärmmäsyyssuunten ; välssä: tunnollnen taloudenhoto edellyttää pyrkmystä sekä tulojen kasvattamseen että menojen vähentämseen.

3 f VJ t r Mllanen on tasapano valton taloudessa stten vme vuosna ollut? En halua mennä tällä kertaa ptemmälle kun par vuotta taaksepän. Tlanteen kehtystä osottavat seuraavat, heman pyörstetyt luvut. f S H Valton tulot vuonna 954 olvat tlnpäätöksen mukaan 25 mrd mk. Vuonna 955 ne kasvovat jokseenkn tarkalleen 20 mrd mk:a päätyen 235 mrd mk:aan. Valton menot vastaavana akana olvat vuonna nrd mk ja vuonna mrd mk. Tlnpäätöksen mukaan lasken % ol valtontaloudenhodon tulos vuonna 954 yljäämänen,9 mrd mkn verran, mutta sensjaan vuonna 955 selväst aljäämänen, aljäämän noustessa 7,6 mrd mk:ks. Saattaa olla syytä manta, että tlnpäätöksen osottama valtontalouden tulos e yhtenäkään akasempana sodanjälkesenä vuotena ole osottanut nän suurta aljäämää. mukanen Tärkeämp kun tlnpäätöksen/vertalu on valtontalouden tlaa arvosteltaessa kutenkn valton kassatalouden tarkastelu. Kassatalous vr me kädessä ratkaseekn, pysyykö valto suortuskykysenä ja kykeneekö se huolehtmaan slle kuuluvsta tehtävstä. Valton kassatalouden tarkastelu, jos jälleen rajotamme sen van kahteen vmeks päättyneeseen vuoteen, osottaa, että valton kassatalous vuonna 954 ol yljäämänen 0,2 mrd mk:n verran. Tulos ol pokkeuksellsen hyvä.. Stä paremp tulos on koko sodan jälkesenä akana saavutettu van yhden kerran, nmttän vuonna 95. Vuonna 955 ol kuva stävaston ( melkosest muuttunut. Nnkun edellä manttn, osott vuoden 955 tlnpäätös kokonasta 7,6 mrd mk:n vajausta. Kassatalouden tarkastelu anto kutenkn tlanteesta jonkn verran lohduxlsemman kuvan, sllä kassataloudessa kuvastu vuoden 955 akana tapahtunut valtontalouden hekentymnen vasta 2,3 mrd mk:n suurusena aljäämänä. t 4;' s Tämä ol ss perntö lähdettäessä vuodelle 956. E ole tässä yhtey. dessä tarpeen palauttaa meln kakka ntä talouspolttsa tapahtuma, jotka sattuvat kuluvan vuoden alkupuolella ja joden

4 r % vältön vakutus myös valtontalouteen ol huomattavaa suuruusluokkan. E myöskään ole ahetta uudelleen luetella ntä tomenptetä, john valtontalouden ja nmenomaan valton kassatalouden uhkaamassa olleen katastroofn vuoks ol kevään kuluessa ryhdyttävä. Rajotun tässä yhteydessä van toteamaan, mllaseks nyt käytettävssä oleven tuorempen arvonten mukaan vuoden 956 valtontalous näyttää muodostuvan. Mantsn edellä, että valton tulot vuonna 955 olvat 235 mrd. mk. Läsnäoljat mustanevat, että kuluvan vuoden keväällä välttämättömks tulleta valtontaloudellsa ratkasuja suunnteltaessa pdettn slmämääränä tulojen lsäämstä n mrd mk:a. Äärarvot vahtelvat sen mukaan, mtä nden esttäjät ptvät lähtökohtana. Tässä suhteessa esnty ajallsta eroavasuutta, mllä ol muutaman mljardn markan suurunen vakutuksensa arvoden loppusummaan. Vme pävnä on kaks valtonvaranmnsterön alasta ammattvranomasta tosstaan tetämättä suorttanut arvonteja kuluvan vuoden tulojen lopullsesta muodostumsesta. Nämä arvonnt päätyvät nyt, kun enää van non kolmannes vuodesta on jäljellä, lukuhn, jotka vahtelevat \ 253 ja 257 mrd mksn välllä. Verrattuna vuoden 955 tlnpäätöksen mukaseen loppusummaan nousu ols ss 8-22 mrd mk. Kun edellämanttuja tulojen lsäämstä tarkottava tomenptetä suunnteltaessa lähtökohtana e ollut vuoden 955 taso sellasenaan, vaan kuluvan vuoden alkukuukausen taso, joka jo ol jonkn verran noussut edellsestä vuodesta, havataan, että tomenpteet tulojen lsäämseks ja en- : m- ^ r, nakonnt muden tulojen kehtyksestä ovat pysyneet varsn tarkast kevästen arvonten puttessa. Mtä menopuolen kehtykseen kuluvana vuonna vuorostaan tulee, on syytä palauttaa meln, että valton tlnpäätöksen mukaset menot olvat vuonna mrd mk. Kuluvan vuoden menosta on parn vmeks

5 - 4 - kuluneen vkon akana myös laadttu tuoreet arvolaskelmat. Kaks amnattvranomasta on jälleen tosstaan tetämättä tehnyt omat laskelmansa. Ne ovat osottautuneet melko yhtäptävks päätyen mrd mk;aan. Laskelmssa e kutenkaan ole votu ottaa huomoon esm. menonlsäystä, joka valtolle velä kuluvana vuonna saattaa aheutua, jos maataloustulolan mukaan maataloudelle tuleva tulonlsäys kuluva- l 0 M ^!' l ' syksynä suortettasn kuluttajahntoja korottamatta. Tosaalta -n edellytetty, että subventota maksetaan koko vuoden tähänastses- a laajuudessa. Kuluvan vuoden syksyllä vrkamehlle mahdollsest maksettava palkkojen ja eläkkeden korotuksa e laskelmssa myöskään ole otettu huomoon. Jos verrataan nän arvotuja valton menojen loppusumma mrd mk vastaavn tulojen arvontehn, jotka olvat mrd mk, saadaan tulokseks, että valton tlnpäätös kuluvalta vuodelta tämän pävän pessmstsemmän arvon mukaan tuls osottamaan n. 6 mrd mk!n suurusta aljäämää, kun taas optmstsemp arvo näyttäs tulojen ja menojen menevän tlnpäätöksessä jotenkn tasan ja osottaessa ehkä runsaan mljardn markan yljäämää. Pessmstsempkään arvo e snänsä ole kovn pelottava, varsnkn kun lopputulos todennäkösest tulee olemaan jossakn edellämanttujen ä^>arvon>r välmalla. Sensjaan antaa kuluvan vuoden kasr^a-^ouden ennakko tarkastelu huomattavast epäedullsemman lopputuloksen. Jos jälleen verrataan kahden pf -^.antseman er vranomasen tekemä arvota keskenään, havataan, ^-ttä pessmstsemp arvont kuluvan vuoden kassatalouden kehtyksestä päätyy kokonasta 9,4 mrd mk:n suuruseen kassavajaukseen. Optmstsempkn arvoja päätyy selvän kassavajauksen synt/lseen^ joskn tämä arvo rajottuu penempään luloun, nmttän 2,2 mrd mk:ar mkä ols melko tarkalleen sama kun vme vuoden kassatalouden aljä^mä. Jos totuus jälleen muodostus äärarvojen keskvahelle, -J' l,

6 - 5 - se tuls olemaan suunnlleen sama kun valton kassatalouden tulos vuosna 949 ja 952. Ylesarvostelxma valtontalouden tlan kehtyksestä vuonna 956 vos sanoa, että tämä vuos nähtäväst jotenkuten Ja hädntuskn tullaan tomeen, jolle mtään odottamatonta tapahdu. Valtontalouden kehtys koko vuotta ajatellen on kutenkn selväst hekkenevä sekä edellseen vuoteen että varsnkn vuoteen 954 verrattuna. Tämä hekkenevä kehtyssuunta ptää ssällään semenen yhä suurenevn vakeuksn, jotka melkosella varmuudella puhkeavat esn ens vuoden puolella varsnkn, jos valtontalouden hento tam sllon ta jo stä ennen aaa lannotteekseen vähemmän sopva ylestaloudellsa ketoksa. Ertysest on syytä korostaa, että jo nyt vodaan täydellä varmuudella todeta nden tomenpteden, john valtontalouden osalta keväällä ryhdyttn, olleen^oken mtotettuja ja pkemmnkn rttämättömä kun loteltuja. Nän on syytä tehdä senkn vuoks, että erältä. _..! - ^ ^ aholta on jatkuvast vätetty keväällä suortettujen verojen ja Mksen korotusten olleen tarpeettoma. Nnkään on vätetty, että valtontalouden tasapano ols votu hotaa paljon penemmllä verojen naksujen korotukslla kun mtä tapahtu. On sanottu, että anakn osttan on hntakaruselln rtpääsyyn ollut syynä vrheellnen t- lannearvont ja salvä talouspolttnen pessmsm. Nätä melko rad- jf!,. -. «n, * r. > l y j c n * t",. -»»»»» l ' kaaleja vättämä on yrtetty perustella mantsemalla, että alkuvuonna on valton tulojen kasvu tuonttulln, lkevahtoveron ja valmsteverojen osalta ollut odotettua paljon suuremp. Ï, ;, V Olen valms myöntämään, että manttujen tuloeren tuotto on huomattavast noussut vme vuoteen verrattuna. Sensjaan kstän jyrkäst, että tämä tulojen kasvu ols ollut odotettua suuremp. Se on pänvaston melko täamälleen pystytty ennakomaan jo nssä arvossa, jotka maals-huhtkuussa laadttn, ja jotka olvat pohjana sllon toteu-

7 - 6. \ ( tettuja tomenptetä suunnteltaessa. Nyt suortetut tarkstuslaskelmat, john edellä olen vtannut, osottavat tämän selväst. Kv.:. sanon, että keväällä suortetut tomenpteet evät ole olleet lc teltuja, vaan pkemmnkn rttämättömä, saanen sen perusteluks todeta, että valton kassatlanne toteutetusta tomenptestä huo' ' matta e mesmustn ole ollut nn hekko kun mtä se on ollut Tl kuluvan kesän akana. Valton pano- Ja ottotln saldo panu henäkuun puolvälssä nn alas kun,7 mrd mksks ja on velä kuluvan elokuun akana ollut yleensä van jonkn verran yl 3 mrd mk. Vme vuoden henäkuussa vastaava luku lkku 0 mrd markan vahella ja vuonna 954 n. 8 mrd mksn tenolla. Jokanen ymmärtää, mnkälasta uhkapelä on valtontalouden, jonka vuotunen budjettvolyym nykysn pyör vähntään 25C mrd mk:n tenolla, hotamnen pävttäsellä kassalla, jonka suuruus lkkuu 2-3 mrd mk:n tetämllä. Vähäsm-- mätkn odottamattomat häröt pystyvät tällasen olotlan valltessa ta nostamaan "lapun luukulle" el johtamaan maksujen keskeytykseen. Että tämä on tähän mennessä vältetty, on johtunut suurelta osaltq. hyvän onnen seuraamsta, mutta slt varsn kovaottesest tomeen, pannusta maksujärjestelyjen muutokssta. Valton kassatlannetta osottavana ylesndsona, jossa kuvar-t vat kassaan vakuttaven er tekjöden yhtesvakutukset, vodaa: ptää valtontaloudellsta suuretta, jota ammattmehet kutsuvat valton nettokassavelaks. Se ol vuoden vahteessa 7, mrd mk ja V a (-! on senjälkeen jatkuvast kasvanut. Se yltt 0 mrd mk:n rajan jo maalskuun lopussa ja ol kesäkuun lopussa 4 mrd mk. Nettovelan M kasvu yl 7 mrd mk s aan puolen vuoden kuluessa on melko kouraant\mtuva osotus valton kassatlanteen hekkenemsestä yksstään kuluvan vuoden alkupuolskolla. Akase^mn selostaman ennakkoarvot tlanteen kehttymsestä vuoden loppuun mennessä evät kuvaa anakaan sanottavast paranna. Lopputuloksena on, kuten jo akasemmn

8 - 7 - U * mantsn, että vuos 956 tulee jättämään perntönä jälkeensä selv::st hekentyneen valtontalouden, vakkakn tästä vuodesta nähtäväst jotenkuten ja npnnapn selvydytään. Mutta vakka tlvuos päättyy vuoden vahteessa ja taseta ja tlnpäätöksä sllon laadtaan, e elämä sunkaan tällön pääty, vaan jatkuu loneen ja murheneen seuraavanakn vuotena. Edellä estety tä lenee kakella tovottavalla havannollsuudella selvnnyt, ett" valtontaloutta ajatellen vuodelta 956 srtyvä perntö e tule o maan mkään lon ahe, vaan se pänvaston ptää ssällään nyt jo. väst nähtävssä olevat tamet ens vuoden puolella puhkeavn valtontaloudellsn vakeuksn. Tämän taustan mustaen on stten kysy tävä, mtä ens vuos muuton näyttää tuovan mukanaan? Aluks ehkä van muutama sana ylestaloudellsen kehtyksen näköalosta. Vme vuonn^ lsäänst' maamne kansantulo vähän yl 5 folla. Se ol harvnanen ja kansanvälsestkn arvosteltuna pokkeuksellnen saa-- TOtus. Tänä vuonn^ on tlanne jo olennasest hekentynyt. Se on me-. dän maassamme hejastunut varsnkn sahatavaran ja vanern tuotannon ja vennn tuntuvana supstumsena. Jo nyt on selvää, että tuotannon kasvu tänä vuonna tulee selväst hdastumaan vme vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä arvodaan tuotannon määrt) kuluvana vuonna kasvavan korkentaan 2,5 Asaa e paranna se, että tapahtunesta hntojen. mustamaalausta ekä talouspolttsta pessmsmä^ jos katsoo, kuten oraalta osaltan olen tapuvanen tekemään, että johtavssa länsmassa yd pohjosmassa tapahtunut tuotannon nousun hdastumnen saattaa olla -lerkk kansanvälsen noususuhdanteen hupputason saavuttamsesta, Enl. palkkojen noususta johtuen tämän vuoden kansantulo kutenkn muodostuu nmellsest yl 0 % suuremmaks kun vme vuonna. Medän maar"- me tuotannon kasvun hdastumnen on yhdensuuntanen maalmantaloudessa kuluvana vuonna tapahtuneen kehtyksen kanssa. E ole pe/usteetont m

9 .<fj Q vuoden osalta ols nän ellen varauduttava shenj, että taloudellnen tomnta e medänkään maassamme enää lsäänny yhtä nopeast kun pkasemmn. Tämä on ertsest syytä ptää melessä mm. arvotaessa julksten varojen tarvetta työllsyyspoltkan hotamsessa. Tämän alan ammattvranomaset ovat valtettavan yksmelsä stä, että työllsyyspoltkka ens talvkautena tulee vaatmaan enemmän varoja kun mtä shen vme talvkautena käytettn. S k. '" M Valton "budjetttalouden näköalat evät ens vuoden osalta myöskään ole vallsa. Olen edellä jo mannnut, mutta katson olevan syytä velä uudelleen stä korostaa, että tältä vuodelta srtyvä perntö e ssällä vähäsmp-.öknän reeorvejä ens vuotta varten. Pänvaston e]< tään jo tänä vuonna jonkn mljardn markan verran yl sen, mnkä v rat okeastaan sallsvat. Nän syntyvä vajaus on ennemmn ta myöh mn ens vuoden cjluessa edessä täyttämstä odottavana. Ltä stten valton ens vuoden budjetn tulee, näyttää stä odot. van suorastaan luonnonlan välttämättömyydellä melkonen pasumr- Budjettehf^-Ot^rLc: v l^? stoltaessa on käynyt selvlle, että er pääluokssa esntyy kovaa panotta määrärahojen lsäämseks. Sehän e snänsä ole mtään uutta, mutta pellasta, jota e anakaan joka vuos esnny, on se tosasr,«että määrärahojen nousemstarpeella on kustannusten ngusu:jo3 Jol/cr'^':. d-nakn cslooan okeutetut perusteensa. Nnpä eduslcunnan pää t uäult palkkojen, eläkkeden ja muden n?r' verrattaven suortusten korotukset, jota kuluvana vuonna makseta? anoastaan osalle vuotta, morktsevät n. 4 mrd mk:n lsäystä vatc r menohn ens \aonna. Kstannu : - ja palkkatason nousu kuvastuu tetenkn ns. käyttöbud jc tn melkenpä kalrlla momentella, ja samanlanen on kehtys3u;jta mycs pääomamenolla rahotettavssa hanknnossa. Mutta kaken tämän lsäks o. ssa melkonen pnkka edusk.. TT» T r^c ' l

10 . fc \Í Í m n-n akasemmn jo hyväksymä, mutta vasta nyt maksettavks lankef.va laskuja, jotka määrltään evät ole mtään pkkusununa. Eduskun" «säätämän uuden saraalalan mukaset lsämenot - lakhan tulee vomaan ens vuoden alusta - lsäävät ens vuonna valton menoja lähes f 2 mrd mk:n verran. Määrää votasn vähentää van eduskunnan myötävakutuksella, nmttän sten, että lan vomaantulo erältä osltaan lykättäsn myöhäsemmäks. Uuden telansäädännön ptäs myöc eduskunnan akanaan tekemän päätöksen mukaan tulla vomaan vuoden 958 alusta. Jos tästä akamäärästä aotaan ptää knn, lsääntyvlt valton menot valmstelutöden johdosta jo tulevana vuonna yksstään t tältä osalta jälleen lähes 2 mrd mk:a. Uuden kansaneläkelan mukaset valton suoranaset lsämenot ovat ens vuonna n. 8 mrd mk. Huomoonottaen sen tragkoomllsen näytelmän, joka tämän kysymyksen ympärllä vme kevään kuluessa parlamentn palkella eötcttn, näyttää mahdottomalta kuvtellakaan tämän lsämenon lykkäämstä ta eder vähentämstä. Lsää suolaa on edelleen luvassa: Valtonvelan hotomenot lsääntyvf ' ens vuonna n. 2 mrd mk:a kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä menoer' on vö-ö:ämätön, mkäl valton lananottotomntaa tulevasuudessa yleent' aotaan jatkaa. Ventpalkköden arvodaan ens vuonna lsääntyvän n.,5 mrd mk:a. Jos uus, eduskunnassa velä kesken käst telyn oleva kansakoululansäädäntö hyväksytään snä muodossa, jonka se valokuntakästtelyssä tähän mennessä on saanut, ja jos lak tuls vomaan ens vuoden alusta, aheutus stä lsämenoja valtolle K r» H <.l J V Üf. 4 l : r' Í J' ens vuoden osalta n. 4 mrd mk. Edellä olen jo vtannut shen, että asantuntjoden arvoden mukaan työllsyysvarojen käyttö kakesta päättäen tulee ens vuonna kasvamaan nykysestään. Kasvun suuruudest. on tässä vaheessa mahdotonta esttää mnkäänlasa arvota. 5 )

11 - 0 - välttömäst parantaa tlannetta. Tosasoden karulla pohjalla pysy/ ' ; Mutta tässä e ole velä läheskään koko totuus. Oman probleemansa, joka on välttämättä hodettava, jos maan teollsen tuotannon kehty-«' alkuunkaan aotaan ylläptää, muodostaa uuden kansaneläkelan johdoc ta syntynyt tarve rahottaa vomalatosten rakentamsta. Kun kansa eläkelatoksen rahotusmahdollsuudet tältä osn ens vuoden alusta supstunevat n. 2 mrd mk:aan vuodessa. Jää täytettävän aukon suuru deks 5-6 mrd mk. Er vahtoehtoja, john tämän probleeman hotam f: f seks vodaan turvautua, on kesän kuluessa tarkon tutkttu. Joka t C,' pauksessa on vftstämätöntä, että valton muodossa ta tosessa on tähänkn kysymykseen puututtava. Yhtä selvää on, että rauteteden kuljetyskyvyn parantamseen on välttämättä käytettävä nykystä suurempa hankntamäärärahoja. Post- ja lennätnlatosten edustajat ovat myös vakuutettuja suurempen määrärahojen välttämättömyydestä omen halln 't f nonhaarojensa osalta. j On tetenkn myönnettävä, että valton tulossa tulee ens vuonna myös esnt^^mään nousua. Jos lähdetään stä suhteellsen optmstsen f ta olettamuksesta, että kansantulossa tapahtus vuonna fon suurunen volyymn nousu, vodaan kansantulon arvoda vuonna 957 P.nuodostuvan n. 7 fo kuluvan vuoden kansantuloa suuremmaks. Tänä vuonnr H l:esken vuotta tomeenpantujen verojen ja maksujen korotukset vakutt'^ hm 'v l vat ens vuonna tetenkn koko vuoden osalta. Tosaalta stoo valto- valtaa yleslakon lopettamsen yhteydessä annettu lupaus yhtöden tu- loveron ptämsestä 32 prosenttna ja omasuusveron 8 pr%llena. Sa- :aan tulonrauodostusta hehentävään suuntaan vakuttaa ens vuonna ^yös yleslakon lopettamsen yhteydessä sovttu osnkotulojen verotuk- sen helpottamnen ja työnantajan läps: sämaksun alentamnen. j Hl Valtontalouden erttän jännttynyttä tlaa ajatellessa kääntyy katse etsmättä budjetn suurn menoern, jossa tapahtuva karsnta vos,

12 . : H w t \ - - teltäessä näyttää kutenkn sltä, että paljoa e tältäkään rntamalta näytä olev^ odotettavssa. Työllsyysmljarden supstamnen näyttää nykyt lanteessa vakealta ja pänvaston, kuten edellä jo on manttu, on odotettavssa tämän menoerän kasvavan velä nykysestäänkj Lapslsä järjestelmän muuttamsesta vodaan tetenkn keskustella.^ j mutta on melko varmaa, että keskustelua ptemmälle snä e päästä. Subventomenojen kohdalla e tlanne myöskään näytä valosammalta. Subventoden kertakakknen postamnen helpottas menopanetta tämänpävän käyvän tason mukasest arvotuna n mrd mk:a vuo! dessa. Mstään olennasesta korjauksesta tälläkään rntamanosalla e-' ole päästy yksmelsyyteen erätä vähäsempä, snänsä tetenkn tervetulleta parannuksa lulsuunottamatta. Pänvaston on vaara ta jolla, että ne ylestaloudellset ratkasut, john nykysen ndckr' sdonnasuuden ajamna velä tänä syksynä joudutaan, saattavat jo:j: kn tapauksessa johtaa subventoluontösten valton menojen kasvau nyky se stäänkn. Ens vuoden tulo- ja menoarvoehdotuksen valmstelussa on tetenkn tässä vaheessa päästy jo nn ptkälle, että erätä täsmällsempä kokonaslukuja ens vuoden budjetn hahmotelmasta votasn nyt esttää, jolle krjottamaton lak ja hyvä tapa keltäs tällasta ( H menettelyä ennen budjettehdotuksen vrallsta julkasemsta. Edel]-' * olevat vttaukset lenevät kutenkn tehneet kuuljalle selväks, että vakeudet ovat suuret. Jokanen valtontalouden kanssa vähänk. tekemsssä ollut tetää tosaalta, että budjettehdotus tunnetun f. f' < f l: kenon ana vodaan saattaa muodollsest tasapanoon. Nn on tetenkn myös nyt asanlata. Mutta tämä sekka e posta stä tosasaa, että asallsest ottaen valtontalouden hodossa ollaantä;^tä vauhta lähestymässä stä tlannetta, jollon usen ennen ste^ rattua sanontaa käyttääksen todella "pää tulee vetävän käteen."

13 - 2 - Valton menojen pasuttamsessa on er tavon ekä sunkastn vähten holtttoman lansäädännön kautta saavutettu vme vuosen akana scj^ lasa ennätystuloksa, että näköalat nyt näyttävät todella synklt. Jonknlasen, edes vähäsenkn järkntymsen tarve on välttämätön. Vodaan tetenkn sanoa, ja sellasellakn vätteellä on oma okeut sensa, että tämä e ole yksn sosaldemokraatten asa. Sanosn kutenkn, että se on ja sen täytyy olla anakn myös sosaldemokraatten asa. Enkä ptäs sunkaan häpeänä enkä anakaan ptemmän päälle puolueelle epäedullsenakaan, jos sosaldemokraattnen puolue ja sen halltuksessa ja eduskunnassa olevat edustajat vähtellen vosvat yhteskunnan parantamseen tähtääven monnasten ohjelmakohtensa joukkoon hyväksyä myös tavotteen valtontalouden tasapanottamsesta ja vakauttamsesta. On varmaa, että talouselämän ylesen vakauttamsen yhtenä perusedellytyksenä tulee olla melkonen suunnanmuutos myös valtontalouden hotamsessa. Se edellyttää tuntu- «va muutoksa myös ylesessä ajattelutavassa, e vähten oman puo- «M lueemme keskuudessa. En ole tässä suhteessa täysn menettänyt tovo^ mutta katkerat kokemukset ovat opettaneet, että tovo e ole järn suur. Jos tässä kokouksessa käytävä keskustelu ja tehtävät päätöksc vosvat vtottaa tetä okeaan suuntaan käyvlle muutokslle, ols sentään jotakn votettu..-r

14 H. Tanen; Hnnat ja palkat selcm työllsyys ja sosaalsen huollon vmesn kehtys* Vt «^ Talouselämä on, tes kunka monennen kerran vmesten runsaan kynmenen vuoden akana, ajautunut krstlanteeseen. Jälleen on runsaudenpulaa hyvstä, talousteteen valossa tehdystä suunntelmsta eslle tulleden pulmen ratkasemseks. Anoa, mkä näyttää puuttuvan on ohjelma, johon rttävän suuren osan eduskunnasta ja er ntressryhmstä sas nnostumaan. Kakk vhaavat nflatota ja tuomtsevat sen peraatteessa. Käytännössä jokanen haluaa kutenkn tehdä myönnytyksä tulojen lsäämsessä omalle kohdallaan, koska juur snä on selvä kuoppa ja vääryys. / Seuraavassa on koetettu tarkastella taloudellsta tlannetta nden näkymen ja tlastojen l valossa, jolla on keskesn merktys ennen kakkea palkansaajen, mutta myös maatalouden kannalta» Palkansaajat ^ Vmeks kuluneen vuoden akana on er palkansaajaryhmlen markkamäärässsä tulossa laskettu tapahtuneen varsn epätasasta nousua. v/ Suurmmat nousut ovat vran- ja tomenhaltjolla varsnkn valton ja kunten ollessa työnantajna. * 'rl " 'l m Nousun vodaan katsoa alkaneen syksyn 954 halltussopmuksen "peraatepäätöksestä", jossa VY:n taholta tulleen estyksen mukasest katsottn votavan mennä non 3 mljardn markan vuotusta valton v-t palkkamenoja vastaavaan kuoppakorotukseen el non 5?sn nousuun koko palkkamenosta. t

15 - 2 - * \ *» ' l Varsn pan tämän jälkeen alko kutenkn saraalan hotohenklökunnan palkkalke. Sllä taholla lmotettn oltavan kyllästynetä 920- ja 950-luvun peraattesn, joden mukaan hedän työnsä ol nn jaloa ja uhrautuvasta, että tse työ ekä stä maksettu palkka, anto parhaan tyydytyksen tekjälleen. Nyt vaadttn yl 25 ^:n korotusta palkkohn ja lmotettn turvaudut-- tavan saraanhodon lakkotlaan julstamseen, jopa työntekjoden maasta muuttoon, elle vaatmuksn suostuttu, Halltuksen prssä tlannetta pohdttaessa oltn vakuuttuneta stä, että hotohenklökunnan saadessa tahtonsa on seuraava vahe huoltohenklökunnan palkkojen korjaamsessa ekä l van valton, vaan myöskn kunten latoksssa. Nämä taas työnantajna joutusvat ennen ptkää tarkstamaan kakken vran- ja tomenhaltjottensa palkat ne korotukset huomoon ottaen, jota saraaloden työntekjät tulsvat saamaan. Lääkntöhalltuksen pääjohtajan tom muuttu hänen omen sanojensa mukaan "työrtojen sovtteljan tomeks"» Luonnollsta ol, että asanomanen ko» latosten korken hallnnollnen johto, ssäasanmnster, tuns tarvetta toma nn, että selkkaus saraalossa ols vältetty. Se vältettnkn vme hetkessä, mutta hntana ol asallsest ottaen hotohenklökunnan vaatmuksn h u suostumnen. Kukaan e ptänyt korotusta työn laadun huomoon ottaen ansottomana, mutta sen sätelyvakutuksen vuoks e anakaan palkka-asoden hodossa yleensä tuntunut ko. ratkasu hyvää ennustavalta. Saraanhotohenklökunnan lakkouhan takana ja hedän vaatmustensa varauksettomna kannattajna ol opposto ' l kokonasuudessaan ja avan erkosest kokoomus. Hotoa valle jääven sarade^ "ver" tul jo etukäteen kykenemättömän halltuksen päälle. Polttsest tällanen käyttäytymsen vo selttää nn, että halltus-.v ohjelmassa luvattu VY:n lnjan mukanen kuoppakorotus ol oka porvarllsten puolueden ja vrkamesjärjestöjen lhassa ja sks sen l

16 - 3 - r f merktys pt elmnoda. Tarkotukseen sop muurnmurtajna kyttaä saraanhotohenklökuntaa. Tlanteen kehtyksestä seuras varsn ymmärrettävstä systä vastavakutus pats saraala-alalla kokonasuudessaan, koko VY:äsessä vrkameskunnassa ja samalla tetenkn porvarllsten vrkamesjärjestöjen lkkeelle lähtö. Rautatelästen ja postmesten lakot mustamfpe keväältä 955 ja ne johtvat pats kuoppakorotuksn koko vrkameskunnan laajsena myös uuteen, koko vrkameskuntaa koskevaan palkkojen korotukseen nn "kuoppa"- kun "taso"- lnjallakn» l \ Valtovaranmnsterön palkkaosastolta saadun laskelman mukaan ovat vmeks kuluneen 2 kuukauden akana vrkamesten ja valton kustantamen latosten tomenhaltjoden palkat lsänneet T vl^^-ton menoja vuotta koht lasken 9-20 mrd mk:lla. Prosentessa on nousu henäkuun 955 tasoon verrattuna yl 30. Nnkun tedämme, ovat varsnkn korkeamppalkkaset vrkamehet, joden saama palkankorotus on keskmäärää (30 fo) suuremp, kehtelleet tähän mennessä akateemsa muotoja saaneta lakkbja nmenomaan sen vuoks, että yleslakon tuloksena vrkameskunnalle tullut palkkojen korotus e hetä tyydytä. Erään hedän luottama^-- henklönsä lausunnon mukaan hetä e tyydytä se, että "svoojat" (= e-akateemset kansalaset) ovat saaneet korotuksena saman 2400:- + 3 kuussa kun hekn. Vrkamesten lähetystö käv keväällä 956 valtovallan edustajen luona perustelemassa kantaansa kesk- ja korkeamppalkkaste^ n u v!kamesten asan puolesta. Teemona estettn mm: Sota- ja sen jälkenen aka ovat merknneet nmenomaan tuolle vrkameskunnalle uhraujten akaa ja hedän uhrvalmuttaan e voda enää palkka-asossa käyttää hyväks. Helle kuulus okeastaan tak^p tuvae^t koko nolta ajolta sdottava yleseen palkkatason nousuun jne. palkanlsän maksu, hedän ansonsa on Sosaalmnsterön ylesen palkkaosaston puolelta ol mah-

17 - 4 - dollsuuls van todeta, että sotaa edeltäneeseen tasoon verrattuna tapahtunut palkkaerojen tasottumnen penemppalkkasten hyväks ol sekn oken. Edelleen ol pakko todeta, että vrkamesten palkosta sota-akana ja sen jälkeen uhrattu osa ol tarvttu sekn sodankäyntn ja sen seurausten hotamseen. Rahat evät ole tallella. Mtään realsa mahdollsuuksa e ole kenellekään 2-3 o suu^empen vuotusten palkanlsäyksen suorttamseen nflatota edstämättä ta tosten osasta ottamatta. Työtehon ^aranemlnen vrkameskunnan johtopakolla tuskn on mtattavssa palkanlsän perusteena jne. Vr!:ameskunnan palkossa tapahtuneet muutokset eeurauslmöneen ovat vmesen vuoden akana merknneet selvää tulonsrtoa hedän hyväkseen, mutta turhaa ols kuvtella, että tästä reformsta tuon palkansaajajoukon meln ols sen porvarllsest ajattolevan osan keskuudessa jäänyt ktollsuuden tunnetta estysten tekjötä kohtaan. - Huomaamatta on myös jäänyt, että valton kassaan on ollut saatava lsätuloja ko. palkankorotuksn, ja että valton tomeenpanema hntojen ja maksujen nousu saa stä seltyksensä. Y k s t y s e s s ä t y ö s u h t e e s s a oleven työntekjöden ja tomhenklöden palkkauksessa tapahtuneet muutokset vmeks kuluneen vuoden akana ovat kokeneet akasempaan verrattuna melkosa uudstuksa Vme vuoden marraskuussa mtätötn pall:kasäännöstely ja sen ssältämä lakmääränen palkkojen stomnen elnkustannusndelcsn. Työmarkknajärjestöt katsovat mahdollseks vastaaven asoden hodon järjestötetö. Tlastollsen päätomsten selvtysten mukaan on palkkojen kehtys er työalolla ollut seuraavanlanen: / 'M r'' ; l ' J ] :;( u < r 4th. /

18 5-0 ' \\ kansantulotllasto-osastö: va Er elnkeno.jen palkkandekst = 00 : " Maatalous 05 stsätalous työntekjät 05 tomhenkt 05 Teollsuus työntekjät 05 tomhenkaöt 05 Rake nnua t orant a työntekjät 09 tomhenklöt 0? Lkenne Kauppa, pankt, vakuutus f Koko Koko V Koko V Koko vuos vuos ne., vuos nelj.nelj. ne Julknen hallnto 04 Muut palveluselnkö U ,34 36 Yhteensä f «t Vuoden 956 osalta perustuvat luvut - erätä ensmmästä neljännestä koskeva pokkeuksa lukuunottamatta - palkkasopmuksn, palkkasuostuksn sekä muhn tedossa olevn palkan tarkstuksn (ekä ss varsnasn palkkatlastohn)# Tämän johdosta ols lukujen osottaman kehtyksen perusteella vedettävät johtopäätökset tehtävä varauksella. m!.!,», l l o:

19 Yleslakko '., : ^ Tlanteen kehtys syksystä 954 vuoden eteenpän ol palkkarntamalla ''kuoppakorotusten'* akaa. Vuoden vahteessa purkaantu hntasäännöstely kotmasten tuotteden hntojen osalta* Tlannetta käytt nopemmn hyväkseen maataloustuottajajärjestö ja sen suunntelmaa tuk anakn epävrallsest työnantajajärjes«tö^ V Tammkuun 8«pävän ltana ol maatalbusmnsterön tomesta kutsuttu halltuksen ltakouluun maatalobneuvos Perttulaf joka saapu yhdessä herrojen hamuotlan ja Korpelan kanssa. Nämä lmottvat madon hnnan esm* Helsngssä kohoavan 23*«alkaen markkaan el 6 markalla (80 jtlla) sllosesta tasosta«vastaavat muutokset suortettasn myös muden matotaloustuotteden hntohn. Kaks pävää myöhemmn käydyssä hntamnstern ja MTK:n välsessä neuvottelussa saatn korotuspäätökselle lykkäystä 26.pävään ja lmotus^ jonka mukaan madon hntaa votasn kentes tnkä akasemmn lmotetusta. Keskvkkona 25* ol valtoneuvoston jäsenstä osa päämnstern puheenjohdolla neuvottelussa MTK:n hallnnollsen ja muun johdon sekä SAE:n puheenjohtajen kanssa.mtkn puolelta estetyt näkökohdat ssälsvät mm. sen, että lnnarauhaaopmukaessa n ' ' M J M } 95 keväällä annettu lupaus maataloustuottelle nd^ tuotantokustannuksa vastaavan hntatason turvaamsesta ol täyttämättä ja että nytkään hedän suunntelmllaan e velä tuota tasoa saavuteta. He olvat lykänneet ratkasua vuoden vahteesta van. presdentn valtsjamesvaalen vuoks. "Emme vo'luopua suunntelmemme toteuttamsesta". 9 SAK:n puolesta tehtn selväksf että hntojen nousu tuls fll tuomaan mukanaan välttömäst levottomuutta kuluttaja-palkansaajen keskuudessa. Järjestöllsltä tomenpteltä e votas l Välttyä. Uus sopmus palkkojen ndekssdonnasuudesta ol tehty

20 - 7-9 nmenomaan edellyttäen hntatason haskseks joulukuun 955 taso ekä sen muuttumsta nyt kerrotulla tavalla edellytetty» sj Päämnster vetos maataloustuottajen edustajn ehdottaen nmenomaan stä^ että hntojen korotusratkasu srrettäsn presdentnvahdosajankohtana alettaven halltusneuvottelujen yhteyteen. "Mellä e ole shen valtuuksa", lmott MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja jatkaen, että tuo eln kästtels asan seuraavana pävänä el ss hnnankorotcö ten tapahduttua^ \/ Tämä yleslakon syntymseen tärkeällä tavalla vakuttanut esnäytös joht sos.dem.mnsterryhmän eroanomukseen jo ss asalljs est ottaen halltuspulaan. Uuden halltuksen muodostamstehtävät sa epävrallsest eduskunnan puhemes. s/ Työmarkknajärjestöjen välsssä neuvottelussa ennen yleslakkoa muodostu varsn pan eräänlanen sss taktkka. SAK:n puolelta ol alun alkaen lmotettu vahtoehdoks joko hntojen palauttamnen vuoden vahteen tasolle ta raarkkam -äränen, jo tedossa ollutta 7 elnlustannusndekspsteen ja jatkuvaa hntatason nousua.ennakova palkankorotusvaatmus. Työnantajat tunnustele vat hntojen välakasta (.4» saakka) palauttarasmahdollsuutta esttäen maksettavaks entstäkn suurempa subventota ja varsnasen ratkasun srtämstä kevään työehtosopmusneuvotteluhn. ' 'f r Tämän hntojen alentamevahtoehdon ehättvät maataloustuottajat hylkäämään. J Työnantajapuolella ol alkuun havattavssa jossan määrn sovtteluhalua ja lmesest hedän tedossaan ol sekn, että markkamääränen korotusvaatmus ol penemp lman lakkoa kun lakon päästyä vakuttamaan. Mutta hedän kanssaan kävvät muutkn t s.» Us' kun vrallset neuvotteljat keskusteluja. Mkään salasuus e ole se, että puoluettamme ja SAKrtakn lähellä olevssa pressä pdettn sekä talvajankohtaa että muta edellytyksä nn huonona, että tuon kästyksen mukaan yleslakko tuls varmast epäonnstumaan. Työnantajapuol halas, nästä kästyksstä uskoaan

21 - 8 - vahvstaen, vetää jousen katkeamspsteeseen ja nn stten alko olossamme monen akasemman uhkauksen alla ollut yleslakko ^ Lakossa epäonnstumsta ennustaneet, maan poklreustlaan julstamsestakn kenoja sen lopettamseen etsneet prt ja henklöt ovat myöhemmn selttäneet, että hedän kästyksensä lakon epäonnstumsesta tarkott stä, että hnnat nousevat yleslakossa saataven markkamäärästen palkankorotustaf vastapanona. Tällanen selttely on kutenkn kovn jälkvsas, sllä se on ollut pätevä jokaseen sekä soten akaseen että nden jälkesen kauden palka nko rot ulcs e e n, h ' f j; ^ Vme talven tlanteelle ol omnasta se, että vrkamehllä ol jo..956 alkaen saatuna ja tedossa keska, non 23 palkkojen korotus, maataloustuottajen taktkka hntojen säännöstelystä vapauduttua ol jo venyt 30 %n korotukseen maataloustulossa, mutta palkansaajat yleensä olvat velä kaken tuon kehtyksen ja vuoden vahteen hntojen nousun keskellä valla mtään hyvtyksä«y Lähnnä tämä näköala tekee ymmärrettäväks sen, että palkansaajen rntama yleslakkoasasoa ol ssäsest vahva. Vakka yleslakon avulla saavutettu realpalkan nousu on jäänyt vähäseks, on palkka- ja tulosuhteet jossan näärn saatu tasottumaan stä, mhn ne olvat ajautuneet vuoden alkupuolskolla. Tämän hetken tlanteessa on syytä todeta, että palkansaajen tulot ovat sdotut ndekslukuun 07 ja työehtosopmusten muka- «sest nllä on ndekstakuu, jota on pdettävä lanverosena. Mkäl nän e ols, votasn olettaa, ette vastasuudessa mkään ntressryhmä suostu muuhun kun lansäädäntötetse saatavaan tulojensa takaamseen. Talouselämä e stä tetä tuls vapaammaks, vaan entstäkn sdotummaks. P ' m!. 3'.

22 r^m ^ ' E l n t a r v k k e d e n hnnat, p a l k a t ja m a a t a l o u s t u l o. \/ Sosaalmnsterön hntaosastolla on koottu tedot teollguustyölästen palkkojen ja maataloustuotteden tukkuhntojen kehtyksestä vuoden 944 vmeseltä neljännekseltä alkaen. Tlastont on suortettu suhdelukuna, jollon lähtökohdan tlannetta..: n " k on merktty 00:a. Vuoden Pulkat Palkkandeks Maataloustuot- Toollauustuot V-neljännes jaettuna maa- teden teden taloubtuotteden tukkuhn- Tukkuhnnat tukkuhnnat tandeksllä , , ea ,'! y Lukuja tarkasteltaessa kntyy huomo shen hurjaan menoon, joka on ollut tunnusomasta sekä palkkojen että maataloustuotteden hntojen kehtykselle ana vuoteen 95 saakka. Palkkojen noustua useta kertoja vv ( nostettn - sormenpäätuntuman varassa - myös maataloustuotteden hntoja. Nnpä stten vuoden 947 lopussa ol tlanne sellanen, että elntarvkkeden hnnolla punnttuna realpalkat olvat Alentuneet perusajankohtaan verrattuna 2 /otllar

23 - 0 - Nmenomaan paremmn hallttavssa olevan systeemn luomseks alettn nohn akohn suunntella samanlasta k^täntöä maataloustuotteden hntojen määrttelyyn kun mstä Ruotsssa ol sovttu. Tlastojemme epävarmuus asett suoranaselle ruotsalasen systeemn kopomselle esteen, -J ' r l-fl T» V. 950 synty kutenkn ruotsalasmallnen lex Vlhula, jonka eduskunta kesäkuussa 95 srs erttän täpäräst yl vaalen. Toteutettuna tuo suunntelma ols merknnyt keskmäärn non 25 folla korotettuja elntarvkkeden hntoja. >y Kevään 95 l n n a r a u h a s o p m u k s e e n ol k u t e n k n o t e t t u p e r a a t e, jonka mukaan m a a t a l o u s t u o t. t e l l e l u v a t - t n t a a t a n d e n t u o t a n t o k u s t a n - n u k s a v a a t a a v a h n t a. Laskelmat kesällä 95 tehtn noudattaen osttan alempa normeja kun mtä säännöstelymääräysten mukaan on ollut tapana käyttää teollsuustuottelle hntaa määrättäessä. Tulos merkts sttenkn Etelä-Suomen olosuhtessakn seuraavaa: f = - / < [lepävljan hntatasoa ol maalskuun 95 tasosta nostettava 50,4?:lla adon lan han :3na nm unen tl tl tl M tl 46,8 45,0 " 40,8 " Mussa osssa maata osottvat laskelmat velä tuntuvast /t *! o!,''' ^ suurempaa hntojen nostamstarvetta» Selvää ol, että vakaannuttamsesta ols ollut mlte olemattomat toveet, jos keväällä 95 annettu lupaus ols ptänyt «lunastaa. MTK e saamastaan lupauksesta ole luopunut. Polttsest vhdon syksyllä 952 saatn akaan valtalakn perustunut ; j. :. v maataloustulopäätös, joka perustu toseen lähtökohtaan kun lnna- rauhasopmus edellytt*

24 y V - - Maataloustuotteden tukkuhnnat ja palkkandekst kehttyvät maataloustulolaskelmen käytäntöönoton jälkeen seuraavast: 95» joulukuu 952, 953, 954, 955, -M 956, kesäkuu ^laataloustuotteden tukkuhntandeks Palkkandeks Vuonna 95 ssälty maataloustuotteden tukkuhntohn psteostoja 3f5 elnkustannusndekspstettä vastaava määrä» Nyt tuo luku on lähes 5« T ; ' M ' Kuluvan vuoden alussa päättynyt hntasäännöstely merkts MTK:lle lähtölaukausta keväällä 95 slle annetun tuotantokustannuksa vastaavan hn:tatason osttaselle toteuttamselle. Maatalouden taloudellsen tutkmuslatoksen selvtyksen mukaan ovat nykyset (elokuu 956) elntarvkkeden tuottajahnnat 85 tuotantokustannukssta. (V.95 ne olvat 74 # Tämä osottaa, että keväällä 95 lnnarauhasopmuksessa annsttu lupaus on ollut erttän avokätnen. Sen toteuttamsen lykkäämseen tähdänyttä poltkkaa on puoleltamme perusteltu nmenomaan sllä, että rahanarvor sälymnen e sall tuollasta valtavaa kertakorotusta ekä ole ollut S5^ytä korken hnnon jouduttaa yltuotantoasteelle joutumsta. Tosenlasa äänäkn kuulu varsnkn syksyltä 955 alkaen myös omemme taholta. E van penvljeljäsp, vaan myöskn sen * ulkopuolella olevat T a n n e r n komtean jäsenet katsovat varsnkn madon hnnan korotuksen perustelluks. Jo akasemmn ol samanlasa kästyksä estetty osuuskauppalkkeen maatlojen kokemuksn perustuen. Ne olvat monssa tapauksssa luopuneet ^ m ( (

25 - 2 - huonost kannattavasta lypsykarjan pdosta tl Tosaalta on myös syytä todeta, että porvarllsten pren pdättyvyys kevään 95 lnnaraahalupausten mukasen hntatason vaatmseen loppu kokonaan syksyllä 955# Varsnkn kokoomuspuolue esnty ankarana maalaslton klpaljana lehdstönsä ja eduskunnan puhujalavan kautta. Tämä ol osa MTK:n ssällä rehuneesta valtatastelusta. Kokoomuspuolueen taholta tehtn vrallseks katsottava vaatmus madon hnnan nostamsesta velä /3:a stä tasosta, joka sllä nykysn jo on. Muden tuotteden hnnat ol korotettava myös vastaavast. - Kommunsten lupaukset madonhnnan korotuksn nähden ovat ana olleet hyvn klpalukykyset tosten tarjousten rnnalla. Nyt vomassa oleva maataloe tulolak vahvst vme tammkuussa muodostuneen hntatason, joka vuoden 955 lopun hntatasoon verrattuna ol osttan subventoden postamsestakn johtuen nostanut elnkustannusndeksä 3-4 pstettä. Maataloustulon lanmu- ( kanen tarkstus tuo syyskuun p:8tä alkaen hnnankorotuksna ta muuna tukena lsää non psteen. - Mkäl vastasuudessa vuotta koht palkkojen nousu rajottus vme vuosen tapaan 3-4?:n, kotus stä maataloustuloon vuosttan lsäystä nn, että sen pstevakutus ols 0,5 pstettä. ndeksperheen vuotusta markan tulolsää verottas maataloustulolak markalla. On myös syytä todeta, että vuoden vahteen jälkeen tapahtunesta elntarvkkeden hntojen korotuksesta maataloustulolaskelmassa annetaan 6/50 tuntpalkkaa vastaava "kompensato", joka merktsee non % palkankorotusta vastaavan määrän jättämstä huomoon ottamatta ko, la^kelmaa tehtäessä. Pakallaan lenee manta, että maataloustulokästteeseen kuuluu vljeljäperheden maatalouden hyväks tekemän työn arvoa j, joten sen nostamnen 85 Jutla ylesen ansotason muutokssta johtuen on vljeljöden oman työn arvon lsäystä. Ylesen - } «A 'rj r' n ä. Jf. *, j ).

26 - 3 - ansotason noustessa 0 markalla maatalouden hyväks tehdyn vljeljäperheen työn arvoa nostetaan työtunta koht 8:50:llä, - Maataloustulon laskemstavasta johtuu, että ventpalkkoden määrän kasvu merktsee stä, että maatalous tse saa kantaakseen tästä aheutuvan lsärastuksen» Vomassa oleva maataloustulolak on pokkeuksellsssa olosuhtessa syntynyt asakrja, mutta sen merktystä e pdä lotella vakaattamskysymyksä hodettaessa. Suoraan on sanottava, että se on 5 vuotta stten lnnarauhasopmuksessa annetun lupauksen lunastamsta, mutta e sunkaan veläkään täysmääräsenä. t - S. y Hntakehtys Kansan Markknatutkmuslatos on laskenut syksystä 95 alkaen realpalkkandeksn teollsuuden maksamen palkkojen ja elnkustannusndeksn muutoksen perusteella. Tulokset ovat seuraavat: j Kansan Markknatutkmuslatoksen REAALPALKKANDEKST el teollsuustyöväen palkkojen ostovoma elnkustannukslla mtattuna (Lokakuu 95 = 00) l ) ndeksperheen vuo :uset menot (veroja lu-v V kesäkuu kuunottamatta) mantun nelj, nelj. nelj, nelj. nelj, ennakkosjankohdan hnnon (lokafcxkegmk, )(boukok.) (elok,) (lokak, )"^vo mk mk mk mk mk Ravnto C Asunnon vuokra Valo ja lämpö Vaatetus ja jalkneet Mtmt menot ) Mespuolsten teol- suuatyöntekjän keskmääränen punnttu ) B 2) tuntanso ko. vuos- "-eljänneksellä 64:33 68:54 74:96 79:7 78:-95:80 99:3 * M

27 ) Naspuolsten teoll;astyöntekjän keskmääpnen punnttu tunt'3o ko. vuosneljänneklallä l) laskelmassa huomoon (tettujen palkansaajen.cunäärä Kehet laset Yhteensä ;) REAALPAmNDSKST: 'ehet Naget - U V :22 5:50 8:65 20:73 00, o V ' kesäkuu A" ) B',2) 2 :- 33:0 36;5' aoa.' Mesten tuntanson alenemnen vuoden 955 V neljänneksellä aheutuu ertysest stä, että saha-, vaner- ja puutaloteol lsuuden tuntanso on laskenut edellsestä neljänneksestä 6 mk (64-58). ) palkkojen nousu laskettu yleslakon johdosta 0?S:ks 2) H n n " 2 n 0 2 -"v J <.- l. Ko. selvtyksen mukaan ols vakaattamsakana (syksystä 95 kesään 956) tapahtunut mespuolsten teollsuustyölästen palkossa nmellsnousua 22 "fo ja reaalsta nousua 0 js ja vastaavast naspuolslla nmellspalkan nousu 23 fo ja realpalkan nousua 2 Realpalkan määrä on ko, akana ollut vähmmllään V.954 ennen sen syksyn krsn ratkasua. Hntakehtystä on syytä tarkastella elnkustannuksn kuuluven tavaroden, maataloustuotteden luovutushntandeksen ja tukkuhntandeksen valossa. E l n k u s t a n n u s n d e k s n h n t a t l a s t o a : 95/ 952/ 953/ 954/- 954/ 955/ 956/ 956/ lokakuu X Z X X X V Ravnto Asunto Lämpö ja valo Vaatetus ja jalkneet Muut Kokonasndeks ^f,: 'l '- hl ' r

28 - 5 - On syytä todeta tässäkn yhteydessä, että lokakuussa 95 / ' 9 ssälty elnkustannusndeksn psteostoja 5»5 elnkustannusndekspstettä vastaava määrä ja v, 956 kesäkuussa vastaava luku on lähes 5» luelenkntosta on selvtys stä, mtkä tekjät ovat akaansaaneet elnkustannusndeksn nousun pstelukuun lo,2 l- Kuva tästä muodostuu seuraavaks: svntomenot suntomenot npö da valo aatetus a jalkneet uut 95/X 65 2 ol2:- 2 80:- 23: :- 956/V 89 ooo:-(-»-25 43o:-) ^5 ^oo:-( :-) 2o 7oo:-(-l lo:-) - 0,2 55 8oo:-(-8 45:-) 05 5oo:-(+7 9ol:-) Muutoksen vakutus kokona sndeks n" + 6,6 pstettä - 4,7 h 2. + lo,2 pstettä Tulos osottaa, että ndekepstessä mtattuun elnkustannusten nousuun ovat 5-vuotekoutena suunnlleen yhtä paljon vakuttamassa elntarvkkeden Ja asuntomenojen muutokset» Yhä edelleen vakuttaa syksyn 954 halltussopmuksen mukanen ratkasu sen, että vetetus- Ja Jalknemenot ovat nyt tuntuvast halvemmn hnnon hodettavssa kun v, 95 syksyllä. Sen sjaan ernäset palveluelnkenot ovat nostaneet tuntuvast maksujaan (partur-, Jalkne-, sauna- ym).... Vanha elnkustannusndeks. Jonka bass on vuoden 935 hntataso, osottaa seuraava muutoksa kesäkuuhun 956 mennessä ovat: rgv;..'atomenot nousseet 4,86 - kertasks asuntomenot - " - 8,98 - _ ^ lämpö Ja valo - " - 26,55 - ^ l ^ vaatetus Ja Jalkneet - " - 2,65 - ^ t! ^ verot 7,90 - ^ ^ muut " kokonasmenot t _ Monssa palkkaryhmssä on vastaavana akana palkkojen nousu ollut h.. -! t jopa yl 5o-kertanenkn. 4

29 - 6 - Maataloustuotteden luovutushnnat (a maanvljeljän tuottestaan, saamat hnnat) osottavat seuraavaa kehtystä: /X 952/X 953A 9^/X 5:36 2:52 29:29 28:89 3o:27 32:7 :s :95 5:ol 2:5o 28:24 28:62 3o:- 5:96 Fto l:o8 3:3o 9:56 9:79 9:83 2o:22 klha 9:7 59:77 24o:78 23^:- 25^:- 22:- 75:- Ksnmunat :9 56; 73 57oea2 2o6:- 298:- 22o:- 9:- V - V talouden ;äks teh- L työtun>aaksamlen tarvt- laatoa t 2,5 2,2 2,3 5,8 5,9 3.9 (rusta kg,4,8 2, , ,5 SuotelsBa N 3t9 2t7 7,0 8^7 Sodan jälkesen ajan levottomuus kuvastuu nlnenomaen myös maataloustuotteden hnnossa» S y k s y l l ä 95 dyn maatalou%stuloon pearustuvan t u o t t e d e n 3,7 3,0 t e h - h n n o t t e l u s o p m u k s e n v a k u t u s a k a n a h n t a k e h t y e on o l l u t melko vakaa ana kuluvan vuoden p u o l e l l e saakka«työpalkolla punntut (madon ja rukn) hnnat todatav8t että ko kautena on työn osuus kustannukssta tuntuvast lsääntynyt (non Vmeks manttuun on avan erkonen syy knnttää %:lla). huomo. Se nmttän osottaa^ että 93o-luku Ja sotakaus velä olvat maatalouden hyväks tehdyn työn halpaa kautta^ Nykynen k^rJänen työn arvon nousu v. 935 tasoon verrattuna cn a 't,

30 - 7 - nfvaa^ ^ rttänyt nostamaan maatalouden hyväka tehdyn työn non loo-lo4 markan tuntpalkkaa vastaavalle tasolle. Kun hntona saadaan edelleen keskmäärn % tuotantokustannukssta, lasketaan vljeljäperheden saavan tlansa hyväks tekemästä työstä keskmäärn 35-9o markan tuntpalkkaa. - Työn akasemp alnarvont pääomatulojen hyväks maataloudessa on ollut yhteskunnan kannalta epäkohta. Sen korjaamseen tarvttava aka Ja menettelytavat ovat olleet sen tastelun eräänä syynä, Jonka kysymys elntarvkkeden hnnosta on tuonut mukanaan. Maatalouden asemaan nopean peruskorjauksen saamnen on rahanarvoa huonontamatta Ja peruskorjauksa maataloudessa toteuttamatta aahdotonta, mutta v. 95 keväällä tähän annettu lupaus on ollut ;/mmärrettävd syy kakesta huolmatta sellasen vaatmseen. Vuoden vahde ol hetk, Jonka MTK työnantajajärjestön (epävralleella) luvalla käytt hyväkseen Ja onnstu osaks tavotteeseen pääsyssään. Rahanarvon muutosta seurataan varsn usen tukkuhntandeksllä. Merktsemällä vuoden 935 kotmarkknatavarsn ylesndeksä loo:lla, saadaan kehtyksestä seuraava kuva: 935 kotm.tav. ylesnceks loo vuoden 9^5 markan arvost;a.laea pennä loo 9^ 9^ ^ ,toukok 3o o o Syksyn 95 vakauttamssopmuksen Jälkeen on rahanarvo lä, : r \

31 - 8 - tukkuhntandeksn valossa tarkasteltuna pysynyt kakesta huol-. Valton suoranaset työllsyysasoden hotomenot ovat kohon- V'- ' natta vakaana. Sota ve r a h a n a r v o n kolmannekseen, ja tuon k o l m a n n e k s e n murens k u u d e n t e e n osaan a j a n j a k s o n t a p a h t u m a t el Äodan seurauksen p ä ä a s a l l n e n maksuaka. l- Vuoden 95 jälkeen tapahtunut kehtys on tehnyt mahdollseks vvyttää loppujen sodanseurauslmöden (esm. vuokrat, vrkamesten palkat) sätelyä rahanarvoon. - Purkamatonta nflatopanetta on w kertynyt vuokrasäännöstelystä non 7 elnkuatannusndekspstettä ja hntasubventosta lähes 5 el yhteensä non 2 elnkustannusndekspstettä vastaavat määrät. Se on näkyvssä olevaa sodan perntöä velä vj956. J 4 Työllsyys Kakkalla sodan jälkeen on täystyöllsyyden turvaamnen muodostanut keskesen talouspolttsen kysymyksen. Sen seurauksena on monen kästyksen mukaan pakosta myös anekn levä nflato- vakutus. Talouselämän lamakaudet vararkkoneen» suurtyöttömyyksneen ja deflatolmöneen on kutenkn katsottu (levää) nflatotakn huonommaks vahtoehdoks. f 'H Omassa maassamme ovat valto ja kunnat vme vuosnakn joutuneet järjestämään varsnkn talvkautena melkosest ylesä tötä ja varsnkn talvkautena on koetettu työllsyyslanon edstää myös teollsuuden laajentumsta varsnkn altyöllsyysaluella. Valton työvrastojen työt ovat ajallsest l:,. l sjotetut pääasassa talvkauteen, samon on kaustasotusta koetettu akaansaada valton lanottamen ja avustamen (rakennus-) töden kohdalla. M :!t: :

32 - 9 - neet 0-5 %:n valton kokonaemeosta. Pats työllsyyden turvaamsta, on tjrkeänä pdetty myös stä, että työllsyystössä maksettavat palkat ovat normaalen ' töden palkkojen tasolla, mutta tosaalta on huolehdttu stä, että ko työmaat lopetetaan vpymättä, kun on katsottava muden työtlasuuksen rttävän tarjolle olevalle kokonastyöntekjä- ««a * n ^ määrälle. Halltuksen estyksä varten on valmna lakestys työasoden hodosta, työnvältyksestä ja ammatnvalnnanohjauksesta. Halltukeen ohjelmaan kuuluvasta työmnsterön perustamsesta on metntöluonnos valmna. Kaklle ko estykslle on yhtestä pyrkmys työkykysten ja -halusten kansalastemme työhön sjottamseen, koska on katsottu maamme talouselämän kaknpuolnen kehttämnen laajaks, p&ljon työtä je pääoma vaatvaks tehtäväks. Yhtesten varojen käyttämnen tarpeen mukaan tätä tlotä merktsee tuotantoelämän pohjan jatkuvaa kehtystä entstä paremman tomeentulon turvaajaks koko kansalle. Sosaalsen huollon kehtys Huomattavn sosaalsen huollon alaan kuuluva tapahtuma on runsaan vmesen vuoden akana ollut kansaneläkelakestyksen kästtely ja sen ratkasu..on syytä palauttaa mellzr;"^'että 930-luvulla maamme porvarsto näk vakuutusperaatteelle pohjaututsta vassö kansaneläkelatoksessa ykstyskaptala-/ talousjärjestelmää f- l ( uhkaavan vaaran. Tästä harjotettn propagandaa korkeakouluopetusta myöten. Sanottn, että kansaneläkelatoksen (^valton ^halltseman) haltuun kertyy ajanoloon suunnattoma pääoma, jotka

33 - 2o - : tullaan sjottamaan talouselämään nn, että valtovallan määräysvalta tätä tetä tulee suurenemaan taloudellsssa asossa. TsLmä ennustus on ernomasella tavella myöskn toteutunut. Porvallsten pren nto entsen järjestelmän muuttamseen eaa van tässä valossa realsemman seltyksensä. Sosaldemokraattenestykset kansaneläkelan ssällöstä - ssälsvät alun alkaen tomnnan luottoperaatteen pohjalla el ss kertyven varojen käytön nn, ettevät yksn kunkn maksamsta vakuutusmaksusta muodostunut eläketurva, vaan yhteskunta ol. velvollnen ottamaan huomoon kunkn eläkekään tulevan taloudellsen aseman. Halltuksen jättäessä v. 955 lakestyksen kansaneläkeasassa ol estys muuten yksmelnen, mutta nej.jä sosaldemokraatta katso, että vakuutusrahastohn ols ollut srrettävä suuremp osuus vakuutusmaksusta kun mhn estyksessä tultn. Nmenomaan paremposasten kohdalla eläketurvasta tnkmällä ols tämä ollut mahdollsta ja samalla mahdollsta saada edelleen kansaneläkevakuutusrehostosta pääoma maan teollstamsen rahottamseen. Halltuksen etys joutu eduskunnassa monen muutosestysten kohteeks. Kukaan e kadehd loppuratkasun kautta vähävarasten ja pentulosten vanhuksen saama uusa eläkketä. Ne hyväksytään maksettavaks ennen muden uudstusten toteuttamsta. Mutta eduskunnan päätös ssäls myös sen, että kansaneläkelatoksen pääomen käytöstä tuotantoelämämme pohjan laajentamseen, mm vomalatosrakentamseen, on luovuttava. Pääomat on kerättävä sekä eläkkeden rahottamseen että tuotantoelämämme tarpesn nyt mulla kenon. Onnellsnta on, jos verotuksen avuks tulee kansälasten säätp^nstomnta h

34 ht eenveto T / f ' Talouselämämme on soáan loputtua vuoteen 95 ollut sodan la snä kärstyn tappon seurausten välttömän maksun akaa, [ntojen ja palkkojen klpajuoksulla me rahan arvo sodan akana lolmanteen osaan sotaa edeltäneestä tasostaan, mutta stä velä cuudennekseen vuoteen 95 tultaessa. Tämän jälkeen on hntojen ja palkkojen kehtys ollut rauhallsemp. nflatotekjönä on elnkustannusndeksn vakuttamassa edelleen seuraava tekjötä:. Sodan ja stä seuranneen ankaran säännöstelykauden akana - pakalleen jäädytetty vuokrataso on vuodesta 95 alkaen vmesen vden vuoden akana kohonnut nn, että kokonasndeks on sen johdosta kohonnut lähes 7 pstettä. Vuokratason nousu elnkustannusndeksssä on van osaks votu pettää hntasubventolla(elntarvkkeet ym.) 2. Vrkamesten palkkauksessa merkts sota ja senjälkenen kaus jälkeenjäämstä muden tulonsaajaryhmen rnnalla. Tämä «pane on purettu vv lman valton tulojen lsäystä, hntoja ja maksuja korottamatta tämt e ols ollut mahdollsta. 3. Hntojen ja palkkojen tasapanottomuus koetettn v.95 korjata vakauttamssopmuksella, jota edeltäneessä "lnnarauhasopmuksessa" maataloustuottajlle luvattu tuotteden tuotantokustanuksa vastaava hntataso on jäänyt täyttämättä^ kuluvana Ú l' n vuotena on kutenkn hntoja nostettu nn, että ne ovat nyt h' 85 o tuotantokustannukssta! maataloustuotannon tasapanottomuus on peräsn jo sotaa edeltäneeltä ajalta, mutta täystyöllsyys yhdessä vomakkaan hekompen palkkaryhmen palvkojp'- nousun kanssa on purkanut panettaan talouselämämme prn ja sätellyt myös maatalouteen.

35 Teollsaustyölästen realpalkkoja on vsvuotskautena votu nostaa 0-2 'flla el 2-2,5 > vuodessa. Tuona ajanjaksona ovat realpalkat almmllaan olleet v.954. Vomakkaast lsääntynyt sosaalnen huoltotomnta on nyt vmeks ulottanut kansaneläkelan uudstukseen ja tao mukanaan pakon kerätä pääoma talouselämän nvestontehn Kelan tähänaststa - vastaavast. lananantoa Työllsyyden turvaamnen edellyttää nn valton kun koko talouselämämme er sektoren jatkuvaa sjotustomntaa tuotantoelämämme pohjan laajentamseks sekä tuotantokonestomme jatkuvan ratonalsonnn toteuttamseks. Talouselämämme kpemmät pulmat ovat tuotantoelämän pääomatarpeeseen lttyvä pulja. Kakken kansalaspren varojen suuntaamnen sopvalla tavalla palvelemaan tuon tarpeen tyydyttämstä on tämän hetken keskesn pulma. Se edellyttää maltta kaklta ja sen n < K f- sekan ovaltamsta, että nykyset vakeudet hnta- ja kustannustasossa ovat yhä edelleen sodan ja sen seurausten mukanaan tuomen härötekjöden seurauksa. Nden halltsemseen on kakk edellytykset, mkäl cakk osapuolet vovat srtää ermuotosen "okeuksensa*' lunastamsajankohdan nn, että maksut vodaan suorttaa kohoavasta realsesta kansantulosta. Kehtystä ols ohjattava nn, että kakk er tulonsaajaryhmät vosvat tyytyä tostaseks 2-3 ^ vuosttaseen realt'^lon lsäykseen - hyvnä vuosna enempään, huonona vähempään. Suura sosaalsa menoja (hnnanalennukset mukaan lasken) ar- l!, H'' vosteltaessa on hyvä mustaa, että eurooppalasen mttapuun mukaan me tässä kohden tuskn olenme kärksjolla. Saman mttapuun mukaan tedetään, että medän puolustusmenomme ovat nykysn van 5 % stä tasosta, mtä ne ovat yleensä Euroopan er massa. Snä on mellä eräänlanen "varaus" nn talouselämämme jatkuvan kehttämsen edellyttämn nvestontehn kun ntä lähellä olevaan täystyöllsyyden ylläptoon maassamme.

36 ff, 9, rc f. \ Puolueneuvoston edellnen kokous sattu polttsest ratkasevaan ajankohtaan. Neuvotteluja uuden halltuksen muodostamsesta ol käyty jo jonkn akaa ja puolueneuvostolle annettn selostus Q. "f! - neuvottelujen shenastsesta kulusta. Puolueneuvosto edellytt, että halltusneuvotteluja jatketaan ja että uus halltus muodostetaan sllon kaavallulla pohjalla. Tälläkn kerralla kokoontuu puolueneuvosto tärkeden ratkasujen ajankohtana. Oletan, että puolueneuvosto haluaa tarkastella tähär^ststa halltuspoltkkaa ja etsä ratkasua nhn % vf Ml vakeuksn, john olemme puolueena joutuneet sekä halltuksessa! että muuten. Alustukseks asasta käytävälle keskustelulle haluan M [ Sl esttää lyhyen yleskatsauksen stä puolen vuoden ptusesta ajanjaksosta, joka nykysellä halltuksella on takanaan. l < Halltus nmtettn 3 pävänä maalskuuta. Sllon ol yleslakko jo alkanut ja kysymys ol enää van stä, kunka se saatasn onnellsella tavalla päättymään. En epärö hetkeäkään sanoessan, että medän ol asoden snä vaheessa pakko mennä halltukseen ja pyrkä vakuttamaan vaarallsen tlanteen nopeaks ratkasemseks nn aktvsest kun sunkn mahdollsta. On turhaa valaa kannuja stä, mtä ols tapahtunut, jos me sllon olsmme suu-

37 rmpana puolueena jättäytyneet oppostoon. Sen sjaan vodaan j valmudella sanoa, että me saatomme halltuksesta käsn ylesäkon akana monn er tavon ohjata tlanteen kehtystä onnellsem.j paan suuntaan. Vrhetäkn varmast sattu, mutta mnä tovon, - ette kukaan epäle sosaldemokraattsen halltusryhmän hyvää tahtoa sllosssa vakessa olossa. Tlanne ol koko maan, mutta varsnkn medän puolueemme kannalta erttän krtllnen. En tarkota van lakkomelakota, vaan myöskn stä ylestä tur- vattomuuden tunnetta, joka työväestön prssä kakesta päättäen ol levämässä stä mukaa kun lakko ptktty. Jokanen lakko- jotka ol otettava laskelmssa huomoon tlannetta arvotaessa. ]. j pävä lsäs jänntystä ja myöskn ntä tuntemattoma tekjötä, ^ (f Oletan, ette kukaan kstä myöskään sosaldemokraattsest johdetun halltuksen velvollsuutta ylläptää maassa laka ja järjestystä. Monet yleslakon akana sattuneet tapaukset panvat d järjestysvallan erttän kovalle koetukselle. Medän pyrkmyksenämme halltuksen taholla ol johdatella asota nn, että kakk tapahtus mahdollsmman vähn äänn ja ylestä melpdettä H! < t tarpeettomast kholttamatta. Koko ajan ol olemassa mtä konkreettsn vaa.ra, että lakkoa vastustavat anekset sasvat

38 -3- lakkotapahtumsta lan paljon tuulta purjesnsa. Lakon loppupävnä alkanut okestolanen lkehtmnen ja pyrkmykset eräänla- U seen kansannousuun olvat selvänä osotuksena nstä vaarosta, jota tlanteeseen ssälty. Halltuksella ol keskenen asena nssä neuvottelussa, Jotka Johtvat lakon loppumseen. Halltuksesta käsn saatomme luvata työnantajlle sellasa (Mttm^aT^ttä hedän ol vakeata ylesen ^ melpteen edessä keltäytyä sopmuksesta. Puhtaast taloudellsel ta kannalta e yleslakon lopettamssopmusta sunkaan voda ptää «^ onnellsena ratkasuna. Kakken tärkentä snä vaheessa ol kutenkn saada lakko loppumaan ennenkun maalle ja ennenkakkea työ- väenlkkeelle ol ennättänyt aheutua stä korvaamattoma vahn- ( koja.! r lman muuta hntojen nousua, kuten olemme saaneet jälleen kerran kokea. Täösä tlanteessa on lsäks syytä mustaa, että yleslakon palkkaratkasun seuraukset evät ole velä kokonasuudessaan päässeet purkautumaan hntohn. Maalskunen palkkaratkasu vakuttaa Yleslakko joht keskesllä alolla 0 ä 9:n suuruseen mt- ansotason nousuun. Nän suur yhfskknen palkankorotus aheuttaa JSl-! r l.. e-, ss edelleenkn nflaatotekjänä, joka on otettava huomoon tu- UM.U- O',. f' :

39 - 4 - levalsuudessa. Valtontalouden asema hekkn yleslakon lopettamssopmuk- j sen johdosta non 0 mjaardlla markalla kuluvan vuoden osalta. )t- Myös tätä tetä ol yleslakon lopettamssoptmuksella hntoja korottava vakutue. Ol pakko ryhtyä kreellsn tomenptesn tömäst hntojen ja maksujen nousua ja korott sten myöskn elnal jotta non 20 mljaardks markaks arvotu valton kassavajaus ols saatu petetyks. Osa nästä tomenptestä aheutt vältt ( kustannusndeksä. Kaken kakkaan lenevät valton talouden ta- ) non sapanottamstomenpteet aheuttaneet elnkustannusndeksssä / l k 2 psteen nousun. Halltusta ja ennenkakkea halltuksen sosaldemokraattsa - nottu, että halltus ol tulonlsäystomenptessään lan hätäul mnsteretä on arvosteltu näden tomenpteden johdosta. On sa- - - > nen ja että se men nssä lan ptkälle. Valtontalouden vme- t- akanen kehtys jft sen tulevasuuden näkymät osottanevat kutenkn, että nän e ole ollut^sanlatav^vatton kassavarat ovat ( jatkuvast pysytelleet hälyyttävän pennä ja kuluvan vuoden va ^ r ton talous näyttää kaksta nästä tomenptestä huolmatta rpää--l tyvän useamman mljaardn markan kassa-aljäämään. Asallsessa ('J E

40 - 5 - arvostelussa on pakko todeta, että halltuksen on täytynyt saada ' ne tulonlsäykset, jotka se on tähän mennessä hankknut. Kakesta päättäen ne evät edes rtä, Vaeu medän on vmestään ens vuot-j n- ta varten kyettävä hankkmaan valtolle velä lsää tuloja tah stten supstamaan tuntuvast valton menoja. Valton talouden kehtystä arvosteltaessa on syytä mustaa, että hyvn huomattava osa stä taakasta, jonka me olemme saaneet kannettavaksemme, on perntöä edellseltä halltukselta. Valto ols ollut huomatta- ' vssa rahavakeuksssa, vakke yleslakon yhteydessä slle aheu- ) ' tettuja tappota ols sattunutkaan. y f f f! Vrkeuaesten palkkekysymys on oma lukunsa, jossft kytkeytyvät yhteen sekä työmarkknoden ylenen palkkapoltkka että valton talous. Runsaan puolen vuoden ssällä ovat valton menot vrkamespalkkohn lsääntyneet non 20 mljaardlla markalla sen johdosta, että vrkamespalkkojen taso on kohonnut non 30 prosent- ta. Pääosa tästä vrkamespalkkojen noususta perustuu jo vme jj... vuoden puolella tehtyhn päätöksn. Nykysen halltuksen tomes- j ta e vrkamehlle ole annettu palkankorotusta enempää kun mul- >' «lekaan palksusaajlle. Medän ehdotuksemme, jonka mukaan vrkame-, hllekn annettasn markkaa kuukaudessa 3 korotus. l men halltuksessa ja myöskn eduskunnassa lävtse monen alku- ^

41 - 6 - valheden jälkeen. Korkeammn palkatut vrkeunesryhmät ovat kuten- '' kn tyytymättömä tähän ratkasuun, kuten AKAVAN ja Vrmameslton alkama työtastelu osottaa. Käynnssä oleva rta vrkamesten n- palkka-asassa e ole pkku Juttu valton taloudenkaan kannalta, mutta velä merkttävämp on sen peraatteellnen puol. Emme ole ^ krehtneet vrkamesten palkkakysymyksen ratkasua tässä vahees-.. sa, koska olemme halunneet välttää ennakkotapauksay jotka vakeut-\; tasvat ratkasuja mussa ja tärkeämmssä kysymyksssä. Tosaalta ± emme kutenkaan vo olla ottamatta huomoon, että AKAVAN ja Vrkameslton alottama työtastelu tulee muodostumaan vakavaks kysymykseks, jos tlanteen annetaan jatkuvast kärjstyä. Vme keskvkkona olen jättänyt oman henklökohtasen ehdotuksen Vrkameslton ty halltukselle, johdon harkttavaks. e merktse Tämä AKAVAN ehdotus, vaatmuksn jota e suost\msta, velä ole estel^ mutta sej antas vrkamehlle yhteensä non mljaardn markan lsäedun vuodessa» Pelkään, että saamme olla tyytyväsä, jos vomme hotaa tämän kysymyksen sllä rahamäärällä, 9 t Halltusryhmän ottama asenne kamaneläkekysymyksessä on herät-^^tänyt keskustelua puolueväen prssä. Halltus tek peraatepäätöksen kansaneläkejärjestelmän vuosmenojen rajottamseks 20 ml- A n

42 - 7 - Jaardn markkaan ja sosaldemokraattset Mnstert olvat yksmelsest tämän peraatepäätöksen taana. Päätös tehtn snä lvaheessa, jollon jo ol käynyt selvlle valton talouden erttän'^^ n- uhanalanen asema ja se, että kansaneläkekysymys ol eduskunnassa joutumassa täydellsest hakotelle. Jokanen myöntänee, että se päätös non 40 mljaardn markan kansaneläkebudjetstä, joka edus- at-. kunnassa ol syntymässä, ol kakken mahdollsuuksen ulkopuolel- ttu la. Sllosessa tlanteessa halltuksen täyty puuttua asaan» ja ks on selvää, että medän ol lähdettävä valtontaloudellssta tosasosta. Halltuksen ottama asenne merkts radkaalsta supstus- h- ta nhn tovesn, jota polttsessa melessä ol herätetty Än- \ kansaneläkekysymyksen ympärllä. Byönnän, että se ol melle po- l- lttsest vakea kysymys, mutta palautan meln, että maalas- ;t. ltto e ollut sen paremmassa asemassa kun mekään. Asallsest - olen edelleenkn stä meltä, että medän ols ptänyt edetä täs- ' 'tl sä kysymyksessä varovasemmn kun tapahtu. Halltuspoltkassa f on melestän otettava huomoon mutakn sekkoja kun kansaneläke- Qeu-. s 3 < kysymys nn tärkeä ja sosaalsta okeudenmukasuutta edstävä sta, ; asa kun se onkn. Sosaldemokraattnen eduskuntaryhmä ott asag k- sa alotteen ja ajo lävtse kansaneläkejärjestelmän, jonka vuos- an.le

43 - 8 - menot ovat 29 mjaarda markkaa. Lak on nyt lävtse, ja se on n- sellasenafn hyvä asa, mutta on mustettava, että rahat tähän tarkotukseen ovat velä hankkmatta. Nden hankkmnen tulee varmast tuottamaan melle myös polttsa vakeuksa. Vmeks kuluneden kuukausen tapaukset ansatssvat epäl- mättä.. paljon sekkaperäsemmänkn selostuksen, mutta ehkä on ": t velä tärkeämpää kajota nhn pulmn, jotka mellä nyt ovat edes-^ sämme ja odottavat ratkasuansa lähpävnä, vmestään lähvk- y kona. Medän on määrteltävä kantamme paljon puhutussa vakahnuttajnskysymyksessä. On parasta lähteä tarkastelemaan tätä asaa kolmesta verrattan selväprtesestä tosasasta: nflaato uhkaa jat"' ' kua, valtontalous on vakeuksssa ja ens talven työllsyysnäkymät l ova.t vme vuotsta huonommat. Sallnette mnun lyhyest palauttaa \ meln vakaannuttamskeskustelun tähänastset vaheet. y Halltus pyys toukokuun alkupuolella talousneuvostolta selvtystä taloudellsesta tlanteesta sekä suvnntelma tulevasuudessa * noudatettavan talouspoltkan pääsuuntavvosta tomeenpanoehdotuksneen. Talousneuvoston ehdotus valmstu juhannuksen jälkeen.»t Tämän ehdotuksen pääperaatteena ol pysähdyttää uhkaava -nflaato sten, että kakk eturyhmät pdättäytysvät nstä tuntuvsta tu-

44 - 9 - tulonlsäyksstä, jota nykysn valltseva ndeksjärjestelmä > sellasenaan edellyttäs. Maatalous ols tämän ehdotuksen mukasest saanut hyvtyksen van nstä kustannusten noususta, jota n- on tapahtunut vme helmkuun jälkeen. Samalladllsl maataloustulolaskelman perustaks otettu tostaseks elokuun 956 hnta- ja kustannustaso. Tämä ehdotus edellytt ss maataloustulolan muut-. tamsta eduskunnassa. Palkkojen ndeksjärjestelmää ols muutettu sten, että perustasoks ols otettu elokuun elnkustannusndeks samalla kun ols sovttu stä, että elnkustannusndeks tullaan ptämään psteluvussa 0-. Palkansaajen osalta tämä ehdotus ols ss merknnyt 3jn k 4:n pöteen luovuttamsta vakaan- P nuttamsen hyväks. Näden maataloustuloa ja palkkojen ndekssdonnasuutta koskeven ehdotustensa lsäks talousneuvosto estt, että näden ratkasujen jälkeen ryhdyttäsn valmstelemaan ta- louspolttsq tomenptetä kestävän taloudellsen tasapanon, ' j \ vakaan rahanarvon sekä tuotannon nousun turvaamseks. Koska maalaslton ja maataloustuottajan taholla talousneu-! ( vostossa keltäydyttn keskustelemastakn tällasesta ohjelmasta,; l pyys talouöneuvosto halltukselta lähempä ohjeta stä ndek- " sen tasosta,jolleka halltus tovo vakaannuttamsen tapahtuvan. % Halltus puolestansa lähett pallon takasn talousneuvostolle

45 - 0 - pyytäen sltä lähempä selvtyksä sekä muta mahdollsa vakaannuttamsvahtoehtoja. Nyt saatn talousneuvostolta uus paper, Jossa selvteltn todennäkösen nflaaton vauhta snä tapaukses-^" sa, että valltseva' ndeksjärjestelmä sellasenaan sas toma. Talousneuvosto uudst kästyksensä, jonka mukasest ols sovt- ^ tava sellassta muutokssta ndekssdonnasuusjärjestelmn, jot- : ka estäsvät hntojen ja palkkojen vuorottaset korottamset. Täsmennettyä uutta ehdotusta e talousneuvostolta tässä vaheessa ku- tenkaan saatu. Kesälomakauden päätyttyä halltuksen ylestaloudellnen mnstervalokunta ja,tko vakaannuttamskysymyksen selvttelyä. Asantr tuntjona kuultn Suomen Panksta pääjohtaja/^feandt'a ja johtaja Varsta sekä master Tömqvsta valtovaranmnsterön kansan- - talousosastolta. Suomen Pankn pääjohtajan kästyksen mukaan e talouspoltkka tällä hetkellä vaats halltuksen taholta mtään erkosa tomenptetä. "Von Peandfln lmotuksen mukaan Suomen N. a Pan,kk' tulee pdättäytymään devalvaatosta ja lsäks noudattamaan nn tukkaa rahapoltkkaa, ette yrtyksllä ole mtään mahdoll-'^' suuksa suostua nflaatota edstävn ylesn palkankorotuksn. Jos tällaseen kreän rahan poltkkaan lttyy myös ventvakeuk-

46 -. l 'l sa nnkun tulevna kuukausna on mahdollsta, merktsee se ettämättömäst työllsyystlanteen ehkä hyvnkn tuntuvaa hekkenemstä. Tämä puolestaan saattaa sekä yrtykset että ammattyhdstys lkkeen erttän vakeaan asemaan. En usko, että medän kannattaa n- passvsest ta jopa jättäytyä tällasen mahdollsuuden varaan, jos van on olemassa jotakn parempaa tarjolla määrätetosen tomnnan tuloksena. Korkea työllsyys ja kohoava tuotanto ovat vakaan rahan arvon ohella törketä tavotteta hekn. Kansantalousosaston päällkkö Törnqvst puolestaan estt kästyksenään, että ols valttava uus vakaannuttamstaso esm. henäkuun alku, jolta lähten sekä hnnat että palkat ols uudelleen arvotava ja määrättävä. Hänen kästyksensä mukasest maak lskunen palkkaratkasu tulee velä tulevasuudessa nostamaan elnkustannusndeksä usealla psteellä, mnkä lsäks on ratkasematta vanhojen talojen vuokrakysymys sekä subventot. Sellanen ^ elnkustannusndeksn tasapanoluku, josta lähten hnnat ja pa- ^ r kat votasn kytkeä yhteen lman jatkuvaa nflaatovaaraa, ols X master Tömqvstn mukaan vasta psteluku 25. Nn paljon ols ss hntojen annettava nousta nykysestä psteen tasosta en-

47 - 2 - nenkun votasn ajatella palkkojen kompensomsta elnkustannusten kohoamsen johdosta. Ptkäjännttenen vakaannuttamnen edellyt^ tää master Törnqvstn kästyksen mukaan stä, että vuokrasäännös.^ tely ja tuontsäännöstely lopetetaan, että subventota supstetaan nnon 20 mjaardlla markalla ja että maataloustulolaka muutetaan. sten, että sdonnasuus palkkatulojen kehtykseen on löysemp ja että maatalouden prssä tapahtuva^' ratonalsont otetaan huo- ^ moon maataloustuloa laskettaessa. Kun von Peandfn talouspolttnen ohjelma säästäs halltukselta käytännöllsest katsoen kaken vavannäön tlanteen ratkasemseks, lenee sanottava, että master Törnqvstn ohjelma puolestaan entas sellasta vavannä- köä avan lakskn. N/ Vakaannuttamsen pulma koostuu sekä polttssta että talou- "" f v dellssta realteetesta. Emme vo tovoa mahdottoma hettäytymällä päätäpahkaa jonkn puhdaslnjasen ja snänsä ehkä kannatettavan talouspolttsen ohjelman taakse. Mutta emme lon vo jät- täytyä ndekskoneston tahdottomks välkappaleks, anakaan nn^^j kauan kun olemme osallsna halltusvastuussa. Kun vakaannuttams- kysymys ol epävrallsest esllä halltuksessa par vkkoa stten, asetumme me talousneuvoston ensmmäsen vahtoehdon^nn

48 - 3 - t\n OO-ohjelman taakse. Temme sen, vakka tesmme maalaslton tulevan vastustamaan tällasta kantaa ja vakka mellä ^^olljl CJ JU. y että eelm. SAK/tuls CD9B2Bta ohjel ma^] hyväk- nsymään. Tällanen asenne anto melle ymmärtääksen tetyn taktllsen edun, mutta lsäks se lenee anoa asallsest puolustetta- vssa oleva lähtöasenne pyrttäessä sekä taloudellsest että po- : lttsest mahdollseen ratkasuun. Sekä nflaatovaaraa, valton taloutta että tulevasuuden työllsyysnäkymä ajatellen ols nyt syytä rajottaa tulon lsäykset penmpään mahdollseen määrään. Kästyksen on, että maalaslttolasella taholla e ole maa-. taloustuloa laskettaessa jänntetty jousta nn kreälle kun lak muodollsest ols sallnut. Maataloustulolaskelmasta tehty ennak- «koarvo näytt vttavem 7-8 mljaardn markan kompensaatoon. Lopputulokseks muodostu vajaat 6 mljaarda, josta runsaat m- j jaarda on ventpalkkoden ja vastaaven hnnanalennuskorvausten arvotua lsäystä alkavan satovuoden akana. Ventpalkkoden ja ntä vastaaven hnnanalennuskorvausten osalta arvotu tulonlsäys 9 ( maksetaan maataloudelle lman muuta valton varosta. Sen sjaan va. l toneuvoston on tämän kuun loppuun mennessä erkseen päätettävä stä, mssä muodossa maataloudelle annetaan kotmasten markkno^«l osalta tuleva 4,3 mljaardn markan tulon lsäys ja mssä määrn r

49 - 4 - tämän tulo^^jj.säyksen annetaan vakuttaa kuluttajahntohn. Hnta- - tomkunnan enemmstö ehdottaa, että pääosa maataloudelle tulevasta tulonlsäyksestä annettasn lepävljan, sanlhan ja kananmunen m- hntoja korottamalla. Mkäl tällanen lnja hyväksytään, rppuu tomenpteden vakutus ndeksssä hyvn paljon stä, mllä tavalle vljan hnnan korotus toteutetaan. Mkäl vljan hnnan nousu subver totäsn kokonasuudessaan valton varolla, mhn tomenpteeseen lenee olemassa jonknlasa vqltotaloudellsa mahdollsuuk-. sa, kohoas elnkustannusndeks sosaalsen tutkmustomston laskelmen mukaan sanlhan ja kananmunen hnnan nousun johdosta 0,4 pstettä. Jos ehdotettu lepävljan hntojen kohoamnen sensjaan päästetään sellasenaan korottamaan kuluttajahntoja, noussee elnkustannusndeks lähmpen kuukausen akana kakken näden to^ menpteden johdosta yhteensä lähes pstettä. Hntatomkunnan metntöön lttyy sen sosaldemokraattsten jäsenten erävä mel-* pde, joka lähtee stä peraatteesta, että maataloustulon lsäys ' B ols kokonasuudessaan maksettava valton varosta ja snä muodos-" sa, ettevät kuluttajahnnat lankaan kohoa. Tovon mnster Tasen puolestansa tekevän lähemmn selkoa tästä kysymyksestä. l 7 Maataloustulokysymyksen ratkasu vakuttaa elnkustannusndek-

50 - 5 - an yälltyksellä myöskn palkkapoltkkaan, ^enäkuun elnkaetannusndeks ol llot? el pyörstettynä. Ennustelut syyskuur npuolella julkastavasta elokuun ndeksstä ovat epäyarmoja«on kutenkn hyyn paljon mahdollstat että elokuun ndeks e velä nouse pstelukuun 2t vaan pysyy samana kun henäkuussakn«tällanen tlanne ols työmarkknajärjestöjen teken^ ndekssopmoksen tulknnan kannalta erttän epämääränen» \/ Tässä on ymmärtääksen palkkapoltkan ydnkysymys tällä hetkellä«e lene mtään järkeä jäädä odottelemaan nykysen mnne jännttyneen tlanteen vallteraa stä» ttut SH ndeksmekanlsm suvatsee medät hettää yhden ta kahden kymme«- nesosapsteen vomalla«melestän ols paremp f jos palkkaratkasusta votasn sopa mahdollsmman varhasessa vaheessa ja tarvtsematta tujottaa lan tukast ndeksn«luulent että tällanen ratkasu ols loppujen lopks edullnen myöskn SAE:n kannalta«b l t y nykysessä vaheessa lenee kokonaan suljettava pos mah- dolleuus täyden 5ltn kompensaatosta palkansaajlle«hän» «r ensnnäkn stä syystä» että sellanen korotus johtas välttömäst uuteen kompensaatoon maataloudelle«lsäks on kysyttävä^