FSD1185. Suomen kunnanjohtajatutkimus Koodikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FSD1185. Suomen kunnanjohtajatutkimus Koodikirja"

Transkriptio

1 FSD1185 Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO

2 c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2004 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996 [koodikirja]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2.0 ( ). Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi Palveluportaali Aila: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Ladottu L A TEX:lla $ Koodikirjoitin.py :54: $

3 Lukijalle Tämä koodikirja on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1185. Tutkimusaineisto on merkittävä lähdeviitteisiin kaikissa julkaisuissa, joissa sitä tai sen osaa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai viittausta voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaustieto: Ståhlberg, Krister & Sandberg, Siv & Pikkala, Sari: Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996 [elektroninen aineisto]. FSD1185, versio 2.0 ( ). Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning [tuottaja], Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], Aineiston arkistoon luovuttajilla ja arkistolla ei ole vastuuta aineiston uudiskäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Arkistolle tulee lähettää tiedot julkaisuista, joissa aineistoa tai siitä luvallisesti otettuja kopioita on hyödynnetty. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Aineistoon mahdollisesti liittyvä kyselylomake on saatavissa erillisenä tiedostona. Tämä koodikirja on tuotettu automaattisesti Python-, L A TEX- ja dvipdfm-ohjelmistoilla. Lähdetiedostoina ovat olleet DDI-kuvailuformaatin mukaiset kuvailutiedostot ja SPSS-tiedostot.

4

5 Sisältö 1 Aineiston kuvailu Aineiston otsikot ja datan versio Sisällön kuvaus Aineiston rakenne ja keruu Aineiston käyttö Muuttujat 7 3 Hakemistot Muuttujat esiintymisjärjestyksessä Muuttujat aakkosjärjestyksessä Muuttujaryhmät A Kyselylomake suomeksi 169 B Kyselylomake ruotsiksi 191 C Kyselylomake englanniksi 215 i

6

7 Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996 Aineiston nimi englanniksi: Finnish Municipal Manager Survey 1996 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 2.0 ( ). Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. 1.2 Sisällön kuvaus Muu materiaali Kyselylomake: pdf-tiedosto suomeksi ja ruotsiksi Tekijät Udite Leadership Study -projekti Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning) Sandberg, Siv (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning) Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning) Aineiston tekijänoikeudet FSD:n ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning) 1

8 1. Aineiston kuvailu Sandberg, Siv (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning) Aineisto luovutettu arkistoon Asiasanat delegointi; hajautus; johtajuus; johtaminen; keskitys; kilpailuttaminen; kunnallishallinto; kunnallispoliitikot; kunnallistalous; kunnanjohtajat; kunnat; kuntaliitokset; poliitikot; priorisointi; puolueet; ristiriidat; vaikuttaminen; virkamiehet; yksityistäminen Tieteenala FSDn sanaston mukainen luokittelu: kunnallistiede; politiikantutkimus; työelämän sosiologia CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: eliitit ja johtajuus; hallitus, hallinto, poliittiset instituutiot, järjestelmät ja organisaatiot Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Yksittäiset aineistot Yksittäisiin aineistoihin on luokiteltu ne aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan. Sisällönkuvaus Tutkimuksessa selvitettiin kunnanjohtajilta heidän omaa työtään koskevia käsityksiä. Aineisto on kerätty osana kunnanjohtajille suunnattua eurooppalaista The Udite Leadership Study Project -tutkimusta. Kunnanjohtajilta kysyttiin muun muassa työn rasittavuuden kokemuksista sekä työn eri osa-alueille sijoittuvien seikkojen merkityksestä päivittäisessä työssä. Kysyttyjä seikkoja olivat esimerkiksi ideoiden ja visioiden luominen, alaisten päivittäisten työtehtävien hoidon johtaminen ja poliittisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Edelleen haluttiin tietää, mitkä lähteet ovat olleet arvokkaita vastaajille heidän kehittymisessään johtajina (esimerkiksi muiden kunnanjohtajien antamat vaikutteet, alan lehdet ja julkaisut, yhteydet Suomen Kuntaliittoon). Lisäksi vastaajien tuli arvioida erilaisten asioiden merkitystä organisatorisen muutosprosessin osina. Arvioitavia seikkoja olivat esimerkiksi työntekijöiden laaja osallistuminen, uudelleenorganisoinnin nopeus ja ammattiyhdistysten tuen varmistaminen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, miten kunnanjohtajan työn houkuttelevuus on kehittynyt verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan. 2

9 1.3. Aineiston rakenne ja keruu Kunnanjohtajilta kysyttiin heidän näkemyksiään useista kuntansa kunnanhallituksen puheenjohtajan sekä johtavien poliitikkojen toimintaa koskevista seikoista ja kunnanjohtajan ja poliitikkojen välisistä suhteista ja työnjaosta. Vastaajilta pyydettiin tietoja kunnanhallituksen puheenjohtajan yhtäjaksoisen puheenjohtajuuden kestosta, valtuustojäsenyydestä sekä mahdollisuudesta tulla uudelleen valituksi tehtäväänsä vaalien jälkeen. Heidän tuli myös arvioida kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa omassa puolueessaan ja ottaa kantaa kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa kuvaaviin väittämiin, jotka koskivat muun muassa hänen osallistumistaan hallintotehtävien hoitoon, suhteitaan kuntalaisiin ja politiikan teon tapaansa. Lisäksi tiedusteltiin, miten merkittävinä johtavien poliitikkojen yleensä tulisi pitää joitakin tehtäviään. Kysymyksessä lueteltiin esimerkiksi asukkaiden näkemysten seuraaminen, vakauden luominen hallintoon ja valtiolta saatavien resurssien hankinta ja jako. Edelleen kysyttiin, missä määrin erilaiset seikat ovat vaikuttaneet kielteisesti kunnanjohtajan työhön. Mahdollisiksi kielteisiksi asioiksi tarjottiin esimerkiksi joidenkin ryhmien välisiä ristiriitaisuuksia, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia sekä eri tahojen aiheuttamia paineita. Kunnanjohtajia pyydettiin myös arvioimaan kuntaorganisaation kehitystä sekä kunnan ja valtion suhteen kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Heiltä kysyttiin muun muassa, onko kunta yksityistänyt tai kilpailuttanut toimintojaan ja mitä merkitystä tällä on kunnan henkilöstön vähentämiselle. Heidän tuli arvioida, onko kunnan organisaatio muuttunut keskitetymmäksi vai hajautetummaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana, mihin suuntaan tehtävien delegointi poliitikoilta viranhaltijoille on kehittynyt ja miten valtion ja kunnan välinen suhde on kehittynyt. Lisäksi kunnanjohtajia pyydettiin ottamaan kantaa kunnan toiminnan tehostamiskeinoja koskeviin väittämiin. Väittämien aiheina olivat esimerkiksi kuntaliitokset, yksityistäminen ja kilpailuttaminen. Vielä kysyttiin eri tahojen vaikutusta budjettiin ja kunnan taloudelliseen kehitykseen. Lueteltuja tahoja olivat muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtajat, tiedotusvälineet ja valtiovalta. Vastaajien piti myös arvioida, miten usein he kommunikoivat eräiden tahojen kanssa ja missä määrin suhde näihin tahoihin on tärkeä kunnanjohtajan työssä sekä miten ristiriitainen tai yhteistyöhakuinen suhde heillä on näihin tahoihin. Luetelluista henkilöistä mainittakoon kunnanhallituksen puheenjohtaja, poliittisen opposition johtajat, kuntalaiset ja toimittajat. Lopuksi esitettiin Suomen Kuntajohtajat ry:tä koskevia kysymyksiä sekä vastaajien joillekin henkilökohtaisille ominaisuuksille antamaa merkitystä. Taustamuuttujia ovat tilastollinen kuntaryhmä, maakunta, vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, koulutuksen pituus ja koulutustaso, puolue- ja ammattiyhdistysliikkeen jäsenyydet, äidin ja isän ammatit vastaajan ollessa 15-vuotias. Lisäksi kysyttiin nykyisessä virassa palveltuja vuosia. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Kohdemaa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkö: Henkilö Perusjoukko/otos: Suomen kuntien johtajat, poislukien Ahvenanmaa Aineistonkeruun ajankohta: maaliskuu 1996 huhtikuu 1996 Aineiston kerääjät: Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning 3

10 1. Aineiston kuvailu Aineiston tuottajat: Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning Keruumenetelmä: Kirjekysely Keruuväline: Strukturoitu kyselylomake Aineiston ajallinen kattavuus: 1996 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Poikkileikkausaineisto Vastausprosentti: 70 % Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 254 muuttujaa ja 324 havaintoa. Otantamenetelmä: Kokonaistutkimus 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttujat q1_1 ja q1_2, jotka on luokiteltu uusiksi muuttujikseen maakunta (maakunta) ja tilastollinen kuntaryhmitys (kuntaryh) Tilastokeskuksen vuoden 2008 luokituksien perusteella. Lisäksi aineistosta on poistettu työhistoriaa koskevat muuttujat q7_2 ja q7_3 sekä järjestöjen jäsenyyksiä koskevat muuttujat q12_1, q12_2 ja q12_3 tietosuojasyistä. Yksittäisiä kuntia tai kunnanjohtajia koskevia tietoja ei saa raportoida tietosuojasyistä. Julkaisut Sandberg, Siv (1998). The Strong CEOs of Finland. In: The Anonymous Leader: Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), Odense: Odense University Press. Sandberg, Siv (1999). The Finnish Local Government Chief Executive Officer. Finnish Local Government Studies (Kunnallistieteellinen aikakauskirja) 27(3), Ståhlberg, Krister (1999). Suomalainen kunnallishallinto kansainvälisessä vertailussa/finländsk kommunalförvaltning i jämförande belysning. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Kvartti: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu; 1999:4, Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa Liittyvät aineistot Aineisto kerättiin osana kansainvälistä UDITE-tutkimushanketta, jossa tutkittiin johtajuutta paikallistasolla. Hankkeessa oli mukana yhteensä 15 maata. Suomen lisäksi tutkimusaineistot kerättiin seuraavissa maissa: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Irlanti, Italia, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Tanska ja Yhdysvallat. Kansainvälinen aineisto arkistoidaan Tanskan tietoarkistoon DDA:han ( 4

11 1.4. Aineiston käyttö Käytön ja kuvailun oheismateriaalit Anderson, Lene & Mouritzen, Poul Erik (1998). Techinical appendix. - Julkaisussa: The Anonymous Leader : Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), s Odense : Odense University Press. List of participants (1998). - Julkaisussa: The Anonymous Leader : Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), s Odense : Odense University Press. Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Painokertoimet Aineisto ei sisällä painomuuttujia. Käyttörajoitukset Aineisto on käytettävissä tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 5

12

13 Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 324 minimi maksimi keskiarvo keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 324 minimi 2.00 maksimi 2.00 keskiarvo 2.00 keskihajonta

14 2. Muuttujat [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 324 minimi 1.00 maksimi keskiarvo keskihajonta [TILKUNTA] Tilastollinen kuntaryhmitys (Tilastokeskuksen 2008 luokituksen perusteella) Tilastollinen kuntaryhmitys (Tilastokeskuksen 2008 luokituksen perusteella) Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat tieto puuttuu (SYSMIS) [MAAKUNTA] Maakunta (Tilastokeskuksen 2008 luokituksen perusteella) Maakunta (Tilastokeskuksen 2008 luokituksen perusteella) Uusimaa (taulukko jatkuu seur. sivulla) 8

15 Q3 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Itä-Uusimaa Ahvenanmaa tieto puuttuu (SYSMIS) [Q2] Syntymävuosi Syntymävuosi Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 323 minimi maksimi keskiarvo keskihajonta 6.58 [Q3] Sukupuoli Sukupuoli 9

16 2. Muuttujat Mies Nainen [Q4] Monenko vuoden koulutus Monenko vuoden koulutus Teillä on (peruskoulu mukaanluettuna)? Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 323 minimi 4.00 maksimi keskiarvo keskihajonta 2.98 [Q5_1] Koulutus Koulutuksenne? (Ilmoittakaa useampi tarvittaessa) Kunnallinen työkokemus Yksityinen hallinnollinen koulutus Keskiasteen koulutus Oikeustieteellinen Taloustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen/Hallintotieteellinen Tekninen (DI, arkkitehti) Luonnontieteellinen Humanistinen Muu yliopistotutkinto tieto puuttuu (SYSMIS)

17 Q7_1 [Q5_2] Opiskelupaikkakunta Missä yliopistossa opiskelitte? Helsinki Turku Tampere Jyväskylä Kuopio Joensuu Oulu Rovaniemi Espoo (Otaniemi) Vaasa tieto puuttuu (SYSMIS) [Q6] Ensimmäinen työpaikka Mikä oli ensimmäinen työpaikkanne opintojen päättymisen jälkeen? Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 322 minimi 1.00 maksimi keskiarvo keskihajonta [Q7_1] Edellinen työ Mikä oli edellinen työpaikkanne ennen nykyistä? Kuvailevat tunnusluvut 11

18 2. Muuttujat tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 323 minimi 1.00 maksimi keskiarvo keskihajonta [Q7_4] Työvuosien määrä edellisessä työpaikassa Mikä oli edellinen työpaikkanne ennen nykyistä? Ilmoittakaa: työvuosien määrä Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 318 minimi 0.00 maksimi keskiarvo 6.35 keskihajonta 5.10 [Q8] Kuinka monta vuotta on ollut nykyisessä työssä? Kuinka monta vuotta olette olleet nykyisessä työssänne? Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 324 minimi 0.00 maksimi keskiarvo keskihajonta

19 Q10 [Q9] Pitääkö nykyistä virkaa uran pääteasemana? Pidättekö nykyistä virkaa pääteasemana urallanne, vai oletteko ajatelleet hakeutua vielä muualle? En ole ajatellut hakeutua muualle Aion hakea muuhun työhön, mikäli oikea tilaisuus ilmaantuu Aion ehdottomasti hakea muuta työpaikkaa lähitulevaisuudessa [Q10] Tietääkö mahdollisesti syyn siihen, miksi edeltäjä jätti viran? Tiedättekö mahdollisesti syyn siihen, miksi edeltäjänne jätti viran? (Voitte tarvittaessa rastittaa useampiakin vaihtoehtoja.) Ura (eten. paremp. virkoihin tai paremm. palkattuun työhön) Yhteistyöongelmia poliitikkojen kanssa Yhteistyöongelmia viranhaltijoiden kanssa Liian suuri työtaakka/suuri työpaine Ikä/eläkkeelle jääminen Sairaus/kuolema En tiedä Muu syy Kunnanjohtajan virka oli vastaperustettu / ei edeltäjää Ura ja yksi tai useampi muu syy Erilaiset yhteistyöongelmat ja muut syyt Useita fyysisiä syitä, sairaus, joutui eläkkeelle, kuolema tieto puuttuu (SYSMIS)

20 2. Muuttujat [Q11] Monessako paikallisessa järjestössä tai yhdistyksessä on jäsenenä? Monessako paikallisessa järjestössä tai yhdistyksessä olette jäsenenä? Lukumäärä: Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 324 minimi 0.00 maksimi keskiarvo 4.06 keskihajonta 3.11 [Q13_1] Ammattiyhdistykseen kuuluminen (1) (Avokysymys) Kuulutteko johonkin ammattijärjestöön? Jos kuulutte, mihin? [Q13_2] Ammattiyhdistykseen kuuluminen (2) (Avokysymys) Kuulutteko johonkin ammattijärjestöön? Jos kuulutte, mihin? [Q14_1] Kuuluuko / onko joskus kuulunut poliittiseen puolueeseen? Kuulutteko tai oletteko joskus kuuluneet johonkin poliittiseen puolueeseen? Kuulun tällä hetkellä johonkin puolueeseen Olen aiemmin kuulunut puolueeseen En ole koskaan kuulunut puolueeseen tieto puuttuu (SYSMIS)

21 Q15 [Q14_2] Minkä puolueen jäsen on tällä hetkellä? Kuulun tällä hetkellä johonkin puolueeseen, puolue Keskusta Kokoomus SDP Vasemmistoliitto RKP Vihreät Kristilliset tieto puuttuu (SYSMIS) [Q14_3] Minkä puolueen jäsen oli aiemmin? Olen aiemmin kuulunut puolueeseen, puolue Keskusta Kokoomus SDP Vasemmistoliitto RKP Vihreät Kristilliset tieto puuttuu (SYSMIS) [Q15] Tyypillisen työviikon tuntimäärä Yrittäkää arvioida tyypillisen työviikkonne työtuntien määrä: 15

22 2. Muuttujat Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 323 minimi maksimi keskiarvo keskihajonta 8.25 [Q16] Viettikö osan lapsuudesta nykyisessä työkunnassa tai sen läheisyydessä? Vietittekö osan lapsuudestanne (0-18-vuotiaana) nykyisessä työkunnassanne tai sen läheisyydessä? Kyllä Ei [Q17] Asuuko työkunnassa? Asutteko työkunnassanne? Kyllä Ei [Q18_1] Isän ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (1) (Avokysymys) Missä ammatissa/työssä isänne toimi ollessanne 15-vuotias? Ilmoittakaa myös työn sisältö ja hierarkkinen asema. 16

23 Q19_1 [Q18_2] Isän ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (2) Missä ammatissa/työssä isänne toimi ollessanne 15-vuotias? Ilmoittakaa myös työn sisältö ja hierarkkinen asema. Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Maanviljelijä Opiskelija Hoiti kotia/lapsia Työtön Eläkeläinen Kuollut tieto puuttuu (SYSMIS) [Q19_1] Äidin ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (1) (Avokysymys) Missä ammatissa/työssä äitinne toimi ollessanne 15-vuotias? Ilmoittakaa myös työn sisältö ja hierarkkinen asema. [Q19_2] Äidin ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (2) Missä ammatissa/työssä äitinne toimi ollessanne 15-vuotias? Ilmoittakaa myös työn sisältö ja hierarkkinen asema. Johtavassa asemassa (taulukko jatkuu seur. sivulla) 17

24 2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Maanviljelijä Opiskelija Hoiti kotia/lapsia Työtön Eläkeläinen Kuollut tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_1] Ihannetyö: Riittävästi aikaa perhe- tai yksityiselämälle Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? Riittävästi aikaa perhe- tai yksityiselämälle Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_2] Ihannetyö: Hyvät fyysiset työolosuhteet Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? 18

25 Q20_4 Hyvät fyysiset työolosuhteet Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_3] Ihannetyö: Hyvät työsuhteet lähimpiin esimiehiin Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? Hyvät työsuhteet lähimpiin esimiehiin Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_4] Ihannetyö: Turvattu työsuhde Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? 19

26 2. Muuttujat Turvattu työsuhde Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_5] Ihannetyö: Työskentely yhteistyökykyisten ihmisten kanssa Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? Työskentely yhteistyökykyisten ihmisten kanssa Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_6] Ihannetyö: Lähimmät esimiehet kysyvät mielipidettäsi ennen omaa päätöstään Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? 20

27 Q20_8 Lähimmät esimiehet kysyvät mielipidettäsi ennen omaa päätöstään Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_7] Ihannetyö: Etenemismahdollisuudet korkeampiin virkoihin Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? Etenemismahdollisuudet korkeampiin virkoihin Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_8] Ihannetyö: Työhön sisältyy vaihtelua ja jännitystä Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? 21

28 2. Muuttujat Työhön sisältyy vaihtelua ja jännitystä Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_9] Ihannetyö: Työskentely lähellä poliitikkoja Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? Työskentely lähellä poliitikkoja Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_10] Ihannetyö: Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? 22

29 Q20_12 Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_11] Ihannetyö: Palkka ja palkkaedut Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? Palkka ja palkkaedut Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q20_12] Ihannetyö: Selkeät työtehtävät Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? 23

30 2. Muuttujat Selkeät työtehtävät Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä [Q21] Kuinka usein tuntee itsensä hermostuneeksi tai väsyneeksi työssään? Kuinka usein tunnette itsenne hermostuneeksi tai väsyneeksi työssänne? En koskaan Harvoin Joskus Usein Aina [Q22] Kuinka usein alaiset pelkäävät ilmaista itsensä ja esimiestensä välisiä mielipide-eroja? Kuinka usein, kokemustenne mukaan, alaiset pelkäävät ilmaista itsensä ja esimiestensä välisiä mielipide-eroja? Hyvin harvoin (taulukko jatkuu seur. sivulla) 24

31 Q23_2 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Harvoin Joskus Usein Hyvin usein [Q23_1] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Ihmisten välisten ongelmien ja ristiriitojen ratkominen? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Ihmisten välisten ongelmien ja ristiriitojen ratkominen? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_2] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kannustaminen sektorien väliseen yhteistyöhön? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Kannustaminen sektorien väliseen yhteistyöhön? 25

32 2. Muuttujat Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_3] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Ideoiden ja visioiden luominen? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Ideoiden ja visioiden luominen? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_4] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Alaisten päivittäisten työtehtävien hoidon johtaminen? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. 26

33 Q23_5 Alaisten päivittäisten työtehtävien hoidon johtaminen? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_5] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Uusien projektien kehittäminen ja tukeminen? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Uusien projektien kehittäminen ja tukeminen? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS)

34 2. Muuttujat [Q23_6] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Henkilöstön näkökannoista perillä oleminen? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Henkilöstön näkökannoista perillä oleminen? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_7] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Uusien rutiinien sekä työtapojen kehittäminen ja toimeenpaneminen? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Uusien rutiinien sekä työtapojen kehittäminen ja toimeenpaneminen? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä (taulukko jatkuu seur. sivulla) 28

35 Q23_9 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_8] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Taloudellisista asioista huolehtiminen, tilintarkastus ja budjetin valvonta? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Taloudellisista asioista huolehtiminen, tilintarkastus ja budjetin valvonta? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_9] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Sääntöjen noudattamisen varmistaminen? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Sääntöjen noudattamisen varmistaminen? 29

36 2. Muuttujat Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_10] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Oikeudellisten, taloudellisten ja muunlaisten teknisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Oikeudellisten, taloudellisten ja muunlaisten teknisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_11] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Poliittisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. 30

37 Q23_12 Poliittisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_12] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kuntalaisten näkökannoista perillä oleminen? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Kuntalaisten näkökannoista perillä oleminen? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS)

38 2. Muuttujat [Q23_13] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Poliitikkojen ja virkamiesten välisten suhteiden kehittäminen? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Poliitikkojen ja virkamiesten välisten suhteiden kehittäminen? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_14] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Päätöksentekoprosessiin vaikuttaminen, jotta tehdyt ratkaisut olisivat järkeviä ja tehokkaita? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Päätöksentekoprosessiin vaikuttaminen, jotta tehdyt ratkaisut olisivat järkeviä ja tehokkaita? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä (taulukko jatkuu seur. sivulla) 32

39 Q23_16 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_15] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Resurssien hankkiminen ulkopuolisista lähteistä esim. valtiolta, aluehallinnolta, rahastoilta, yksityisiltä sijoittajilta, yrityksiltä? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Resurssien hankkiminen ulkopuolisista lähteistä esim. valtiolta, aluehallinnolta, rahastoilta, yksityisiltä sijoittajilta, yrityksiltä? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_16] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Resurssien tehokkaan käytön varmistaminen? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Resurssien tehokkaan käytön varmistaminen? 33

40 2. Muuttujat Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_17] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Alueellinen suunnittelu muiden kunnanjohtajien kanssa? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. Alueellinen suunnittelu muiden kunnanjohtajien kanssa? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q23_18] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kunnan talouden turvaaminen? Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. 34

41 Q24_1 Kunnan talouden turvaaminen? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q24_1] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Muiden kuntien johtajien antamat vaikutteet Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Muiden kuntien johtajien antamat vaikutteet Erittäin arvokas Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS)

42 2. Muuttujat [Q24_2] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Oma koulutus/koulutustausta Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Oma koulutus/koulutustausta Erittäin arvokas Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS) [Q24_3] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Konsulteilta saadut vaikutteet Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Konsulteilta saadut vaikutteet Erittäin arvokas Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas (taulukko jatkuu seur. sivulla) 36

43 Q24_5 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS) [Q24_4] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Kursseilta, seminaareista jne. saadut vaikutteet Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Kursseilta, seminaareista jne. saadut vaikutteet Erittäin arvokas Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS) [Q24_5] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Alaa koskevat lehdet ja julkaisut Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Alaa koskevat lehdet ja julkaisut 37

44 2. Muuttujat Erittäin arvokas Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS) [Q24_6] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yleinen management-kirjallisuus Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Yleinen management-kirjallisuus Erittäin arvokas Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS) [Q24_7] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yksityisen sektorin johtajilta saadut vaikutteet Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Yksityisen sektorin johtajilta saadut vaikutteet 38

45 Q24_9 Erittäin arvokas Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS) [Q24_8] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Suomen Kuntajohtajat ry:n kokoukset ja toiminta Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Suomen Kuntajohtajat ry:n kokoukset ja toiminta Erittäin arvokas Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS) [Q24_9] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Toiminta muissa ammattijärjestöissä Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? 39

46 2. Muuttujat Toiminta muissa ammattijärjestöissä Erittäin arvokas Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS) [Q24_10] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yhteydet Suomen Kuntaliittoon Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Yhteydet Suomen Kuntaliittoon Erittäin arvokas Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS)

47 Q24_12 [Q24_11] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Kunnallishallinnon muiden johtajien antamat vaikutteet Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Kunnallishallinnon muiden johtajien antamat vaikutteet Erittäin arvokas Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS) [Q24_12] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yliopistojen/korkeakoulujen ajankohtainen tutkimus ja koulutus Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Yliopistojen/korkeakoulujen ajankohtainen tutkimus ja koulutus Erittäin arvokas (taulukko jatkuu seur. sivulla) 41

48 2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Hyvin arvokas Jonkin verran arvokas Vähemmän arvokas Ei lainkaan arvokas tieto puuttuu (SYSMIS) [Q25_1] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Työntekijöiden laaja osallistuminen Organisaatiomuutosten johtaminen on yksi kunnanjohtajan työn ulottuvuuksista. Miten arvioitte alla olevia seikkoja organisatorisen muutosprosessin osina? Työntekijöiden laaja osallistuminen Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q25_2] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Huolellinen valmistelu pienessä johtoryhmässä Organisaatiomuutosten johtaminen on yksi kunnanjohtajan työn ulottuvuuksista. Miten arvioitte alla olevia seikkoja organisatorisen muutosprosessin osina? Huolellinen valmistelu pienessä johtoryhmässä 42

49 Q25_4 Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q25_3] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Nopea uudelleenorganisointi Organisaatiomuutosten johtaminen on yksi kunnanjohtajan työn ulottuvuuksista. Miten arvioitte alla olevia seikkoja organisatorisen muutosprosessin osina? Nopea uudelleenorganisointi Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q25_4] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Ammattiyhdistysten tuen varmistaminen Organisaatiomuutosten johtaminen on yksi kunnanjohtajan työn ulottuvuuksista. Miten arvioitte alla olevia seikkoja organisatorisen muutosprosessin osina? 43

50 2. Muuttujat Ammattiyhdistysten tuen varmistaminen Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q25_5] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Mieluummin asteittaiset muutokset kuin laaja uudistus Organisaatiomuutosten johtaminen on yksi kunnanjohtajan työn ulottuvuuksista. Miten arvioitte alla olevia seikkoja organisatorisen muutosprosessin osina? Mieluummin asteittaiset muutokset kuin laaja uudistus Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS)

51 Q25_7 [Q25_6] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Laaja yhteisymmärrys poliitikkojen kesken Organisaatiomuutosten johtaminen on yksi kunnanjohtajan työn ulottuvuuksista. Miten arvioitte alla olevia seikkoja organisatorisen muutosprosessin osina? Laaja yhteisymmärrys poliitikkojen kesken Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q25_7] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Kunnanjohtajan mahdollisuus pysäyttää muutosehdotukset, joita ei ole harkittu huolellisesti Organisaatiomuutosten johtaminen on yksi kunnanjohtajan työn ulottuvuuksista. Miten arvioitte alla olevia seikkoja organisatorisen muutosprosessin osina? Kunnanjohtajan mahdollisuus pysäyttää muutosehdotukset, joita ei ole harkittu huolellisesti Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän merkitystä (taulukko jatkuu seur. sivulla) 45

52 2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Erittäin paljon merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q26_1] Mielipide: Useimpiin ihmisiin voi luottaa Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Useimpiin ihmisiin voi luottaa Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q26_2] Mielipide: Voi olla hyvä johtaja ilman, että tietää tarkkaa vastausta niihin kysymyksiin, joita alaisilla saattaa työhönsä liittyen olla Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Voi olla hyvä johtaja ilman, että tietää tarkkaa vastausta niihin kysymyksiin, joita alaisilla saattaa työhönsä liittyen olla 46

53 Q26_4 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q26_3] Mielipide: Sellaista organisaatiota, jossa tietyillä alaisilla on kaksi esimiestä, tulisi välttää kaikin keinoin Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Sellaista organisaatiota, jossa tietyillä alaisilla on kaksi esimiestä, tulisi välttää kaikin keinoin Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q26_4] Mielipide: Työntekijöiden välinen kilpailu tuottaa yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Työntekijöiden välinen kilpailu tuottaa yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä 47

54 2. Muuttujat Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q26_5] Mielipide: Organisaation sääntöjä ei pidä rikkoa - ei vaikka työntekijä uskoisi sen olevan organisaation parhaaksi Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Organisaation sääntöjä ei pidä rikkoa - ei vaikka työntekijä uskoisi sen olevan organisaation parhaaksi Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q26_6] Mielipide: Ihmisten epäonnistuminen elämässään on useimmiten heidän omaa syytään Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Ihmisten epäonnistuminen elämässään on useimmiten heidän omaa syytään 48

55 Q28 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q27] Uskooko, että kunnanjohtajan työ on nykyään houkuttelevampaa kuin se oli kymmenen vuotta sitten? Uskotteko, että kunnanjohtajan työ on nykyään houkuttelevampaa kuin se oli kymmenen vuotta sitten? Hyvin paljon houkuttelevampaa Jonkin verran houkuttelevampaa Suurin piirtein yhtä houkuttelevaa kuin 10 vuotta sitten Jonkin verran vähemmän houkuttelevaa Paljon vähemmän houkuttelevaa tieto puuttuu (SYSMIS) [Q28] Ristiriidat kunnan suurten puolueiden välillä Oletteko sitä mieltä, että kuntanne suurten puolueiden välillä on ristiriitoja? Monia ristiriitoja Joitakin ristiriitoja Harvoja ristiriitoja Ei lainkaan ristiriitoja (taulukko jatkuu seur. sivulla) 49

56 2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) tieto puuttuu (SYSMIS) [Q29_1] Kuka on johtava poliitikko kunnassa? Kuka on, arvionne mukaan, johtava poliitikko kunnassanne? Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Muu tieto puuttuu (SYSMIS) [Q29_2] Muu johtava poliitikko (Avokysymys) Muu, kuka [Q30_1] Kuinka monta vuotta on nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja yhtäjaksoisesti hoitanut puheenjohtajuutta? Kuinka monta vuotta on nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja yhtäjaksoisesti hoitanut puheenjohtajuutta? Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 321 minimi 0.00 maksimi (taulukko jatkuu seur. sivulla) 50

57 Q31 (taulukko jatkuu ed. sivulta) tunnusluku arvo keskiarvo 5.29 keskihajonta 4.35 [Q30_2] Onko kunnanhallituksen puheenjohtaja tällä hetkellä kunnanvaltuuston jäsen? Onko kunnanhallituksen puheenjohtaja tällä hetkellä kunnanvaltuuston jäsen? Kyllä Ei [Q31] Nykyisen kunnanhallituksen puheenjohtajan mahdollisuus tulla valituksi uudelleen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi seuraavien kunnallisvaalien jälkeen Kuinka arvioisitte nykyisen kunnanhallituksen puheenjohtajan mahdollisuutta tulla valituksi uudelleen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi seuraavien kunnallisvaalien jälkeen? Kunnanhal. pj tulee säilyttämään paikkansa puheenjohtajana Kunnanhal. pj on vahva ehdokas uudeksi puheenjohtajaksi Kunnanhal. pj menettää asemansa seur. kun.vaalien jälkeen En osaa sanoa tieto puuttuu (SYSMIS)

58 2. Muuttujat [Q32] Kunnanhallituksen puheenjohtajan asema hänen omassa puolueryhmässään Kuinka arvioisitte kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa hänen omassa puolueryhmässään? Hän on kiistaton johtaja puolueessaan Hänen asemansa on uhattuna, mutta pitää kiinni asemastaan Hänellä on melko heikko asema puolueessaan En tiedä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q33_1] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja osallistuu aktiivisesti juoksevien hallintotehtävien hoitoon Arvioikaa, missä määrin seuraavat väittämät kuvaavat kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja osallistuu aktiivisesti juoksevien hallintotehtävien hoitoon Paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS)

59 Q33_3 [Q33_2] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja on visionääri, joka jatkuvasti toimii uusien projektien ja toimintaohjelmien aloitteentekijänä Arvioikaa, missä määrin seuraavat väittämät kuvaavat kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on visionääri, joka jatkuvasti toimii uusien projektien ja toimintaohjelmien aloitteentekijänä Paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q33_3] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on erinomaiset suhteet asukkaisiin ja tietää mikä heitä kiinnostaa Arvioikaa, missä määrin seuraavat väittämät kuvaavat kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa. Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on erinomaiset suhteet asukkaisiin ja tietää mikä heitä kiinnostaa 53

60 2. Muuttujat Paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan [Q33_4] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja on lähinnä poliitikko, joka on keskittynyt enemmän politiikan luomiseen kuin hallintoon Arvioikaa, missä määrin seuraavat väittämät kuvaavat kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on lähinnä poliitikko, joka on keskittynyt enemmän politiikan luomiseen kuin hallintoon Paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q33_5] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja luo politiikkaa vain reagoimalla uusiin ongelmiin Arvioikaa, missä määrin seuraavat väittämät kuvaavat kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja luo politiikkaa vain reagoimalla uusiin ongelmiin 54

61 Q34_1 Paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q33_6] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja korostaa puolueohjelman tärkeyttä ja puoluetovereidensa etuja Arvioikaa, missä määrin seuraavat väittämät kuvaavat kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja korostaa puolueohjelman tärkeyttä ja puoluetovereidensa etuja Paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan [Q34_1] Tehtävän merkityksellisyys: Seurata asukkaiden näkemyksiä Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? 55

62 2. Muuttujat Seurata asukkaiden näkemyksiä Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q34_2] Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan edustaminen Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Kunnan edustaminen Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q34_3] Tehtävän merkityksellisyys: Vakauden luominen hallintoon Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? 56

63 Q34_4 Vakauden luominen hallintoon Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q34_4] Tehtävän merkityksellisyys: Tarkkojen ja yksiselitteisten tavoitteiden asettaminen Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Tarkkojen ja yksiselitteisten tavoitteiden asettaminen Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS)

64 2. Muuttujat [Q34_5] Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan päätösten ja toiminnan julkinen puolustaminen Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Kunnan päätösten ja toiminnan julkinen puolustaminen Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q34_6] Tehtävän merkityksellisyys: Oman vaaliohjelman toimeenpano Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Oman vaaliohjelman toimeenpano Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä (taulukko jatkuu seur. sivulla) 58

65 Q34_8 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q34_7] Tehtävän merkityksellisyys: Olla niiden paikallisten ryhmien tai henkilöiden puhemies, joiden asioita on kunnassa valmisteltavina Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Olla niiden paikallisten ryhmien tai henkilöiden puhemies, joiden asioita on kunnassa valmisteltavina Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q34_8] Tehtävän merkityksellisyys: Toimintaperiaatteista päättäminen Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Toimintaperiaatteista päättäminen 59

66 2. Muuttujat Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q34_9] Tehtävän merkityksellisyys: Oman puolueensa puhemiehenä oleminen Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Oman puolueensa puhemiehenä oleminen Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q34_10] Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan pitkän tähtäyksen kehityksen hahmottaminen Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? 60

67 Q34_11 Kunnan pitkän tähtäyksen kehityksen hahmottaminen Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q34_11] Tehtävän merkityksellisyys: Hallinnon sääntöjen ja rutiinien muotoileminen Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Hallinnon sääntöjen ja rutiinien muotoileminen Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS)

68 2. Muuttujat [Q34_12] Tehtävän merkityksellisyys: Päätösten tekeminen määrätyissä kysymyksissä Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Päätösten tekeminen määrätyissä kysymyksissä Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q34_13] Tehtävän merkityksellisyys: Lehdistösuhteiden hoitaminen Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Lehdistösuhteiden hoitaminen Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä (taulukko jatkuu seur. sivulla) 62

69 Q35_1 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q34_14] Tehtävän merkityksellisyys: Valtiolta saatavien resurssien hankinta ja jako Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Valtiolta saatavien resurssien hankinta ja jako Täysin merkityksetön Melko merkityksetön Melko merkittävä Merkittävä Hyvin merkittävä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q35_1] Suhteet poliitikkoihin: Poliitikkojen tulee päättää ainoastaan tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä eikä rutiiniasioista Kunnanjohtajalla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hänen ja poliitikkojen väliset suhteet tulisi järjestää. Alla on joitakin tätä suhdetta eri tavoin koskevaa väitettä. Merkitkää oma kantanne näihin väitteisiin. Poliitikkojen tulee päättää ainoastaan tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä eikä rutiiniasioista 63

70 2. Muuttujat Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q35_2] Suhteet poliitikkoihin: Tietyt yhteiskuntaryhmät ovat niin heikkoja, että hallinnon velvollisuutena on toimia niiden puhemiehenä Kunnanjohtajalla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hänen ja poliitikkojen väliset suhteet tulisi järjestää. Alla on joitakin tätä suhdetta eri tavoin koskevaa väitettä. Merkitkää oma kantanne näihin väitteisiin. Tietyt yhteiskuntaryhmät ovat niin heikkoja, että hallinnon velvollisuutena on toimia niiden puhemiehenä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q35_3] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon viranhaltijoiden täytyisi tuntea poliitikkojen tavoitteet ja esittää ainoastaan sellaisia ehdotuksia, jotka ovat sopusoinnussa niiden kanssa Kunnanjohtajalla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hänen ja poliitikkojen väliset suhteet tulisi järjestää. Alla on joitakin tätä suhdetta eri tavoin koskevaa väitettä. Merkitkää oma kantanne näihin väitteisiin. 64

71 Q35_4 Hallinnon viranhaltijoiden täytyisi tuntea poliitikkojen tavoitteet ja esittää ainoastaan sellaisia ehdotuksia, jotka ovat sopusoinnussa niiden kanssa Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q35_4] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnolla täytyy olla keskeinen asema kunnan toiminnan sopeuttamisessa yhteiskunnan muutoksiin Kunnanjohtajalla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hänen ja poliitikkojen väliset suhteet tulisi järjestää. Alla on joitakin tätä suhdetta eri tavoin koskevaa väitettä. Merkitkää oma kantanne näihin väitteisiin. Hallinnolla täytyy olla keskeinen asema kunnan toiminnan sopeuttamisessa yhteiskunnan muutoksiin Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS)

72 2. Muuttujat [Q35_5] Suhteet poliitikkoihin: On eduksi, jos kunnanjohtajalla on sama poliittinen kanta kuin kunnanvaltuuston enemmistöllä Kunnanjohtajalla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hänen ja poliitikkojen väliset suhteet tulisi järjestää. Alla on joitakin tätä suhdetta eri tavoin koskevaa väitettä. Merkitkää oma kantanne näihin väitteisiin. On eduksi, jos kunnanjohtajalla on sama poliittinen kanta kuin kunnanvaltuuston enemmistöllä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q35_6] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon ei pidä muuttaa periaatteellisia kantoja ilman poliittisen johdon myötävaikutusta Kunnanjohtajalla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hänen ja poliitikkojen väliset suhteet tulisi järjestää. Alla on joitakin tätä suhdetta eri tavoin koskevaa väitettä. Merkitkää oma kantanne näihin väitteisiin. Hallinnon ei pidä muuttaa periaatteellisia kantoja ilman poliittisen johdon myötävaikutusta Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä (taulukko jatkuu seur. sivulla) 66

73 Q35_8 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q35_7] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon pitää olla poliittisesti riippumaton ja tehdä esityksensä ainoastaan asiantuntemukseen perustuen Kunnanjohtajalla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hänen ja poliitikkojen väliset suhteet tulisi järjestää. Alla on joitakin tätä suhdetta eri tavoin koskevaa väitettä. Merkitkää oma kantanne näihin väitteisiin. Hallinnon pitää olla poliittisesti riippumaton ja tehdä esityksensä ainoastaan asiantuntemukseen perustuen Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q35_8] Suhteet poliitikkoihin: Kunnanjohtajan on pääasiallisesti oltava vastuussa poliittiselle johdolle ja vasta toissijaisesti kuntalaisille Kunnanjohtajalla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hänen ja poliitikkojen väliset suhteet tulisi järjestää. Alla on joitakin tätä suhdetta eri tavoin koskevaa väitettä. Merkitkää oma kantanne näihin väitteisiin. 67

74 2. Muuttujat Kunnanjohtajan on pääasiallisesti oltava vastuussa poliittiselle johdolle ja vasta toissijaisesti kuntalaisille Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q36_1] Kielteinen vaikutus työhön: Kunnan taloudelliset ongelmat Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Kunnan taloudelliset ongelmat Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS)

75 Q36_3 [Q36_2] Kielteinen vaikutus työhön: Selkeiden poliittisten tavoitteiden puute Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Selkeiden poliittisten tavoitteiden puute Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q36_3] Kielteinen vaikutus työhön: Valtion taholta tulleet uudet säädökset Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Valtion taholta tulleet uudet säädökset Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran (taulukko jatkuu seur. sivulla) 69

76 2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q36_4] Kielteinen vaikutus työhön: Kuntalaisten vaatimukset paremmista palveluista Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Kuntalaisten vaatimukset paremmista palveluista Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q36_5] Kielteinen vaikutus työhön: Väestölliset muutokset Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Väestölliset muutokset 70

77 Q36_7 Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q36_6] Kielteinen vaikutus työhön: Puolueiden väliset ristiriitaisuudet Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Puolueiden väliset ristiriitaisuudet Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q36_7] Kielteinen vaikutus työhön: Työttömyys ja sosiaaliset ongelmat Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Työttömyys ja sosiaaliset ongelmat 71

78 2. Muuttujat Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q36_8] Kielteinen vaikutus työhön: Keskus- ja aluehallinnon viranomaisten valvonta kunnan talousasioissa Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Keskus- ja aluehallinnon viranomaisten valvonta kunnan talousasioissa Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q36_9] Kielteinen vaikutus työhön: Eri hallintokuntien tai niiden johtajien väliset ristiriitaisuudet Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Eri hallintokuntien tai niiden johtajien väliset ristiriitaisuudet 72

79 Q36_11 Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q36_10] Kielteinen vaikutus työhön: Paikallisten eturyhmien, yritysten ja vastaavien painostus Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Paikallisten eturyhmien, yritysten ja vastaavien painostus Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q36_11] Kielteinen vaikutus työhön: Poliitikkojen ja hallinnon välisen työjaon epäselvyys Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? 73

80 2. Muuttujat Poliitikkojen ja hallinon välisen työjaon epäselvyys Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q36_12] Kielteinen vaikutus työhön: Valtion määrärahojen väheneminen Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Valtion määrärahojen väheneminen Hyvin paljon Melko paljon Kohtuullisesti Jonkin verran Ei lainkaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q37_1] Onko kunta viimeisenä vuosikymmenenä yksityistänyt tai kilpailuttanut toimintojaan? Onko kunta viimeisenä vuosikymmenenä yksityistänyt tai kilpailuttanut toimintojaan? 74

81 Q38 Ei ole Kyllä on tieto puuttuu (SYSMIS) [Q37_2] Minkälaista merkitystä yksityistämisellä/kilpailuttamisella on kunnan henkilöstön vähentämisen kannalta? Mikäli on, minkälaista merkitystä arvioitte yksityistämisellä/kilpailuttamisella olevan kunnan henkilöstön vähentämisen kannalta? Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähäistä tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q38] Onko kunnan organisaatio muuttunut enemmän vai vähemmän keskitetyksi viime vuosikymmenen aikana? Organisaatiota voidaan luonnehtia joko enemmän tai vähemmän keskitetyksi, riippuen siitä, kuinka paljon toimintavapautta on hajautettu hierarkian alemmille tasoille. Arvioikaa, onko oman kuntanne organisaatio muuttunut enemmän vai vähemmän keskitetyksi viime vuosikymmenen aikana. Hyvin paljon keskitetymmäksi Keskitetymmäksi (taulukko jatkuu seur. sivulla) 75

82 2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Ei muutosta Hajautetummaksi Hyvin paljon hajautetummaksi tieto puuttuu (SYSMIS) [Q39] Muutos delegoinnissa poliitikoilta viranhaltijoille viimeisen kymmenen vuoden aikana Arvioikaa, onko delegointi poliitikoilta viranhaltijoille lisääntynyt vai vähentynyt kunnassanne viimeisen kymmenen vuoden aikana. Paljon enemmän delegointia Enemmän delegointia Ei muutosta Vähemmän delegointia Paljon vähemmän delegointia [Q40] Valtion ja kunnan välinen suhde verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen Valtion ja kunnan välistä suhdetta voidan hyvin yleisellä tasolla kuvailla enemmän tai vähemmän desentralisoiduksi eli hajautetuksi. Miten arvioitte valtion ja kunnan tämän hetkistä suhdetta verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen? Hyvin paljon keskitetympi Keskitetympi Ei muutosta (taulukko jatkuu seur. sivulla) 76

83 Q41_2 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Hajautetumpi Hyvin paljon hajautetumpi [Q41_1] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Käyttäjien osallistuminen Tehdessään priorisointeja, kunnan viranomaisten täytyy ottaa monta eri tavoitetta huomioon. Arvioikaa, onko tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtunut muutoksia viime vuosina. Käyttäjien osallistuminen Hyvin paljon suurempi merkitys Suurempi merkitys Ei muutosta Pienempi merkitys Hyvin paljon pienempi merkitys [Q41_2] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Kuntalaisten osallistuminen Tehdessään priorisointeja, kunnan viranomaisten täytyy ottaa monta eri tavoitetta huomioon. Arvioikaa, onko tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtunut muutoksia viime vuosina. Kuntalaisten osallistuminen 77

84 2. Muuttujat Hyvin paljon suurempi merkitys Suurempi merkitys Ei muutosta Pienempi merkitys Hyvin paljon pienempi merkitys [Q41_3] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Tehokkuus palvelutuotannossa Tehdessään priorisointeja, kunnan viranomaisten täytyy ottaa monta eri tavoitetta huomioon. Arvioikaa, onko tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtunut muutoksia viime vuosina. Tehokkuus palvelutuotannossa Hyvin paljon suurempi merkitys Suurempi merkitys Ei muutosta Pienempi merkitys Hyvin paljon pienempi merkitys [Q41_4] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Vähemmistöjen etujen puolustaminen Tehdessään priorisointeja, kunnan viranomaisten täytyy ottaa monta eri tavoitetta huomioon. Arvioikaa, onko tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtunut muutoksia viime vuosina. Vähemmistöjen etujen puolustaminen 78

85 Q41_6 Hyvin paljon suurempi merkitys Suurempi merkitys Ei muutosta Pienempi merkitys Hyvin paljon pienempi merkitys tieto puuttuu (SYSMIS) [Q41_5] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Päätöksenteon nopeus Tehdessään priorisointeja, kunnan viranomaisten täytyy ottaa monta eri tavoitetta huomioon. Arvioikaa, onko tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtunut muutoksia viime vuosina. Päätöksenteon nopeus Hyvin paljon suurempi merkitys Suurempi merkitys Ei muutosta Pienempi merkitys Hyvin paljon pienempi merkitys tieto puuttuu (SYSMIS) [Q41_6] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Palveluiden tasavertainen saatavuus Tehdessään priorisointeja, kunnan viranomaisten täytyy ottaa monta eri tavoitetta huomioon. Arvioikaa, onko tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtunut muutoksia viime vuosina. Palveluiden tasavertainen saatavuus 79

86 2. Muuttujat Hyvin paljon suurempi merkitys Suurempi merkitys Ei muutosta Pienempi merkitys Hyvin paljon pienempi merkitys tieto puuttuu (SYSMIS) [Q41_7] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Muodollisten sääntöjen noudattaminen Tehdessään priorisointeja, kunnan viranomaisten täytyy ottaa monta eri tavoitetta huomioon. Arvioikaa, onko tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtunut muutoksia viime vuosina. Muodollisten sääntöjen noudattaminen Hyvin paljon suurempi merkitys Suurempi merkitys Ei muutosta Pienempi merkitys Hyvin paljon pienempi merkitys [Q42_1] Samaa vai eri mieltä: Kuntasektorin muutoksen ja sopeutumisen tarvetta on vahvasti liioiteltu julkisessa keskustelussa Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Kuntasektorin muutoksen ja sopeutumisen tarvetta on vahvasti liioiteltu julkisessa keskustelussa 80

87 Q42_3 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q42_2] Samaa vai eri mieltä: Julkinen sektori on kasvanut aivan liian suureksi yksityiseen sektoriin verrattuna Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Julkinen sektori on kasvanut aivan liian suureksi yksityiseen sektoriin verrattuna Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q42_3] Samaa vai eri mieltä: Yleensä yksityinen sektori on julkista sektoria tehokkaampi Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Yleensä yksityinen sektori on julkista sektoria tehokkaampi 81

88 2. Muuttujat Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q42_4] Samaa vai eri mieltä: Kunnallisten palvelujen yksityistämisellä tai kilpailuttamisella saavutettava hyöty on hyvin vähäistä Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Kunnallisten palvelujen yksityistämisellä tai kilpailuttamisella saavutettava hyöty on hyvin vähäistä Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q42_5] Samaa vai eri mieltä: Pienet kunnat ovat aivan liian tehottomia ja ne tulisi yhdistää isompiin kokonaisuuksiin Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Pienet kunnat ovat aivan liian tehottomia ja ne tulisi yhdistää isompiin kokonaisuuksiin 82

89 Q43_1 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q42_6] Samaa vai eri mieltä: Koska palveluissa suurtuotannon edut ovat usein haittoja, suurkunnat tulisi jakaa pienempiin kokonaisuuksiin Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Koska palveluissa suurtuotannon edut ovat usein haittoja, suurkunnat tulisi jakaa pienempiin kokonaisuuksiin Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_1] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. 83

90 2. Muuttujat Kunnanhallituksen puheenjohtaja? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_2] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnan elinkeinoelämä? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. Kunnan elinkeinoelämä? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_3] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. 84

91 Q43_5 Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_4] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Poliittiset puolueet? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. Poliittiset puolueet? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_5] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Toimialajohtajat? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. 85

92 2. Muuttujat Toimialajohtajat? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_6] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Tiedotusvälineet? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. Tiedotusvälineet? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_7] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. 86

93 Q43_9 Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_8] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanjohtaja? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. Kunnanjohtaja? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_9] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Paikalliset ay-johtajat? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. 87

94 2. Muuttujat Paikalliset ay-johtajat? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_10] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Valtiovalta? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. Valtiovalta? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_11] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Käyttäjät/asiakkaat? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. 88

95 Q43_13 Käyttäjät/asiakkaat? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_12] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q43_13] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Yksikköjohtajat (esim. rehtorit)? Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. 89

96 2. Muuttujat Yksikköjohtajat (esim. rehtorit)? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_1] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. Kunnanhallituksen puheenjohtaja? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_2] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnan elinkeinoelämä? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. 90

97 Q44_4 Kunnan elinkeinoelämä? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_3] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_4] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Poliittiset puolueet? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. 91

98 2. Muuttujat Poliittiset puolueet? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_5] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Toimialajohtajat? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. Toimialajohtajat? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_6] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Tiedotusvälineet? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. 92

99 Q44_8 Tiedotusvälineet? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_7] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_8] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanjohtaja? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. 93

100 2. Muuttujat Kunnanjohtaja? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_9] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Paikalliset ay-johtajat? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. Paikalliset ay-johtajat? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_10] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Valtiovalta? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. 94

101 Q44_12 Valtiovalta? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_11] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Käyttäjät/ asiakkaat? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. Käyttäjät/asiakkaat? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_12] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. 95

102 2. Muuttujat Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q44_13] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Yksikköjohtajat (esim. rehtorit)? Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHI- TYKSEEN. Yksikköjohtajat (esim. rehtorit)? Suuri vaikutus Ei vaikutusta tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_1] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. 96

103 Q45_2 Kunnanhallituksen puheenjohtaja? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_2] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Poliittisen opposition johtajat? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Poliittisen opposition johtajat? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS)

104 2. Muuttujat [Q45_3] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan muut poliitikot? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Kunnan muut poliitikot? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_4] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan talousjohtaja? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Kunnan talousjohtaja? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa (taulukko jatkuu seur. sivulla) 98

105 Q45_6 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_5] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan eri toimialajohtajat? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Kunnan eri toimialajohtajat? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_6] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan muut työntekijät? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Kunnan muut työntekijät? 99

106 2. Muuttujat Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_7] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kuntalaiset? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Kuntalaiset? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_8] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Toimittajat? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Toimittajat? 100

107 Q45_10 Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_9] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muiden kuntien kunnanjohtajat? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Muiden kuntien kunnanjohtajat? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_10] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Maakunnan liiton virkamiehet? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. 101

108 2. Muuttujat Maakunnan liiton virkamiehet? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_10A] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kuntayhtymien virkamiehet? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Kuntayhtymien virkamiehet? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS)

109 Q45_12 [Q45_11] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Valtion keskushallinnon virkamiehet? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Valtion keskushallinnon virkamiehet? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_12] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Lääninhallituksen virkamiehet? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Lääninhallituksen virkamiehet? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa (taulukko jatkuu seur. sivulla) 103

110 2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_13] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Suomen kuntaliiton virkamiehet? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Suomen kuntaliiton virkamiehet? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_14] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa? 104

111 Q45_16 Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_15] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muista asioista vastaavat ay-edustajat? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Muista asioista vastaavat ay-edustajat? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_16] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan elinkeinoelämä? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Kunnan elinkeinoelämä? 105

112 2. Muuttujat Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q45_17] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat)? Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat)? Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa kertaa kuussa Harvoin/en koskaan tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_1] Suhteiden tärkeys: Kunnanhallituksen puheenjohtaja Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden 106

113 Q46_3 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_2] Suhteiden tärkeys: Poliittisen opposition johtajat Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden Poliittisen opposition johtajat Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_3] Suhteiden tärkeys: Kunnan muut poliitikot Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden 107

114 2. Muuttujat Kunnan muut poliitikot Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_4] Suhteiden tärkeys: Kunnan talousjohtaja Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden Kunnan talousjohtaja Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_5] Suhteiden tärkeys: Kunnan eri toimialajohtajat Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden 108

115 Q46_7 Kunnan eri toimialajohtajat Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_6] Suhteiden tärkeys: Kunnan muut työntekijät Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden Kunnan muut työntekijät Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_7] Suhteiden tärkeys: Kuntalaiset Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden 109

116 2. Muuttujat Kuntalaiset Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_8] Suhteiden tärkeys: Toimittajat Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden Toimittajat Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_9] Suhteiden tärkeys: Muiden kuntien kunnanjohtajat Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden 110

117 Q46_10A Muiden kuntien kunnanjohtajat Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_10] Suhteiden tärkeys: Maakunnan liiton virkamiehet Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden Maakunnan liiton virkamiehet Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_10A] Suhteiden tärkeys: Kuntayhtymien virkamiehet Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden 111

118 2. Muuttujat Kuntayhtymien virkamiehet Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_11] Suhteiden tärkeys: Valtion keskushallinnon virkamiehet Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden Valtion keskushallinnon virkamiehet Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_12] Suhteiden tärkeys: Lääninhallituksen virkamiehet Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden 112

119 Q46_14 Lääninhallituksen virkamiehet Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_13] Suhteiden tärkeys: Suomen kuntaliiton virkamiehet Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden Suomen kuntaliiton virkamiehet Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_14] Suhteiden tärkeys: Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden 113

120 2. Muuttujat Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_15] Suhteiden tärkeys: Muista asioista vastaavat ay-edustajat Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden Muista asioista vastaavat ay-edustajat Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_16] Suhteiden tärkeys: Kunnan elinkeinoelämä Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden 114

121 Q47_1 Kunnan elinkeinoelämä Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q46_17] Suhteiden tärkeys: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) Ei lainkaan tärkeitä Jonkin verran tärkeitä Kohtuullisen tärkeitä Melko tärkeitä Erittäin tärkeitä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_1] Oma suhde: Kunnanhallituksen puheenjohtaja Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? 115

122 2. Muuttujat Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_2] Oma suhde: Poliittisen opposition johtajat Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? Poliittisen opposition johtajat Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_3] Oma suhde: Kunnan muut poliitikot Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? 116

123 Q47_5 Kunnan muut poliitikot Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_4] Oma suhde: Kunnan talousjohtaja Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? Kunnan talousjohtaja Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_5] Oma suhde: Kunnan eri toimialajohtajat Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? 117

124 2. Muuttujat Kunnan eri toimialajohtajat Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_6] Oma suhde: Kunnan muut työntekijät Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? Kunnan muut työntekijät Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_7] Oma suhde: Kuntalaiset Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? 118

125 Q47_9 Kuntalaiset Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_8] Oma suhde: Toimittajat Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? Toimittajat Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_9] Oma suhde: Muiden kuntien kunnanjohtajat Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? 119

126 2. Muuttujat Muiden kuntien kunnanjohtajat Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_10] Oma suhde: Maakunnan liiton virkamiehet Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? Maakunnan liiton virkamiehet Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_10A] Oma suhde: Kuntayhtymien virkamiehet Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? 120

127 Q47_12 Kuntayhtymien virkamiehet Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_11] Oma suhde: Valtion keskushallinnon virkamiehet Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? Valtion keskushallinnon virkamiehet Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_12] Oma suhde: Lääninhallituksen virkamiehet Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? 121

128 2. Muuttujat Lääninhallituksen virkamiehet Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_13] Oma suhde: Suomen kuntaliiton virkamiehet Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? Suomen kuntaliiton virkamiehet Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_14] Oma suhde: Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? 122

129 Q47_16 Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_15] Oma suhde: Muista asioista vastaavat ay-edustajat Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? Muista asioista vastaavat ay-edustajat Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_16] Oma suhde: Kunnan elinkeinoelämä Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? 123

130 2. Muuttujat Kunnan elinkeinoelämä Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q47_17] Oma suhde: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) Hyvin ristiriitainen Hieman ristiriitainen Asiallinen Melko yhteistyöhakuinen Hyvin yhteistyöhakuinen tieto puuttuu (SYSMIS)

131 Q48_1 [Q48_1] Kunta, johon omaa kuntaa ensisijaisesti verrataan tehtäessä suunnitelmia ja päätöksiä (1) (Avokysymys) Mihin kotimaiseen tai ulkomaiseen kuntaan vertaatte ensisijaisesti omaa kuntaanne tehdessänne suunnitelmia ja päätöksiä? Kunta/kunnat: [Q48_2] Kunta, johon omaa kuntaa ensisijaisesti verrataan tehtäessä suunnitelmia ja päätöksiä (2) (Avokysymys) Mihin kotimaiseen tai ulkomaiseen kuntaan vertaatte ensisijaisesti omaa kuntaanne tehdessänne suunnitelmia ja päätöksiä? Kunta/kunnat: [Q48_3] Kunta, johon omaa kuntaa ensisijaisesti verrataan tehtäessä suunnitelmia ja päätöksiä (3) (Avokysymys) Mihin kotimaiseen tai ulkomaiseen kuntaan vertaatte ensisijaisesti omaa kuntaanne tehdessänne suunnitelmia ja päätöksiä? Kunta/kunnat: [Q49] Kuuluuko Suomen Kuntajohtajat ry:hyn? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Kuulutteko Suomen Kuntajohtajat ry:hyn? Kyllä, olen jäsen En ole jäsen nykyään, mutta olen aiemmin ollut (taulukko jatkuu seur. sivulla) 125

132 2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) En ole, enkä ole koskaan ollutkaan jäsen [Q50_1] Onko ollut tai onko parhaillaan jäsenenä Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Oletteko olleet tai oletteko parhaillaan jäsenenä Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa? En ole Kyllä olen tieto puuttuu (SYSMIS) [Q50_2] Työn tarkoitus Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa (1) Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Jos olette, ilmoittakaa mikä oli/on tämän työn tarkoitus. Voitte merkitä tarvittaessa myös useampia vaihtoehtoja. 126

133 Q50_3 Vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön Toimeenpanna kansallista lainsäädäntöä Suomen Kuntajohtajat ry:n sisäiset asiat Muu tieto puuttuu (SYSMIS) [Q50_3] Työn tarkoitus Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa (2) (Avokysymys) Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Jos olette, ilmoittakaa mikä oli/on tämän työn tarkoitus. Voitte merkitä tarvittaessa myös useampia vaihtoehtoja. [Q51_1] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Jäsentensä informoiminen ajankohtaisista kehityssuunnista ja tärkeistä kansallisista aloitteista? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? Jäsentensä informoiminen ajankohtaisista kehityssuunnista ja tärkeistä kansallisista aloitteista? 127

134 2. Muuttujat Vähemmän tärkeänä Yhtä tärkeänä Tärkeämpänä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q51_2] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa kunnalliseen agendaan? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? Vaikuttaa kunnalliseen agendaan? Vähemmän tärkeänä Yhtä tärkeänä Tärkeämpänä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q51_3] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Jäsenten ammatillinen kouluttaminen? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? Jäsenten ammatillinen kouluttaminen? 128

135 Q51_5 Vähemmän tärkeänä Yhtä tärkeänä Tärkeämpänä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q51_4] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa kansallisten lakien toimeenpanoon ja hallinnolliseen sopeuttamiseen? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? Vaikuttaa kansallisten lakien toimeenpanoon ja hallinnolliseen sopeuttamiseen? Vähemmän tärkeänä Yhtä tärkeänä Tärkeämpänä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q51_5] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa lakeja säädettäessä toimimalla komiteoissa tai muissa vastaavissa elimissä? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuu- 129

136 2. Muuttujat dessa verrattuna nykyiseen? Vaikuttaa lakeja säädettäessä toimimalla komiteoissa tai muissa vastaavissa elimissä? Vähemmän tärkeänä Yhtä tärkeänä Tärkeämpänä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q51_6] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Kommentoida lakiehdotuksia suoraan eduskunnalle, ministereille, ministeriöille ja hallituselimille? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? Kommentoida lakiehdotuksia suoraan eduskunnalle, ministereille, ministeriöille ja hallituselimille? Vähemmän tärkeänä Yhtä tärkeänä Tärkeämpänä tieto puuttuu (SYSMIS)

137 Q51_8 [Q51_7] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Puolustaa jäsenten etuja tiedotusvälineissä? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? Puolustaa jäsenten etuja tiedotusvälineissä? Vähemmän tärkeänä Yhtä tärkeänä Tärkeämpänä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q51_8] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vahvistaa jäsenten välisiä ammatillisia verkostoja? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? Vahvistaa jäsenten välisiä ammatillisia verkostoja? 131

138 2. Muuttujat Vähemmän tärkeänä Yhtä tärkeänä Tärkeämpänä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q51_9] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Edistää jäsenten välisiä sosiaalisia suhteita? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? Edistää jäsenten välisiä sosiaalisia suhteita? Vähemmän tärkeänä Yhtä tärkeänä Tärkeämpänä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q51_10] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Hoitaa ammattiyhdistystehtäviä, kuten neuvottelut palkka- ja työsuhteista? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? 132

139 Q51_11 Hoitaa ammattiyhdistystehtäviä, kuten neuvottelut palkka- ja työsuhteista? Vähemmän tärkeänä Yhtä tärkeänä Tärkeämpänä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q51_11] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Pitää yhteyttä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tutkimusta ja koulutusta koskevissa kysymyksissä? Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? Pitää yhteyttä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tutkimusta ja koulutusta koskevissa kysymyksissä? Vähemmän tärkeänä Yhtä tärkeänä Tärkeämpänä tieto puuttuu (SYSMIS)

140 2. Muuttujat [Q52_1] Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Henkilökohtainen mielenrauha ja tasapaino? Lopuksi, minkä merkityksen annatte yksityishenkilönä seuraaville henkilökohtaisille ominaisuuksille? Henkilökohtainen mielenrauha ja tasapaino? Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähäistä tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q52_2] Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Säästäväisyys? Lopuksi, minkä merkityksen annatte yksityishenkilönä seuraaville henkilökohtaisille ominaisuuksille? Säästäväisyys? Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähäistä tai ei lainkaan merkitystä (taulukko jatkuu seur. sivulla) 134

141 Q52_4 (taulukko jatkuu ed. sivulta) tieto puuttuu (SYSMIS) [Q52_3] Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Itsepäisyys (peräänantamattomuus)? Lopuksi, minkä merkityksen annatte yksityishenkilönä seuraaville henkilökohtaisille ominaisuuksille? Itsepäisyys (peräänantamattomuus)? Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähäistä tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS) [Q52_4] Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Perinteiden kunnioitus? Lopuksi, minkä merkityksen annatte yksityishenkilönä seuraaville henkilökohtaisille ominaisuuksille? Perinteiden kunnioitus? 135

142 2. Muuttujat Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähäistä tai ei lainkaan merkitystä tieto puuttuu (SYSMIS)

143 Luku 3 Hakemistot 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) [FSD_NO] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) [FSD_VR] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) [FSD_ID] Tilastollinen kuntaryhmitys (Tilastokeskuksen 2008 luokituksen perusteella) [TILKUNTA]. 8 Maakunta (Tilastokeskuksen 2008 luokituksen perusteella) [MAAKUNTA] Syntymävuosi [Q2] Sukupuoli [Q3] Monenko vuoden koulutus [Q4] Koulutus [Q5_1] Opiskelupaikkakunta [Q5_2] Ensimmäinen työpaikka [Q6] Edellinen työ [Q7_1] Työvuosien määrä edellisessä työpaikassa [Q7_4] Kuinka monta vuotta on ollut nykyisessä työssä? [Q8] Pitääkö nykyistä virkaa uran pääteasemana? [Q9] Tietääkö mahdollisesti syyn siihen, miksi edeltäjä jätti viran? [Q10] Monessako paikallisessa järjestössä tai yhdistyksessä on jäsenenä? [Q11] Ammattiyhdistykseen kuuluminen (1) (Avokysymys) [Q13_1] Ammattiyhdistykseen kuuluminen (2) (Avokysymys) [Q13_2] Kuuluuko / onko joskus kuulunut poliittiseen puolueeseen? [Q14_1] Minkä puolueen jäsen on tällä hetkellä? [Q14_2] Minkä puolueen jäsen oli aiemmin? [Q14_3]

144 3. Hakemistot Tyypillisen työviikon tuntimäärä [Q15] Viettikö osan lapsuudesta nykyisessä työkunnassa tai sen läheisyydessä? [Q16] Asuuko työkunnassa? [Q17] Isän ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (1) (Avokysymys) [Q18_1] Isän ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (2) [Q18_2] Äidin ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (1) (Avokysymys) [Q19_1] Äidin ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (2) [Q19_2] Ihannetyö: Riittävästi aikaa perhe- tai yksityiselämälle [Q20_1] Ihannetyö: Hyvät fyysiset työolosuhteet [Q20_2] Ihannetyö: Hyvät työsuhteet lähimpiin esimiehiin [Q20_3] Ihannetyö: Turvattu työsuhde [Q20_4] Ihannetyö: Työskentely yhteistyökykyisten ihmisten kanssa [Q20_5] Ihannetyö: Lähimmät esimiehet kysyvät mielipidettäsi ennen omaa päätöstään [Q20_6] Ihannetyö: Etenemismahdollisuudet korkeampiin virkoihin [Q20_7] Ihannetyö: Työhön sisältyy vaihtelua ja jännitystä [Q20_8] Ihannetyö: Työskentely lähellä poliitikkoja [Q20_9] Ihannetyö: Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen [Q20_10] Ihannetyö: Palkka ja palkkaedut [Q20_11] Ihannetyö: Selkeät työtehtävät [Q20_12] Kuinka usein tuntee itsensä hermostuneeksi tai väsyneeksi työssään? [Q21] Kuinka usein alaiset pelkäävät ilmaista itsensä ja esimiestensä välisiä mielipide-eroja? [Q22] 24 Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Ihmisten välisten ongelmien ja ristiriitojen ratkominen? [Q23_1] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kannustaminen sektorien väliseen yhteistyöhön? [Q23_2] 25 Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Ideoiden ja visioiden luominen? [Q23_3] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Alaisten päivittäisten työtehtävien hoidon johtaminen? [Q23_4] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Uusien projektien kehittäminen ja tukeminen? [Q23_5] 27 Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Henkilöstön näkökannoista perillä oleminen? [Q23_6] 28 Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Uusien rutiinien sekä työtapojen kehittäminen ja toimeenpaneminen? [Q23_7] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Taloudellisista asioista huolehtiminen, tilintarkastus ja budjetin valvonta? [Q23_8]

145 3.1. Muuttujat esiintymisjärjestyksessä Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Sääntöjen noudattamisen varmistaminen? [Q23_9] 29 Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Oikeudellisten, taloudellisten ja muunlaisten teknisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle? [Q23_10] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Poliittisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle? [Q23_11] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kuntalaisten näkökannoista perillä oleminen? [Q23_12] 31 Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Poliitikkojen ja virkamiesten välisten suhteiden kehittäminen? [Q23_13] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Päätöksentekoprosessiin vaikuttaminen, jotta tehdyt ratkaisut olisivat järkeviä ja tehokkaita? [Q23_14] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Resurssien hankkiminen ulkopuolisista lähteistä esim. valtiolta, aluehallinnolta, rahastoilta, yksityisiltä sijoittajilta, yrityksiltä? [Q23_15] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Resurssien tehokkaan käytön varmistaminen? [Q23_16] 33 Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Alueellinen suunnittelu muiden kunnanjohtajien kanssa? [Q23_17] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kunnan talouden turvaaminen? [Q23_18] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Muiden kuntien johtajien antamat vaikutteet [Q24_1] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Oma koulutus/koulutustausta [Q24_2] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Konsulteilta saadut vaikutteet [Q24_3] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Kursseilta, seminaareista jne. saadut vaikutteet [Q24_4] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Alaa koskevat lehdet ja julkaisut [Q24_5] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yleinen management-kirjallisuus [Q24_6] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yksityisen sektorin johtajilta saadut vaikutteet [Q24_7] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Suomen Kuntajohtajat ry:n kokoukset ja toiminta [Q24_8] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Toiminta muissa ammattijärjestöissä [Q24_9] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yhteydet Suomen Kuntaliittoon [Q24_10] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Kunnallishallinnon muiden johtajien antamat vaikutteet [Q24_11]

146 3. Hakemistot Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yliopistojen/korkeakoulujen ajankohtainen tutkimus ja koulutus [Q24_12] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Työntekijöiden laaja osallistuminen [Q25_1] 42 Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Huolellinen valmistelu pienessä johtoryhmässä [Q25_2] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Nopea uudelleenorganisointi [Q25_3] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Ammattiyhdistysten tuen varmistaminen [Q25_4] 43 Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Mieluummin asteittaiset muutokset kuin laaja uudistus [Q25_5] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Laaja yhteisymmärrys poliitikkojen kesken [Q25_6] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Kunnanjohtajan mahdollisuus pysäyttää muutosehdotukset, joita ei ole harkittu huolellisesti [Q25_7] Mielipide: Useimpiin ihmisiin voi luottaa [Q26_1] Mielipide: Voi olla hyvä johtaja ilman, että tietää tarkkaa vastausta niihin kysymyksiin, joita alaisilla saattaa työhönsä liittyen olla [Q26_2] Mielipide: Sellaista organisaatiota, jossa tietyillä alaisilla on kaksi esimiestä, tulisi välttää kaikin keinoin [Q26_3] Mielipide: Työntekijöiden välinen kilpailu tuottaa yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä [Q26_4] 47 Mielipide: Organisaation sääntöjä ei pidä rikkoa - ei vaikka työntekijä uskoisi sen olevan organisaation parhaaksi [Q26_5] Mielipide: Ihmisten epäonnistuminen elämässään on useimmiten heidän omaa syytään [Q26_6] 48 Uskooko, että kunnanjohtajan työ on nykyään houkuttelevampaa kuin se oli kymmenen vuotta sitten? [Q27] Ristiriidat kunnan suurten puolueiden välillä [Q28] Kuka on johtava poliitikko kunnassa? [Q29_1] Muu johtava poliitikko (Avokysymys) [Q29_2] Kuinka monta vuotta on nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja yhtäjaksoisesti hoitanut puheenjohtajuutta? [Q30_1] Onko kunnanhallituksen puheenjohtaja tällä hetkellä kunnanvaltuuston jäsen? [Q30_2] Nykyisen kunnanhallituksen puheenjohtajan mahdollisuus tulla valituksi uudelleen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi seuraavien kunnallisvaalien jälkeen [Q31] Kunnanhallituksen puheenjohtajan asema hänen omassa puolueryhmässään [Q32] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja osallistuu aktiivisesti juoksevien hallintotehtävien hoitoon [Q33_1]

147 3.1. Muuttujat esiintymisjärjestyksessä Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja on visionääri, joka jatkuvasti toimii uusien projektien ja toimintaohjelmien aloitteentekijänä [Q33_2] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on erinomaiset suhteet asukkaisiin ja tietää mikä heitä kiinnostaa [Q33_3] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja on lähinnä poliitikko, joka on keskittynyt enemmän politiikan luomiseen kuin hallintoon [Q33_4] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja luo politiikkaa vain reagoimalla uusiin ongelmiin [Q33_5] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja korostaa puolueohjelman tärkeyttä ja puoluetovereidensa etuja [Q33_6] Tehtävän merkityksellisyys: Seurata asukkaiden näkemyksiä [Q34_1] Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan edustaminen [Q34_2] Tehtävän merkityksellisyys: Vakauden luominen hallintoon [Q34_3] Tehtävän merkityksellisyys: Tarkkojen ja yksiselitteisten tavoitteiden asettaminen [Q34_4] 57 Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan päätösten ja toiminnan julkinen puolustaminen [Q34_5] 58 Tehtävän merkityksellisyys: Oman vaaliohjelman toimeenpano [Q34_6] Tehtävän merkityksellisyys: Olla niiden paikallisten ryhmien tai henkilöiden puhemies, joiden asioita on kunnassa valmisteltavina [Q34_7] Tehtävän merkityksellisyys: Toimintaperiaatteista päättäminen [Q34_8] Tehtävän merkityksellisyys: Oman puolueensa puhemiehenä oleminen [Q34_9] Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan pitkän tähtäyksen kehityksen hahmottaminen [Q34_10] 60 Tehtävän merkityksellisyys: Hallinnon sääntöjen ja rutiinien muotoileminen [Q34_11] Tehtävän merkityksellisyys: Päätösten tekeminen määrätyissä kysymyksissä [Q34_12] Tehtävän merkityksellisyys: Lehdistösuhteiden hoitaminen [Q34_13] Tehtävän merkityksellisyys: Valtiolta saatavien resurssien hankinta ja jako [Q34_14] Suhteet poliitikkoihin: Poliitikkojen tulee päättää ainoastaan tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä eikä rutiiniasioista [Q35_1] Suhteet poliitikkoihin: Tietyt yhteiskuntaryhmät ovat niin heikkoja, että hallinnon velvollisuutena on toimia niiden puhemiehenä [Q35_2] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon viranhaltijoiden täytyisi tuntea poliitikkojen tavoitteet ja esittää ainoastaan sellaisia ehdotuksia, jotka ovat sopusoinnussa niiden kanssa [Q35_3] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnolla täytyy olla keskeinen asema kunnan toiminnan sopeuttamisessa yhteiskunnan muutoksiin [Q35_4] Suhteet poliitikkoihin: On eduksi, jos kunnanjohtajalla on sama poliittinen kanta kuin kunnanvaltuuston enemmistöllä [Q35_5] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon ei pidä muuttaa periaatteellisia kantoja ilman poliittisen joh- 141

148 3. Hakemistot don myötävaikutusta [Q35_6] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon pitää olla poliittisesti riippumaton ja tehdä esityksensä ainoastaan asiantuntemukseen perustuen [Q35_7] Suhteet poliitikkoihin: Kunnanjohtajan on pääasiallisesti oltava vastuussa poliittiselle johdolle ja vasta toissijaisesti kuntalaisille [Q35_8] Kielteinen vaikutus työhön: Kunnan taloudelliset ongelmat [Q36_1] Kielteinen vaikutus työhön: Selkeiden poliittisten tavoitteiden puute [Q36_2] Kielteinen vaikutus työhön: Valtion taholta tulleet uudet säädökset [Q36_3] Kielteinen vaikutus työhön: Kuntalaisten vaatimukset paremmista palveluista [Q36_4] Kielteinen vaikutus työhön: Väestölliset muutokset [Q36_5] Kielteinen vaikutus työhön: Puolueiden väliset ristiriitaisuudet [Q36_6] Kielteinen vaikutus työhön: Työttömyys ja sosiaaliset ongelmat [Q36_7] Kielteinen vaikutus työhön: Keskus- ja aluehallinnon viranomaisten valvonta kunnan talousasioissa [Q36_8] Kielteinen vaikutus työhön: Eri hallintokuntien tai niiden johtajien väliset ristiriitaisuudet [Q36_9] 72 Kielteinen vaikutus työhön: Paikallisten eturyhmien, yritysten ja vastaavien painostus [Q36_10] 73 Kielteinen vaikutus työhön: Poliitikkojen ja hallinnon välisen työjaon epäselvyys [Q36_11] 73 Kielteinen vaikutus työhön: Valtion määrärahojen väheneminen [Q36_12] Onko kunta viimeisenä vuosikymmenenä yksityistänyt tai kilpailuttanut toimintojaan? [Q37_1] 74 Minkälaista merkitystä yksityistämisellä/kilpailuttamisella on kunnan henkilöstön vähentämisen kannalta? [Q37_2] Onko kunnan organisaatio muuttunut enemmän vai vähemmän keskitetyksi viime vuosikymmenen aikana? [Q38] Muutos delegoinnissa poliitikoilta viranhaltijoille viimeisen kymmenen vuoden aikana [Q39] 76 Valtion ja kunnan välinen suhde verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen [Q40] 76 Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Käyttäjien osallistuminen [Q41_1] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Kuntalaisten osallistuminen [Q41_2] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Tehokkuus palvelutuotannossa [Q41_3] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Vähemmistöjen etujen puolustaminen [Q41_4] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Päätöksenteon nopeus 142

149 3.1. Muuttujat esiintymisjärjestyksessä [Q41_5] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Palveluiden tasavertainen saatavuus [Q41_6] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Muodollisten sääntöjen noudattaminen [Q41_7] Samaa vai eri mieltä: Kuntasektorin muutoksen ja sopeutumisen tarvetta on vahvasti liioiteltu julkisessa keskustelussa [Q42_1] Samaa vai eri mieltä: Julkinen sektori on kasvanut aivan liian suureksi yksityiseen sektoriin verrattuna [Q42_2] Samaa vai eri mieltä: Yleensä yksityinen sektori on julkista sektoria tehokkaampi [Q42_3].81 Samaa vai eri mieltä: Kunnallisten palvelujen yksityistämisellä tai kilpailuttamisella saavutettava hyöty on hyvin vähäistä [Q42_4] Samaa vai eri mieltä: Pienet kunnat ovat aivan liian tehottomia ja ne tulisi yhdistää isompiin kokonaisuuksiin [Q42_5] Samaa vai eri mieltä: Koska palveluissa suurtuotannon edut ovat usein haittoja, suurkunnat tulisi jakaa pienempiin kokonaisuuksiin [Q42_6] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? [Q43_1] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnan elinkeinoelämä? [Q43_2] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat? [Q43_3] 84 Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Poliittiset puolueet? [Q43_4] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Toimialajohtajat? [Q43_5] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Tiedotusvälineet? [Q43_6] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä? [Q43_7] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanjohtaja? [Q43_8] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Paikalliset ay-johtajat? [Q43_9] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Valtiovalta? [Q43_10] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Käyttäjät/asiakkaat? [Q43_11] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset? [Q43_12] 89 Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Yksikköjohtajat (esim. rehtorit)? [Q43_13] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? [Q44_1] 90 Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnan elinkeinoelämä? [Q44_2] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat? [Q44_3] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Poliittiset puolueet? [Q44_4] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Toimialajohtajat? [Q44_5]

150 3. Hakemistot Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Tiedotusvälineet? [Q44_6] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä? [Q44_7] 93 Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanjohtaja? [Q44_8] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Paikalliset ay-johtajat? [Q44_9] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Valtiovalta? [Q44_10] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Käyttäjät/asiakkaat? [Q44_11] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset? [Q44_12] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Yksikköjohtajat (esim. rehtorit)? [Q44_13] 96 Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? [Q45_1] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Poliittisen opposition johtajat? [Q45_2] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan muut poliitikot? [Q45_3] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan talousjohtaja? [Q45_4] 98 Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan eri toimialajohtajat? [Q45_5] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan muut työntekijät? [Q45_6] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kuntalaiset? [Q45_7] 100 Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Toimittajat? [Q45_8]. 100 Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muiden kuntien kunnanjohtajat? [Q45_9] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Maakunnan liiton virkamiehet? [Q45_10] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kuntayhtymien virkamiehet? [Q45_10A] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Valtion keskushallinnon virkamiehet? [Q45_11] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Lääninhallituksen virkamiehet? [Q45_12] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Suomen kuntaliiton virkamiehet? [Q45_13] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa? [Q45_14]

151 3.1. Muuttujat esiintymisjärjestyksessä Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muista asioista vastaavat ay-edustajat? [Q45_15] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan elinkeinoelämä? [Q45_16] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat)? [Q45_17] Suhteiden tärkeys: Kunnanhallituksen puheenjohtaja [Q46_1] Suhteiden tärkeys: Poliittisen opposition johtajat [Q46_2] Suhteiden tärkeys: Kunnan muut poliitikot [Q46_3] Suhteiden tärkeys: Kunnan talousjohtaja [Q46_4] Suhteiden tärkeys: Kunnan eri toimialajohtajat [Q46_5] Suhteiden tärkeys: Kunnan muut työntekijät [Q46_6] Suhteiden tärkeys: Kuntalaiset [Q46_7] Suhteiden tärkeys: Toimittajat [Q46_8] Suhteiden tärkeys: Muiden kuntien kunnanjohtajat [Q46_9] Suhteiden tärkeys: Maakunnan liiton virkamiehet [Q46_10] Suhteiden tärkeys: Kuntayhtymien virkamiehet [Q46_10A] Suhteiden tärkeys: Valtion keskushallinnon virkamiehet [Q46_11] Suhteiden tärkeys: Lääninhallituksen virkamiehet [Q46_12] Suhteiden tärkeys: Suomen kuntaliiton virkamiehet [Q46_13] Suhteiden tärkeys: Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa [Q46_14] 113 Suhteiden tärkeys: Muista asioista vastaavat ay-edustajat [Q46_15] Suhteiden tärkeys: Kunnan elinkeinoelämä [Q46_16] Suhteiden tärkeys: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) [Q46_17] Oma suhde: Kunnanhallituksen puheenjohtaja [Q47_1] Oma suhde: Poliittisen opposition johtajat [Q47_2] Oma suhde: Kunnan muut poliitikot [Q47_3] Oma suhde: Kunnan talousjohtaja [Q47_4] Oma suhde: Kunnan eri toimialajohtajat [Q47_5] Oma suhde: Kunnan muut työntekijät [Q47_6] Oma suhde: Kuntalaiset [Q47_7] Oma suhde: Toimittajat [Q47_8] Oma suhde: Muiden kuntien kunnanjohtajat [Q47_9] Oma suhde: Maakunnan liiton virkamiehet [Q47_10]

152 3. Hakemistot Oma suhde: Kuntayhtymien virkamiehet [Q47_10A] Oma suhde: Valtion keskushallinnon virkamiehet [Q47_11] Oma suhde: Lääninhallituksen virkamiehet [Q47_12] Oma suhde: Suomen kuntaliiton virkamiehet [Q47_13] Oma suhde: Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa [Q47_14] Oma suhde: Muista asioista vastaavat ay-edustajat [Q47_15] Oma suhde: Kunnan elinkeinoelämä [Q47_16] Oma suhde: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) [Q47_17] Kunta, johon omaa kuntaa ensisijaisesti verrataan tehtäessä suunnitelmia ja päätöksiä (1) (Avokysymys) [Q48_1] Kunta, johon omaa kuntaa ensisijaisesti verrataan tehtäessä suunnitelmia ja päätöksiä (2) (Avokysymys) [Q48_2] Kunta, johon omaa kuntaa ensisijaisesti verrataan tehtäessä suunnitelmia ja päätöksiä (3) (Avokysymys) [Q48_3] Kuuluuko Suomen Kuntajohtajat ry:hyn? [Q49] Onko ollut tai onko parhaillaan jäsenenä Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa? [Q50_1] Työn tarkoitus Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa (1) [Q50_2] 126 Työn tarkoitus Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa (2) (Avokysymys) [Q50_3] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Jäsentensä informoiminen ajankohtaisista kehityssuunnista ja tärkeistä kansallisista aloitteista? [Q51_1] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa kunnalliseen agendaan? [Q51_2] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Jäsenten ammatillinen kouluttaminen? [Q51_3] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa kansallisten lakien toimeenpanoon ja hallinnolliseen sopeuttamiseen? [Q51_4] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa lakeja säädettäessä toimimalla komiteoissa tai muissa vastaavissa elimissä? [Q51_5] 129 Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Kommentoida lakiehdotuksia suoraan eduskunnalle, ministereille, ministeriöille ja hallituselimille? [Q51_6] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Puolustaa jäsenten etuja tiedotusvälineissä? [Q51_7] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vah- 146

153 3.1. Muuttujat esiintymisjärjestyksessä vistaa jäsenten välisiä ammatillisia verkostoja? [Q51_8] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Edistää jäsenten välisiä sosiaalisia suhteita? [Q51_9] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Hoitaa ammattiyhdistystehtäviä, kuten neuvottelut palkka- ja työsuhteista? [Q51_10] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Pitää yhteyttä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tutkimusta ja koulutusta koskevissa kysymyksissä? [Q51_11] Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Henkilökohtainen mielenrauha ja tasapaino? [Q52_1] 134 Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Säästäväisyys? [Q52_2] Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Itsepäisyys (peräänantamattomuus)? [Q52_3] 135 Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Perinteiden kunnioitus? [Q52_4]

154 3. Hakemistot 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Ammattiyhdistykseen kuuluminen (1) (Avokysymys) Ammattiyhdistykseen kuuluminen (2) (Avokysymys) Asuuko työkunnassa? Edellinen työ Ensimmäinen työpaikka Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Ihannetyö: Etenemismahdollisuudet korkeampiin virkoihin Ihannetyö: Hyvät fyysiset työolosuhteet Ihannetyö: Hyvät työsuhteet lähimpiin esimiehiin Ihannetyö: Lähimmät esimiehet kysyvät mielipidettäsi ennen omaa päätöstään Ihannetyö: Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen Ihannetyö: Palkka ja palkkaedut Ihannetyö: Riittävästi aikaa perhe- tai yksityiselämälle Ihannetyö: Selkeät työtehtävät Ihannetyö: Turvattu työsuhde Ihannetyö: Työhön sisältyy vaihtelua ja jännitystä Ihannetyö: Työskentely lähellä poliitikkoja Ihannetyö: Työskentely yhteistyökykyisten ihmisten kanssa Isän ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (1) (Avokysymys) Isän ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (2) Kielteinen vaikutus työhön: Eri hallintokuntien tai niiden johtajien väliset ristiriitaisuudet..72 Kielteinen vaikutus työhön: Keskus- ja aluehallinnon viranomaisten valvonta kunnan talousasioissa Kielteinen vaikutus työhön: Kunnan taloudelliset ongelmat Kielteinen vaikutus työhön: Kuntalaisten vaatimukset paremmista palveluista Kielteinen vaikutus työhön: Paikallisten eturyhmien, yritysten ja vastaavien painostus Kielteinen vaikutus työhön: Poliitikkojen ja hallinnon välisen työjaon epäselvyys Kielteinen vaikutus työhön: Puolueiden väliset ristiriitaisuudet Kielteinen vaikutus työhön: Selkeiden poliittisten tavoitteiden puute Kielteinen vaikutus työhön: Työttömyys ja sosiaaliset ongelmat Kielteinen vaikutus työhön: Valtion määrärahojen väheneminen

155 3.2. Muuttujat aakkosjärjestyksessä Kielteinen vaikutus työhön: Valtion taholta tulleet uudet säädökset Kielteinen vaikutus työhön: Väestölliset muutokset Koulutus Kuinka monta vuotta on nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja yhtäjaksoisesti hoitanut puheenjohtajuutta? Kuinka monta vuotta on ollut nykyisessä työssä? Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnan elinkeinoelämä? Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanjohtaja? Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä?. 93 Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset? 95 Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Käyttäjät/asiakkaat? Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat? Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Paikalliset ay-johtajat? Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Poliittiset puolueet? Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Tiedotusvälineet? Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Toimialajohtajat? Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Valtiovalta? Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Yksikköjohtajat (esim. rehtorit)? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnan elinkeinoelämä? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanjohtaja? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Käyttäjät/asiakkaat? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Paikalliset ay-johtajat? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Poliittiset puolueet? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Tiedotusvälineet? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Toimialajohtajat? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Valtiovalta? Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Yksikköjohtajat (esim. rehtorit)? Kuinka usein alaiset pelkäävät ilmaista itsensä ja esimiestensä välisiä mielipide-eroja?

156 3. Hakemistot Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan elinkeinoelämä? 105 Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan eri toimialajohtajat? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan muut poliitikot? 98 Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan muut työntekijät? 99 Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan talousjohtaja?. 98 Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kuntalaiset? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kuntayhtymien virkamiehet? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Lääninhallituksen virkamiehet? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Maakunnan liiton virkamiehet? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muiden kuntien kunnanjohtajat? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muista asioista vastaavat ay-edustajat? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat)? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Poliittisen opposition johtajat? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Suomen kuntaliiton virkamiehet? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Toimittajat? Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Valtion keskushallinnon virkamiehet? Kuinka usein tuntee itsensä hermostuneeksi tai väsyneeksi työssään? Kuka on johtava poliitikko kunnassa? Kunnanhallituksen puheenjohtajan asema hänen omassa puolueryhmässään Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja korostaa puolueohjelman tärkeyttä ja puoluetovereidensa etuja Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja luo politiikkaa vain reagoimalla uusiin ongelmiin

157 3.2. Muuttujat aakkosjärjestyksessä Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja on lähinnä poliitikko, joka on keskittynyt enemmän politiikan luomiseen kuin hallintoon Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja on visionääri, joka jatkuvasti toimii uusien projektien ja toimintaohjelmien aloitteentekijänä Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja osallistuu aktiivisesti juoksevien hallintotehtävien hoitoon Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on erinomaiset suhteet asukkaisiin ja tietää mikä heitä kiinnostaa Kunta, johon omaa kuntaa ensisijaisesti verrataan tehtäessä suunnitelmia ja päätöksiä (1) (Avokysymys) Kunta, johon omaa kuntaa ensisijaisesti verrataan tehtäessä suunnitelmia ja päätöksiä (2) (Avokysymys) Kunta, johon omaa kuntaa ensisijaisesti verrataan tehtäessä suunnitelmia ja päätöksiä (3) (Avokysymys) Kuuluuko / onko joskus kuulunut poliittiseen puolueeseen? Kuuluuko Suomen Kuntajohtajat ry:hyn? Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Alaa koskevat lehdet ja julkaisut Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Konsulteilta saadut vaikutteet Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Kunnallishallinnon muiden johtajien antamat vaikutteet Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Kursseilta, seminaareista jne. saadut vaikutteet Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Muiden kuntien johtajien antamat vaikutteet Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Oma koulutus/koulutustausta Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Suomen Kuntajohtajat ry:n kokoukset ja toiminta Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Toiminta muissa ammattijärjestöissä Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yhteydet Suomen Kuntaliittoon Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yksityisen sektorin johtajilta saadut vaikutteet Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yleinen management-kirjallisuus Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yliopistojen/korkeakoulujen ajankohtainen tutkimus ja koulutus

158 3. Hakemistot Maakunta (Tilastokeskuksen 2008 luokituksen perusteella) Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Ammattiyhdistysten tuen varmistaminen. 43 Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Huolellinen valmistelu pienessä johtoryhmässä Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Kunnanjohtajan mahdollisuus pysäyttää muutosehdotukset, joita ei ole harkittu huolellisesti Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Laaja yhteisymmärrys poliitikkojen kesken 45 Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Mieluummin asteittaiset muutokset kuin laaja uudistus Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Nopea uudelleenorganisointi Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Työntekijöiden laaja osallistuminen Mielipide: Ihmisten epäonnistuminen elämässään on useimmiten heidän omaa syytään Mielipide: Organisaation sääntöjä ei pidä rikkoa - ei vaikka työntekijä uskoisi sen olevan organisaation parhaaksi Mielipide: Sellaista organisaatiota, jossa tietyillä alaisilla on kaksi esimiestä, tulisi välttää kaikin keinoin Mielipide: Työntekijöiden välinen kilpailu tuottaa yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä Mielipide: Useimpiin ihmisiin voi luottaa Mielipide: Voi olla hyvä johtaja ilman, että tietää tarkkaa vastausta niihin kysymyksiin, joita alaisilla saattaa työhönsä liittyen olla Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Alaisten päivittäisten työtehtävien hoidon johtaminen? 26 Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Alueellinen suunnittelu muiden kunnanjohtajien kanssa? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Henkilöstön näkökannoista perillä oleminen? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Ideoiden ja visioiden luominen? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Ihmisten välisten ongelmien ja ristiriitojen ratkominen? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kannustaminen sektorien väliseen yhteistyöhön?. 25 Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kunnan talouden turvaaminen? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kuntalaisten näkökannoista perillä oleminen? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Oikeudellisten, taloudellisten ja muunlaisten teknisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Poliitikkojen ja virkamiesten välisten suhteiden kehittäminen? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Poliittisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle?

159 3.2. Muuttujat aakkosjärjestyksessä Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Päätöksentekoprosessiin vaikuttaminen, jotta tehdyt ratkaisut olisivat järkeviä ja tehokkaita? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Resurssien hankkiminen ulkopuolisista lähteistä esim. valtiolta, aluehallinnolta, rahastoilta, yksityisiltä sijoittajilta, yrityksiltä? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Resurssien tehokkaan käytön varmistaminen? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Sääntöjen noudattamisen varmistaminen? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Taloudellisista asioista huolehtiminen, tilintarkastus ja budjetin valvonta? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Uusien projektien kehittäminen ja tukeminen? Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Uusien rutiinien sekä työtapojen kehittäminen ja toimeenpaneminen? Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Henkilökohtainen mielenrauha ja tasapaino? 134 Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Itsepäisyys (peräänantamattomuus)? Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Perinteiden kunnioitus? Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Säästäväisyys? Minkä puolueen jäsen oli aiemmin? Minkä puolueen jäsen on tällä hetkellä? Minkälaista merkitystä yksityistämisellä/kilpailuttamisella on kunnan henkilöstön vähentämisen kannalta? Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Edistää jäsenten välisiä sosiaalisia suhteita? Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Hoitaa ammattiyhdistystehtäviä, kuten neuvottelut palkka- ja työsuhteista? Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Jäsenten ammatillinen kouluttaminen? Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Jäsentensä informoiminen ajankohtaisista kehityssuunnista ja tärkeistä kansallisista aloitteista?.127 Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Kommentoida lakiehdotuksia suoraan eduskunnalle, ministereille, ministeriöille ja hallituselimille? 130 Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Pitää yhteyttä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tutkimusta ja koulutusta koskevissa kysymyksissä? Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Puolustaa jäsenten etuja tiedotusvälineissä? Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vahvistaa jäsenten välisiä ammatillisia verkostoja? Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa kansallisten lakien toimeenpanoon ja hallinnolliseen sopeuttamiseen?

160 3. Hakemistot Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa kunnalliseen agendaan? Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa lakeja säädettäessä toimimalla komiteoissa tai muissa vastaavissa elimissä? Monenko vuoden koulutus Monessako paikallisessa järjestössä tai yhdistyksessä on jäsenenä? Muu johtava poliitikko (Avokysymys) Muutos delegoinnissa poliitikoilta viranhaltijoille viimeisen kymmenen vuoden aikana Nykyisen kunnanhallituksen puheenjohtajan mahdollisuus tulla valituksi uudelleen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi seuraavien kunnallisvaalien jälkeen Oma suhde: Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa Oma suhde: Kunnan elinkeinoelämä Oma suhde: Kunnan eri toimialajohtajat Oma suhde: Kunnan muut poliitikot Oma suhde: Kunnan muut työntekijät Oma suhde: Kunnan talousjohtaja Oma suhde: Kunnanhallituksen puheenjohtaja Oma suhde: Kuntalaiset Oma suhde: Kuntayhtymien virkamiehet Oma suhde: Lääninhallituksen virkamiehet Oma suhde: Maakunnan liiton virkamiehet Oma suhde: Muiden kuntien kunnanjohtajat Oma suhde: Muista asioista vastaavat ay-edustajat Oma suhde: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) Oma suhde: Poliittisen opposition johtajat Oma suhde: Suomen kuntaliiton virkamiehet Oma suhde: Toimittajat Oma suhde: Valtion keskushallinnon virkamiehet Onko kunnan organisaatio muuttunut enemmän vai vähemmän keskitetyksi viime vuosikymmenen aikana? Onko kunnanhallituksen puheenjohtaja tällä hetkellä kunnanvaltuuston jäsen? Onko kunta viimeisenä vuosikymmenenä yksityistänyt tai kilpailuttanut toimintojaan? Onko ollut tai onko parhaillaan jäsenenä Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa? Opiskelupaikkakunta

161 3.2. Muuttujat aakkosjärjestyksessä Pitääkö nykyistä virkaa uran pääteasemana? Ristiriidat kunnan suurten puolueiden välillä Samaa vai eri mieltä: Julkinen sektori on kasvanut aivan liian suureksi yksityiseen sektoriin verrattuna Samaa vai eri mieltä: Koska palveluissa suurtuotannon edut ovat usein haittoja, suurkunnat tulisi jakaa pienempiin kokonaisuuksiin Samaa vai eri mieltä: Kunnallisten palvelujen yksityistämisellä tai kilpailuttamisella saavutettava hyöty on hyvin vähäistä Samaa vai eri mieltä: Kuntasektorin muutoksen ja sopeutumisen tarvetta on vahvasti liioiteltu julkisessa keskustelussa Samaa vai eri mieltä: Pienet kunnat ovat aivan liian tehottomia ja ne tulisi yhdistää isompiin kokonaisuuksiin Samaa vai eri mieltä: Yleensä yksityinen sektori on julkista sektoria tehokkaampi Suhteet poliitikkoihin: Hallinnolla täytyy olla keskeinen asema kunnan toiminnan sopeuttamisessa yhteiskunnan muutoksiin Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon ei pidä muuttaa periaatteellisia kantoja ilman poliittisen johdon myötävaikutusta Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon pitää olla poliittisesti riippumaton ja tehdä esityksensä ainoastaan asiantuntemukseen perustuen Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon viranhaltijoiden täytyisi tuntea poliitikkojen tavoitteet ja esittää ainoastaan sellaisia ehdotuksia, jotka ovat sopusoinnussa niiden kanssa Suhteet poliitikkoihin: Kunnanjohtajan on pääasiallisesti oltava vastuussa poliittiselle johdolle ja vasta toissijaisesti kuntalaisille Suhteet poliitikkoihin: On eduksi, jos kunnanjohtajalla on sama poliittinen kanta kuin kunnanvaltuuston enemmistöllä Suhteet poliitikkoihin: Poliitikkojen tulee päättää ainoastaan tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä eikä rutiiniasioista Suhteet poliitikkoihin: Tietyt yhteiskuntaryhmät ovat niin heikkoja, että hallinnon velvollisuutena on toimia niiden puhemiehenä Suhteiden tärkeys: Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa Suhteiden tärkeys: Kunnan elinkeinoelämä Suhteiden tärkeys: Kunnan eri toimialajohtajat Suhteiden tärkeys: Kunnan muut poliitikot Suhteiden tärkeys: Kunnan muut työntekijät Suhteiden tärkeys: Kunnan talousjohtaja Suhteiden tärkeys: Kunnanhallituksen puheenjohtaja Suhteiden tärkeys: Kuntalaiset Suhteiden tärkeys: Kuntayhtymien virkamiehet

162 3. Hakemistot Suhteiden tärkeys: Lääninhallituksen virkamiehet Suhteiden tärkeys: Maakunnan liiton virkamiehet Suhteiden tärkeys: Muiden kuntien kunnanjohtajat Suhteiden tärkeys: Muista asioista vastaavat ay-edustajat Suhteiden tärkeys: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) Suhteiden tärkeys: Poliittisen opposition johtajat Suhteiden tärkeys: Suomen kuntaliiton virkamiehet Suhteiden tärkeys: Toimittajat Suhteiden tärkeys: Valtion keskushallinnon virkamiehet Sukupuoli Syntymävuosi Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Kuntalaisten osallistuminen Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Käyttäjien osallistuminen Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Muodollisten sääntöjen noudattaminen Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Palveluiden tasavertainen saatavuus Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Päätöksenteon nopeus 79 Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Tehokkuus palvelutuotannossa Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Vähemmistöjen etujen puolustaminen Tehtävän merkityksellisyys: Hallinnon sääntöjen ja rutiinien muotoileminen Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan edustaminen Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan pitkän tähtäyksen kehityksen hahmottaminen Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan päätösten ja toiminnan julkinen puolustaminen Tehtävän merkityksellisyys: Lehdistösuhteiden hoitaminen Tehtävän merkityksellisyys: Olla niiden paikallisten ryhmien tai henkilöiden puhemies, joiden asioita on kunnassa valmisteltavina Tehtävän merkityksellisyys: Oman puolueensa puhemiehenä oleminen Tehtävän merkityksellisyys: Oman vaaliohjelman toimeenpano Tehtävän merkityksellisyys: Päätösten tekeminen määrätyissä kysymyksissä Tehtävän merkityksellisyys: Seurata asukkaiden näkemyksiä

163 3.2. Muuttujat aakkosjärjestyksessä Tehtävän merkityksellisyys: Tarkkojen ja yksiselitteisten tavoitteiden asettaminen Tehtävän merkityksellisyys: Toimintaperiaatteista päättäminen Tehtävän merkityksellisyys: Vakauden luominen hallintoon Tehtävän merkityksellisyys: Valtiolta saatavien resurssien hankinta ja jako Tietääkö mahdollisesti syyn siihen, miksi edeltäjä jätti viran? Tilastollinen kuntaryhmitys (Tilastokeskuksen 2008 luokituksen perusteella) Tyypillisen työviikon tuntimäärä Työn tarkoitus Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa (1) Työn tarkoitus Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa (2) (Avokysymys) Työvuosien määrä edellisessä työpaikassa Uskooko, että kunnanjohtajan työ on nykyään houkuttelevampaa kuin se oli kymmenen vuotta sitten? Valtion ja kunnan välinen suhde verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen Viettikö osan lapsuudesta nykyisessä työkunnassa tai sen läheisyydessä? Äidin ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (1) (Avokysymys) Äidin ammatti kun vastaaja oli 15-vuotias (2)

164 3. Hakemistot 3.3 Muuttujaryhmät Muuttujaryhmä Mikä oli edellinen työpaikkanne ennen nykyistä? Ilmoittakaa: [Q7_4] Työvuosien määrä edellisessä työpaikassa Muuttujaryhmä Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys seuraavilla seikoilla silloin olisi? [Q20_1] Ihannetyö: Riittävästi aikaa perhe- tai yksityiselämälle [Q20_2] Ihannetyö: Hyvät fyysiset työolosuhteet [Q20_3] Ihannetyö: Hyvät työsuhteet lähimpiin esimiehiin [Q20_4] Ihannetyö: Turvattu työsuhde [Q20_5] Ihannetyö: Työskentely yhteistyökykyisten ihmisten kanssa [Q20_6] Ihannetyö: Lähimmät esimiehet kysyvät mielipidettäsi ennen omaa päätöstään [Q20_7] Ihannetyö: Etenemismahdollisuudet korkeampiin virkoihin [Q20_8] Ihannetyö: Työhön sisältyy vaihtelua ja jännitystä [Q20_9] Ihannetyö: Työskentely lähellä poliitikkoja [Q20_10] Ihannetyö: Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen [Q20_11] Ihannetyö: Palkka ja palkkaedut [Q20_12] Ihannetyö: Selkeät työtehtävät Muuttujaryhmä Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssä alla oleville seikoille. [Q23_1] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Ihmisten välisten ongelmien ja ristiriitojen ratkominen? [Q23_2] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kannustaminen sektorien väliseen yhteistyöhön? [Q23_3] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Ideoiden ja visioiden luominen? [Q23_4] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Alaisten päivittäisten työtehtävien hoidon johtaminen? [Q23_5] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Uusien projektien kehittäminen ja tukeminen? [Q23_6] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Henkilöstön näkökannoista perillä oleminen? 158

165 3.3. Muuttujaryhmät 28 [Q23_7] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Uusien rutiinien sekä työtapojen kehittäminen ja toimeenpaneminen? [Q23_8] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Taloudellisista asioista huolehtiminen, tilintarkastus ja budjetin valvonta? [Q23_9] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Sääntöjen noudattamisen varmistaminen? 29 [Q23_10] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Oikeudellisten, taloudellisten ja muunlaisten teknisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle? [Q23_11] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Poliittisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle? [Q23_12] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kuntalaisten näkökannoista perillä oleminen? [Q23_13] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Poliitikkojen ja virkamiesten välisten suhteiden kehittäminen? [Q23_14] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Päätöksentekoprosessiin vaikuttaminen, jotta tehdyt ratkaisut olisivat järkeviä ja tehokkaita? [Q23_15] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Resurssien hankkiminen ulkopuolisista lähteistä esim. valtiolta, aluehallinnolta, rahastoilta, yksityisiltä sijoittajilta, yrityksiltä? [Q23_16] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Resurssien tehokkaan käytön varmistaminen? [Q23_17] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Alueellinen suunnittelu muiden kunnanjohtajien kanssa? [Q23_18] Millainen merkitys päivittäisessä työssä: Kunnan talouden turvaaminen? Muuttujaryhmä Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? [Q24_1] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Muiden kuntien johtajien antamat vaikutteet [Q24_2] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Oma koulutus/koulutustausta [Q24_3] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Konsulteilta saadut vaikutteet [Q24_4] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Kursseilta, seminaareista jne. saadut vaikutteet [Q24_5] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Alaa koskevat lehdet ja julkaisut [Q24_6] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yleinen management-kirjallisuus

166 3. Hakemistot [Q24_7] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yksityisen sektorin johtajilta saadut vaikutteet [Q24_8] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Suomen Kuntajohtajat ry:n kokoukset ja toiminta [Q24_9] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Toiminta muissa ammattijärjestöissä [Q24_10] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yhteydet Suomen Kuntaliittoon [Q24_11] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Kunnallishallinnon muiden johtajien antamat vaikutteet [Q24_12] Lähteen kokeminen arvokkaana, kun ajattelee omia mahdollisuuksia kehittyä johtajana: Yliopistojen/korkeakoulujen ajankohtainen tutkimus ja koulutus Muuttujaryhmä Organisaatiomuutosten johtaminen on yksi kunnanjohtajan työn ulottuvuuksista. Miten arvioitte alla olevia seikkoja organisatorisen muutosprosessin osina? [Q25_1] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Työntekijöiden laaja osallistuminen 42 [Q25_2] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Huolellinen valmistelu pienessä johtoryhmässä [Q25_3] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Nopea uudelleenorganisointi [Q25_4] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Ammattiyhdistysten tuen varmistaminen [Q25_5] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Mieluummin asteittaiset muutokset kuin laaja uudistus [Q25_6] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Laaja yhteisymmärrys poliitikkojen kesken [Q25_7] Merkitys organisatorisen muutosprosessin osana: Kunnanjohtajan mahdollisuus pysäyttää muutosehdotukset, joita ei ole harkittu huolellisesti Muuttujaryhmä Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? [Q26_1] Mielipide: Useimpiin ihmisiin voi luottaa [Q26_2] Mielipide: Voi olla hyvä johtaja ilman, että tietää tarkkaa vastausta niihin kysymyksiin, joita alaisilla saattaa työhönsä liittyen olla [Q26_3] Mielipide: Sellaista organisaatiota, jossa tietyillä alaisilla on kaksi esimiestä, tulisi välttää kaikin keinoin [Q26_4] Mielipide: Työntekijöiden välinen kilpailu tuottaa yleensä enemmän haittaa kuin hyö- 160

167 3.3. Muuttujaryhmät tyä [Q26_5] Mielipide: Organisaation sääntöjä ei pidä rikkoa - ei vaikka työntekijä uskoisi sen olevan organisaation parhaaksi [Q26_6] Mielipide: Ihmisten epäonnistuminen elämässään on useimmiten heidän omaa syytään 48 Muuttujaryhmä Arvioikaa, missä määrin seuraavat väittämät kuvaavat kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa. [Q33_1] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja osallistuu aktiivisesti juoksevien hallintotehtävien hoitoon [Q33_2] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja on visionääri, joka jatkuvasti toimii uusien projektien ja toimintaohjelmien aloitteentekijänä [Q33_3] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on erinomaiset suhteet asukkaisiin ja tietää mikä heitä kiinnostaa [Q33_4] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja on lähinnä poliitikko, joka on keskittynyt enemmän politiikan luomiseen kuin hallintoon [Q33_5] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja luo politiikkaa vain reagoimalla uusiin ongelmiin [Q33_6] Kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta: Kunnanhallituksen puheenjohtaja korostaa puolueohjelman tärkeyttä ja puoluetovereidensa etuja Muuttujaryhmä Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? [Q34_1] Tehtävän merkityksellisyys: Seurata asukkaiden näkemyksiä [Q34_2] Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan edustaminen [Q34_3] Tehtävän merkityksellisyys: Vakauden luominen hallintoon [Q34_4] Tehtävän merkityksellisyys: Tarkkojen ja yksiselitteisten tavoitteiden asettaminen. 57 [Q34_5] Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan päätösten ja toiminnan julkinen puolustaminen 58 [Q34_6] Tehtävän merkityksellisyys: Oman vaaliohjelman toimeenpano [Q34_7] Tehtävän merkityksellisyys: Olla niiden paikallisten ryhmien tai henkilöiden puhemies, joiden asioita on kunnassa valmisteltavina [Q34_8] Tehtävän merkityksellisyys: Toimintaperiaatteista päättäminen [Q34_9] Tehtävän merkityksellisyys: Oman puolueensa puhemiehenä oleminen

168 3. Hakemistot [Q34_10] Tehtävän merkityksellisyys: Kunnan pitkän tähtäyksen kehityksen hahmottaminen60 [Q34_11] Tehtävän merkityksellisyys: Hallinnon sääntöjen ja rutiinien muotoileminen [Q34_12] Tehtävän merkityksellisyys: Päätösten tekeminen määrätyissä kysymyksissä [Q34_13] Tehtävän merkityksellisyys: Lehdistösuhteiden hoitaminen [Q34_14] Tehtävän merkityksellisyys: Valtiolta saatavien resurssien hankinta ja jako Muuttujaryhmä Kunnanjohtajalla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hänen ja poliitikkojen väliset suhteet tulisi järjestää. Alla on joitakin tätä suhdetta eri tavoin koskevaa väitettä. Merkitkää oma kantanne näihin väitteisiin. [Q35_1] Suhteet poliitikkoihin: Poliitikkojen tulee päättää ainoastaan tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä eikä rutiiniasioista [Q35_2] Suhteet poliitikkoihin: Tietyt yhteiskuntaryhmät ovat niin heikkoja, että hallinnon velvollisuutena on toimia niiden puhemiehenä [Q35_3] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon viranhaltijoiden täytyisi tuntea poliitikkojen tavoitteet ja esittää ainoastaan sellaisia ehdotuksia, jotka ovat sopusoinnussa niiden kanssa [Q35_4] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnolla täytyy olla keskeinen asema kunnan toiminnan sopeuttamisessa yhteiskunnan muutoksiin [Q35_5] Suhteet poliitikkoihin: On eduksi, jos kunnanjohtajalla on sama poliittinen kanta kuin kunnanvaltuuston enemmistöllä [Q35_6] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon ei pidä muuttaa periaatteellisia kantoja ilman poliittisen johdon myötävaikutusta [Q35_7] Suhteet poliitikkoihin: Hallinnon pitää olla poliittisesti riippumaton ja tehdä esityksensä ainoastaan asiantuntemukseen perustuen [Q35_8] Suhteet poliitikkoihin: Kunnanjohtajan on pääasiallisesti oltava vastuussa poliittiselle johdolle ja vasta toissijaisesti kuntalaisille Muuttujaryhmä Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? [Q36_1] Kielteinen vaikutus työhön: Kunnan taloudelliset ongelmat [Q36_2] Kielteinen vaikutus työhön: Selkeiden poliittisten tavoitteiden puute [Q36_3] Kielteinen vaikutus työhön: Valtion taholta tulleet uudet säädökset [Q36_4] Kielteinen vaikutus työhön: Kuntalaisten vaatimukset paremmista palveluista [Q36_5] Kielteinen vaikutus työhön: Väestölliset muutokset [Q36_6] Kielteinen vaikutus työhön: Puolueiden väliset ristiriitaisuudet [Q36_7] Kielteinen vaikutus työhön: Työttömyys ja sosiaaliset ongelmat

169 3.3. Muuttujaryhmät [Q36_8] Kielteinen vaikutus työhön: Keskus- ja aluehallinnon viranomaisten valvonta kunnan talousasioissa [Q36_9] Kielteinen vaikutus työhön: Eri hallintokuntien tai niiden johtajien väliset ristiriitaisuudet [Q36_10] Kielteinen vaikutus työhön: Paikallisten eturyhmien, yritysten ja vastaavien painostus 73 [Q36_11] Kielteinen vaikutus työhön: Poliitikkojen ja hallinnon välisen työjaon epäselvyys 73 [Q36_12] Kielteinen vaikutus työhön: Valtion määrärahojen väheneminen Muuttujaryhmä Tehdessään priorisointeja, kunnan viranomaisten täytyy ottaa monta eri tavoitetta huomioon. Arvioikaa, onko tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtunut muutoksia viime vuosina. [Q41_1] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Käyttäjien osallistuminen [Q41_2] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Kuntalaisten osallistuminen [Q41_3] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Tehokkuus palvelutuotannossa [Q41_4] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Vähemmistöjen etujen puolustaminen [Q41_5] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Päätöksenteon nopeus [Q41_6] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Palveluiden tasavertainen saatavuus [Q41_7] Tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtuneet muutokset viime vuosina: Muodollisten sääntöjen noudattaminen Muuttujaryhmä Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väitteiden kanssa? [Q42_1] Samaa vai eri mieltä: Kuntasektorin muutoksen ja sopeutumisen tarvetta on vahvasti liioiteltu julkisessa keskustelussa [Q42_2] Samaa vai eri mieltä: Julkinen sektori on kasvanut aivan liian suureksi yksityiseen sektoriin verrattuna [Q42_3] Samaa vai eri mieltä: Yleensä yksityinen sektori on julkista sektoria tehokkaampi. 81 [Q42_4] Samaa vai eri mieltä: Kunnallisten palvelujen yksityistämisellä tai kilpailuttamisella saavutettava hyöty on hyvin vähäistä [Q42_5] Samaa vai eri mieltä: Pienet kunnat ovat aivan liian tehottomia ja ne tulisi yhdistää isompiin kokonaisuuksiin

170 3. Hakemistot [Q42_6] Samaa vai eri mieltä: Koska palveluissa suurtuotannon edut ovat usein haittoja, suurkunnat tulisi jakaa pienempiin kokonaisuuksiin Muuttujaryhmä Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. [Q43_1] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? [Q43_2] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnan elinkeinoelämä? [Q43_3] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat?84 [Q43_4] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Poliittiset puolueet? [Q43_5] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Toimialajohtajat? [Q43_6] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Tiedotusvälineet? [Q43_7] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä? [Q43_8] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnanjohtaja? [Q43_9] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Paikalliset ay-johtajat? [Q43_10] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Valtiovalta? [Q43_11] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Käyttäjät/asiakkaat? [Q43_12] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset? 89 [Q43_13] Kuinka suuri vaikutusvalta budjettiin: Yksikköjohtajat (esim. rehtorit)? Muuttujaryhmä Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KE- HITYKSEEN. [Q44_1] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? [Q44_2] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnan elinkeinoelämä? [Q44_3] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat? [Q44_4] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Poliittiset puolueet? [Q44_5] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Toimialajohtajat? [Q44_6] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Tiedotusvälineet? [Q44_7] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä? [Q44_8] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnanjohtaja? [Q44_9] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Paikalliset ay-johtajat?

171 3.3. Muuttujaryhmät [Q44_10] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Valtiovalta? [Q44_11] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Käyttäjät/asiakkaat? [Q44_12] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset? [Q44_13] Kuinka suuri vaikutus kunnan talouden kehitykseen: Yksikköjohtajat (esim. rehtorit)? 96 Muuttujaryhmä Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville. [Q45_1] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnanhallituksen puheenjohtaja? [Q45_2] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Poliittisen opposition johtajat? [Q45_3] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan muut poliitikot? [Q45_4] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan talousjohtaja? [Q45_5] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan eri toimialajohtajat? [Q45_6] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan muut työntekijät? [Q45_7] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kuntalaiset?. 100 [Q45_8] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Toimittajat?. 100 [Q45_9] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muiden kuntien kunnanjohtajat? [Q45_10] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Maakunnan liiton virkamiehet? [Q45_10A] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kuntayhtymien virkamiehet? [Q45_11] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Valtion keskushallinnon virkamiehet? [Q45_12] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Lääninhallituksen virkamiehet? [Q45_13] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Suomen kuntaliiton virkamiehet? [Q45_14] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Ay-edustajat palkkaja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa? [Q45_15] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muista asioista 165

172 3. Hakemistot vastaavat ay-edustajat? [Q45_16] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Kunnan elinkeinoelämä? [Q45_17] Kuinka usein kommunikoi seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat)? Muuttujaryhmä Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden [Q46_1] Suhteiden tärkeys: Kunnanhallituksen puheenjohtaja [Q46_2] Suhteiden tärkeys: Poliittisen opposition johtajat [Q46_3] Suhteiden tärkeys: Kunnan muut poliitikot [Q46_4] Suhteiden tärkeys: Kunnan talousjohtaja [Q46_5] Suhteiden tärkeys: Kunnan eri toimialajohtajat [Q46_6] Suhteiden tärkeys: Kunnan muut työntekijät [Q46_7] Suhteiden tärkeys: Kuntalaiset [Q46_8] Suhteiden tärkeys: Toimittajat [Q46_9] Suhteiden tärkeys: Muiden kuntien kunnanjohtajat [Q46_10] Suhteiden tärkeys: Maakunnan liiton virkamiehet [Q46_10A] Suhteiden tärkeys: Kuntayhtymien virkamiehet [Q46_11] Suhteiden tärkeys: Valtion keskushallinnon virkamiehet [Q46_12] Suhteiden tärkeys: Lääninhallituksen virkamiehet [Q46_13] Suhteiden tärkeys: Suomen kuntaliiton virkamiehet [Q46_14] Suhteiden tärkeys: Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa 113 [Q46_15] Suhteiden tärkeys: Muista asioista vastaavat ay-edustajat [Q46_16] Suhteiden tärkeys: Kunnan elinkeinoelämä [Q46_17] Suhteiden tärkeys: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) Muuttujaryhmä Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? [Q47_1] Oma suhde: Kunnanhallituksen puheenjohtaja [Q47_2] Oma suhde: Poliittisen opposition johtajat

173 3.3. Muuttujaryhmät [Q47_3] Oma suhde: Kunnan muut poliitikot [Q47_4] Oma suhde: Kunnan talousjohtaja [Q47_5] Oma suhde: Kunnan eri toimialajohtajat [Q47_6] Oma suhde: Kunnan muut työntekijät [Q47_7] Oma suhde: Kuntalaiset [Q47_8] Oma suhde: Toimittajat [Q47_9] Oma suhde: Muiden kuntien kunnanjohtajat [Q47_10] Oma suhde: Maakunnan liiton virkamiehet [Q47_10A] Oma suhde: Kuntayhtymien virkamiehet [Q47_11] Oma suhde: Valtion keskushallinnon virkamiehet [Q47_12] Oma suhde: Lääninhallituksen virkamiehet [Q47_13] Oma suhde: Suomen kuntaliiton virkamiehet [Q47_14] Oma suhde: Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa [Q47_15] Oma suhde: Muista asioista vastaavat ay-edustajat [Q47_16] Oma suhde: Kunnan elinkeinoelämä [Q47_17] Oma suhde: Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) Muuttujaryhmä Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. [Q49] Kuuluuko Suomen Kuntajohtajat ry:hyn? [Q50_1] Onko ollut tai onko parhaillaan jäsenenä Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa? [Q50_2] Työn tarkoitus Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa (1) 126 [Q50_3] Työn tarkoitus Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa (2) (Avokysymys) Muuttujaryhmä Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? 167

174 3. Hakemistot [Q51_1] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Jäsentensä informoiminen ajankohtaisista kehityssuunnista ja tärkeistä kansallisista aloitteista? [Q51_2] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa kunnalliseen agendaan? [Q51_3] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Jäsenten ammatillinen kouluttaminen? [Q51_4] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa kansallisten lakien toimeenpanoon ja hallinnolliseen sopeuttamiseen? [Q51_5] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vaikuttaa lakeja säädettäessä toimimalla komiteoissa tai muissa vastaavissa elimissä?129 [Q51_6] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Kommentoida lakiehdotuksia suoraan eduskunnalle, ministereille, ministeriöille ja hallituselimille? [Q51_7] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Puolustaa jäsenten etuja tiedotusvälineissä? [Q51_8] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Vahvistaa jäsenten välisiä ammatillisia verkostoja? [Q51_9] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Edistää jäsenten välisiä sosiaalisia suhteita? [Q51_10] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Hoitaa ammattiyhdistystehtäviä, kuten neuvottelut palkka- ja työsuhteista? [Q51_11] Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen: Pitää yhteyttä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tutkimusta ja koulutusta koskevissa kysymyksissä? Muuttujaryhmä Lopuksi, minkä merkityksen annatte yksityishenkilönä seuraaville henkilökohtaisille ominaisuuksille? [Q52_1] Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Henkilökohtainen mielenrauha ja tasapaino? [Q52_2] Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Säästäväisyys? [Q52_3] Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Itsepäisyys (peräänantamattomuus)? 135 [Q52_4] Minkä merkityksen antaa yksityishenkilönä: Perinteiden kunnioitus?

175 Liite A Kyselylomake suomeksi 169

176 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1185 Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: QUESTIONNAIRE This questionnaire is part of the following dataset, archived at the Finnish Social Science Data Archive: FSD1185 Finnish Municipal Manager Survey 1996 If this questionnaire is used or referred to in any publication, the source must be acknowledged by means of an appropriate bibliographic citation. More information:

177 Julkishallinnon laitos Åbo Akademi KYSELY KUNNANJOHTAJALLE The U D I T E Leadership Study Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996 Vertaileva tutkimus eurooppalaisista kunnanjohtajista Kevät1996 The U D IT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 z

178 20. Ajatelkaa itsenne kannalta ihanteellista työtä - ottamatta huomioon nykyistä. Jos valitsisitte ihanteellisen työn, mikä merkitys Seuraavilla seikoilla silloin olisi? Hyvin vähän tai ei lainkaan merkitystä Vähän Jonkin verran Paljon merkitystä merkitystä Merkitystä Erittäin paljon merkitystä 1. Riittävästi aikaa perhe- tai yksityiselämälle 2. Hyvät fyysiset työolosuhteet 3. Hyvät työsuhteet lähimpiin esimiehiin 4. Turvattu työsuhde 5. Työskentely yhteistyökykyisten ihmisten kanssa 6. Lähimmät esimiehet kysyvät mielipidettäsi ennen omaa päätöstään 7. Etenemismahdollisuudet korkeampiin virkoihin 8. Työhön sisältyy vaihtelua ja jännitystä 9. Työskentely lähellä poliitikkoja 10. Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen 11. Palkka ja palkkaedut 12. Selkeät työtehtävät

179 The U D I T E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Kuinka usein tunnette itsenne hermostuneeksi tai väsyneeksi työssänne? En koskaan Harvoin Joskus Usein Aina c Kuinka usein, kokemustenne mukaan, alaiset pelkäävät ilmaista itsensä ja esimiestensä välisiä mielipide-eroja? Hyvin harvoin Harvoin Joskus Usein Hyvin usein

180 The U D IT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Kunnanjohtajan katsotaan päättävän asioiden tärkeysjärjestyksestä. Arvioikaa, minkä merkityksen annatte päivittäisessä työssänne alla oleville seikoille. Hyvin Vähän Jonkin verran Paljon Erittäin vähän tai merkitystä merkitystä merkitystä paljon ei lainkaan merkitystä merkitystä 1. Ihmisten välisten ongelmien ja ristiriitojen ratkominen 2. Kannustaminen sektorien väliseen yhteistyöhön 3. Ideoiden ja visioiden luominen 4. Alaisten päivittäisten työtehtävien hoidon johtaminen 5. Uusien projektien kehittäminen ja tukeminen 6. Henkilöstön näkökannoista perillä oleminen 7. Uusien rutiinien sekä työtapojen kehittäminen ja toimeenpaneminen 8. Taloudellisista asioista huolehtiminen, tilintarkastus ja budjetin valvonta 9. Sääntöjen noudattamisen varmistaminen 10. Oikeudellisten, taloudellisten ja muunlaisten 'teknisten' neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle 11. Poliittisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle 12. Kuntalaisten näkökannoista perillä oleminen 13. Poliitikkojen ja virkamiesten välisten suhteiden kehittäminen 14. Päätöksentekoprosessiin vaikuttaminen, jotta tehdyt ratkaisut olisivat järkeviä ja tehokkaita 15. Resurssien hankkiminen ulkopuolisista lähteistä esim. valtiolta, aluehallinnolta, rahastoilta, yksityisiltä sijoittajilta, yrityksiltä 16. Resurssien tehokkaan käytön varmistaminen 17.Alueellinen suunnittelu muiden kunnanjohtajien kanssa 18. Kunnan talouden turvaaminen

181 The U D I T E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Kunnanjohtaja voi saada vaikutteita monesta lähteestä. Missä määrin olette kokeneet seuraavat lähteet arvokkaiksi, kun ajattelette omia mahdollisuuksianne kehittyä johtajana? Erittäin Hyvin Jonkin verran Vähemmän Ei lainkaan arvokas arvokas arvokas arvokas arvokas 1. Muiden kuntien johtajien antamat vaikutteet 2. Oma koulutus/koulutustausta 3. Konsulteilta saadut vaikutteet 4. Kursseilta, seminaareista jne. saadut vaikutteet 5. Alaa koskevat lehdet ja julkaisut 6. Yleinen management-kirjallisuus 7. Yksityisen sektorin johtajilta saadut vaikutteet 8. Suomen Kuntajohtajat ry:n kokoukset ja toiminta 9. Toiminta muissa ammattijärjestöissä 10. Yhteydet Suomen Kuntaliittoon 11. Kunnallishallinnon muiden johtajien antamat vaikutteet 12. Yliopistojen/korkeakoulujen ajankohtainen tutkimus ja koulutus

182 The U D I T E Leadership Study Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Organisaatiomuutosten johtaminen on yksi kunnanjohtajan työn ulottuvuuksista. Miten arvioitte alla olevia seikkoja organisatorisen muutosprosessin osina? Hyvin Vähän Jonkin verran Paljon Erittäin vähän tai merkitystä merkitystä merkitystä paljon ei lainkaan merkitystä 1. Työntekijöiden laaja osallistuminen 2. Huolellinen valmistelu pienessä johtoryhmässä 3. Nopea uudelleenorganisointi 4. Ammattiyhdistysten tuen varmistaminen 5. Mieluummin asteittaiset muutokset kuin laaja uudistus 6. Laaja yhteisymmärrys poliitikkojen kesken 7. Kunnanjohtajan mahdollisuus pysäyttää muutos ehdotukset, joita ei ole harkittu huolellisesti c Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Täysin Jokseenkin Vaikea Jokseenkin Täysin samaa samaa sanoa eri eri mieltä mieltä mieltä mieltä 1. Useimpiin ihmisiin voi luottaa 2. Voi olla hyvä johtaja ilman, että tietää tarkkaa vastausta niihin kysymyksiin, joita alaisilla saattaa työhönsä liittyen olla 3. Sellaista organisaatiota, jossa tietyillä alaisilla on kaksi esimiestä, tulisi välttää kaikin keinoin 4. Työntekijöiden välinen kilpailu tuottaa yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä 5. Organisaation sääntöjä ei pidä rikkoa - ei vaikka työntekijä uskoisi sen olevan organisaation parhaaksi 6. Ihmisten epäonnistuminen elämässään on useimmiten heidän omaa syytään

183 The U D IT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Uskotteko, että kunnanjohtajan työ on nykyään houkuttelevampaa kuin se oli kymmenen vuotta sitten? 1 Hyvin paljon houkuttelevampaa 2 Jonkin verran houkuttelevampaa 3 Suurin piirtein yhtä houkuttelevaa kuin 10 vuotta sitten 4 Jonkin verran vähemmän houkuttelevaa 5 Paljon vähemmän houkuttelevaa Miten perustelisitte arviotanne? c Oletteko sitä mieltä, että kuntanne suurten puolueiden välillä on ristiriitoja? Monia ristiriitoja Joitakin ristiriitoja Harvoja ristiriitoja Ei lainkaan ristiriitoja 29. Kuka on, arvionne mukaan, johtava poliitikko kunnassanne? 1 Kunnanhallituksen puheenjohtaja 2 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja 3 Muu, kuka.

184 The U DIT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Kuinka monta vuotta on nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja yhtäjaksoisesti hoitanut puheenjohtajuutta?...vuotta 30a. Onko kunnanhallituksen puheenjohtaja tällä hetkellä kunnanvaltuuston jäsen? 1 2 Kyllä Ei 31. Kuinka arvioisitte nykyisen kunnanhallituksen puheenjohtajan mahdollisuutta tulla valituksi uudelleen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi seuraavien kunnallisvaalien jälkeen? Kunnanhallituksen puheenjohtaja tulee mitä todennäköisimmin säilyttämään paikkansa puheenjohtajana Kunnanhallituksen puheenjohtaja on vahva ehdokas uudeksi puheenjohtajaksi, mutta hän ei voi olla varma siitä, että asema puheenjohtajana säilyisi Kunnanhallituksen puheenjohtaja menettää todennäköisesti asemansa seuraavien kunnallisvaalien jälkeen En osaa sanoa

185 The U D I T E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Kuinka arvioisitte kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa hänen omassa puolueryhmässään? Hän on kiistaton johtaja puolueessaan Hänen asemansa on uhattuna, mutta hän pitää edelleen kiinni asemastaan Hänellä on melko heikko asema puolueessaan En tiedä C Arvioikaa, missä määrin seuraavat väittämät kuvaavat kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa. Ei Jonkin verran Kohtuul- Melko Paljon lainkaan lisesti paljon 1. Kunnanhallituksen puheenjohtaja osallistuu aktiivisesti juoksevien hallintotehtävien hoitoon 2. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on visionääri, joka jatkuvasti toimii uusien projektien ja toimintaohjelmien aloitteentekijänä 3. Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on erinomaiset suhteet asukkaisiin ja tietää mikä heitä kiinnostaa 4. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on lähinnä poliitikko, joka on keskittynyt enemmän politiikan luomiseen kuin hallintoon 5. Kunnanhallituksen puheenjohtaja luo politiikkaa vain reagoimalla uusiin ongelmiin 6. Kunnanhallituksen puheenjohtaja korostaa puolueohjelman tärkeyttä ja puoluetovereidensa etuja

186 The U D 1T E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Poliitikon täytyy asettaa tiettyjä työtehtäviä toisten edelle päivittäisessä työssään. Miten merkittävinä tulisi johtavien poliitikkojen pitää seuraavia tehtäviä, kun ajattelette asiaa viranhaltijan näkökulmasta? Täysin merkityksetön 1 Melko Melko Merkittävä Hyvin merkityk- merkittävä merkittävä setön Seurata asukkaiden näkemyksiä 2. Kunnan edustaminen 3. Vakauden luominen hallintoon 4. Tarkkojen ja yksiselitteisten tavoitteiden asettaminen 5. Kunnan päätösten ja toiminnan julkinen puolustaminen 6. Oman vaaliohjelman toimeenpano 7. Olla niiden paikallisten ryhmien tai henkilöiden puhemies, joiden asioita on kunnassa valmisteltavina 8. Toimintaperiaatteista päättäminen 9. Oman puolueensa puhemiehenä oleminen 10. Kunnan pitkän tähtäyksen kehityksen hahmottaminen 11. Hallinnon sääntöjen ja rutiinien muotoileminen 12. Päätösten tekeminen määrätyissä kysymyksissä 13. Lehdistösuhteiden hoitaminen 14. Valtiolta saatavien resurssien hankinta ja jako

187 The U D IT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Kunnanjohtajalla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka hänen ja poliitikkojen väliset suhteet tulisi järjestää. Alla on joitakin tätä suhdetta eri tavoin koskevaa väitettä. Merkitkää oma kantanne näihin väitteisiin. 1. Poliitikkojen tulee päättää ainoastaan tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä eikä rutiiniasioista 2. Tietyt yhteiskuntaryhmät ovat niin heikkoja, että hallinnon velvollisuutena on toimia niiden puhemiehenä 3. Hallinnon viranhaltijoiden täytyisi tuntea poliitikkojen tavoitteet ja esittää ainoastaan sellaisia ehdotuksia, jotka ovat sopusoinnussa niiden kanssa 4. Hallinnolla täytyy olla keskeinen asema kunnan toiminnan sopeuttamisessa yhteiskunnan muutoksiin 5. On eduksi, jos kunnanjohtajalla on sama poliittinen kanta kuin kunnanvaltuuston enemmistöllä 6. Hallinnon ei pidä muuttaa periaatteellisia kantoja ilman poliittisen johdon myötävaikutusta 7. Hallinnon pitää olla poliittisesti riippumaton ja tehdä esityksensä ainoastaan asiantuntemukseen perustuen 8. Kunnanjohtajan on pääasiallisesti oltava vastuussa poliittiselle johdolle ja vasta toissijaisesti kuntalaisille Täysin samaa mieltä l Jokseenkin Vaikea Jokseenkin samaa sanoa eri mieltä mieltä Täysin eri mieltä 5

188 The U D IT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Missä määrin seuraavat seikat ovat viime vuosina vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiinne tehdä työtänne kunnanjohtajana? Ei Jonkin Kohtuul- Melko Hyvin lainkaan verran lisesti paljon paljon Kunnan taloudelliset ongelmat 2. Selkeiden poliittisten tavoitteiden puute 3. Valtion taholta tulleet uudet säädökset 4. Kuntalaisten vaatimukset paremmista palveluista 5. Väestölliset muutokset 6. Puolueiden väliset ristiriitaisuudet 7. Työttömyys ja sosiaaliset ongelmat 8. Keskus- ja aluehallinnon viranomaisten valvonta kunnan talousasioissa 9. Eri hallintokuntien tai niiden johtajien väliset ristiriitaisuudet. 10. Paikallisten eturyhmien, yritysten ja vastaavien painostus 11. Poliitikkojen ja hallinon välisen työjaon epäselvyys 12. Valtion määrärahojen väheneminen c Onko kunta viimeisenä vuosikymmenenä yksityistänyt tai kilpailuttanut toimintojaan? 1 2 Ei ole Kyllä on Mikäli on, minkälaista merkitystä arvioitte yksityistämisellä/kilpailuttamisella olevan kunnan henkilöstön vähentämisen kannalta? Erittäin paljon merkitystä Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Hyvin vähäistä tai ei lainkaan merkitystä c Organisaatiota voidaan luonnehtia joko enemmän tai vähemmän keskitetyksi, riippuen siitä, kuinka paljon toimintavapautta on hajautettu hierarkian alemmille tasoille. Arvioikaa, onko oman kuntanne organisaatio muuttunut enemmän vai vähemmän keskitetyksi viime vuosikymmenen aikana. Hyvin paljon Ei Hyvin paljon keskitetymmäksi Keskitetymmäksi muutosta Hajautetummaksi hajautetummaksi

189 The U D IT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Arvioikaa, onko delegointi poliitikoilta viranhaltijoille lisääntynyt vai vähentynyt kunnassanne viimeisen kymmenen vuoden aikana. Paljon enemmän Enemmän Ei Vähemmän Paljon vähemmän delegointia delegointia muutosta delegointia delegointia c Valtion ja kunnan välistä suhdetta voidaan hyvin yleisellä tasolla kuvailla enemmän tai vähemmän desentralisoiduksi eli hajautetuksi. Miten arvioitte valtion ja kunnan tämän hetkistä suhdetta verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen? Hyvin paljon Keskitetympi Ei Hajautetumpi Hyvin paljon keskitetympi muutosta hajautetumpi c Tehdessään priorisointeja, kunnan viranomaisten täytyy ottaa monta eri tavoitetta huomioon. Arvioikaa, onko tavoitteiden tärkeysjärjestyksessä tapahtunut muutoksia viime vuosina. Hyvin paljon Pienempi Ei Suurempi Hyvin paljon pienempi merkitys muutosta merkitys suurempi merkitys merkitys 1. Käyttäjien osallistuminen 2. Kuntalaisten osallistuminen 3. Tehokkuus palvelutuotannossa 4. Vähemmistöjen etujen puolustaminen 5. Päätöksenteon nopeus 6. Palveluiden tasavertainen saatavuus 7. Muodollisten sääntöjen noudattaminen

190 The U D IT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavien väitteiden kanssa? 1. Kuntasektorin muutoksen ja sopeutumisen tarvetta on vahvasti liioiteltu julkisessa keskustelussa 2. Julkinen sektori on kasvanut aivan liian suureksi yksityiseen sektoriin verrattuna 3. Yleensä yksityinen sektori on julkista sektoria tehokkaampi 4. Kunnallisten palvelujen yksityistämisellä tai kilpailuttamisella saavutettava hyöty on hyvin vähäistä 5. Pienet kunnat ovat aivan liian tehottomia ja ne tulisi yhdistää isompiin kokonaisuuksiin 6. Koska palveluissa suurtuotannon edut ovat usein haittoja, suurkunnat tulisi jakaa pienempiin kokonaisuuksiin Täysin Osittain En Osittain Täysin samaa samaa osaa eri eri mieltä mieltä sanoa mieltä mieltä c Monet toimijat voivat vaikuttaa paikallisiin periaatepäätöksiin. Ilmoittakaa alla olevalla asteikolla, kuinka suuri vaikutusvalta seuraavilla toimijoilla on BUDJETTIIN. Suuri vaikutus.ei vaikutusta 1. Kunnanhallituksen puheenjohtaja 2. Kunnan elinkeinoelämä 3. Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat 4. Poliittiset puolueet 5. Toimialajohtajat 6. Tiedotusvälineet 7. Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä 8. Kunnanjohtaja 9. Paikalliset ay-johtajat 10. Valtiovalta 11. Käyttäjät/asiakkaat 12. Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset 13. Yksikköjohtajat (esim. rehtorit)

191 The U D IT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Arvioikaa myös, kuinka suuri vaikutus seuraavilla toimijoilla on KUNNAN TALOUDEN KEHITYKSEEN. Suuri vaikutus Ei vaikutusta 1. Kunnanhallituksen puheenjohtaja 2. Kunnan elinkeinoelämä 3. Lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat 4. Poliittiset puolueet 5. Toimialajohtajat 6. Tiedotusvälineet 7. Kunnanvaltuuston enemmistöryhmä 8. Kunnanjohtaja 9. Paikalliset ay-johtajat 10. Valtiovalta 11. Käyttäjät/asiakkaat 12. Kunnassa toimivat aatteelliset yhdistykset 13. Yksikköjohtajat (esim. rehtorit) c Kuinka usein kommunikoitte seuraavien henkilöiden/ryhmien kanssa (suullinen yhteydenpito, kokoukset, puhelinkeskustelut jne.)? Vain yksi rasti kullekin riville Päivittäin 2-4 kertaa Kerran 1-3 kertaa Harvoin/ ei koskaan 1. Kunnanhallituksen puheenjohtaja 2. Poliittisen opposition johtajat 3. Kunnan muut poliitikot 4. Kunnan talousjohtaja 5. Kunnan eri toimialajohtajat 6. Kunnan muut työntekijät 7. Kuntalaiset 8. Toimittajat 9. Muiden kuntien kunnanjohtajat 10. Maakunnan liiton virkamiehet 10a. Kuntayhtymien virkamiehet 11. Valtion keskushallinnon virkamiehet 12. Lääninhallituksen virkamiehet 13. Suomen kuntaliiton virkamiehet 14. Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa 15. Muista asioista vastaavat ay-edustajat 16. Kunnan elinkeinoelämä 17. Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat)

192 The U DIT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Missä määrin suhteet seuraavien henkilöiden kanssa ovat tärkeitä toimiessanne kunnanjohtajana? Vain yksi rasti riviä kohden 1. Kunnanhallituksen puheenjohtaja 2. Poliittisen opposition johtajat 3. Kunnan muut poliitikot 4. Kunnan talousjohtaja 5. Kunnan eri toimialajohtajat 6. Kunnan muut työntekijät 7. Kuntalaiset 8. Toimittajat 9. Muiden kuntien kunnanjohtajat 10. Maakunnan liiton virkamiehet 10a. Kuntayhtymien virkamiehet 11 Valtion keskushallinnon virkamiehet 12. Lääninhallituksen virkamiehet 13. Suomen kuntaliiton virkamiehet 14. Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa 15. Muista asioista vastaavat ay-edustajat 16. Kunnan elinkeinoelämä 17. Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) Ei Jonkin Kohtuullisen Melko Erittäin lainkaan verran tärkeitä tärkeitä tärkeitä tärkeitä tärkeitä

193 The UD1TE Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 c Alla olevien henkilöiden suhteita voi kuvailla enemmän tai vähemmän ristiriitaisiksi. Kuinka arvioisitte omaa suhdettanne seuraaviin henkilöihin? Hyvin Hieman Asiallinen Melko Hyvin ristiriitainen ristiriitainen yhteistyö- yhteistyöhakuinen hakuinen 1. Kunnanhallituksen puheenjohtaja 2. Poliittisen opposition johtajat 3. Kunnan muut poliitikot 4. Kunnan talousjohtaja 5. Kunnan eri toimialajohtajat 6. Kunnan muut työntekijät 7. Kuntalaiset 8. Toimittajat 9. Muiden kuntien kunnanjohtajat 10. Maakunnan liiton virkamiehet 10a. Kuntayhtymien virkamiehet 11. Valtion keskushallinnon virkamiehet 12. Lääninhallituksen virkamiehet 13. Suomen kuntaliiton virkamiehet 14. Ay-edustajat palkka- ja muissa työntekijöihin liittyvissä asioissa 15. Muista asioista vastaavat ay-edustajat 16. Kunnan elinkeinoelämä 17. Muut johtavat toimijat (esim. kunnassa toimivien aatteellisten yhdistysten edustajat) 48. Mihin kotimaiseen tai ulkomaiseen kuntaan vertaatte ensisijaisesti omaa kuntaanne tehdessänne suunnitelmia ja päätöksiä? Kunta/kunnat:

194 The U D IT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu 1996 Seuraavat kolme kysymystä käsittelevät johtavien kunnallisten viranhaltijoiden valtakunnallista järjestöä - Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Toivomme, että vastaisitte kysymyksiin, vaikka ette olisikaan sen jäsen. 49. Kuulutteko Suomen Kuntajohtajat ry:hyn? Kyllä, olen jäsen. En ole jäsen nykyään, mutta olen aiemmin ollut. En ole, enkä ole koskaan ollutkaan jäsen. c Oletteko olleet tai oletteko parhaillaan jäsenenä Suomen Kuntajohtajat ry:n asettamassa työryhmässä tai komiteassa? En ole. Kyllä olen. Jos olette, ilmoittakaa mikä oli/on tämän työn tarkoitus. Voitte merkitä tarvittaessa myös useampia vaihtoehtoja. Vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön Toimeenpanna kansallista lainsäädäntöä Suomen Kuntajohtajat ry:n sisäiset asiat Muu, mikä... c Alla olevassa listassa on joukko tehtäviä, jotka voisivat kiinnostaa Suomen Kuntajohtajat ry:tä. Mitä tehtäviä yhdistyksen tulisi mielestänne pitää tärkeämpänä tulevaisuudessa verrattuna nykyiseen? Vähemmän Yhtä Tärkeämpänä tärkeänä tärkeänä Jäsentensä informoiminen ajankohtaisista kehityssuunnista ja tärkeistä kansallisista aloitteista 2. Vaikuttaa kunnalliseen 'agendaan' 3 Jäsenten ammatillinen kouluttaminen 4 Vaikuttaa kansallisten lakien toimeenpanoon ja hallinnolliseen sopeuttamiseen 5 Vaikuttaa lakeja säädettäessä toimimalla komiteoissa tai muissa vastaavissa elimissä 6 Kommentoida lakiehdotuksia suoraan eduskunnalle, ministereille, ministeriöille ja hallituselimille 7 Puolustaa jäsenten etuja tiedotusvälineissä 8 Vahvistaa jäsenten välisiä ammatillisia verkostoja 9 Edistää jäsenten välisiä sosiaalisia suhteita 10. Hoitaa ammattiyhdistystehtäviä, kuten neuvottelut palkka- ja työsuhteista 11. Pitää yhteyttä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tutkimusta ja koulutusta koskevissa kysymyksissä

195 The U D IT E Leadership Study - Tutkimus suomalaisista kunnanjohtajista 1996 Maaliskuu Lopuksi, minkä merkityksen annatte yksityishenkilönä seuraaville henkilökohtaisille ominaisuuksille? Hyvin Vähän Jonkin Paljon Erittäin vähän tai merkitystä verran merkitystä paljon ei lainkaan merkitystä merkitystä merkitystä 1. Henkilökohtainen mielenrauha ja tasapaino 2. Säästäväisyys 3. Itsepäisyys (peräänantamattomuus) 4. Perinteiden kunnioitus KIITOS VAIVANNÄÖSTÄ!!!

196

197 Liite B Kyselylomake ruotsiksi 191

198 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1185 Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: QUESTIONNAIRE This questionnaire is part of the following dataset, archived at the Finnish Social Science Data Archive: FSD1185 Finnish Municipal Manager Survey 1996 If this questionnaire is used or referred to in any publication, the source must be acknowledged by means of an appropriate bibliographic citation. More information:

199 Institutionen for offentlig förvaltning Åbo Akademi FRÅGEFORMULÄR TILL KOMMUNDIREKTÖREN The U D I T E Leadership Study Finska kommundirektörsstudien 1996 En komparativ studie av kommundirektorer i Europa Våren 1996

200 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c0 1. Kommun.. c4 2. Vilket år är Ni född?.. c5 3. Är Ni man eller kvinna? 1 Man 2 Kvinna c 6 4. Hur många års utbildning har Ni bakom Er (inklusive grundskola)? år c7 5. Vilken utbildning har Ni (ange mer än en vid behov)? 1 Kommunal arbetslivserfarenhet/inomkommunal utbildning 2 Privat administrativ utbildning 3 Utbildning på mellannivå v g ange vad:... Universitetsutbildning, med tyngdpunkt på: 41 Juridik 42 Ekonomi/Finans 43 Samhällsvetenskap /Förvaltningsutbildning 44 Teknisk examen (DI, arkitekt) 45 Naturvetenskap 46 Humaniora, historia etc 47 Annan universitetsutbildning v g ange vilken:. Var fick Ni merparten av Er universitetsutbildning? (ange studieort) Annan utbildning: v g ange vilken:..

201 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c8 6. Vilket var Ert första arbete efter att Ni avslutat Era studier?. c9 7. Vilket var Ert senaste arbete före det nuvarande? Ange: titel. arbetsplats.. antal anställningsår c10 8. I hur många år har Ni innehaft Er nuvarande tjänst? år c11 9. Betraktar Ni Er nuvarande tjänst som en 'slutstation' i Er karriär, eller har Ni for avsikt att söka ett annat arbete? 1 Jag har inte for avsikt att söka ett annat arbete 2 Jag kommer söka ett annat arbete om rätt chans uppstår 3 Jag har absolut för avsikt att söka ett annat arbete någon gång framöver c Vet Ni möjligtvis orsaken till att företrädaren på Er post lämnade sin tjänst (ange mer än ett alternativ vid behov)? Karriär (avancemang till högre tjänster eller bättre betalt arbete) Samarbetsproblem med politiker Samarbetsproblem med tjänsteman For stor arbetsbelastning/for stor arbetspress Ålder/pensionering Sjukdom/dödsfall Vet ej Annan anledning (v g ange): Kommundirektörstjänsten nyinrättad / lngen företrädare c Ange hur många lokala sammanslutningar eller lokala intressegrupper som Ni är medlem i: Antal lokala sammanslutningar/intressegrupper:

202 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars Ange de tre av dessa sammanslutningar/intressegrupper som har störst relevans för Ert arbete som kommundirektör:... c Är Ni medlem av några yrkesföreningar? Vänligen ange vilka: c Är Ni idag eller har Ni tidigare varit medlem i ett politiskt parti? 1 Jag är för närvarande medlem i ett politiskt parti, parti. 2 Jag har tidigare varit medlem i ett politiskt parti, parti.. 3 Jag har aldrig varit medlem i ett politiskt parti, parti. c Försök att uppskatta antalet timmar som Ni arbetar en typisk vecka:..timmar c Tillbringade Ni delar av Er barndom (0-18 år) i eller i närheten av den kommun som Ni för närvarande arbetar i? 1 Ja 2 Nej c Bor Ni i den kommun Ni arbetar i? 1 Ja 2 Nej

203 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 C Vilket yrke/sysselsättning hade Er far när Ni var i 15-årsåldern? Ange även arbetets innehåll och hierarkiska position. 19. Vilket yrke/sysselsättning hade Er mor när Ni var i 15-årsåldern? Ange även arbetets innehåll och hierarkiska position. c Tänk på ett för Er idealt arbete - oavsett Ert nuvarande arbete. Om Ni skulle välja ett idealt arbete, hur viktigt skulle i så fall följande vara: Av mycket Av liten Av måttlig Av stor Av största liten eller betydelse betydelse betydelse betydelse ingen betydelse Ha tillräckligt med tid för Ert privata liv dier Ert familjeliv. 2. Ha goda fysiska arbetsförhållanden. 3. Ha en god arbetsrelation till Era direkt överordnade. 4. Ha ett tryggat anställningsförhållande. 5. Att arbeta med människor som har god samarbetsförmåga 6. Att bli tillfrågad av Era direkt överordnade inför deras beslut. 7. Ha en möjlighet för avancemang till högre tjänster 8. Att ha ett inslag av variation och spänning i arbetet 9. Att arbeta nära politiker 10. Att ha möjlighet till inflytande över hur samhället skall utvecklas. 11. Lön och löneförmåner. 12. Klara arbetsuppgifter

204 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 C Hur ofta känner Ni Er nervös eller spänd i Ert arbete? 1 Aldrig 2 Sällan 3 Ibland 4 Ofta 5 Alltid c Hur ofta förekommer det, enligt Er erfarenhet, att underordnade är rädda för att uttrycka meningsskiljaktighet gentemot sina överordnade? 1 Mycket sällan 2 Sällan 3 Ibland 4 Ofta 5 Mycket ofta

205 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c Kommundirektören antas bestämma turordningen för olika uppgifter. Hur viktiga är följande uppgifter i Ert dagliga arbete? Av mycket Av liten Av måttlig Av stor Av största liten eller betydelse betydelse betydelse betydelse ingen betydelse Lösa problem och konflikter mellan människor. 2. Stimulera samarbete mellan de olika förvaltningarna 3. Formulera idéer och visioner. 4. Leda underordnad personal i den Dagliga ärendehanteringen. 5. Främja och stödja nya projekt i kommunen. 6. Vara informerad om personalens ståndpunkter. 7. Utveckla och implementera nya rutiner och arbetsmetoder. 8. Sköta ekonomiska angelägenheter, redovisning och budgetkontroll. 9. Säkerställa att föreskrifter och regler följs. 10. Ge kommunstyrelsens ordförande juridiska, ekonomiska och andra typer av tekniska råd. 11. Ge kommunstyrelsens ordförande politiska råd. 12. Vara informerad om medborgarnas ståndpunkter. 13. Utveckla och implementera normer för det lämpliga förhållandet mellan politiker och tjänstemän. 14. Påverka processen för beslutsfattande i syfte att säkra förnuftiga och effektiva lösningar. 15. Utverka resurser från externa källor, t ex staten och landstingen, fonder, privata investerare och företag. 16. Se till att resurser används effektivt. 17. Regional planering med andra kommundirektörer/kommunchefer. 18. Trygga kommunens ekonomi.

206 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c Kommundirektören kan få inspiration från många källor. I vilken utsträckning har Ni funnit följande källor värdefulla vad gäller Era möjligheter att utveckla skicklighet som ledare? Extremt Mycket Någorlunda Av litet Av inget värdefullt värdefullt värdefullt värde värde Inspiration från chefer i andra kommuner. 2. Egen skolutbildning/utbildningsbakgrund. 3. Inspiration från konsulter. 4. Inspiration från kurser, seminarier etc. 5. Facktidskrifter och -publikationer. 6. Den allmänna managementlitteraturen. 7. Inspiration från chefer i den privata sektorn. 8. Aktiviteterna och mötena i Suomen Kunnallisjohtajat ry. 9. Aktiviteten i andra yrkesmässiga sammanslutningar. 10. Kontakt med Finlands Kommunförbund. 11. Inspiration från andra chefer i den kommunala förvaltningen. 12. Aktuell forskning och utbildning inom universitet/högskola.

207 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c En aspekt av arbetet som kommundirektör är ledandet av organisationsförändringar. Hur skulle Ni vilja värdera nedanstående faktorer som delar i en organisatorisk förändringsprocess? Markera det alternativ som stämmer bäst med Er personliga inställning. Av mycket Av liten Av måttlig Av stor Av största liten eller betydelse betydelse betydelse betydelse ingen betydelse Brett deltagande från de anställda. 2. Omsorgsfull förberedelse med ett litet antal chefer inblandade. 3. En snabb omorganisering. 4. Försäkran om fackligt stöd. 5. En stegvis omorganisering, hellre an en omfattande reform 6. Ett brett samförstånd bland valda politiker. 7. Att kommunens ledande tjänsteman/ kommundirektören kan stoppa ogenomtänkta förändringsförslag. c I vilken utsträckning instämmer Ni med följande påståenden? 1. De flesta människor kan man lita på. 2. Man kan vara en bra chef utan att man har exakta svar på alla frågor som underordnade kan ha angående deras arbete. 3. En organisatorisk struktur där vissa underordnade har två chefer bör undvikas till varje pris. 4. Konkurrens mellan anställda skapar vanligtvis mer skada än nytta. 5. Reglerna i en organisation bör inte brytas - inte ens när de anställda tror att det är det bästa för organisationen. 6. När människor har misslyckats i livet är det oftast deras eget fel. Instämmer Instämmer Obestämd I stort sett Helt helt i stort sett motsatt motsatt åsikt åsikt

208 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c Tror Ni att arbetet som kommundirektör är mer attraktivt idag än det var för tio år sedan? 1 Ja, mycket mer attraktivt 2 Ja, något mer attraktivt 3 Ungefär samma som för tio år sedan 4 Nej, något mindre attraktivt 5 Nej, mycket mindre attraktivt Vänligen ange anledningen till Er bedömning: c Sammantaget, anser Ni att det finns många konflikter mellan de större partierna i Er kommun, några konflikter eller få konflikter? 1 Många konflikter 2 Några konflikter 3 Ett fåtal konflikter 4 Inga konflikter alls 29. Vem är enligt Er bedömning den ledande politikern i kommunen? 1 Kommunstyrelsens ordförande 2 Kommunfullmäktiges ordförande 3 Annan, vem..

209 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c I hur många år i följd har den nuvarande kommunstyrelsens ordförande innehaft sin politiska position?...år 30a. Är kommunstyrelsens ordförande för närvarande medlem av kommunfullmäktige? 1 Ja 2 Nej 31. Hur bedömer Ni den nuvarande kommunstyrelseordförandens chanser att bli återvald som kommunstyrelsens ordförande efter nästa kommunalval? 1 Kommunstyrelsens ordförande kommer med största sannolikhet att stanna kvar i sin position 2 Kommunstyrelsens ordförande är en stark kandidat till posten som ny styrelseordförande, men han/hon kan inte vara säker på att bli återvald 3 Kommunstyrelsens ordförande kommer förmodligen att förlora sin position efter nästa kommunalval 4 Vet ej

210 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c Hur skulle Ni bedöma kommunstyrelsens ordförandes position inom hans/hennes parti och partigrupp? 1 Kommunstyrelsens ordförande är den obestridde ledaren i partiet. 2 Kommunstyrelsens ordförandes position som ledare i partiet är hotad, men han/hon håller fortfarande ställningen. 3 Kommunstyrelsens ordförande har en ganska svag position i partiet. 4 Vet ej. c Markera i vilken omfattning följande beskriver beteendet hos kommunstyrelsens ordförande: Inte alls I liten I måttlig I stor I mycket stor utsträck- utsträck- utsträck- utsträck ning ning ning ning Kommunstyrelsens ordförande är mycket engagerad i detaljerna i det dagliga administrativa arbetet. 2. Kommunstyrelsens ordförande är en visionär person som oavbrutet initierar nya projekt och policies i kommunen. 3. Kommunstyrelsens ordförande har utomordentliga relationer med allmänheten och vet vad som rör medborgarna. 4. Kommunstyrelsens ordförande är främst en politiker engagerad i policy-skapande snarare än administrativa detaljer. 5. Kommunstyrelsens ordförande formulerar bara nya policies som en reaktion på nya problem. 6. Kommunstyrelsens ordförande betonar vikten av partiprogrammet och hans/hennes partikamraters intressen.

211 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c Politiker måste prioritera olika arbetsuppgifter i sitt dagliga arbete. I Er egenskap av kommunal tjänsteman, vilka uppgifter anser Ni att de ledande politikerna borde fästa särskild vikt vid? Av mycket Av liten Av måttlig Av stor Av största liten eller betydelse betydelse betydelse betydelse ingen betydelse Vara informerade om medborgarnas åsikter. 2. Representera kommunen utåt. 3. Skapa stabilitet för administrationen. 4. Formulera exakta och otvetydiga mål för administrationen. 5. Försvara kommunens beslut och policies utåt. 6. Implementera det program som politikern blivit vald på. 7. Vara en talesman för lokala grupper eller individer som har ärenden under beredning hos kommunen. 8. Besluta om viktigare policyprinciper. 9. Vara en talesman för sitt politiska parti. 10. Ha en vision om på vilket sätt kommunen bör utvecklas på lång sikt. 11. Etablera regler och rutiner för förvaltningen. 12. Fatta beslut rörande särskilda ärenden. 13. Vara en talesman gentemot pressen. 14. Utverka/ allokera resurser från staten.

212 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 C En kommundirektör kan ha olika åsikter om på vilket sätt hans/hennes relationer med politikerna bör organiseras. Nedan finns några påståenden som berör denna relation på olika sätt. Markera i vilken utsträckning Ni instämmer eller ej i dessa påståenden: Instämmer Instämmer Obestämd I stort sett Helt helt i stort sett motsatt motsatt åsikt åsikt Politikerna skall enbart besluta om betydande principiella frågor, och inte i rutinärenden. 2. Vissa grupper i samhället är så svaga att det är administrationens skyldighet att vara deras talesman. 3. Administrativa tjänstemän bör känna till politikernas intentioner och enbart föra fram förslag som stämmer överens med dessa. 4. Administrationen måste vara den drivande kraften i att anpassa kommunens verksamhet till förändringar i samhället. 5. Det är en fördel om kommunens högste tjänsteman/ kommundirektören har samma politiska åsikt som majoriteten i kommunfullmäktige. 6. Administrationen bör inte ompröva betydande principiella frågor utan politisk ledning. 7. Administrationen bör vara fri trän politisk bundenhet och bara basera sina rekommendationer på expertkunskap. 8. Kommundirektören bor vara huvudsakligen ansvarig inför den politiska ledningen och endast i andra hand inför lokalbefolkningen.

213 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c I vilken utsträckning har Era möjligheter att uträtta Ert arbete som kommundirektör under senare år påverkats negativt av följande faktorer? Inte alls I liten I måttlig I stor I mycket stor utsträck- utsträck- utsträck utsträckning ning ning ning Finansiella problem i kommunen. 2. Brist på klara politiska mål. 3. Ny reglering från staten. 4. Kraven på bättre service från befolkningen. 5. Demografiska förändringar. 6. Konflikter mellan de politiska partierna. 7. Arbetslöshet och sociala problem. 8. Centrala och/eller regionala myndigheters kontroll över kommunens finanser. 9. Konflikter mellan olika förvaltningar och/eller förvaltningschefer. 10. Påtryckningar från lokalt organiserade intressen, företag och liknande. 11. Oklar arbetsfördelning mellan politikerna och administrationen. 12. Minskning av statens anslag. c Har kommunen under det senaste decenniet privatiserat eller lagt ut funktioner på entreprenad? 1 Nej 2 Ja Om ja, hur betydelsefull anser Ni att denna privatisering/entreprenad har varit i termer av reducering av kommunens anställda? 1 Av största betydelse 2 Av stor betydelse 3 Av måttlig betydelse 4 Av liten betydelse 5 Av mycket liten eller ingen betydelse c En organisation kan karaktäriseras som mer eller mindre centraliserad, med avseende på graden av handlingsfrihet som delegerats till lägre nivåer i hierarkin. Markera om Er kommun har blivit mer eller mindre centraliserad under det senaste decenniet. Mycket mera Mera Ingen Mera Mycket mera centraliserad centraliserad förändring decentraliserad decentraliserad

214 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c Förhållandet mellan politiker och administratörer kan karaktäriseras som mer eller mindre delegation från de förra till de senare. Markera om det har blivit mer eller mindre sådan delegation i Er kommun under det senaste decenniet. Mycket mera Mera Ingen Mindre Mycket mindre delegation delegation förändring delegation delegation C Förhållandet mellan kommunen och staten kan på ett mycket allmänt sätt karaktäriseras som mer eller mindre decentraliserat. Markera om Ni anser att det har blivit mer eller mindre decentralisering till den kommunala nivån under det senaste decenniet. Mycket mera Mera Ingen Mera Mycket mera centraliserad centraliserad förändring decentraliserad decentraliserad C Vid prioritetsbedömningar måste kommunala myndigheter överväga flera olika målsättningar. Markera om det på senare år skett förändringar i betydelsen till vart och ett av följande mål vad gäller prioriteringar i kommunala beslut. Mycket Mindre Ingen Mer Mycket mindre betydelse- förändring betydelse- mera betydelse- fullt fullt betydelsefullt fullt Brukarmedverkan 2. Medborgarmedverkan 3. Effektivitet i serviceproduktionen 4. Försvaret av minoritetsintressen 5. Snabbheten i beslutsfattandet 6. Jämlik tillgång till service 7. Iakttagandet av formella regler

215 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c Vänligen markera i vilken utsträckning Ni instämmer i eller tar avstånd från följande påståenden: Instämmer Instämmer Obestämd Tar delvis Tar helt helt delvis avstånd avstånd Behovet av förändringar och om organisering av den kommunala sektorn har kraftigt överdrivits. 2. Den offentliga sektorn har vuxit sig alltför stor i jämförelse med den privata sektorn. 3. I allmänhet är den privata sektorn mer effektiv än den offentliga sektorn. 4. Det finns mycket få fördelar med att lägga ut på entreprenad eller att privatisera kommunal service. 5. De mindre kommunerna är alltför ineffektiva och borde slås samman till större enheter. 6. I serviceproduction är stordriftsfördelar ofta nackdelar, därför borde stora kommuner delas upp i mindre enheter. c Många aktörer kan påverka lokala principbeslut. Markera på skalan hur stort inflytande följande aktörer har på BUDGETEN. Stort Inget inflytande inflytande Kommunstyrelsens ordförande. 2. Näringslivet i kommunen. 3. Ordförandena i styrelser och nämnder. 4. De lokala politiska partierna. 5. Förvaltningscheferna. 6. Media. 7. Majoritetsgruppen i fullmäktige. 8. Kommundirektören 9. Lokala fackföreningsledare. 10. Statsmakterna. 11. Brukarna/klienterna. 12. Ideella föreningar i kommunen. 13. Verksamhetsansvariga (t ex rektorer).

216 c46 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars Uppskatta även hur stort inflytande Ni anser att följande aktörer har på den EKONOMISKA UTVECKLINGEN I KOMMUNEN. Stort Inget 1. Kommunstyrelsens ordförande. 2. Näringslivet i kommunen. 3. Ordförandena i styrelser och nämnder. 4. De lokala politiska partierna. 5. Förvaltningscheferna. 6. Media. 7. Majoritetsgruppen i fullmäktige. 8. Kommundirektören 9. Lokala fackföreningsledare. 10. Statsmakterna. 11. Brukarna/klienterna. 12. Ideella föreningar i kommunen. 13. Verksamhetsansvariga (t ex rektorer). inflytande inflytande c Hur ofta kommunicerar Ni i normalfallet (muntlig kommunikation inklusive möten, telefonsamtal el-:) med följande personer/grupper? (Ett kryss per rad) Dagligen 2-4 gånger En gång 1-3 gånger Sällan/ per vecka i veckan i månaden aldrig Kommunstyrelsens ordförande 2. Ledarna för den politiska oppositionen. 3. Andra politiker i kommunen. 4. Ekonomichefen i kommunen. 5. Förvaltningschefer i den kommunala organisationen. 6. Andra anställda i den kommunala organisationen. 7. Medborgare i kommunen. 8. Journalister. 9. Kommundirektörer i andra kommuner. 10. Tjänstemän vid landskapsförbundet. 10a. Tjänstemän vid samkommuner. 11. Tjänstemän vid centrala statliga myndigheter. 12. Tjänstemän vid länsstyrelsen. 13. Tjänstemän från Finlands Kommunförbund. 14. Fackliga representanter i löneärenden och andra anställningsrelaterade ärenden. 15. Fackliga representanter i andra ärenden. 16. Näringslivet i kommunen. 17. Andra ledande aktörer, t ex från ideella föreningar i kommunen.

217 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c I vilken utsträckning är relationerna med dessa personer viktiga för Era möjligheter att utföra Era funktioner som kommundirektör? (Ett kryss per rad) 1. Kommunstyrelsens ordförande. 2. Ledarna för den politiska oppositionen. 3. Andra politiker i kommunen. 4. Ekonomichefen i kommunen. 5. Förvaltningschefer i den kommunala organisationen. 6. Andra anställda i den kommunala organisationen. 7. Medborgare i kommunen. 8. Journalister. 9. Kommundirektörer i andra kommuner. 10. Tjänstemän vid landskapsförbundet. 10a. Tjänstemän vid samkommuner. 11. Tjänstemän vid centrala statliga myndigheter. 12. Tjänstemän vid länsstyrelsen. 13. Tjänstemän från Finlands Kommunförbund. 14. Fackliga representanter i löneärenden och andra anställningsrelaterade ärenden. 15. Fackliga representanter i andra ärenden. 16. Näringslivet i kommunen. 17. Andra ledande aktörer, t ex från ideella föreningar i kommunen. Inte alls I liten I måttlig I stor I mycket stor utsträck- utsträck- utsträck- utsträckning ning ning ning

218 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c Relationer till dessa aktörer kan kännetecknas av mer eller mindre konflikt eller samverkan. Hur skulle Ni vilja beskriva Ert förhållande till följande personer eller grupper? Mycket Konflikt Neutralt Samverkan Mycket konflikt samverkan Kommunstyrelsens ordförande. 2. Ledarna för den politiska oppositionen. 3. Andra politiker i kommunen. 4. Ekonomichefen i kommunen. 5. Förvaltningschefer i den kommunala organisationen. 6. Andra anställda i den kommunala organisationen. 7. Medborgare i kommunen. 8. Journalister. 9. Kommundirektörer i andra kommuner. 10. Tjänstemän vid landskapsförbundet. 10a. Tjänstemän vid samkommuner. 11. Tjänstemän vid centrala statliga myndigheter. 12. Tjänstemän vid länsstyrelsen. 13. Tjänstemän från Finlands Kommunförbund. 14. Fackliga representanter i löneärenden och andra anställningsrelaterade ärenden. 15. Fackliga representanter i andra ärenden. 16. Näringslivet i kommunen. 17. Andra ledande aktörer, t ex frän ideella föreningar i kommunen. C I denna fråga undrar vi vilken eller vilka kommuner (inom eller utom landet) som Ni i första hand jämför Er vid planering och beslutsfattande i kommunen? Kommun / kommuner:......

219 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 Följande tre frågor rör den nationella sammanslutningen av kommunala chefstjänstemän Finlands Kommundirektorer r.f. Vi vill att Ni besvarar frågorna även om Ni inte är medlem. C Är Ni medlem av Finlands Kommundirektörer r.f.? 1 Ja, jag är medlem. 2 Nej, jag är inte medlem nu men har tidigare varit det. 3 Nej, jag är inte och har inte varit medlem. C Har Ni varit medlem av kommittéer eller arbetsgrupper tillsatta av Finlands Kommundirektörer r.f.? 1 Nej 2 Ja Om ja, markera i vilket syfte detta arbete bedrivs/bedrevs. Fler än ett alternativ kan anges. 1 Påverka nationell lagstiftning. 2 Implementera nationell lagstiftning. 3 Interna förhållanden inom Finlands Kommundirektörer r.f. 4 Annat, vad.. C Nedan är ett antal göromål listade som kan vara av intresse för den nationella sammanslutningen av kommundirektörer. Markera hur denna sammanslutning, enligt Er bedömning, borde besluta angående prioriteringar av sin verksamhet i framtiden jämfört med idag. Lägre Samma Högre prioritet prioritet prioritet 1. Kommunikation till medlemmar om aktuella trender och viktiga nationella initiativ. 2. Påverka den kommunala agendan i landet. 3. Professionell träning av medlemmar. 4. Utöva inflytande på implementering/ administrativ anpassning av nationella lagar. 5. Utöva inflytande på lagstiftningen genom medverkan i kommittéer etc. 6. Kommentera lagförslag direkt till riksdagen, ministrar, departement och regeringsorgan. 7. Säkerställa att medlemsintressen får utrymme i media. 8. Förstärka det yrkesbaserade nätverket mellan medlemmarna. 9. Befrämja sociala relationer mellan medlemmarna. 10.Engagera sig i fackliga funktioner, såsom förhandlingar om medlemmars löne- och anställningsförhållanden. 11.Kontakt med högskolor och universitet i frågor som rör forskning och utbildning

220 The U D I T E Leadership Study - Finska Kommundirektörsstudien 1996 Mars 1996 c Avslutningsvis, hur betydelsefulla är var och en av följande personliga egenskaper för Er som privatperson? Av mycket Av liten Av måttlig Av stor Av största liten eller betydelse betydelse betydelse betydelse ingen betydelse Personligt lugn och stabilitet 2. Sparsamhet 3. Envishet (ihärdighet) 4. Respekt för traditioner TACK FÖR ATT NI TAGIT ER TID ATT BESVARA FORMULÄRET!!!

FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja

FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja FSD2404 Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen 1988-1997 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2012 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja

FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja FSD2404 Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen 1988-1997 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen

Lisätiedot

FSD2412. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD2412. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja FSD2412 Kansanedustajien vaalirahoitus 2007 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2009 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kansanedustajien vaalirahoitus

Lisätiedot

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007. Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007. Koodikirja FSD2275 Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja FSD1360 Kansanedustajien vaalirahoitus 2003 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2004 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kansanedustajien vaalirahoitus

Lisätiedot

FSD2511. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2009. Koodikirja

FSD2511. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2009. Koodikirja FSD2511 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2009 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan

Lisätiedot

FSD1161. MTS-hävittäjätutkimus Koodikirja

FSD1161. MTS-hävittäjätutkimus Koodikirja FSD1161 MTS-hävittäjätutkimus 1993 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2001 Tämän koodikirjan viittaustiedot: MTS-hävittäjätutkimus 1993 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014. Koodikirja

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014. Koodikirja FSD3028 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen

Lisätiedot

FSD2828. Uutisointi ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä Koodikirja

FSD2828. Uutisointi ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä Koodikirja FSD2828 Uutisointi ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä 1990-2010 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Uutisointi ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä 1990-2010 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD1118. Kunnallisalan ilmapuntari 1997 : kuntalaiset. Koodikirja

FSD1118. Kunnallisalan ilmapuntari 1997 : kuntalaiset. Koodikirja FSD1118 Kunnallisalan ilmapuntari 1997 : kuntalaiset Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2002 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kunnallisalan ilmapuntari

Lisätiedot

FSD1119. Kunnallisalan ilmapuntari 1997: kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat. Koodikirja

FSD1119. Kunnallisalan ilmapuntari 1997: kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat. Koodikirja FSD1119 Kunnallisalan ilmapuntari 1997: kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kunnallisalan ilmapuntari 1997: kunnanjohtajat, kunnanhallitusten

Lisätiedot

FSD2935. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2007. Koodikirja

FSD2935. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2007. Koodikirja FSD2935 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2007 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan

Lisätiedot

FSD3026. Suomen ulkomaankauppa: tavaratuonnin arvo Koodikirja

FSD3026. Suomen ulkomaankauppa: tavaratuonnin arvo Koodikirja FSD3026 Suomen ulkomaankauppa: tavaratuonnin 1840-2000 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Suomen ulkomaankauppa: tavaratuonnin 1840-2000 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Lisätiedot

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja FSD1360 Kansanedustajien vaalirahoitus 2003 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kansanedustajien vaalirahoitus 2003 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja

Lisätiedot

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006 : valvonnan havainnointi. Koodikirja

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006 : valvonnan havainnointi. Koodikirja FSD2253 Nuorten rahapelaaminen 2006 : valvonnan havainnointi Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Nuorten rahapelaaminen

Lisätiedot

FSD3238. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja

FSD3238. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja FSD3238 Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto 2017 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto

Lisätiedot

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006: valvonnan havainnointi. Koodikirja

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006: valvonnan havainnointi. Koodikirja FSD2253 Nuorten rahapelaaminen 2006: valvonnan havainnointi Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Nuorten rahapelaaminen 2006: valvonnan havainnointi [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa Koodikirja FSD2275 Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007

Lisätiedot

FSD1109. Luottamus tuomioistuimiin: ylimääräiset muutoksenhaut Koodikirja

FSD1109. Luottamus tuomioistuimiin: ylimääräiset muutoksenhaut Koodikirja FSD1109 Luottamus tuomioistuimiin: ylimääräiset muutoksenhaut 1989-1998 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Luottamus tuomioistuimiin: ylimääräiset muutoksenhaut 1989-1998 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD2440. Terveyden edistämisen barometri 2009: kansalaiset. Koodikirja

FSD2440. Terveyden edistämisen barometri 2009: kansalaiset. Koodikirja FSD2440 Terveyden edistämisen barometri 2009: kansalaiset Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Terveyden edistämisen barometri 2009: kansalaiset [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD3156. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD3156. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja FSD3156 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2016 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen

Lisätiedot

FSD2255. Kuntien käytännöt rahapeliongelmaisten hoidossa 2006: palvelupistekysely. Koodikirja

FSD2255. Kuntien käytännöt rahapeliongelmaisten hoidossa 2006: palvelupistekysely. Koodikirja FSD2255 Kuntien käytännöt rahapeliongelmaisten hoidossa 2006: palvelupistekysely Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kuntien käytännöt rahapeliongelmaisten hoidossa 2006: palvelupistekysely

Lisätiedot

FSD2765. Lasten kuritusväkivalta ja parisuhdeväkivalta: syksy Koodikirja

FSD2765. Lasten kuritusväkivalta ja parisuhdeväkivalta: syksy Koodikirja FSD2765 Lasten kuritusväkivalta ja parisuhdeväkivalta: syksy 2006 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lasten kuritusväkivalta ja parisuhdeväkivalta: syksy 2006 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2008. Koodikirja

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2008. Koodikirja FSD2475 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan

Lisätiedot

FSD3098. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD3098. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja FSD3098 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2015 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen

Lisätiedot

FSD2297. Luottamus ministeriöihin Koodikirja

FSD2297. Luottamus ministeriöihin Koodikirja FSD2297 Luottamus ministeriöihin 2000 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Luottamus ministeriöihin 2000 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD2806. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD2806. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja FSD806 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot 00 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 0 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kirjastojen

Lisätiedot

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : säätiöt. Koodikirja

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : säätiöt. Koodikirja FSD2494 Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : säätiöt Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kansallisen

Lisätiedot

FSD2808. Sosiaalibarometri 2007. Koodikirja

FSD2808. Sosiaalibarometri 2007. Koodikirja FSD2808 Sosiaalibarometri 2007 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Sosiaalibarometri 2007 [koodikirja]. Tampere:

Lisätiedot

FSD2852. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2852. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja FSD2852 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2012 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen

Lisätiedot

FSD2805. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 2010. Koodikirja

FSD2805. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 2010. Koodikirja FSD80 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 00 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 0 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kirjastojen

Lisätiedot

FSD2501. Nuorisobarometri 2009: 50-55-vuotiaiden vertailuaineisto. Koodikirja

FSD2501. Nuorisobarometri 2009: 50-55-vuotiaiden vertailuaineisto. Koodikirja FSD2501 Nuorisobarometri 2009: 50-55-vuotiaiden vertailuaineisto Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Nuorisobarometri 2009 : 50-55-vuotiaiden kysely [koodikirja]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD2210. Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarviointi 2004 : kuntahenkilöstökysely. Koodikirja

FSD2210. Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarviointi 2004 : kuntahenkilöstökysely. Koodikirja FSD2210 Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarviointi 2004 : kuntahenkilöstökysely Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja FSD2873 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 2013 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kirjastojen

Lisätiedot

FSD2176. KuntaSuomi 2004 : vanhus- ja vammaishuolto 2002 : palvelulaitosten johtajat. Koodikirja

FSD2176. KuntaSuomi 2004 : vanhus- ja vammaishuolto 2002 : palvelulaitosten johtajat. Koodikirja FSD2176 KuntaSuomi 2004 : vanhus- ja vammaishuolto 2002 : palvelulaitosten johtajat Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

FSD3121. E-kirjojen käyttö opetuksessa: korkeakouluopettajat Koodikirja

FSD3121. E-kirjojen käyttö opetuksessa: korkeakouluopettajat Koodikirja FSD3121 E-kirjojen käyttö opetuksessa: korkeakouluopettajat 2016 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: E-kirjojen käyttö opetuksessa: korkeakouluopettajat 2016 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD2498. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : pankit. Koodikirja

FSD2498. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : pankit. Koodikirja FSD2498 Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : pankit Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kansallisen

Lisätiedot

FSD1122. Kunnanjohtajien käsitykset Kunnallisalan kehittämissäätiöstä Koodikirja

FSD1122. Kunnanjohtajien käsitykset Kunnallisalan kehittämissäätiöstä Koodikirja FSD1122 Kunnanjohtajien käsitykset Kunnallisalan kehittämissäätiöstä 1996 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kunnanjohtajien käsitykset Kunnallisalan kehittämissäätiöstä 1996 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja FSD2802 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot 2008 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot 2008 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD2153. KuntaSuomi 2004: nuorisotoimi Koodikirja

FSD2153. KuntaSuomi 2004: nuorisotoimi Koodikirja FSD2153 KuntaSuomi 2004: nuorisotoimi 2002 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: KuntaSuomi 2004: nuorisotoimi 2002 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja],

Lisätiedot

FSD2111. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2111. Sosiaalibarometri Koodikirja FSD2111 Sosiaalibarometri 2004 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2005 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Sosiaalibarometri 2004 [koodikirja]. Tampere

Lisätiedot

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009: säätiöt. Koodikirja

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009: säätiöt. Koodikirja FSD2494 Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009: säätiöt Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009: säätiöt [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja FSD2802 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot 2008 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot 2008 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD2579. Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset Koodikirja

FSD2579. Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset Koodikirja FSD2579 Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset 2009 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2011 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lasten ja nuorten

Lisätiedot

FSD2359. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin Koodikirja

FSD2359. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin Koodikirja FSD2359 Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin 2007 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin 2007 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD1021. Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : ehdokkaat. Koodikirja

FSD1021. Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : ehdokkaat. Koodikirja FSD1021 Puolueet ja kunnallisdemokratia 1996 : ehdokkaat Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2000 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Puolueet ja kunnallisdemokratia

Lisätiedot

FSD1113. Palkallisen ja palkattoman työn jako perheessä 1998. Koodikirja

FSD1113. Palkallisen ja palkattoman työn jako perheessä 1998. Koodikirja FSD1113 Palkallisen ja palkattoman työn jako perheessä 1998 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2001 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Palkallisen ja

Lisätiedot

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja FSD2475 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2008 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen

Lisätiedot

FSD2940. Asunto-osakeyhtiölain toimivuus 2013: kiinteistönvälittäjät. Koodikirja

FSD2940. Asunto-osakeyhtiölain toimivuus 2013: kiinteistönvälittäjät. Koodikirja FSD2940 Asunto-osakeyhtiölain toimivuus 2013: kiinteistönvälittäjät Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Asunto-osakeyhtiölain

Lisätiedot

FSD2814. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2814. Sosiaalibarometri Koodikirja FSD2814 Sosiaalibarometri 2010 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Sosiaalibarometri 2010 [koodikirja]. Tampere:

Lisätiedot

FSD1258. Sopimuspalokuntatutkimus 2002: palokuntalaiset. Koodikirja

FSD1258. Sopimuspalokuntatutkimus 2002: palokuntalaiset. Koodikirja FSD1258 Sopimuspalokuntatutkimus 2002: palokuntalaiset Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2003 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Sopimuspalokuntatutkimus

Lisätiedot

FSD2774. Tampereen korkeakoulujen liikuntakysely Koodikirja

FSD2774. Tampereen korkeakoulujen liikuntakysely Koodikirja FSD2774 Tampereen korkeakoulujen liikuntakysely 2012 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2012 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Tampereen korkeakoulujen

Lisätiedot

FSD1133. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD1133. Sosiaalibarometri Koodikirja FSD1133 Sosiaalibarometri 1998 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2001 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Sosiaalibarometri 1998 [koodikirja]. Tampere

Lisätiedot

FSD2213. Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella Koodikirja

FSD2213. Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella Koodikirja FSD2213 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2004 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2006 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Verkkopalvelujen

Lisätiedot

FSD2991. Presidentinvaalit 2012: ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen. Koodikirja

FSD2991. Presidentinvaalit 2012: ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen. Koodikirja FSD2991 Presidentinvaalit 2012: ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Presidentinvaalit 2012: ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

Lisätiedot

FSD2181. KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 2003: kuntayhtymiin kuuluvat kunnat. Koodikirja

FSD2181. KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 2003: kuntayhtymiin kuuluvat kunnat. Koodikirja FSD2181 KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 2003: kuntayhtymiin kuuluvat kunnat Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 2003: kuntayhtymiin kuuluvat

Lisätiedot

FSD2791. Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset Koodikirja

FSD2791. Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset Koodikirja FSD2791 Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset 2011 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset 2011 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD2211. Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarviointi 2004 : luottamushenkilökysely. Koodikirja

FSD2211. Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarviointi 2004 : luottamushenkilökysely. Koodikirja FSD2211 Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarviointi 2004 : luottamushenkilökysely Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

FSD2769. Lasten kuritusväkivalta syksy 2008: ilmiöseuranta. Koodikirja

FSD2769. Lasten kuritusväkivalta syksy 2008: ilmiöseuranta. Koodikirja FSD2769 Lasten kuritusväkivalta syksy 2008: ilmiöseuranta Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2012 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lasten kuritusväkivalta

Lisätiedot

FSD2847. Suomalaisten alkoholiasenteet Koodikirja

FSD2847. Suomalaisten alkoholiasenteet Koodikirja FSD2847 Suomalaisten alkoholiasenteet 2012 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Alkoholiasenteet 2012 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD2737. Kuntien yhteisen tehtäväluokituksen ja eams:n käyttö Koodikirja

FSD2737. Kuntien yhteisen tehtäväluokituksen ja eams:n käyttö Koodikirja FSD2737 Kuntien yhteisen tehtäväluokituksen ja eams:n käyttö 2011 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2012 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kuntien

Lisätiedot

FSD2083. Suhtautuminen alkoholipoliittisiin rajoitteisiin 2002. Koodikirja

FSD2083. Suhtautuminen alkoholipoliittisiin rajoitteisiin 2002. Koodikirja FSD2083 Suhtautuminen alkoholipoliittisiin rajoitteisiin 2002 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Suhtautuminen

Lisätiedot

FSD2872. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: ammattikorkeakoulukirjastot Koodikirja

FSD2872. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: ammattikorkeakoulukirjastot Koodikirja FSD2872 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: ammattikorkeakoulukirjastot 2013 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

FSD1154. Verkostokartoitus 1994: kunnat. Koodikirja

FSD1154. Verkostokartoitus 1994: kunnat. Koodikirja FSD1154 Verkostokartoitus 1994: kunnat Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Verkostokartoitus 1994: kunnat [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja],

Lisätiedot

FSD1279. Tampereen yliopistossa vuonna 2000 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen. Koodikirja

FSD1279. Tampereen yliopistossa vuonna 2000 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen. Koodikirja FSD1279 Tampereen yliopistossa vuonna 2000 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2004 Tämän koodikirjan

Lisätiedot

FSD2799. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: ammattikorkeakoulukirjastot Koodikirja

FSD2799. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: ammattikorkeakoulukirjastot Koodikirja FSD2799 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: ammattikorkeakoulukirjastot 2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

FSD3150. Lasten kuritusväkivalta Koodikirja

FSD3150. Lasten kuritusväkivalta Koodikirja FSD3150 Lasten kuritusväkivalta 2014 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lasten kuritusväkivalta 2014 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2017.

Lisätiedot

FSD1174. Kuntien ympäristökysely Koodikirja

FSD1174. Kuntien ympäristökysely Koodikirja FSD1174 Kuntien ympäristökysely 1994 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2002 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kuntien ympäristökysely 1994 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD2984. Suomalaisten internetin käyttö Koodikirja

FSD2984. Suomalaisten internetin käyttö Koodikirja FSD2984 Suomalaisten internetin käyttö 2010 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Suomalaisten internetin käyttö 2010 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1185 Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

FSD2173. KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 2000: viranhaltijat. Koodikirja

FSD2173. KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 2000: viranhaltijat. Koodikirja FSD2173 KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 2000: viranhaltijat Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2012 Tämän koodikirjan viittaustiedot: KuntaSuomi

Lisätiedot

FSD2800. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yliopistokirjastot Koodikirja

FSD2800. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yliopistokirjastot Koodikirja FSD2800 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yliopistokirjastot 2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2013 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kirjastojen

Lisätiedot

FSD2392. Tampereen Harrastava iltapäivä: lapset Koodikirja

FSD2392. Tampereen Harrastava iltapäivä: lapset Koodikirja FSD2392 Tampereen Harrastava iltapäivä: lapset 2007 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2009 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Tampereen Harrastava iltapäivä

Lisätiedot

FSD2215. Naiset ja seksi Koodikirja

FSD2215. Naiset ja seksi Koodikirja FSD2215 Naiset ja seksi 2006 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2006 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Naiset ja seksi 2006 [koodikirja]. Tampere :

Lisätiedot

FSD2711. Ikäihmiset ja teknologia Koodikirja

FSD2711. Ikäihmiset ja teknologia Koodikirja FSD2711 Ikäihmiset ja teknologia 2011 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2012 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Ikäihmiset ja teknologia 2011 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD2136. Puolueiden ajankohtaistutkimus maalis-huhtikuu Koodikirja

FSD2136. Puolueiden ajankohtaistutkimus maalis-huhtikuu Koodikirja FSD2136 Puolueiden ajankohtaistutkimus maalis-huhtikuu 2005 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2006 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Puolueiden ajankohtaistutkimus

Lisätiedot

FSD2861. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuus 2012: asukkaat. Koodikirja

FSD2861. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuus 2012: asukkaat. Koodikirja FSD2861 Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuus 2012: asukkaat Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

FSD2319. Internet ja Turun yliopiston opiskelijat Koodikirja

FSD2319. Internet ja Turun yliopiston opiskelijat Koodikirja FSD2319 Internet ja Turun yliopiston opiskelijat 2006 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2009 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Internet ja Turun yliopiston

Lisätiedot

FSD1253. Kysely homoseksuaalisuudesta Koodikirja

FSD1253. Kysely homoseksuaalisuudesta Koodikirja FSD1253 Kysely homoseksuaalisuudesta 2001 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kysely homoseksuaalisuudesta 2001 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja],

Lisätiedot

FSD2169. KuntaSuomi 2004: lasten päivähoito 2003: perhepäivähoito. Koodikirja

FSD2169. KuntaSuomi 2004: lasten päivähoito 2003: perhepäivähoito. Koodikirja FSD2169 KuntaSuomi 2004: lasten päivähoito 2003: perhepäivähoito Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: KuntaSuomi 2004: lasten päivähoito 2003: perhepäivähoito [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD2693. Suomalainen päihdehoito: päihdetyöntekijän alalle hakeutuminen 2008: taustatiedot. Koodikirja

FSD2693. Suomalainen päihdehoito: päihdetyöntekijän alalle hakeutuminen 2008: taustatiedot. Koodikirja FSD2693 Suomalainen päihdehoito: päihdetyöntekijän alalle hakeutuminen 2008: taustatiedot Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2012 Tämän koodikirjan

Lisätiedot

FSD2865. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yliopistokirjastot Koodikirja

FSD2865. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yliopistokirjastot Koodikirja FSD2865 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yliopistokirjastot 2013 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2014 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kirjastojen

Lisätiedot

FSD2816. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto 2012. Koodikirja

FSD2816. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto 2012. Koodikirja FSD2816 Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto 2012 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto

Lisätiedot

FSD2803. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: ammattikorkeakoulukirjastot Koodikirja

FSD2803. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: ammattikorkeakoulukirjastot Koodikirja FSD80 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: ammattikorkeakoulukirjastot 00 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 0 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja FSD2873 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 2013 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot 2013 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD2213. Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella Koodikirja

FSD2213. Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella Koodikirja FSD2213 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2004 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2004 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD2579. Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset Koodikirja

FSD2579. Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset Koodikirja FSD2579 Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset 2009 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset 2009 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD2372. Valmistuvien lääkärien käytännön kokemus toimenpiteistä Koodikirja

FSD2372. Valmistuvien lääkärien käytännön kokemus toimenpiteistä Koodikirja FSD2372 Valmistuvien lääkärien käytännön kokemus toimenpiteistä 2006 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2008 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Valmistuvien

Lisätiedot

FSD2151. KuntaSuomi 2004 : nuorisotoimi Koodikirja

FSD2151. KuntaSuomi 2004 : nuorisotoimi Koodikirja FSD2151 KuntaSuomi 2004 : nuorisotoimi 1996 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot: KuntaSuomi 2004 : nuorisotoimi

Lisätiedot

FSD1237. Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa Koodikirja

FSD1237. Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa Koodikirja FSD1237 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 2001 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Alkoholijuomien

Lisätiedot

FSD1181. Tiedebarometri Koodikirja

FSD1181. Tiedebarometri Koodikirja FSD1181 Tiedebarometri 2001 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2002 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Tiedebarometri 2001 [koodikirja]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD1215. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD1215. Sosiaalibarometri Koodikirja FSD1215 Sosiaalibarometri 2002 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Sosiaalibarometri 2002 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2018. Koodikirja

Lisätiedot

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja FSD2724 Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2006-2011 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2006-2011 [koodikirja]. Tampere:

Lisätiedot

FSD1261. Tampereen yliopistossa vuonna 2001 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen. Koodikirja

FSD1261. Tampereen yliopistossa vuonna 2001 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen. Koodikirja FSD1261 Tampereen yliopistossa vuonna 2001 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2003 Tämän koodikirjan

Lisätiedot

FSD3063. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet: Iltalehden kysely Koodikirja

FSD3063. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet: Iltalehden kysely Koodikirja FSD3063 Suomalaisten maahanmuuttoasenteet: Iltalehden kysely 2015 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Suomalaisten maahanmuuttoasenteet: Iltalehden kysely 2015 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD1210. Suomalaisten maaseutukuva Koodikirja

FSD1210. Suomalaisten maaseutukuva Koodikirja FSD1210 Suomalaisten maaseutukuva 2000 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2002 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Suomalaisten maaseutukuva 2000 [koodikirja].

Lisätiedot

FSD1314. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD1314. Sosiaalibarometri Koodikirja FSD1314 Sosiaalibarometri 2003 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Sosiaalibarometri 2003 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2017. Koodikirja

Lisätiedot

FSD2538. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut. Koodikirja

FSD2538. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut. Koodikirja FSD2538 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Lisätiedot

FSD1147. Kunnallisalan ilmapuntari 1992 : kuntalaiset. Koodikirja

FSD1147. Kunnallisalan ilmapuntari 1992 : kuntalaiset. Koodikirja FSD1147 Kunnallisalan ilmapuntari 1992 : kuntalaiset Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2002 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kunnallisalan ilmapuntari

Lisätiedot

FSD3129. Lasten ja nuorten vapaa-aika Koodikirja

FSD3129. Lasten ja nuorten vapaa-aika Koodikirja FSD3129 Lasten ja nuorten vapaa-aika 2016 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Lasten ja nuorten vapaa-aika 2016 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja],

Lisätiedot